Pääministeri Rinteen puppuautomaatti leikkasi kiinni

Päivän akuutein kysymys kuuluu: Onko pääministeri Antti Rinne esittänyt eduskunnalle tietoisesti perättömiä väittämiä? Keräsin tähän alle mielestäni olennaisimmat lausunnot neljältä eri taholta, eli Antti Rinteeltä, Sirpa Paaterolta, Postilta ja valtion omistajaohjauksen päälliköltä. Kolme lausumaa neljästä on keskenään yhteneviä, mutta yksi lausuma poikkeaa selvästi muista. Kaikissa on kyse samasta asiasta, eli hallituksen tietoisuudesta ja reaktioista Postin työehtosuunnitelmien osalta.

Sirpa Paatero eduskunnassa 26.9.2019:

”On omistajan edun mukaista, että yhtiö pyrkii löytämään toimintatapoja, jotka mahdollistavat Postin toiminnan myös jatkossa kilpailun kiristyessä ja jaettavan kirje- ja lehtipostin määrien laskiessa.”

Antti Rinne eduskunnassa 28.11.2019:

”Ministeri Paatero on todennut, että tämä ei omistajalle käy. Tuon keskustelun jälkeen Posti muutti tilannetta 28. päivänä elokuuta ja 700 ihmistä siirrettiin. Se oli vastoin omistajan selkeää tahtotilaa.”

Posti tiedotteessaan 29.11.2019:

”Omistajaohjausministeri esitti 3.9.2019 aikalisää Postin työehtosopimusten muuttamisessa, mutta tämän jälkeen omistajaohjaus ei ole vaatinut liikkeenluovutuksen perumista.”

Omistajaohjauksen päällikkö 29.11.2019

”Postin hallituksen puheenjohtaja ja toimiva johto ovat pitäneet omistajaohjausosaston ja ministerin mukaan lukien avustajat jatkuvasti informoituna matkan varrella.”

Paatero siis kertoi eduskunnalle 26.9.2019, että työehtosopimuksen muutos oli tehty valtio-omistajan hyväksymänä (ks. ”Omistajan edun mukaista”). Tämän vahvisti myöhemmin Posti omassa tiedotteessaan. Myös valtion omistajaohjauksen osastopäällikkö Kimmo Viertola vahvisti Postin hallituksen pitäneen Rinteen hallituksen jatkuvasti tietoisena tulevista muutoksista. Päivää aiemmin pääministeri Rinne kuitenkin väitti eduskunnalle aivan päinvastaista, sillä hänen mukaansa Posti oli toiminut väärin ja omistajan tahdon vastaisesti (”Vastoin omistajan selkeää tahtotilaa”). Nyt on siis esitetty neljän tahon toimesta kaksi toisistaan poikkeavaa tarinaa, joista vain toinen voi pitää paikkansa.

Kyse on sana sanaa vastaan -tilanteesta, jossa pääministerin kertomus ei sovi yhteen kolmen muun lausunnon kanssa. Kaiken lisäksi saman tarinan toisessa pääjuonessa Paatero ja Rinne antoivat eduskunnalle mitä ilmeisimmin perätöntä tietoa siitä koska he olivat tulleet tietoiseksi Postin suunnitelmista. Molemmat nimittäin väittivät eduskunnalle saaneensa tiedon asiasta vasta syyskuussa, mutta Postin hallituksen puheenjohtaja paljasti perjantaina Postin ilmoittaneen asiasta valtion omistajaohjaukselle jo kesäkuussa, eli useita kuukausia väitettyä aiemmin. Taas kaksi tarinaa, joista vain toinen voi pitää paikkansa. Vilkaistaan mitä Postin hallituksen puheenjohtaja asiasta lausui tiedotteessa.

Postin tiedote 29.11.2019

”Posti esitteli ministeri Paaterolle ensi kerran liikkeenluovutussuunnitelmia ja taustaperusteluita 7.6.2019. Ministerin avustajien kanssa asiaa käytiin läpi tarkasti 8.8.2019 ja itse ministeriä informoitiin myös 10.8.2019 ennen yhtiön hallituksen 11.-14.8.2019 kokousta, jossa päätökset tehtiin, ja tietyistä yksityiskohdista keskusteltiin puhelimitse kokouspäivien aikana. Lisäksi käytännön yksityiskohdat aikatauluineen ja julkistussuunitelmineen esiteltiin ministerille 21.8.2019. Posti tiedotti pakettilajittelun muutoksista 29.8.2019 ministerin avustajien kanssa sovitun mukaisesti.”

Postin tiedotteen uskottavuutta arvioitaessa tulee antaa painoarvoa sille, että myös muilta osin Postin tiedote on samansisältöinen kuin Paateron 26.9.2019 eduskunnalle antama lausuma, kuten myös omistajaohjauksen päällikön lausuma 29.11.2019. Näin ollen journalistina minulla on taipumus antaa enemmän luottamuspisteitä Postin lausumalle tarkkoine päivämäärineen ja sitä tukevine lausuntoineen. Toisin sanoen tällä hetkellä näyttää siltä, että Rinne ei ole puhunut eduskunnalle totta. Koko farssi päättyisi Rinteen osalta kertaheitolla, kun Posti julkistaisi muistion tai pöytäkirjan mainitsemistaan kesäkuun tai elokuun briifauksista. Se olisi Game Over.

Nyt on paikallaan huomata, että tässä asiassa ei ole kyse Postin henkilökunnan työehtosopimuksesta tai edes palkoista, sillä Postin tilalla voisi olla vaikkapa Veikkauksen hedelmäpelien määrä tai Alkon monopoliasema. Nyt on kyse pääministerin ja ministerin eduskunnalle antamien lausuntojen todenperäisyydestä. Tähän mennessä saatujen lausuntojen valossa näyttää siltä, että pääministeri on voinut puhua eduskunnalle muunneltua totuutta peräti kaksi kertaa samassa yhteydessä.

Edellisessä vastaavassa tilanteessa pääministeri Jäätteenmäelle tuli lähtö pääministerin tehtävästä paljon tätä pienemmästä totuuden muuntelemisesta. Tällä kertaa ratkaisijana ovat keskusta ja vihreät, joiden suoraselkäisyys mitataan lähipäivinä. Mikäli ne molemmat hyväksyvät pääministeri Rinteen satutunnit, romuttaa päätös koko hallituksen uskottavuuden ja luottamuksen. Siihen varsinkaan keskustalla ei luulisi olevan nykyisin varaa. Uskon, että viisikko tekee päätöksen Rinteen ja hallituksen kohtalosta sunnuntaina.

Kumpi siis nyt lähtee, Rinne vai koko hallitus?

SDP ostaa ääniä lasten ja nuorten tulevaisuudella

Eduskuntavaalit järjestetään jo ensi kevään, joten vaalikampanjat ovat jo täydessä käynnissä. Demarien Antti Rinne paljasti taannoin 8-10 miljardin euron järjenvastaiset vaalilupauksensa. Yksi Rinteen mahdottomista lupauksista oli eläkkeiden nostaminen. Samaan junaan hyppäsi nopeasti myös kristillisdemokraattien Sari Tanus, joka näki Rinteen avauksessa äänisaaliin mahdollisuuden. Suomessa on seuraavissa vaaleissa 2,1 miljoonaa yli 65-vuotiasta äänioikeutettua. Vähempikin saa poliitikon kumartamaan vanhuksille ja näyttämään takapuolta lapsille ja lapsiperheille.

Nämä populistit yrittävät nyt ostaa tulevissa vaaleissa eläkeläisten ääniä lasten ja nuorten tulevaisuuden kustannuksella. Lyhytnäköistä ja surullista. En saanut vastausta, kun kysyin Tanusilta äskettäin somessa onko linjaus hänen omansa vai kenties kristillisdemokraattien uusi linjaus. SDP sen sijaan äänesti juuri äskettäin lasten asemaa parantavaa varhaiskasvatuslakia vastaan, joten siellä lapset ja lapsiperheet ovat todistetusti vain lypsylehmiä.

Olen itse jo aiemmin ilmoittanut olevani valmis kokoomuksen ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa, jos puolue minut siihen valitsee. Pääteemoihini lukeutuvat erityisesti yrittäjyys ja lapsiperheet, koska Suomen tulevaisuus on kiinni niistä molemmista. Molemmat ryhmät myös tarvitsevat Arkadianmäelle lisää puolestapuhujia, jotka osaavat ja erityisesti uskaltavat sanoa mitä ajattelevat.

Olen nyt seurannut järkytyksellä miten nykyiset populistit tekevät vaalilupauksia tulevien sukupolvien piikkiin. Sukupolvien, jotka eivät kykene vielä edes puolustautumaan, vaikka poliitikoilla on jo kädet kyynärpäitä myöden heidän taskuissaan. Lapsilta on helppo viedä tuhkatkin pesästä, koska heillä ei ole äänioikeutta. Rinne tunnetaan miehenä, jota lasten ja lapsiperheiden asiat kiinnostavat vain juhlapuheissa. Tulevaisuus ei tosin näytä muutenkaan häntä kiinnostavan.

Entä haluaisinko minä korotuksen eläkkeeseeni, jos olisin jo eläkeläinen? Tietenkin haluaisin. Jokainen eläkeläinen haluaisi. Tilanne kuitenkin muuttuu täysin, kun korotuksen hintana on nykyisten lasten ja nuorten tulevat eläkkeet. Vaatisinko itselleni korotusta, jos ja kun sen vuoksi omat lapseni jäisivät aikanaan ilman? En tietenkään. Uskon, että myös valtaosa suomalaisista eläkeläisistä on tarpeeksi fiksuja, etteivät he usko populistisia syöttejä, joita Antti Rinne, Sari Tanus ja varmasti vielä monet muutkin heille syöttävät. Toivottavasti eläkeläiset näkevät sumutuksen läpi.

Eläkekeskustelussa viitataan usein niin sanottuun taitettuun indeksiin. Se otettiin aikoinaan käyttöön, jotta eläkejärjestelmämme kestäisi tulevat koko ajan kasvavat rasitteet. Taitetusta indeksistä luopuminen jättäisi koko eläkejärjestelmämme tuuliajolle, jonka seuraukset olisivat tuleville sukupolville karmaisevat. Eduskunta on jo kertaalleen marraskuussa 2017 hylännyt Kimmo Kiljusen (sdp) järjenvastaisen aloitteen taitetusta indeksistä luopumiseksi. Onneksi järki voitti tuolloin myös demarien omassa eduskuntaryhmässä, joka kääntyi aloitetta vastaan. Sama kävi myös demarivetoisessa valiokunnassa.

Nyt Sari Tanus (KD) on kuitenkin vuorostaan haistanut eläkeläisten irtoäänet ja kaivanut aloitteen naftaliinista. Toivottavasti historia toistaa itseään ja esitys taitetusta indeksistä luopumiseksi kaatuu jo toistamiseen omaan mahdottomuuteensa.

Maagiseen rahaa sylkevään taikaseinään uskova Antti Rinne on keksinyt rahoittaa demarien varjobudjetin tyhjentämällä satoja miljoonia euroja Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitrasta. Suunnitelma oli kuin housuihin kuseminen pakkasella. Tiedät kyllä mitä tarkoitan. SDP:n esittämää Sitran ja valtion eläkerahastojen lypsämistä voisi verrata varkauteen, sillä vuosikymmenten varrella lastemme tulevaisuutta varten kerätyt varat halutaan panna sileäksi demarien vaalikampanjan vuoksi.

Jokainen taloutta edes hieman seuraava tietää, että suurten ikäluokkien myötä meillä tulee jo nykyisellään olemaan erittäin suuria haasteita maksaa tulevaisuudessa eläkkeitä nykyisille lapsille ja nuorille. Onko mitään lyhytnäköisempää kuin lisätä kuluja silloin, kun rahat ovat jo muutenkin loppumassa?

Minulla on kaksi lasta, ja toivottavasti kahden-kolmen vuosikymmenen päästä useita lapsenlapsia. Suoraselkäisenä suomalaisena en voisi katsoa itseäni peilistä, jos yrittäisin ostaa eläkeläisten ääniä lyhytnäköisellä ja populistisella lupauksella eläkkeiden nostamisesta.

Ikävä kyllä Suomesta löytyy vielä myös poliitikoita, joiden vaalikampanjan vaakakupissa lasten ja nuorten tulevaisuus ei paina mitään. Useimmilla eläkeläisillä on omia lapsia ja lapsenlapsia. Uskon ja toivon, että he ymmärtävät miten pidetään huolta tulevaisuuden sukupolvista. Toivottavasti he eivät lankea halpamaiseen sumutukseen, sillä lapset ja nuoret ovat puolustuskyvyttömiä tällaisia populisteja vastaan.