Nuoret ehtivät vielä pelastaa työpaikkansa – tosin vain vaaliuurnilla

Suomalaisessa demokratiassa on vakava ongelma. Nuoret aikuiset ovat kyllä vuosi vuodelta kiinnostuneempia elinympäristöstään ja tulevaisuudestaan, mutta samaan aikaan he eivät jostain syystä käytä oikeuttaan vaikuttaa tulevaisuuteensa äänestämällä. Siksi nyt on luotu tahattomasti tilanne, jossa nuoria ja nuoria aikuisia viedään kuin litran mittaa, koska vasemmisto ei usko heidän lähtevän vaaliuurnille seuraavissakaan eduskuntavaaleissa. Nuorten ei uskota jatkossakaan vaivautuvan puolustamaan omia oikeuksiaan ja omaa tulevaisuuttaan, mutta juuri siksi nyt olisi historiallisen ryhtiliikkeen aika. Syy siihen on tällä kertaa poikkeuksellisen vakava.

Helsingin Sanomat 7.11.2018

Suomalaisille on suotu vapaus äänestää eduskuntaan ihmisiä, joiden he haluavat pitävän huolen paremmasta tulevaisuudesta. Jostain syystä nuoret aikuiset eivät kuitenkaan äänestä. Viime kuntavaaleissa koko kansan äänestysprosentti oli 58,3, mutta alle 25-vuotiaista vain alle kolmannes käytti äänioikeuttaan. Heidän äänestysprosenttinsa oli vain 30, eli noin puolet koko kansan vastaavasta. Hieman vanhemmat 25-35-vuotiaat eivät hekään olleet kovin paljon paremmassa tilanteessa, sillä heidän äänestysprosenttinsa oli vaivaiset 40.

”Tulevissa eduskuntavaaleissa nuoria tarvitaan vaaliuurnille enemmän kuin koskaan aiemmin.”

Vanhan sanonnan mukaan äänestysoikeuden käyttäminen on valitusoikeuden lunastamista. Se pitää paikkansa. Nuoret ja nuoret aikuiset julistavat nykyisin päivittäin sosiaalisessa mediassa kiivaasti päivänpolttavista asioista, mutta yhä useampi somessa avautuvista ei ole kuitenkaan lunastanut valitusoikeuttaan, eli käynyt äänestämässä korjatakseen epäkohtia. Tulevissa eduskuntavaaleissa nuoria tarvitaan nyt vaaliuurnille enemmän kuin koskaan aiemmin, sillä muuten heidän työpaikkansa voivat olla historiaa.

Ennakkoon äänestäneet vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Suomeen on tällä hallituskaudella syntynyt 120 000 uutta työpaikkaa ja taloudessa on nähty hienoa kasvua. Ikävä kyllä kehitys ei ole pysyvää, sillä seuraava kansainvälinen taloustaantuma alkaa jo seuraavan hallituskauden aikana syistä, joihin Suomi ei voi vaikuttaa. Silloin myös Suomi on kuitenkin ajautumassa uuteen kurimukseen, jossa työpaikat tulevat taas kerran olemaan kortilla.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa nuorten äänestäjien täytyy viimein aktivoitua laajalla rintamalla. Heidän täytyy pitää huoli siitä, että eduskunnassa on myös heidän oikeuksiensa ja työpaikkojensa puolesta taistelevia kansanedustajia. Ilman tuota aktivoitumista nuorten aikuisten työpaikat ollaan nimittäin ohjaamassa iäkkäämmille, mikäli SDP nousee eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. SDP on nimittäin perinteisesti ollut SAK:n erittäin tiukassa talutusnuorassa ja tekee mitä isäntä käskee.

Mistä on siis kyse?

SDP:n työmarkkinasiipi SAK ilmoitti tänään Helsingin Sanomissa haluavansa Suomeen lakisääteisen irtisanomisjärjestyksen, jonka myötä työnantajat joutuisivat yt-neuvotteluissa antamaan työntekijöille potkut ikäjärjestyksessä. Esityksen mukaan nuoret pitäisi jatkossa irtisanoa ensimmäisenä riippumatta heidän kokemuksestaan, osaamisestaan tai tuottavuudestaan. SAK siis vaatii lakia työntekijöiden pakollisesta eriarvoistamisesta työntekijän iän perusteella. Kaiken lisäksi SAK ilmoittaa tämän olevan yksi heidän virallisista vaalitavoitteistaan seuraavalle hallituskaudelle. SAK ei ole puolue, joten sen apuna toimii oma poliittinen siipi SDP.

Kyse ei ole mistään satunnaisesta harkitsemattomasta lausahduksesta, vaan pitkään harkitusta esityksestä. Edellisen kerran SAK esitti nimittäin yritysten pakottamista ikäsyrjintään jo vuonna 2009, jolloin tuosta yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon irvikuvasta jouduttiin kuitenkin luopumaan. Nyt on käynnistynyt uusi yritys, jolla SAK pyrkii saamaan iäkkäät ihmiset äänestämään sen käsikassaraa demareita. Suunnitelman vahvuus on siinä, että vanhempien ihmisten äänestysprosentti on merkittävästi nuoria suurempi.

