Julkaistu

Lempäälän valtuusto päätti: Puskiaisten oikaisu, Kehä II ja järjestelyratapiha

Onnittelut Lempäälälle! Kunnanvaltuusto päätti juuri yhtenä rintamana edistää kaupunkiseudun liikennehankkeita, joihin sisältyvät Puskiaisten oikaisu, Kehä II, Sääksjärven meluesteet ja järjestelyratapihan siirto. Kunta päätti hyväksyä edunvalvonnan kärjet vuosille 2026-2029. Tämä oli hieno ja vastuullinen ratkaisu Lempäälän kaikilta puolueilta sekä hyvä osoitus yhteen hiileen puhaltamisesta. Lempäälän sijainti on ylivertainen, ja sitä tulee myös hyödyntää koko kaupunkiseudun ja Lempäälän kunnan kasvussa.

Lempäälä on luonnollisesti koko ajan kannattanut näitä tärkeitä hankkeita, mutta tuorein päätös oli tärkeä lisä kuntien yhdessä jo aiemmin laatimien MAL-sopimuksen, maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman rinnalle. Jokainen näistä sopimuksista on tehty yhdessä alueen kaikkien kuntien kanssa, koska hankkeet ovat koko kaupunkiseudun yhteinen etu. Nämä suunnitelmat ovat siis hyväksyneet Lempäälän lisäksi myös esimerkiksi Tampere ja Pirkkala. Eräs kokenut valtuutettu kiteytti asian kunnanvaltuuston kokouksessa osuvasti.

”Suuret linjat ovat tässä nyt selkeästi sanottu, ja siinä mielessä me olemme äärettömän tärkeän pykälän kohdalla. Kun me tämä laitetaan eteenpäin ja hyväksytään, niin me olemme silloin antaneet viranhaltijoille tietyt ohjeet toimimiseen. Sitten kun niitä päätöksiä tulee, niin on turha sitten vikistä.”

Lempäälä tukee sekä aikaisemmilla että tälläkin päätöksellä Pirkanmaan yhteisiä ja yhdessä sovittuja edunvalvonnan kärkitavoitteita, joita pyritään nyt saamaan seuraavaan hallitusohjelmaan maakunnan yhteisvoimin. Tuoreimpien tietojen mukaan valtio onkin jo ryhtynyt toimeen ja aktivoinut valmistelua järjestelyratapihan siirron edistämiseksi.

Tämän hetken arvioiden mukaan tiehankkeista ensimmäisenä toteutukseen olisi tulossa lisäkaistat Lakalaiva-Sarankulma, toisena Kehä II ja kolmantena Puskiaisten oikaisu. Raidepuolella ensimmäisenä tullee ns. länsirata Lempäälästä Pirkkalan kautta Ylöjärvelle ja vasta myöhemmin koko järjestelyratapiha siirtyy.

Nämä hankeet ovat valtion ja niiden toteutus on vuosien ja osa vuosikymmenten päässä. Kaavoituksessa yksi vuosi on kuin silmänräpäys, joten tärkeintä on pitää isot linjat ja tavoitteet kunnossa.

Lempäälän edunvalvontakortit
Kyseinen kokouspykälä
Valtuuston kokous videotallenteena

Julkaistu

Tampere kasvaa nyt etelään

Tampere kasvaa ja kehittyy! Tänään hyväksyimme kaupunginhallituksessa Etelän kasvusuunta -kehitysohjelman suunnitelman, jossa keskustan eteläpuolelle sijoittuu merkittävästi uutta asumista ja yritystoimintaa sekä Lakalaivan uusi rautatieasema.

Lakalaivasta on tulossa Tampereen Pasila, eli asumisen, yrittäjyyden ja liikenteen keskittymä, jossa junaan hyppäävien ei enää tarvitse ajaa ydinkeskustan rautatieasemalle saakka.

Järjestelyratapiha siirtyy aikanaan Lempäälään, jolloin Hatanpäälle saadaan huomattava määrä uutta kaavoitusta. Lakalaivan lisäksi myös Hatanpäälle tulee pitkällä aikavälillä tuhansien asukkaiden asuin- ja yritysalue palveluineen.

Lakalaivan eteläpuolella edistetään maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman mukaisesti VT3 Puskiaisten oikaisun ja Kehä II -kehätien (Kangasala, Hervanta, Vuores, Sääksjärvi, lentokenttä) rakentumista sekä ennen niitä Lakalaivan-Sarankulman lisäkaistojen tekemistä, mikä on akuutein korjauskohde. Tampere kasvaa nyt etelään, ja koko kaupunkiseutu siinä mukana.

Kehitys kehittyy, kun sitä kehitetään.

PS: Kuvassa hahmotelmaa Lakalaivan tulevasta rautatieasemasta ja aluekeskuksen suunnitelmista.

Julkaistu

Kiitos Lempäälä! Moro Tampere!

Muutin joulukuun alussa takaisin Tampereelle 10 vuoden Lempäälä-vierailun jälkeen. Tänään istuin viimeistä kertaa Lempäälän valtuustosalissa ja valtuuston puheenjohtajana. Taakse jäi kahdeksan vuotta intensiivistä kuntapolitiikkaa monissa toimielimissä, satoja kokouksia ja valtava määrä kunnan ja kuntalaisten eteen tehtyjä isompia ja pienempiä päätöksiä. Yhteistyö puolueiden välillä on toiminut hienosti, sillä suuristakin asioista on yleensä saatu neuvoteltua yksimielisyys. Kiitos siitä koko valtuustolle ja kaikille valtuustoryhmille. On ollut kunnia saada toimia kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

Politiikka on kompromissien taidetta. Se on näkynyt Lempäälässä myös aivan viime aikoina, kun valtuustossa on tehty monia vastuullisia päätöksiä esimerkiksi panostuksista kouluihin ja lapsiin, Sääksjärven osayleiskaavaan, Marjamäen alueen kehittämiseen, Hauralan kaavoitukseen ja moneen muuhun tärkeään asiaan. Unohtamatta tietenkään yrityksiä ja elinvoimaa, joista kunta on myös palkittu useasti. Lempäälällä on edessään valoisia vuosia kiinteänä osana Tampereen kaupunkiseutua ja Suomen HHT-kasvukäytävää.

Lämmin kiitos kuluneista vuosista Lempäälälle ja lempääläisille.

Minä palasin joulukuussa Tampereelle, jossa olen ehdolla kaupunginvaltuustoon ja aluevaltuustoon. Katson, että 28 vuotta Tampereen elinkeinoelämässä vaikuttaneena minulla on melko hyvä näkemys miten Suomen vetovoimaisinta kaupunkia tulisi kehittää entisestään. Kaupunki tarvitsee hallittua kasvua, elikeinoelämän toimintaedellytysten parantamista ja lapsiperheiden pitovoiman kehittämistä sekä ydinkeskustan kehitystä myös autoilevaa ostovoimaa houkuttelevaksi. Varmistetaan jatkossakin puolueiden hyvällä yhteistyöllä, että Tampere pysyy Suomen ylivoimaisena kasvukeskuksena, kuitenkin kunnallisveroa nostamatta.

Tervetuloa mukaan Tampereen kuntavaalien ja Pirkanmaan aluevaalien tiimiini! Lähetä viestiä sähköpostitse jocka@stara.fi.

Julkaistu

Jocka Träskbäck palaa Tampereelle – ehdolla kaupunginvaltuustoon

Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Jocka Träskbäck on palannut takaisin Tampereelle. Hän on kuntavaaleissa ehdolla Tampereen kaupunginvaltuustoon. Kokoomuksen Tampereen aluejärjestö nimesi Träskbäckin kuntavaalien ehdokkaaksi perjantaina.

Träskbäck oli kuntavaaleissa 2021 Lempäälän äänikuningas ja hän on siitä saakka toiminut Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Aluevaaleissa 2022 hänet valittiin Pirkanmaan aluevaltuutetuksi ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajaksi. Tampereella vuodesta 1996 saakka vaikuttaneelle Träskbäckille paluu kaupunkiin oli luonnollinen valinta.

– Työni ja vapaa-aikani ovat olleet Tampereella jo lähes 30 vuoden ajan, vaikka olen asunut viimeiset 10 vuotta Lempäälässä. Valtaosa myös luottamustehtävien kokouksista järjestetään Tampereella, joten paluu oli vain ajan kysymys. Pari vuotta suunniteltu muutto on hyvä ajoittaa valtuustokauden loppuun, jotta äänestäjiltä saatua mandaattia voidaan kunnioittaa mahdollisimman kattavasti, Jocka Träskbäck kertoo.

– On ollut suuri kunnia saada vaikuttaa asioihin Lempäälässä, jossa halutaan kasvaa ja kehittyä, ja jossa panostetaan erityisesti yrittäjyyteen ja lapsiin. Nämä samat arvot näkyvät myös Tampereella, jossa hallittu kasvu, elinvoima ja lapsiperheet ovat päätöksenteon keskiössä. Monipuoliselle 30 vuoden yrittäjäkokemukselle olisi varmasti käyttöä kaupunginvaltuustossa, Träskbäck jatkaa.

– Työteliäs ja osaava Jocka on tervetullut lisä hienoon ehdokasjoukkoomme Tampereella. Eduskunta- ja eurovaalit ovat osoittaneet, että hän nauttii laajaa kannatusta myös täällä. Tervetuloa takaisin kotiin, Kokoomuksen Tampereen aluejärjestön puheenjohtaja Ilpo Rantanen kommentoi.

Kotikunnan vaihtumisen myötä Träskbäck tulee jättämään luottamustoimensa Lempäälässä. Pirkanmaan hyvinvointialueen luottamustoimet sen sijaan säilyvät nykyisellään. Träskbäck toimii aluevaltuuston lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston jäsenenä ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Lisäksi hän vaikuttaa aktiivisesti myös useiden yritysten hallitustoiminnassa.

Julkaistu

Onnea kaupunkiseutu! Sääksjärven osayleiskaava hyväksyttiin

Historiallinen päivä Lempäälälle ja koko Tampereen kaupunkiseudulle! Seitsemän vuoden valmistelun jälkeen Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi Sääksjärven osayleiskaavan. Kiitos vastuullisesta ratkaisusta kunnan kaavoitukselle ja tietenkin poliitikoille. Sääksjärven alueen kehityksen lisäksi osayleiskaava tukee myös kolmostien ns. Puskiaisten oikaisun ja Tampereen kaupunkiseudun Kehä II:n toteutumista. Sääksjärven osayleiskaavassa on otettu laajasti huomioon myös alueen luontoarvot, sillä suunnittelussa on otettu huomioon saatu palaute ja osayleiskaavaa on myös muutettu monilta osin alkuperäistä vihreämmäksi.

Osayleiskaavan merkittävin seuraus ovat uudet asuin- ja yritysalueet tuhansille uusille asukkaille ja työntekijöille. Niiden myötä päätös edistää koko kaupunkiseudun kehitystä ja logistisia ratkaisuja sekä tukee vahvasti tavoitetta raideliikenteen aseman saamiseksi Sääksjärvelle. Lähijunaliikenne Sääksjärven ja Tampereen välillä on tärkeä tavoite, mutta tulevaisuudessa kenties myös kaukojunat voisivat pysähtyä kaupunkiseudun tulevassa logistisessa keskuksessa kakkoskehätien varrella.

ELY-keskus on jo aiemmin luvannut Puskiaisten oikaisun rakentamisen yhteydessä Sääksjärven moottoritielle meluesteet, joiden toteutuminen otti sekin nyt konkreettisen askeleen eteenpäin. Puskiaisten oikaisu on ollut maakuntakaavassa vuodesta 1992 lähtien, joten nyt olisi korkea aika sen toteutukselle kaupunkiseudun kasvaessa nopeasti.

Lempäälän-Vesilahden sanomat 14.2.2017
Aamulehti 14.1.2021

Kun lähdin kuntavaaleihin ehdolle vuonna 2017, oli Sääksjärven osayleiskaavan edistäminen yksi pääteemoistani. Lempäälän täytyy pitää huoli siitä, että Sääksjärven alue on tulevaisuudessa paitsi kasvava asuin- ja yrityskeskittymä myös liikenteen hubi, jossa ihmiset vaihtavat kumipyöriltä raiteille ja toisin päin. Puskiaisten oikaisu jo itsessään lyhentää miljoonien autojen kulkemaa ajomatkaa ja siten myös päästöjä. Kyseessä on kuitenkin valtion hanke, jonka toteutumista voidaan joutua odottamaan vielä pitkään.

Tästä on hyvä jatkaa työtä asemakaavan laatimisella. Kunta joko kasvaa tai näivettyy, eikä välimuotoja ole. Tampereen kaupunkiseutu on tutkitusti Suomen elinvoimaisin alue, ja Lempäälän valtuusto valitsi vastuullisen kasvun tien myös jatkossa. Sääksjärvellä ja Lempäälässä luonto on lähellä myös tämän osayleiskaavan toteuduttuakin. Ja Birgitan polku myös.

Julkaistu

Vesimaailma Louhi lanseerattiin – rakentuu 30 metriä Ideaparkin alle

Syksyllä 2021 minut nimitettiin Kiinteistö Oy Lempäälän Uimahallin hallituksen puheenjohtajaksi, eli vetämään hanketta, jonka tuloksena on määrä saada rakennettua 30 metriä Lempäälän Ideaparkin alle uimahalli-kylpylä. Tänään hanke eteni siihen pisteeseen, että valitsemamme nimi ja graafinen ilme viimein julkistettiin. Nimi on Vesimaailma Louhi. Siellä on määrä uida jo tulevana syksynä.

Yleisö sai taannoin esittää omia nimiehdotuksiaan ja vastauksia tuli noin 3 000 kappaletta. Valitsimme lopulta nimen Vesimaailma Louhi, jonka graafisen ilmeen teki I2-mainostoimisto Tampereelta. Ilmeeseen voit tutustua oheisista kuvista. Pidän sekä nimeä että graafista ilmettä varsin onnistuneena.

Vesimaailma Louhi pian valmis

Hanke itsessään on ollut erittäin merkittäviä haasteita pullollaan, mutta nyt hankkeen valmiusaste on noin 95 prosenttia. Silti tarkkaa avauspäivää ei voida vielä antaa, koska luolaan rakentaminen on aivan toista luokkaa kuin maan päälle rakentaminen. Tässä vaiheessa julkista on vain se, että ensi syksynä uidaan kyllä. Nimen julkistamistilaisuudessa oli läsnä myös mediaa, kuten Tamperelainen ja Lempäälän-Vesilahden Sanomat.

Julkaistu

Ruokavarmuus on turvallisuutta

Elintarvikkeiden saannin varmistaminen on keskeinen osa huoltovarmuutta, mutta tarvittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ennen kuin Euroopan unionissa herättiin ruokaketjun toimivuuteen kriisitilanteissa. Suomella on nyt hyvät mahdollisuudet näyttää muulle Euroopalle oikeudenmukaisen ja ekologisesti kestävän ruokaketjun mallia, mutta ensin täytyy varmistaa suomalaisen alkutuotannon kannattavuus. Ilman sitä ei nimittäin ole koko ketjua.

Suomi on varautumisen suurvalta, jonka kokonaisturvallisuuden malli kiinnostaa nyt kansainvälisesti.

Pääministeri Petteri Orpo esitti Euroopan parlamentissa unionille yhteistä varautumisen strategiaa ja komission puheenjohtaja pyysi presidentti Niinistöä laatimaan komissiolle raportin Euroopan kriisivalmiudesta ja varautumisesta. Suomi on näin ollen varautumisessa kokoaan selvästi suurempi toimija. Keskustelussa varautumisesta unohtuvat usein elintarvikkeet ja niiden ketju tuottajalta kuluttajan lautaselle saakka.

Huoltovarmuuskeskuksen arvion mukaan Suomi kestäisi kaksi heikkoa satovuotta. Kannattamaton alkutuotanto on kuitenkin riski, jonka vaurioita ei korjata parissa vuodessa. Näin kauaskantoista riskiä Suomella ei ole varaa ottaa. Maa- ja metsätalouteen liittyvässä keskustelussa tuntuu usein unohtuvan, että alan toimijat ovat nimenomaan yrittäjiä, ja että yrittäjyyden lainalaisuudet koskettavat tietenkin myös heitä.

Toimialan heikentynyt taloudellinen kannattavuus, huonot satovuodet ja tuotantopanostusten kasvu voivat olla liian suuri taakka kannettavaksi monelle yrittäjälle. Luonnonvarakeskuksen mukaan maatilojen yrittäjätulo on viime vuosina laskenut peräti kolmanneksella heikkojen satojen, hintojen laskun ja tuotantokustannusten nousun johdosta. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet.

Maailmanlaajuisesti tunnettu suomalainen huoltovarmuus edellyttää, että ruokaketjun tulot jakautuvat oikeudenmukaisesti ja tukevat alkutuotannon kannattavuutta. Toimiva ruokajärjestelmä on suomalaisten etu, sillä se varmistaa riittävän elintarvikkeiden saannin kaikissa tilanteissa.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)
varakansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Hämeen Sanomissa

Julkaistu

Suomen turvallisuusmalli kiinnostaa Euroopassa

Hyvinvointialueen kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana olen saanut seurata melko läheltä miten sujuvasti yhteistyö hyvinvointialueen, puolustusvoimien, poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa toimii. Taannoin maanpuolustuskurssimme yksi keskeisistä teemoista oli kokonaisturvallisuus ja sen seitsemän osa-aluetta. Tämä niin sanottu kokonaisturvallisuuden timantti kuvaa suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Kun kaikki seitsemän perustoimintoa ovat kunnossa, yhteiskunta selviytyy kriiseistä nopeammin ja pienemmin vaurioin. Olennaista on, että turvallisuuden eteen tehdään aktiivisesti työtä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla julkisesta yksityiseen. Turvallisuus on nimittäin yhteinen asia.

Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on nyt alkanut kiinnostaa myös kansainvälisesti, sillä näytämme parhaillaan mallia koko Euroopan unionille puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamisessa. Pääministeri Petteri Orpo esitti äskettäin Euroopan parlamentissa pitämässään puheessa unionille yhteistä varautumisen strategiaa. Mallia siihen otettaisiin luonnollisesti Suomesta, jota pääministeri nimitti perustellusti varautumisen suurvallaksi.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyysi entistä presidenttiä Sauli Niinistöä laatimaan komissiolle raportin Euroopan kriisivalmiudesta ja varautumisesta. Pyyntö esitettiin Suomelle, koska olemme oppineet elämään ennalta-arvaamattoman ja aggressiivisen naapurin lähellä. Komission puheenjohtaja ei viitannut perusteluillaan historian lehdille onneksi jo jääneeseen suomettumiseen, vaan Suomen nykyiseen maanpuolustukseen, varautumiseen ja turvallisuuteen. Näiden kaikkien tulee näkyä paitsi valtakunnallisesti myös maakunnissa, hyvinvointialueilla ja kunnissa. Yhdessä yhteisellä asialla.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti koko maailmalle, että rauhaa täytyy aktiivisesti suojella, mutta samalla täytyy kyetä myös varautumaan kriiseihin. Suomessa infrastruktuuri ruoan, veden ja sähkön jakeluineen täytyy turvata kaikissa tilanteissa, ja samalla joudumme myös varautumaan hybridi- ja kyberhyökkäyksiin. Puolustus ja turvallisuus ovat lähivuosina unionin keskeisiä teemoja, joista Suomen tulee pyrkiä hyötymään myös taloudellisesti. Näillä toimialoilla meillä on kansainvälisesti tunnustettua ja monipuolista korkean tason osaamista, jonka merkitys vain kasvaa jatkossa. Nyt kaikilla politiikan tasolla tarvitaan aktiivista vaikuttamista, jotta muuttuneessa tilanteessa kyetään ajamaan Suomen taloudellisia etuja. Suomi on jälleen kokoaan suurempi toimija.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 27.3.2024.

Julkaistu

VPK-toiminta on tehokasta ja taloudellista

Suomen ensimmäinen palokunta perustettiin Turkuun jo vuonna 1838. Tuolloin kyseessä oli VPK, eli vapaaehtoinen palokunta. 186 vuotta myöhemmin sopimuspalokunnat hoitavat tehtäviä peräti 90 prosentissa Suomen pinta-alasta ja ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä. Aktiivisten VPK-harrastajien merkitys suomalaisten arjen turvallisuudelle on siten kiistaton.

Sote-uudistuksessa mediahuomio on kohdistunut pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta pelastustoimi on merkittävä osa uudistusta. Hallinnon lisäämiseen keskittynyt uudistus johti nopeasti talouskriisiin, jonka säästötoimia pyritään parhaillaan osoittamaan muualle kuin potilastyöhön. Rahojen loputtua myös pelastustoimi on nyt vaarassa joutua säästöjen kohteeksi, mutta sillä olisi kauaskantoisia seurauksia.

Taannoin uutisoitiin miten Vuoden kylänä palkitun Kalajoen Raution kylän sopimuspalokunta esitettiin lakkautettavaksi osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen säästöjä. Paikalliset VPK-harrastajat olivat tämän jälkeen valmiita luopumaan yhdistystuista ja tekemään kaksi vuotta töitä euron tuntipalkalla yhteisen turvallisuuden eteen. Lisäksi paikalliset yritykset olivat valmiita maksamaan paloaseman vuokria.

Ehdotus osoittaa miten tärkeänä koko yhteisö näkee paikallisen sopimuspalokunnan roolin arjen turvaajana. Tämä tulee ymmärtää myös hyvinvointialueiden päätöksissä säästöpaineiden keskellä, kun eurot täytyy käyttää nykyistä tehokkaammin. Historia ei ole aina tae tulevasta, mutta taloudellisesti tehokas toiminta nyt on yleensä taloudellisesti tehokasta jatkossakin.

Toimin taannoin puheenjohtajana Pirkanmaan hyvinvointialueen työryhmässä, joka selvitti pelastustoimen henkilöstötilannetta. Tilanne on huolestuttava, ja juuri sopimuspalokuntien merkitys korostui taloudellisesti tehokkaana ratkaisuna. Harrastustoiminnalla on kuitenkin haasteita jo ilman säästötoimiakin, sillä ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta kisailevat nykyisin perheiden lisäksi monet muutkin harrastukset. Tästäkin syystä palokuntien harrastajamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa ja varsinkin arkipäivisin päivystyksiä on ollut paikoin vaikea hoitaa.

Sopimuspalokuntien korvaaminen vakinaisilla palokunnilla olisi omiaan lisäämään pelastustoimen kustannuksia, joten hyvinvointialueiden sinänsä välttämättömissä säästötoimissa tulisi keskittyä sopimuspalokuntien toiminnan kehittämiseen ja elinvoiman varmistamiseen. Silloin meillä on jatkossakin aktiivisia ja asiantuntevia harrastajia turvaamassa jokaisen suomalaisen arkea taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Koskaan ei nimittäin tiedä koska pelastajien tarve tulee omalle kohdalle.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 15.1.2024.

Julkaistu

Lempäälän veronmaksajat istutettiin maksajan penkille

Lempäälän veronmaksajat istutettiin maksajan penkille, kun valtuusto päätti kiristää kuntaveroa äänin 18-25. Vihreiden ja vasemmistoliiton esittämää peräti 0,54 prosenttiyksikön kertakorotusta kannattivat keskusta, sosialidemokraatit ja kristillisdemokraatit. Veronkorotusta vastaan äänestivät vain kokoomus yhtä valtuutettua lukuunottamatta ja perussuomalaiset kahta valtuutettua lukuunottamatta. Se ei tällä kertaa riittänyt.

Kunnan säästöpaineet ovat ymmärrettävästi suuria. Valtuusto päätti kuitenkin korottaa kuntaveroa välittömästi sen sijaan, että ensin olisi rauhassa valmisteltu sopeutusohjelma yhdessä henkilöstön kanssa ja katsottu millaisia tuloksia säästötoimilla saadaan aikaiseksi. Kuntalaisten veronkorotusten tulisi olla vasta viimesijainen keino, mutta Lempäälässä se äänestettiin nyt ensimmäiseksi keinoksi.

Lisäksi nyt päätetty veronkorotus on historiallisen raju. Esitys oli nimittäin 6,9 prosenttia pohjalla ollutta aikaisempaa veroprosenttia suurempi. Sama korotus aikaisempaan 20,5 veroprosenttiin olisi tarkoittanut veroprosentin kertanostoa peräti 21,9 prosenttiin. Tällaista korotusta kukaan ei voi perustellusti pitää maltillisena. Kunnan käsi työntyy nyt palkansaajan taskuun kyynärpäätä myöden.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja totesi äskettäin viisaasti, että kuntatalouden ongelmat eivät ratkea siirtämällä rahaa lompakosta toiseen. Veronmaksajan lompakolle ensimmäisenä menemisen sijaan kuntien tulisi tehdä ensin vastuullisia ratkaisuja palvelutuotannossa ja hallinnon rakenteissa, investointeja unohtamatta. Tästä on helppo olla hänen kanssaan samaa mieltä. Jokainen tietää, että julkisen sektorin rakenteissa piilee rahareikiä, joita täytyy paikata ja tilkitä talouden tervehdyttämiseksi.

Elinkustannukset ovat nousseet huomattavasti korkojen nousun ja inflaation myötä sekä Lempäälässä vesimaksujen huomattavan nousun myötä. Kotitalouksien toimeentulo on heikentynyt parissa vuodessa merkittävästi, mutta valtuuston enemmistö päätti silti mätkäistä palkansaajille reippaasti lisää maksettavaa. Keskituloisen lapsiperheen lisälaskuksi tulee nyt useita satoja euroja vuodessa. Perheet olisivat varmasti keksineet rahoilleen itse parempaa käyttöä. Jossain perheessä raha on pois lasten harrastuksista, toisessa ruokaostoksista ja kolmannessa ehkä lomamatkasta. Jokainen euro on työllä perheelle ansaittua rahaa.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana kunnioitan tietenkin valtuuston päätöstä, mutta kuntatalouden kipeästi tarvitsemien rakennemuutosten kanssa tällä veronkorotuksella ei ole mitään tekemistä. Petteri Orpon hallitus keventää parhaillaan palkansaajien verotusta, mutta Lempäälässä tuo kevennys katoaa kuntakoneiston syövereihin ja Harri Jaskaria lainatakseni ”kuin Molokin kitaan”. Palkansaajien ja lapsiperheiden toimeentulon heikentäminen on arvovalinta, jota kokoomus ei ollut valmis tekemään.

Seuraavissa kuntavaaleissa kannattaa miettiä tarkkaan miten äänestää.

Työ.
Talous.
Turvallisuus.
Träskbäck.