Hallitusohjelman ratapäätös on Pirkanmaan etu

Kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk) esitti kirjoituksessaan (LVS 12.3.2023) katteettoman väitteen kokoomuksen kannasta uuteen metsärataan. Hän kirjoitti kokoomuksen esittävän ”miljardiluokan pääomitusta metsäradoille”, mutta väite ei pitänyt paikkaansa. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa puhuttiin tulevaisuuden nopeista ratayhteyksistä – ei metsäradasta. Petteri Orpon (kok) hallituksen tuore hallitusohjelma vahvistaa, että uuden metsäradan sijaan kehitetään päärataa nykyisessä ratakäytävässä. Tämä on myös Lempäälän etu ja tavoite, jonka kunnanhallitus kirjasi päätöksensä jo maaliskuussa 2020. Meillä on siis sama suunta.

Suomirata-hankeyhtiön tehtävä on selvittää kannattaako Helsingin ja Tampereen välille rakentaa uusi metsärata vai tulisiko keskittyä nykyiseen päärataan. Hankeyhtiön tehtävä ei ehkä ollut kansanedustajan tiedossa kirjoitusta laatiessaan. Olen ollut mukana hankeyhtiön tilaisuuksissa, joissa näitä molempia vaihtoehtoja on punnittu. Nyt päätökseksi on kuitenkin tullut pääradan kehittäminen. Se on hieno ryhtiliike, joka näkyy myös Lempäälässä. Vuoden raidekunnaksi valittu Lempäälä hyötyy nimittäin pääradan remontista, kun uusi metsärata olisi todennäköisesti jättänyt kuntakeskuksen sivuun uudesta raideyhteydestä. Miljardeja maksava uusi ratayhteys olisi lisäksi tuonut merkittäviä haasteita maankäyttöön peräti kolmen maakuntakaavan alueella.

Pääradan lisäksi täytyy panostaa tieverkoston uudistamiseen ja perusparannukseen. Maakuntakaavassa vuodesta 1992 saakka ollut Puskiaisten oikaisu on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, ja hanke onkin parhaillaan hyvässä vauhdissa. Lempäälän ja Pirkkalan kehitykselle merkittävän tiehankkeen YVA-arviointi valmistui viime vuonna ja yleissuunnitelma valmistuu tulevana syksynä. Oikaisu mainitaan myös Lempäälän kunnanvaltuuston juuri hyväksymässä Sääksjärven yleissuunnitelmassa. Kunnanvaltuuston kesäkuun kokouksessa varmistui lisäksi äänestyksellä, että kunnanvaltuuston tavoitteena on saada Sääksjärvelle raideliikenteen asema, ei seisaketta. Valtuuston asettaman tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä Puskiaisten oikaisun että siihen nojautuvan Sääksjärven osayleiskaavan toteutuminen, jotta väyläviraston edellyttämät 10 000 asukasta tai työpaikkaa toteutuvat (Väylävirasto 36/2019). Hankkeet siis tukevat toisiaan. Orpon hallituksen päättämät panostukset pääradan kehitykseen ovat siksi tärkeitä myös Lempäälän kehitykselle.

Jocka Träskbäck
kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok.)
varakansanedustaja

Mielipidekirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 19.6.2023.

Suomalaisia ei pidä verottaa köyhiksi – polttoainevero heikentää työssäkäynnin kannustimia

Pitkien välimatkojen Suomessa yksityisautoilu on välttämätön osa työssäkäyntiä ja perhearkea. Tavaroiden logistiikasta puhumattakaan. Suomen ilmastotavoitteet ovat kireät, mutta autoilijoiden kurittaminen niiden saavuttamiseksi on tehotonta. Marinin hallitus perusteli vuosituhannen suurinta polttoaineverojen kiristämistään sillä, että polttoaineen kallistuminen vähentäisi autoilua ja siten päästöjä. Väite ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.

Suomessa ei autoilla huvikseen, vaan tarpeeseen. Kesälomareissun perhe voi vielä optimoida ja moni tänä kesänä niin tekeekin, mutta arjen liikkumisessa se ei ole aina mahdollista. Työmatkoja, kauppareissuja ja lasten kuljettamista harrastuksiin on usein hankalaa ja jopa mahdotonta hoitaa julkisella liikenteellä, eikä niitä voi jättää myöskään tekemättä. Tampereen yliopiston pro gradu -tutkielmassaan Juuso Villanen havaitsi, että polttoaineveron korotuksen teho päästövähennysten saavuttamiseksi on joustamattoman kysynnän takia rajallista. Voidaan siis todeta, että autoilijoiden rokottamisen syyt löytyvät muualta kuin päästövähennyksistä.

Marinin hallituksen esitys vahvisti jo ennakkoon polttoaineveron korotuksen iskevän kaikkein eniten pieni- ja keskituloisten suomalaisten talouteen. Lisäksi korotus rapautti työssäkäynnin taloudellisia kannustimia tekemällä työmatkoista entistäkin kalliimpia. Hintojen nousun myötä yhä useampi laskee kannattaako työssäkäynti polttoainekulujen ja verojen jälkeen. Kyseessä on siis vakava kannustinloukku varsinkin pienituloisille perheille. Nyt ollaan kriittisellä rajalla.

Hallituksen tulee ensi tilassa valmistella polttoaineverojen laskemista, jotta suomalaisten talous ja työssäkäynnin kannustimet eivät rapaudu nykyistä enempää. Myös kuljetusyritysten toimintaedellytyksiä täytyy parantaa, sillä polttoaineverojen kiristykset päätyvät suoraan kuluttajahintoihin ja inflaatio laukkaa parhaillaan villinä. Suomalaisia ei pidä verottaa köyhiksi, joten ryhtiliikkeellä on kiire.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Aamulehdessä 28.6.2022.

Nyt tehtiin historiaa: MM-kisoilla kaupunkiseudulle kokoaan suurempi merkitys

Olipahan kaksiviikkoinen. Sunnuntai-illan MM-finaaliin kulminoitui niin paljon tavoitteita ja saavutuksia, että niiden sulatteluun menee hetki. Oli tietenkin historiallisen upeaa, että Suomi voitti Kanadan finaalissa kotikisoissaan, mutta se oli vain kirsikka muutenkin hienoon kakkuun, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia. Tässä alla joitain poimintoja ja ajatuksia siitä mitä tapahtui.

1) Kansiareena toteutui vuosikymmenten vääntämisen jälkeen ja tulos on juuri niin upea kuin siitä haluttiinkin. Nokia Arenaa kelpaa esitellä vieraille kautta maailman.

2) Tampere ja Nokia Arena osoittivat toimivansa suurten kansainvälisten tapahtumien näyttämönä loistavasti niin logistiikan kuin palvelujen ja fasiliteettien puolesta.

3) Suomi selviytyi kotikisoissaan upeasti finaaliin ja voitti uudella Nokia Arenalla jäätävän jännitysnäytelmän jälkeen MM-kultaa. Sitten torilla tavattiin ja Suomen kiekkopyhätössä Hakamettässä juhlittiin. Tämä nosti entisestään Tampereen statusta suhteessa pääkaupunkiin.

4) Tampereen seudulle kisoista jäi eri arvioista riippuen noin 30-40 miljoonaa euroa rahaa. Yrityksille ja talousalueelle tämä on merkittävä summa, joka päätyy paitsi palkansaajien taskuun ja kulutukseen myös työllistävänä vaikutuksena ja yhteisöveroina koko alueen hyväksi.

5) Historiallisesti Tampereella pelataan MM-kisat myös ensi vuonna, joten encore on tulossa.

6) Tampere ja koko Pirkanmaa saivat ison buustin matkailuun. Lentoyhteyksiä saatiin parannettua sopivasti juuri ennen kisoja ja tieto ensi vuoden kisoista vaikuttaa varmasti positiivisesti lentoreittien pysyvyyteen. Aurinko paistoi ja moni kisaturisti kehunee aluetta jatkossa muillekin. Ei ehkä hintatasoa, mutta muuten.

Enempää tuskin olisi voinut odottaa. Kiitos kaikille asianosaisille.

Samalla on paikallaan todeta, että Tampereen kaupunkiseudun kunnille keskuskaupungin menestys niin matkailussa kuin taloudessa on alueen kaikkien kuntien etu. Vireä aluekeskus sataa vääjäämättä naapurikuntien laariin niin asukkaiden hyvinvointina ja verotuloina kuin myös alueen yleisenä kiinnostuksena sekä yritys- ja asuntorakentamisen kuin myös muiden investointien kautta.

Lempäälä, Pirkanmaan kehittyvä helmi

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana sain kunnian kirjoittaa tervehdyksen Lempäälän 2022 tietopakettiin, joka jaetaan paitsi jokaiseen kotiin myös toimii loistavana luettelona palveluista, yrityksistä ja yhteystiedoista.

Kunta joko kehittyy tai taantuu, välimuotoja ei ole. Näistä lähtökohdista Lempäälä on asemoinut itsensä rohkeasti kehittyvien kuntien joukkoon, mutta se ei ole tapahtunut hetkessä. Katsellessamme kehittyvää Lempäälää voimme nähdä vuosikymmenten johdonmukaisen kehitystyön tuloksia. Näkyvimpiä painopisteitä ovat viime aikoina olleet Ideaparkin ympäristö ja kuntakeskus, mutta seuraavaksi harppauksia otetaan myös esimerkiksi Sääksjärvellä ja Hauralassa, unohtamatta kuitenkaan liikenneverkoston kehitystä niin maanteillä kuin raiteillakin.

Lempäälä tunnetaan palkittuna yrittäjäkuntana, jossa elinvoimaa tehdään kunnan ja yrittäjäyhdistyksen yhteisvoimin. Tiivis yhteistyö on näkynyt myös koronakriisin aikana, mutta juuret ovat paljon syvemmällä. Yhteistyö on luonut joukkuehenkeä, joka on huomattu muuallakin. Kuntalaisten laadukkaat peruspalvelut tarvitsevat elinvoimaisia yrityksiä ja työpaikkoja, joiden verotuloilla kuntalaisten palvelut maksetaan. Yritysten rooli korostuu entisestään, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan harteille ja kunnan tulopuoli samalla kapenee. Jokainen kuntalainen voi kantaa oman kortensa kekoon ostamalla paikallisia tuotteita ja käyttämällä paikallisten yritysten palveluita. Support your local, sanotaan.

Tätä kirjoittaessani kunnanvaltuustomme laatii uutta kuntastrategiaa, joka ohjaa tulevina vuosina kunnan kehityksen suuria linjoja. Strategia ei jää hyllyyn pölyttymään, vaan se toimii päätöksenteon ohjenuorana jokapäiväisessä työssä. Valtuuston puheenjohtajana olen vakuuttunut siitä, että kuntastrategia tulee painottumaan kasvuun ja kehitykseen, sillä se on kunnan ja kuntalaisten etu. Lempäälään on jo vuosikymmeniä toivottu uimahallia, ja nyt hanke on viimein saatu toden teolla käyntiin. Tavoitteena on päästä uimaan Ideaparkin alle jo vuoden 2023 lopussa, ellei luolastosta paljastu viivästyttäviä yllätyksiä. Samaan aikaan kunta panostaa merkittävästi esimerkiksi lähiluontoon ja Birgitan polun kehitykseen sekä kouluihin ja liikuntapaikkoihin. Tavoitteena on kasvaa ja kehittyä hallitusti sekä siten, että tuloksena on kaikille hyvä Lempäälä.

Meidän yhteinen Lempäälämme.

Jocka Träskbäck
Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Stara perustettiin 22 vuotta sitten – idea verkkomediasta syntyi uima-altaalla Teneriffalla

Eilen 20.1.2022 tuli kuluneeksi päivälleen 22 vuotta minulle hyvin tärkeästä päivästä. Lekottelin joulukuun lopussa 1999 uima-altaalla Teneriffalla, kun sain idean perustaa Suomeen viihdealan verkkomedian. Olin koodannut nettisivuja vuodesta 1993 lähtien ja työskennellyt samasta vuodesta alkaen toimittajana useissa musiikkimedioissa. Kuin salama kirkkaalta taivaalta minulle tuli ajatus, että internetissä pitäisi ryhtyä julkaisemaan artikkeleita ja arvosteluita, koska sähköisissä medioissa vaikutti tuolloin olevan potentiaalia.

Irtisanouduin Fritidsresorin ja Hassen matkaoppaan duunista heti ja sain lennon Suomeen tammikuun puoliväliin. Kotiin palattuani käärin hihat ja varasin Staran esiasteen domainin 20.1.2000. Ensimmäiset kuusi vuotta tein päivät duunia muun muassa koodaamalla nettisivuja eri yrityksille ja yhteisöille, toimittamalla Yleisradion Poliisi-tv -ohjelmaa ja soittamalla illat levyjä klubeilla ja yökerhoissa. Vapaa-ajan käytin verkkosivuston sisällön tuottamiseen ja koodaamiseen.

Poliisi-tv:n promokuva vuodelta 2002.

Tuolloin ei ollut vielä olemassa nykyisiä julkaisujärjestelmiä, joten jokainen artikkeli piti kirjoittamisen jälkeen myös koodata sisään sivustoon. Suuret suomalaiset mediatalot tyytyivät vain naureskelemaan verkkomedioille, koska niiden johdossa ei alkuunkaan ymmärretty internetin roolia ja mahdollisuuksia. Hyvä niin, sillä Stara ei olisi koskaan kasvanut näin suureksi mediaksi, jos verkkoon hiljalleen syntynyt kysyntä olisi tyydytetty isojen mediatalojen toimesta. Lämmin kiitos.

Nyt oli hyvä hetki vilkaista mitä 22 vuodessa on syntynyt ja summata tilannetta vime vuoden 2021 tilastojen perusteella. Stara tavoittaa nykyisin 1,3 miljoonaa eri lukijaa kuukaudessa ja vuodessa verkkosivustolle tehtiin yhteensä 54 miljoonaa sivulatausta, eli keskimäärin 148 000 sivulatausta päivässä läpi vuoden. Facebookissa Stara tavoittaa kuukausittain hieman yli miljoona suomalaista, ja engagement on peräti 2,4 miljoonaa kuukaudessa. Näiden tilastojen valossa voidaan todeta, että Staran koko tiimi on tehnyt erittäin hyvää duunia. 22 vuotta on suomalaiselle verkkomedialle pitkä historia, mutta edessä on vielä pidempi tulevaisuus.

Kiitos kaikille tällä matkalla mukana olleille ystäville, henkilöstölle ja kumppaneille! Olette olleet korvaamattomia osia tässä isossa palapelissä. Toivottavasti vuosi 2022 jatkaa tätä upeaa kehitystä. Linkin takana luettavissa 25 vuoden yrittäjäurani historiikki, jonka kiteytin jokunen vuosi sitten luettavaan muotoon.

Kolumni: Rohkeus tuo menestyksen – vain kehittyvä kunta menestyy

Tampereella tehtiin perjantaina historiaa, kun vuosikymmeniä suunniteltu kansiareena avasi viimein ovensa jääkiekon paikallisottelun merkeissä. Vaikka upean areenan viralliset avajaiset ovatkin vasta edessä, jäi päivä historiaan muutenkin kuin Antti Saarelan hattutempulla. Tuohon iltaan kulminoitui nimittäin jälleen kerran tamperelainen luova hulluus ja ennen kaikkea rohkeus. Rohkeus tehdä ja toteuttaa. Jokaisessa Suomen kaupungissa visioidaan jatkuvasti uutta, mutta harvassa kaupungissa myös tehdään. Ja nimenomaan tekeminen erottaa jyvät akanoista ja menestyjät muista.

Tamperelainen 8.12.2021

Tampere on ollut jo pitkään tasavallan halutuin muuttokohde, ja tänä syksynä kaupunki nousi ylivoimaisesti koko maan muuttovoiton ykköseksi. Nykytilanne ei suinkaan ole itsestäänselvyys, sillä vielä 1990-luvulla Tampereen imago oli samalla tasolla vaikkapa Lahden, Turun ja Jyväskylän kanssa. Irtiotto tästä ei ole tapahtunut helposti ja nopeasti, eikä se olisi ollut mahdollista ilman rohkeiden visionäärien johdonmukaista työtä ja taistelua tuulimyllyjä vastaan. Reilussa kahdessa vuosikymmenessä kasvukäytävän kruunu on viimein saavuttanut aseman, jota kelpaa puolustaa.

Rohkeille hankkeille on ominaista, että niitä vastustetaan yleensä eniten. Kehityshankkeisiin liittyy usein epävarmuuksia, joten muutosvastarinta on helppo valinta. Kehitystä pelkäävät haluavat lähtökohtaisesti pitäytyä nykytilassa, johon he ovat mukavasti tuudittautuneet. Status quo, joku voisi sanoa. Kirjoitin taannoin Tamperelaisessa miten kunta joko kehittyy tai näivettyy. Välimuotoja ei ole. Näsinneula, Särkänniemi, rantaväylän tunneli, ratikka ja nyt myös kansiareena. Siinä esimerkkejä rohkeista tamperelaisista hankkeista, joita muualla Suomessa kadehditaan ja joiden ansiosta kaupunki koetaan dynaamiseksi ja vetovoimaiseksi. Samalla täytyy muistaa, että Tampereen kehitys on paljon sitä laajemman talousalueen kehitystä. Vahva ja vetovoimainen keskuskaupunki on nimittäin koko kaupunkiseudun etu.

Tampere on osoittanut, että rohkeus on tuonut menestyksen.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina keskiviikkona 8.12.2021.

Lempäälän uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi

Minut on tiistaina järjestetyssä yhtiökokouksessa valittu Lempäälän uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Oheista valokuvaa ottaessani en aavistanut, että kaksi vuotta myöhemmin vetäisin hanketta, jonka tarkoituksena on rakentaa kuvan luolastoon uimahalli. Kohtalolla on joskus taipumus ohjata erikoisiin suuntiin.

Kuntaan on toivottu uimahallia vuosikymmenten ajan, ja nyt tämä haave on viimein toteutumassa, kunhan suuri määrä palasia loksahtaa ensin kohdalleen. Tulen osaltani tekemään parhaani hankkeen toteutumiseksi taloudellisesti järkevällä tavalla.

Uimahalliyhtiössä meillä on loistava tiimi viemässä tätä tärkeää hanketta eteenpäin, ja uimahallia pyörittävä operaattori on esimerkiksi jo aiemmin valittu. Uimahallia tulee operoimaan Kuohun Uimavalvonta Oy, joka pyörittää jo nyt Kangasalla suosittua Kuohu-uimahallia. Osaamista ja kokemusta siis riittää myös siellä, kunhan ensin päästään avajaisiin saakka.

Hanke on siis hyvässä vauhdissa ja vauhti kiihtyy. Vuoden 2023 lopussa on tarkoitus päästä uimaan, mutta se edellyttää suunnitelmien saumatonta sujumista. Kun uimahalli rakennetaan maan alla sijaitsevaan luolastoon, on hankkeessa oltava valmis monenlaisiin viivästyksiin ja ratkaistava eteen tulevat haasteet nopeasti. Saappaat eivät siis ole pienimmästä päästä, mutta minä ja tiimi tulemme tekemään parhaamme.

Kiitos luottamuksesta.

Kolumni: Kunta kehittyy tai taantuu – välimuotoja ei ole

Tampere ja monet sen kehyskunnat ovat hyvässä vireessä, kun asiaa tarkastellaan kasvun näkökulmasta. Muuttovoitossa mitattuna Tampere on Suomen ykkönen ja sen kehyskunnista Lempäälä, Nokia, Kangasala ja Pirkkala kasvavat vauhdikkaasti. Maaseutumaiset kunnat kasvavat kaupunkien kustannuksella, ja syntyvyyden laskiessa kasvu on yhä enemmän vain muuttajajoukon varassa. Mutta mistä kasvua saadaan?

HHT-kasvukäytävään kuuluvalla Pirkanmaalla taistelu uusista asukkaista on arkitodellisuutta, ja se ajaa kunnat kilpailemaan tonttitarjonnan lisäksi myös peruspalveluilla ja elinvoimalla. Jälkimmäinen tuo kuntiin myös uusia yrityksiä, jotka taas tuovat mukanaan uusia työpaikkoja ja verotuloja. Ilman niitä kunnilla on edessään ongelmia, sillä vain terve kasvu mahdollistaa hyvinvoinnin ja laadukkaat peruspalvelut.

VALTUUSTOKAUDEN ALUSSA monissa kunnissa laaditaan strategioita tulevan päätöksenteon tueksi. Samalla vedetään suuria linjoja mille alueille kasvun halutaan jatkossa ohjautuvan ja millaista asukasmäärän kasvua tavoitellaan. Tampereella ja kehyskunnissa on luonnollista tiivistää keskustojen asutusta ja kaavoittaa uusia asuinalueita – tietenkin lähiluontoa kunnioittaen, kuten nykyisin jo tehdäänkin.

MUUTOSVASTARINTA ja NIMBY-mentaliteetti (ei minun takapihalleni) ovat kehityksen suurimpia esteitä. Monissa kunnissa on pieni ja äänekäs joukko, joka pyrkii hidastamaan kehitystä. Neliraajajarrutuksen myötä muut asukkaat ovat kuitenkin vaarassa menettää kehityksen hedelmiä, oli kyse sitten uusien asuinalueiden kaavoituksesta, koulujen rakentamisesta tai tieverkoston kehittämisestä.

KUNNAT TARVITSEVAT KASVUA pysyäkseen elinvoimaisina ja itsenäisinä. Kaikkia kuntalaisia ei ole mahdollista miellyttää, joten päättäjien tulee tehdä kauaskantoisia ja kehityshakuisia ratkaisuja nykyisiä ja myös tulevia kuntalaisia ajatellen. Toinen vaihtoehto on kunnan taantuminen, jota valtaosa päättäjistä tuskin haluaa. Kunnnat tarvitsevat nyt rohkeita päättäjiä ja päätöksiä, joissa kuntalaisten etu toteutuu.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä koluminina 7.7.2021.

Lempäälän lähiluonto kehittyy – Birgitan polulle tehdään uusi rengasreitti

Lempäälässä luonto on lähellä ja kunnan ylpeys, 50 kilometrin Birgitan polku, on parhaillaan mittavan perusparannuksen kohteena. Kirjoitin taannoin miten kunta on investoimassa peräti 200 000 euroa Birgitan polun kehittämiseen. Viime syksynä käynnistyneessä hankkeessa tehdään muun muassa uusia reittejä ja nuotiopaikkoja sekä kunnostetaan jo olemassa olevia reittejä ja laavuja. Tarkoitus on tehdä myös esteettömiä reittejä, jotta kaikki kuntalaiset pääsisivät nauttimaan Lempäälän upeasta lähiluonnosta.

Esittelyssä Kirskaanniemi

Birgitan polku, Kirskaanniemi, marraskuussa 2020 kunnostettua reittiä.
Birgitan polku, Kirskaanniemi, marraskuussa 2020 kunnostettua reittiä.

Sääksjärven liepeillä sijaitsevan Kirskaanniemen reittiä kunnostettiin viime syksynä koko marraskuun ajan, ja tulokset olivat hienoja. Kirskaanniemeen on nyt entistäkin helpompi kulkea vaikkapa koko perheen voimin. Nyt samalla alueelle ollaan ollaan tekemässä kokonaan uutta rengasreittiä, jonka nimeksi tulee Koipitaipaleen kierros. Nimi viittaa 45 hehtaarin suuruiseen uuteen luonnonsuojelualueeseen, jonka perustimme valtuustokauden alkupuolella Koipitaipaleen ja Höytämöjärven maisemiin. Katso tämän linkin takaa terveiset reitiltä.

Esittelyssä Ammejärvi

Tähän mennessä uusi rengasreitti on merkitty tutuilla keltaisilla lappusilla, jota toivomme kuntalaisten lähtevän rohkeasti kulkemaan. Reitillä ei ole vielä kovin näkyvää polkua, mutta kuntalaisten suosiollisella avustuksella sellainen on tarkoitus tallata reitille tämän kesän aikana. Loppukesästä tai viimeistään syksyllä reitin varrelle toteutetaan myös uusia nuotiopaikkoja kuntalaisten retkeilypäiviä piristämään. Birgitan polkua kehitetään siis parhaillaan vauhdikkaasti kuntalaisten iloksi, jotta lempääläisillä olisi vielä vuosikymmenten päästä upeaa lähiluontoa.

Rakennetaan yhdessä huomisen Lempäälää.

Ratahankkeisiin tarvitaan ryhtiliike – panostukset oikoradan sijaan päärataan

Tänään Tampereen kauppakamarin tilaisuudessa puitiin Tampereen henkilöratapihan tulevaisuutta. Henkilöratapiha ja siihen kiinteästi kytkeytyvät Asemakeskus ja Viiden tähden keskusta -hankkeet ovat koko kaupunkiseudun etu ja tavoite, sillä vetovoimainen keskuskaupunki hyödyttää myös Lempäälää ja kaikkia muitakin kehyskuntia. Raideliikenteeseen panostaminen kaupunkiseudulla on kuitenkin erityisesti raidekunta Lempäälän etu, sillä meillä on panostettu jo pitkään nimenomaan raidelliikenteen kehitykseen ja lähijuniin, eikä se kehitys ainakaan hidastu tulevaisuudessa.

Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021
Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021

Lue myös: Onnea Pirkanmaa! Tunnin juna Helsinkiin etenee viimein (8.8.2018)

Samalla tilaisuudessa sivuttiin myös Suomirata-hanketta, joka meni pari vuotta sitten odottamattoman tavalla sekavaksi. Takavasemmalta tuli nimittäin yllättäen esitys aivan pystymetsään rakennettavasta uudesta oikoradasta Helsinki-Vantaalta Tampereelle. Siitä syntynyt sekava nykytilanne ei ole hyväksi ratahankkeiden kehitykselle eikä myöskään niiden EU-rahoitukselle, joten tilannetta tulisi pikaisesti selkeyttää ja palata harharetkien jälkeen takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan.

Lue myös: Lähijunien pilotti käynnistyy Pirkanmaalla – 25 uutta lähijunavuoroa (28.3.2019)

Toisin sanoen, kuten olen jo pitkään kirjoittanut, nyt pitäisi ymmärtää luopua kokonaan uudesta oikoradasta ja keskittää saatavissa olevat panostukset nykyisen jo olemassa olevan pääradan kehitykseen. Sen kehitys maksaa murto-osan uuden rakentamisesta ja myös hyödyt saadaan käyttöön välittömästi. Pirkanmaan vientiyhtiöt ovat jo selkeästi ilmaisseet, että paikalliseen lentokenttään ja sen yhteyksiin panostaminen on tärkeämpää kuin miljardeilla euroilla rakennettava vartin nykyistä nopeampi junayhteys Helsinki-Vantaalle. Oikorataa ei siis voida kestävästi perustella Pirkanmaan vientiyhtiöiden tarpeilla.

Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021
Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021

Lue myös: JockaTV: Puskiaisten oikaisun maisemissa – asukkaiden ajatuksia tiehankkeesta (26.1.2021)

Edellä mainittu Tampereen henkilöratapihan kehityshanke on jo käynnistynyt, sillä kaupungissa on tehty päätös Itsenäisyydenkadun alikulun uudistamisesta. Se on pieni, mutta tärkeä askel tässä tärkeässä kokonaisuudessa. Suuremmassa kuvassa katson, että tähän samaan hankekokonaisuuteen liittyvät myös Sääksjärven rooli Pirkanmaan tulevana liikenteellisenä solmukohtana sekä Sääksjärven lähijuna-asema, jonka toteutuminen tosin edellyttää VT3 Puskiaisten oikaisun, Kehä II -tien ja siitä suoraan riippuvaisen Sääksjärven osayleiskaavan toteutumista. Ilman niitä Sääksjärvelle tulee pelkkä seisake.

Lue myös: Sääksjärven lähijuna-asema riippuu Puskiaisten oikaisusta (18.2.2021)

Näiden hankkeiden aikanaan toteutuessa Lempäälän pohjoisosa kasvaa ja kehittyy talousalueen merkittäväksi solmukohdaksi, johon syntyy liikenteellisen hubin lisäksi myös runsaasti uusia asuntoja ja työpaikkoja. Niillä taas maksetaan kuntalaisten hyvinvointia. Kun samaan kokonaisuuteen liitetään vielä Pirkkalan Toivion tuleva kaavoitus moderniksi luonnonläheiseksi asuinalueeksi, voidaan alueen kehitystä katsoa vuosikymmenten kuluttua tyytyväisenä. Kehityksen kello ei nimittäin pysähdy, ja meidän tulee varmistaa, että Lempäälä on tuon kehityksen kelkassa mukana.

Tamperelainen 1.7.2020