Yhdenvertaisuuslaki 8 §
”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vahvisti tänään, että esityksen tarkoituksena on parantaa ikääntyneiden työllisyyttä. Toisin sanoen tarkoituksena on heikentää nuorten työllisyyttä. 25-34-vuotiaiden työttömyysaste on ollut edellisen taantuman alkamisesta saakka jo yli vuosikymmenen ajan kaukana huippuvuosista, mutta SAK:n saadessa tahtonsa läpi tulee nuorten ja nuorten aikuisten työttömyys kasvamaan nykyisestäkin merkittävästi juuri uuden taantuman kynnyksellä. Tällä esityksellä pyritään siis varmistamaan, että nuoret aikuiset jäävät seuraavan taantuman jalkoihin kaikkein pahiten, vaikka heissä on Suomen tulevaisuus.

”Ammattiliitot vaativat siis lakiin pykälää työntekijöiden pakollisesta eriarvoistamisesta.”

Nuorten ja nuorten aikuisten täytyy nyt ryhdistäytyä ja äänestää ensi kevään eduskuntavaaleissa sankoin joukoin tällaista järjettömyyttä vastaan. Tällä aloitteella kalastellaan aktiivisesti äänestävien suurten ikäluokkien ääniä, ja vaalitempun onnistuessa nuoret tulevat todennäköisesti menettämään työpaikkojaan iäkkäämmille. Pallo on nyt nimenomaan nuorilla, joista vain alle kolmannes äänesti edellisissä kuntavaaleissa. Lähtevätkö nuoret rohkeasti puolustamaan oikeuksiaan vaaliuurnille vai tyytyvätkö he valittamaan kohtaloaan somessa? Siinä on ensi kevään kuuma kysymys.

Nyt tarvitaan kansallinen ryhtiliike, jossa nuoret suuntaavat joukolla vaaliuurnille varmistamaan, ettei heidän työehtojaan romuteta ja työpaikkojaan jaeta iäkkäämmille. Jatkossa on nimittäin aivan turha huutaa tuskaa sosiaalisessa mediassa, jos äänioikeus on jäänyt käyttämättä eduskuntavaaleissa.

Yhdenvertaisuuslaki 12 §
Ikään tai asuinpaikkaan perustuva erilainen kohtelu on lisäksi oikeutettua, jos kohtelulla on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen tai työmarkkinoita koskeva tavoite taikka jos erilainen kohtelu johtuu eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.

Olen jo vuosien ajan ihmetellyt ammattiliittojen sotkeutumista lainsäädäntöön ja jatkuvia pyrkimyksiä sotkeutua myös yritysten toimintaan. Sipilän hallitus on epäonnistunut tässä asiassa traagisesti. Hallitus on antanut kerta toisensa jälleen ammattiliitoille täyden veto-oikeuden päätöksiinsä. Tällainen toiminta on vesittänyt vakavasti demokratian perusteita, sillä Suomen perustuslain mukaan ylimmän päätösvallan pitäisi kuulua eduskunnalle. Todellisuudessa laki toisensa jälkeen on vesitetty nimenomaan ammattiliittojen vaatimuksesta, eli päätösvalta on luovutettu eduskunnan ulkopuolelle.

Pääministeri Sipilä antoi ensin pikkusormensa ja lopulta molemmat kätensä kyynärpäitä myöden. Seuraukset näkyvät nyt, kun SAK ilmoittaa jo hyvissä ajoin ennakkoon miten se aikoo muuttaa Suomen lakeja, vaikka sitä ei ymmärtääkseni ole koskaan äänestetty eduskuntaan. SAK perustaa vaatimuksensa siihen, että sen komennossa oleva SDP tekee juuri kuten isännät Hakaniemessä käskevät. Suomalainen demokratia on pahassa kriisissä, kun ylin päätösvalta on siirretty eduskunnalta ja hallitukselta satunnaisille yhdistyksille.

Jäsenmääränsä romahduksesta kipuilevat ammattiliitot pyrkivät parhaillaan saamaan kadonnutta arvovaltaansa takaisin kaikin mahdollisin keinoin. Ikävä kyllä nuo keinot tarkoittavat käytännössä kerta toisensa jälkeen työttömyyden ja kurjuuden maksimointia, jotka ovat toki jo kaikille tuttuja ammattiliittojen ja vasemmiston etuja ja tavoitteita. Molempien kannatus nimittäin kumpuaa juuri niistä. Mikäli ammattiliittojen talutusnuorassa oleva SPD nousee ensi kevään eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi, voivat nuoret jättää hyvästit työpaikoilleen.

Äänestämällä työpaikat voidaan vielä pelastaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *