Julkaistu

EU-komissiosta heikkolaatuisia esityksiä

Suomalaisten edunvalvonta on Euroopan unionissa keskeisessä roolissa, sillä peräti 70 prosenttia lainsäädännöstämme tulee unionista. Euroopan parlamentissa tehtävät päätökset vaikuttavat jokaisen suomalaisten arkeen, joten unionin lainsäädännön laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Viime vuosina EU-komission esityksissä on ollut runsaasti haasteita, sillä ne ovat olleet toistuvasti heikkotasoisia ja jopa haitallisia. Virheiden korjaaminen vie siksi merkittävästi Euroopan parlamentin resursseja. Esimerkkejä komission kelvottomista esityksistä ei tarvitse hakea kaukaa.

Lue myös: EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa (30.12.2023)

Juomaveden puhtauteen tähtäävä esitys juomavesidirektiivistä edellyttäisi Suomelta vuosittain miljardiluokan investointeja vesiputkien uusimiseen, vaikka suomalainen juomavesi on tutkitusti maailman puhtainta ja jopa puhtaampaa kuin jäsenmaiden pullovedet. Olisi terveelle järjelle vierasta joutua vaihtamaan nykyisiä vesiputkia uusiin ja pohjoisen olosuhteisiin huonosti sopiviin materiaaleihin vain koska komissio ei ymmärrä Suomen olosuhteista johtuvia kansallisia erityispiirteitä.

CSAM-asetuksella komissio esitti viestinnän salauksen kieltämistä, joka olisi toteutuessaan heikentänyt kansalaisten tietoturvaa ja parantanut verkkorikollisten toimintaedellytyksiä. Pakkausjätteen vähentämiseen tähdännyt esitys pakkausasetuksesta olisi toteutuessaan romuttanut suomalaisen panttijärjestelmän, joka on edistyksellisimpiä maailmassa. Euroopan parlamentti joutui korjaamaan tätäkin esitystä ja tuloksena jäsenmaiden nykyiset järjestelmät otetaan sittenkin huomioon.

Lue myös: EU-komission esityksissä parantamisen varaa (29.11.2023)

Kuluvalla kaudella komission esityksissä on siis ollut järjestelmällisesti puutteita, ja onkin perusteltua kysyä onko komissio tehtäviensä tasalla. Seuraavalla kaudella parlamentin tulee ohjata komissiota tolkullisempaan suuntaan. Euroopan unionin arvostuksen kannalta on tärkeää, että esitysten tasoa parannetaan. Unionin tulee pitäytyä vain ylätason sääntelyssä ja jättää päätösvaltaa myös jäsenmaille läheisyysperiaatteensa mukaisesti.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 29.11.2023.

Julkaistu

Suomen täytyy päättää itse metsistään

Euroopan unionin päätöksenteon tärkeimpiin ohjenuoriin lukeutuvan läheisyysperiaatteen mukaan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä, mahdollisimman pienellä byrokratialla ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Läheisyysperiaate on kuitenkin vaihtunut turhaan sääntelyyn ja mikromanageeraukseen. Lisääntyvä byrokratia kuormittaa unionin toimintaa ja vie resursseja aidosti tärkeiltä asioilta. Vääjäämättä syntyy vaikutelma, että komissio paikkaa esitystensä laadun puutteita määrällä.

Lue myös: EU-komission esityksissä parantamisen varaa (29.11.2023)

Läheisyysperiaatteesta laistaminen näkyy Suomessa varsinkin maa- ja metsätaloudessa. Suomen täytyisi saada päättää omista metsistään, mutta nyt näin ei ole. Euroopan unioni on aktiivisesti pyrkinyt saamaan suomalaiset metsät päätösvaltaansa, eikä se ole suomalaisten etujen mukaista. Eurovaalien jälkeen uuden parlamentin on aika viheltää peli poikki. Unionin tulee pitäytyä päätöksissä ylätasolla, sillä jäsenvaltioiden täytyy itse päättää miten omia metsiään hoitavat. Keskusjohtoisesti ei kyetä ottamaan riittävästi huomioon jäsenmaiden omia erityispiirteitä.

Lue myös: EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa (30.12.2023)

Muut jäsenmaat haluavat ymmärrettävästi hyötyä Suomen metsistä ja hiilinieluista, mutta siihen ei tule suostua. Kansallisen edunvalvonnan on oltava keskiössä. Suomalaisten etuja puolustavien parlamentaarikoiden lisäksi unioniin tarvitaan lisää suomalaisia EU-virkamiehiä, joiden määrä on vähentynyt huolestuttavasti. Vaikuttamista ja edunvalvontaa tarvitaan lisää kaikilla tasoilla. Maa- ja metsätalousyrittäjien lisäksi turha sääntely hankaloittaa myös suomalaisten yritysten toimintaa. Nyt päättyvän EU-vaalikauden piti olla sääntelyn purkamisen kausi, mutta suunta on ollut päinvastainen.