Alkoholin prosenttirajan nosto – pelkkä mitätön sivuseikka?

Alkoholilain päivittämisestä on käyty viime aikoina julkisuudessa poikkeuksellisen kovasanaista keskustelua. Osa poliitikoista alentui kampanjoimaan näkyvästi ruokakauppojen prosenttirajan korotusta vastaan ja Alkon monopolin puolesta jopa niin sanotuilla muunnelluilla totuuksilla, eli puhumaan täyttä puutaheinää muka faktana ja tilastotietona. Lisäksi alkoholifanaatikot saivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kampanjaansa. Kyseessä oli riitaisin lakimuutos eduskunnassa sitten tasa-arvoisen avioliittolain, joka sekin oli erittäin merkittävä askel suomalaisille. Alkoholilaki herättää siis intohimoja sen vastustajissa ja puolustajissa.

Järki onneksi voitti lukemin 98-94, ja Suomi ottaa nyt alkoholin suhteen tärkeän askeleen kohti 2000-lukua.

Monille kehityksen vastustajille uusi alkoholilaki on ollut viime viikkoina valtava ympärivuorokautinen demoni, jota on vastustettu henkeen ja vereen somessa, eduskunnassa ja lehtien palstoillakin. Voisin kuvitella, että Pekka Puska, Touko Aalto ja Päivi Räsänen ovat menettäneet asian vuoksi jopa yöuniaan. Pettymys oli ymmärrettävästi suuri, kun eduskunta päätti ankarasta vastustuksesta huolimatta luopua kieltolain teemoista sekä luottaa suomalaisiin ja korostaa yksilön vapauksia.

Järjen voitto oli valtava takaisku vanhoillisille, jotka olisivat halunneet pitää ruokakauppojen alkoholirajan jatkossakin 4,7 prosentissa. Prosenttirajan hyväksyminen sai vastustajat kollektiivisesti päättämään, että heille tämä ennakkoon hyvin tärkeä lakimuutos muuttuikin yllättäen pieneksi nyanssiksi, johon olikin heidän mielestään asian merkitykseen nähden tuhlattu aivan liikaa aikaa ja resursseja. Häviäjä pyrkii aina vähättelemään tappiotaan, ja tässä oli siitä malliesimerkki.

Oliko alkoholilain prosenttirajan nosto sitten tosiaan pelkkä mitätön sivuseikka vai ei? No, ei todellakaan. Prosenttirajan nosto oli vain yksi osa alkoholilain kokonaisuutta, mutta äärimmäisen merkittävä päätös lukemattomilla eri tavoilla. Listasin nyt niistä joitain.

Prosenttirajan nosto oli merkittävä, koska se:

1) karsii kansalaisten holhousta,
2) on normien purkua parhaimmillaan,
3) antaa kansalaisille enemmän vastuuta ja
4) antaa kansalaisille samalla myös vapautta,
5) on askel eurooppalaiseen suuntaan,
6) on askel viinien vapauttamiseen,
7) on askel Alkon monopolin lakkauttamiseen,
8) pelastaa haja-asutusalueiden kyläkauppoja
9) ja pelastaa kyläkauppojen ohella kyläyhteisöjä,
10) siirtää ainakin 100 miljoonan euron myynnin Alkosta vähittäiskauppoihin,
11) tuo lisää työpaikkoja logistiikkaan ja kauppaan,
12) vähentää merkittävästi matkustajatuontia,
13) vähentää Viroon ja Latviaan karkaavia veroja
14) lisää kaupan olutvalikoimia merkittävästi,
15) tuo lonkeron ruokakauppaan,
16) tuo limuviin… Ne eivät kiinnosta ketään.

Harva laki kykenee läheskään samaan. Alkoholilain läpimeno tulee osoittamaan suomalaisille, että Suomessa ollaan aidosti purkamassa normeja. Viime vuonna vapautui kauppojen aukiolo, joten alkoholilaki on täydellinen jatkumo edelliseen. Prosenttirajan lisäksi uusi alkoholilaki purkaa valtavasti normeja muutenkin festareiden olutkarsinoista pienpanimoiden myynnin säätelyyn ja happy hour -tarjouksista ravintoloiden vapaaseen aukioloon.

Eduskunnan erittäin viisaalle ja merkittävälle päätökselle voimme siis nyt hyvällä syyllä ottaa lasillisen tai pari. Terveydeksi!


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta. Hänen vaalikampanjaansa voi tukea myös joukkorahoituksella. Träskbäckin vaaliteemoihin voit tutustua tästä linkistä.

Yksi vastaus artikkeliin “Alkoholin prosenttirajan nosto – pelkkä mitätön sivuseikka?”

  1. Katsotaan nyt vain. Jos hinnat hilataan samalla pilviin, mikään ei todellisuudessa muutu, eikä etenkään Eestin ja Latvian viinakauppojen menestystarina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *