Lempäälän kuntavaalipaneeli 19.5.2021

Lempäälässä järjestettiin tänään paikallislehti Lempäälän-Vesilahden Sanomien ja Pirkan Opiston yhdessä järjestämä kuntavaalipaneeli, jossa oli edustus kaikista paikkakunnan puolueista. Keskustelu oli hyvää ja hedelmällistä, ja oli taas kerran hienoa huomata miten samoilla linjoilla eri puolueet ajavat kuntalaisten asiaa.

Kaksi tuntia kestäneessä vaalipaneelissa ehdimme käydä läpi laajan kirjon kuntalaisia kiinnostavia asioita ja puolueiden teemoja. Kovin suuria eroavaisuuksia puolueiden välille ei saatu aikaiseksi, mutta nyanssierot tulivat toki tuttuun tapaan esiin kuitenkin ennakkoon odotettiin. Kiitos jokaiselle mukana olleelle ehdokkaalle ja tietenkin myös paneelin järjestäjille asiantuntevasta paneelin vetämisestä.

Vaalimainokseni sai Sääksjärvellä erikoisen lisäkyltin

Vaalimainokseni yhteyteen Sääksjärvellä on viime yönä ilmestynyt erikoinen lisäkyltti, jonka varsinainen asiasisältö on kyllä oikean suuntainen, mutta kyltti ei silti ole osa vaalimainostani. Tulkitsen, että kyltti viittaa Sääksjärven osayleiskaavaan, joka on Lempäälän ja erityisesti Sääksjärven alueen tärkein kehityshanke vuosikymmeniin. Siitä on siis paikallaan lausua myös tässä yhteydessä muutama sana.

Sääksjärvi on tulevaisuudessa Pirkanmaan alakeskus sekä asukasmäärässä että työpaikoissa mitattuna. Tämä kehitys tuo alueelle uusia palveluja ja kauppoja sekä esimerkiksi uuden koulurakennuksen ja lähijuna-aseman. Tulevaisuudessa ehkä myös kaukojuna-aseman, kunhan kolmas raide joskus valmistuu.

Lue myös: Puskiaisten oikaisu (VT3) on Lempäälän ja Sääksjärven etu (11.1.2021)

Tulevaisuuden Sääksjärven vertaaminen Pasilaan pitää kyllä paikkansa, kunhan asiaa käsitellään liikenneyhteyksien näkökulmasta. Jatkossa lentokentälle ajaa hujauksessa ja Tampereen ytimeen pääsee lähijunalla 12 minuutissa samoin kuin Lempäälän kuntakeskukseen. Esimerkiksi Vuoreksesta voidaan saapua Sääksjärven liityntäparkkiin autolla tai bussilla ja jatkaa siitä lähijunalla Tampereelle. Osayleiskaavaan on lisäksi tehty varaus ratikkareitille Vuoreksesta Sääksjärvelle. Jos kaikki menee todella hyvin, ei jatkossa tarvitse ehkä matkustaa enää Tampereelle saakka noustakseen Helsingin kaukojunaan. Siihen on kuitenkin vielä matkaa.

Tulevaisuuden Sääksjärven vertaaminen Pasilaan ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kun asiaa käsitellään kaavoituksen ja rakentamisen näkökulmasta. Tulevaisuuden Sääksjärven uudet asuinalueet ovat pasilamaisen betoniviidakon sijaan väljää ja vehreää (omakoti)asumista, jossa puurakentamisella lienee merkittävä rooli. Kaavoituksen osalta vertaus Pasilaan ei siis ole perusteltu, mikäli siinä viitataan juuri Helsingin Pasilaan. Niitä kun on toki muitakin.

Lue myös: Lempäälä kehittää 50 kilometrin Birgitan polkua – upea retkeilyreitti lähelläsi (17.3.2021)

Lähiluonto on otettu Sääksjärven osayleiskaavassa hyvin huomioon. Alueella lähiluonto tulee jatkossakin olemaan läsnä, ja myös 50 kilometrin pituinen Birgitan polku säilyy kuntalaisten upeana patikointireittinä. Itse asiassa reitin kunnostukseen panostetaan juuri parhaillaan satoja tuhansia euroja. Sääksjärvellä luonto on siis jatkossakin lähellä, ja jos se ei riitä, aina voi lähteä patikoimaan 50 kilometrin luontolenkkiä. Birgitan polulla ero nykyiseen tulee olemaan pari uutta alikulkua nykyisten lisäksi. Ja toki myös se, että kunnan terveen kasvun myötä retkeilijöitä on nykyistä enemmän.

Rakennetaan yhdessä huomisen Lempäälää.

PS: Tässä vaiheessa on paikallaan muistuttaa jo ennakkoon, että vaalimainoksien rikkominen, sotkeminen tai muu vahingoittaminen on rikos, josta määrätty enimmäisrangaistus on vuosi vankeutta. Kannattaa siis pohtia kaksi kertaa, jos sellainen on mielessä.

#jocka135
#kokoomus
#lempäälä
#yhdessä
#kyllä

Ratahankkeisiin tarvitaan ryhtiliike – panostukset oikoradan sijaan päärataan

Tänään Tampereen kauppakamarin tilaisuudessa puitiin Tampereen henkilöratapihan tulevaisuutta. Henkilöratapiha ja siihen kiinteästi kytkeytyvät Asemakeskus ja Viiden tähden keskusta -hankkeet ovat koko kaupunkiseudun etu ja tavoite, sillä vetovoimainen keskuskaupunki hyödyttää myös Lempäälää ja kaikkia muitakin kehyskuntia. Raideliikenteeseen panostaminen kaupunkiseudulla on kuitenkin erityisesti raidekunta Lempäälän etu, sillä meillä on panostettu jo pitkään nimenomaan raidelliikenteen kehitykseen ja lähijuniin, eikä se kehitys ainakaan hidastu tulevaisuudessa.

Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021
Tampereen henkilöratapiha -hanke 16.4.2021

Lue myös: Onnea Pirkanmaa! Tunnin juna Helsinkiin etenee viimein (8.8.2018)

Samalla tilaisuudessa sivuttiin myös Suomirata-hanketta, joka meni pari vuotta sitten odottamattoman tavalla sekavaksi. Takavasemmalta tuli nimittäin yllättäen esitys aivan pystymetsään rakennettavasta uudesta oikoradasta Helsinki-Vantaalta Tampereelle. Siitä syntynyt sekava nykytilanne ei ole hyväksi ratahankkeiden kehitykselle eikä myöskään niiden EU-rahoitukselle, joten tilannetta tulisi pikaisesti selkeyttää ja palata harharetkien jälkeen takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan.

Lue myös: Lähijunien pilotti käynnistyy Pirkanmaalla – 25 uutta lähijunavuoroa (28.3.2019)

Toisin sanoen, kuten olen jo pitkään kirjoittanut, nyt pitäisi ymmärtää luopua kokonaan uudesta oikoradasta ja keskittää saatavissa olevat panostukset nykyisen jo olemassa olevan pääradan kehitykseen. Sen kehitys maksaa murto-osan uuden rakentamisesta ja myös hyödyt saadaan käyttöön välittömästi. Pirkanmaan vientiyhtiöt ovat jo selkeästi ilmaisseet, että paikalliseen lentokenttään ja sen yhteyksiin panostaminen on tärkeämpää kuin miljardeilla euroilla rakennettava vartin nykyistä nopeampi junayhteys Helsinki-Vantaalle. Oikorataa ei siis voida kestävästi perustella Pirkanmaan vientiyhtiöiden tarpeilla.

Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021
Pirkanmaa tarvitsee oman lentokentän, 16.4.2021

Lue myös: JockaTV: Puskiaisten oikaisun maisemissa – asukkaiden ajatuksia tiehankkeesta (26.1.2021)

Edellä mainittu Tampereen henkilöratapihan kehityshanke on jo käynnistynyt, sillä kaupungissa on tehty päätös Itsenäisyydenkadun alikulun uudistamisesta. Se on pieni, mutta tärkeä askel tässä tärkeässä kokonaisuudessa. Suuremmassa kuvassa katson, että tähän samaan hankekokonaisuuteen liittyvät myös Sääksjärven rooli Pirkanmaan tulevana liikenteellisenä solmukohtana sekä Sääksjärven lähijuna-asema, jonka toteutuminen tosin edellyttää VT3 Puskiaisten oikaisun, Kehä II -tien ja siitä suoraan riippuvaisen Sääksjärven osayleiskaavan toteutumista. Ilman niitä Sääksjärvelle tulee pelkkä seisake.

Lue myös: Sääksjärven lähijuna-asema riippuu Puskiaisten oikaisusta (18.2.2021)

Näiden hankkeiden aikanaan toteutuessa Lempäälän pohjoisosa kasvaa ja kehittyy talousalueen merkittäväksi solmukohdaksi, johon syntyy liikenteellisen hubin lisäksi myös runsaasti uusia asuntoja ja työpaikkoja. Niillä taas maksetaan kuntalaisten hyvinvointia. Kun samaan kokonaisuuteen liitetään vielä Pirkkalan Toivion tuleva kaavoitus moderniksi luonnonläheiseksi asuinalueeksi, voidaan alueen kehitystä katsoa vuosikymmenten kuluttua tyytyväisenä. Kehityksen kello ei nimittäin pysähdy, ja meidän tulee varmistaa, että Lempäälä on tuon kehityksen kelkassa mukana.

Tamperelainen 1.7.2020

Hoitohenkilöstö tulisi rokottaa nopeutetusti

Erikoissairaanhoidon henkilöstön rokotukset puhuttavat parhaillaan monella taholla, sillä sairaanhoitopiirin valtuutettuna olen saanut asiasta paljon yhteydenottoja henkilöstöltä. Kysyin asiasta edellisessä valtuustossa PSHP:n johtajaylilääkäriltä. Vastaus on nähtävissä oheisella videolla ajassa 26:30. Katso video tästä linkistä.

Olen sairaanhoitopiirin valtuutettuna ollut siinä uskossa, että henkilöstö olisi rokotettu ensimmäisenä, mutta näin ei lopulta ollutkaan. Pidän monestakin syystä ongelmallisena, että sairaalan henkilöstö joutuu nyt odottamaan rokotuksia. Ensinnäkin se on työturvallisuuden kannalta hyvin huolestuttavaa ja toiseksi henkilöstön sairastuessa tilalle on hankala saada sijaisia. Mikäli henkilöstöä ei rokoteta ja siten työturvallisuudesta pidetä huolta, voi se alentaa kynnystä työpaikan ja jopa ammatin vaihtamiseen.

Mielestäni hoitohenkilöstön rokottamisen prioriteetia pitäisi nostaa nykyisestä, tehtiin se sitten sairaanhoitopiirin sisäisenä priorisointina tai vaatimalla Pirkanmaalle lisää rokotteita. En ole virologi, mutta sairaalan henkilöstön terveys on nähdäkseni kaikkien kansalaisten etu. Hoitohenkilöstömme on tehnyt jo yli vuoden ajan työtä äärirajoilla ja venyminen on ollut jotain sellaista mitä ei ole Suomessa rauhan aikana koskaan aiemmin nähty. Siitä jokaiselle valtava hatunnosto. Myös kriisin keskellä työnantajan tehtävä on pyrkiä varmistamaan henkilöstön turvallinen työskentely, jos rokotuksen saaminen on suinkin mahdollista.

Ryhmäpuheenvuoro määrärahaylityksistä valtuustossa 24.3.2021

Kokoomusryhmä kiittää viranhaltijoita asian seikkaperäisestä ja jopa yksittäisiin laskuihin menneestä selvityksestä. Kunnan talousasioiden merkitystä korostaa, että tätä samaa asiaa käsiteltiin jo edellisessä valtuuston kokouksessa. Silloin valtuutettu Blomqvist totesi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa, että lisämäärärahan pyytäminen oli tässä tapauksessa merkki puutteista kunnan talousprosessissa ja talouden ennustamisessa.

Näihin ilmenneisiin puutteisiin tulee myös reagoida. Sittemmin sekä lautakunnalle että valtuustolle onkin esitetty monia merkittäviä toimenpiteitä, joilla näitä prosesseja tullaan jatkossa parantamaan ja vastaavien virheiden syntymistä ehkäisemään. Nämä toimet eivät kuitenkaan saa jäädä pelkkien juhlapuheiden asteelle, vaan ne tulee viedä nopeasti käytäntöön.

”Ostolaskujen julkistaminen oli merkittävä askel julkisen sektorin talouden läpinäkyvyyden parantamiseksi.”

Kokoomusryhmä on ajanut koko valtuustokauden ajan kunnan ostolaskujen julkistamista, ja tämä hanke oli myös yksi Sarastia-yhteistyön perusteista. Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, että tässä yhteistyössä on vielä hiomisen varaa. Viime viikolla ostolaskujen julkistaminen saatiin kuitenkin viimein toteutettua, mikä oli merkittävä askel julkisen sektorin talouden läpinäkyvyyden parantamiseksi.

Verot ovat kuntalaisten jo kertaalleen ansaitsemia rahoja, ja kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo hyvällä sitä, että kuntalaiset pääsevät jatkossa tarkastelemaan mihin heidän maksamiaan verorahoja kunnassa käytetään. Talouden läpinäkyvyys on omiaan tuomaan tarkkuutta rahankäyttöön oli kyse sitten kunnan pienistä tai suurista hankinnoista.

”Talousosaamista tulee kehittää ja tukea.”

Kuntalaisten verorahoja tulee käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti siten, että kuntalaiset saavat vastineeksi selkeää lisäarvoa esimerkiksi laadukkaampien peruspalvelujen tai kunnan kehittymisen muodossa. Mittaluokan huomioiminen on tärkeää, sillä keskustelua on perinteisesti syntynyt sitä enemmän mitä pienemmistä ja helpommin ymmärrettävistä investoinneista on ollut kyse.

Samaan aikaan toisaalla on voitu hyväksyä satojen tuhansien ylitykset nuijan kopautuksella. Tähän seikkaan meidän jokaisen valtuutetun tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Talouden seurantaa on tällä valtuustokaudella kehitetty, mutta tämä tapaus osoittaa, että työtä riittää vielä. Talousosaamista tulee kehittää ja tukea niin viranhaltijoilla kuin kaikissa lautakunnissakin.

”Keskustelu tulee johtamaan konkreettisin parannuksiin talousprosessissa kaikilla palvelualueilla.”

Me kokoomusryhmässä uskomme, että tähän määrärahaylitykseen liittyvä pitkä ja monipolvinen keskustelu tulee johtamaan konkreettisin parannuksiin talousprosessissa kaikilla palvelualueilla, ja että lautakunnissa talouteen kiinnitetään jatkossa erityisen tarkkaa huomiota. Arvostamme, että asiaa käsiteltiin myös asianomaisessa lautakunnassa siten kuin helmikuun valtuustossa esitimme. Myös yhdyskuntalautakunta on ollut tyytyväinen lautakunnalle esitetyistä muutoksista hankkeiden talouden seurantaan.

Nyt nähtyjä virheitä ei olisi pitänyt päästä tapahtumaan ja niiden tapahtuessa asiaan olisi tullut kyetä reagoimaan välittömästi. Siinä ei nyt onnistuttu. Ostamisen osaamiseen ja töiden valvomiseen tulee niin ikään kiinnittää kunnan sisällä jatkossa erityistä huomiota. Nyt meidän jokaisen tulee varmistaa, ettei vastaavaa enää tapahdu. Siinä varmasti myös onnistutaan tulevien kehitysaskelten myötä, kun talouden ennustamista, seurantaa ja ohjausta parannetaan.

Lempäälä kehittää 50 kilometrin Birgitan polkua – upea retkeilyreitti lähelläsi

Lempäälän tunnetuimpiin luontomatkailun kohteisiin lukeutuva Birgitan polku kokee lähiaikoina kasvojenkohotuksen, kun kunnassa kiertävää 50 kilometrin upeaa retkeilyreittiä kehitetään merkittävästi. Birgitan polkun perusparannukseen tähtäävä hanke käynnistettiin taannoin, ja nyt siihen ollaan investoimassa peräti 200 000 euroa. Tällä viikolla selvisi, että ELY-keskus on myöntänyt Birgitan polun kunnostamiseen ja kehittämiseen 103 400 euron avustuksen.

Esittelyssä Kirskaanniemi

Kunnan ja ELY-keskuksen panostus monille pirkanmaalaisille tärkeään retkikohteeseen on merkittävä, mutta hyvin perusteltu. Koronakriisi on lisännyt merkittävästi suomalaisten kotimaan matkailua ja luontoliikuntaa, ja siten myös Birgitan polkun suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Reitiltä löytyy monia upeita taukopaikkoja, joiden kapasiteetti on kuitenkin ajoittain jäänyt pieneksi. Kehityshankkeen myötä näitäkin alueita voidaan kehittää entisestään. Tutustu Birgitan polkun Ammejärveen ja Kirskaanniemeen oheisista videoista.

Esittelyssä Ammejärvi

Viime vuosituhannen lopussa rakennettu Birgitan polku on reilussa kahdessa vuosikymmenessä kulunut ja vaatii kunnostusta. Työ alkoi jo viime vuoden 2020 puolella, kun marraskuussa Kirskaanniemen reittiä kunnostettiin. Jatkossa on tarkoituksena uusia muun muassa opasteita ja rakenteita, kuten reittipohjia ja päivittää osa kohteista esteettömiksi. Viime aikoina on käyty kovasti keskustelua mahdollisen tulevan Puskiaisten oikaisun moottoritien vaikutuksesta Birgitan polkuun, mutta huoli on turha. Upea retkeilyreitti tulee jatkossakin olemaan lähellä niin Sääksjärvellä kuin muuallakin.

JockaTV: Lempäälän Kokoomus Nurmen kylässä 21.2.2021

Lempäälän Kokoomus jalkautui Nurmelle, kun politiikkakävelyllä tutustuttiin tällä kertaa Nurmen kylän ajankohtaisiin asioihin. Keskusteluissa olivat erityisesti kouluun, kaavoitukseen ja luontoon liittyvät asiat. Lempäälän Kokoomuksen tavoiteohjelmassa 2021-2024 todetaan, että kunnan tulee panostaa Lempäälän kyliin. Lue lisää tavoiteohjelmasta verkossa www.kok.fi.

Sääksjärven lähijuna-asema riippuu Puskiaisten oikaisusta

Puskiaisten oikaisu puhuttaa edelleen kovasti, ja olen yllättäen huomannut, että keskustelussa on välillä turvauduttu myös totuutta vieroksuviin lausumiin. Näin kävi Teemu Hiltusen kirjoituksessa (LVS 10.2.), jossa hän kirjoitti minun todenneen (AL 14.1.) Sääksjärven jäävän ilman meluesteitä, mikäli Puskiaisten oikaisu ei toteutuisi. Tämä ei pidä paikkaansa, ja Hiltunen itsekin kumosi väitteensä jo samassa kirjoituksessaan. Vuosien neuvottelujen jälkeen meluesteet on nimittäin luvattu toteuttaa tielinjauksen kaikissa vaihtoehdoissa. Lämmin kiitos siitä jokaiselle asiaan vaikuttaneelle.

Puskiaisten oikaisu ja Kehä II.

Lue myös: Sääksjärven moottoritien meluesteistä (19.12.2017)

Puskiaisten oikaisu, Sääksjärven osayleiskaava ja lähijuna-asema ovat samaa kokonaisuutta. Mikäli Puskiaisten oikaisu ei toteutuisi, siihen perustuva osayleiskaava ei toteutuisi. Ja mikäli osayleiskaavan mukanaan tuoma asukasmäärän kasvu ei toteutuisi, siihen perustuva Sääksjärven lähijuna-asemakaan ei toteutuisi. Silloin saisimme tyytyä aseman sijaan pelkkään seisakkeeseen. Lempäälän kehitys ottaisi valtavan askeleen taaksepäin, jos uudet asuinalueet, yritysalueet ja työpaikat sekä niiden tuomat verotulot pyyhittäisiin kerralla kartalta. Kuntalaisten hyvinvointi kun maksetaan verotuloilla.

Lue myös: Puskiaisten oikaisulla ja lähijunilla eri tarkoitus (18.1.2021)

Luonto on Lempäälässä aina lähellä. Kunnassa on panostettu luontoon ja ulkoilureitteihin, ja panostetaan jatkossakin. Birgitan polku säilyy kuntalaisten ulkoilureittinä myös tulevaisuudessa, joten voimme myös oikaisun jälkeen käydä retkeilemässä vaikkapa Ammejärvellä. Puskiaisten oikaisun vaikutus Lempäälän kehitykseen on ratkaiseva, mutta valtion hankkeena siitä päätetään kuitenkin aivan muualla kuin kunnanvaltuustossa. Kunnan omien päättäjien tulisi keskittää nyt voimavarojaan kuntalaisten kotien puolustamiseen ja varmistaa, että valtion lupaamat meluesteet rakennetaan toisin kuin nykyistä moottoritietä rakennettaessa. Mielestäni valtuutettujen tärkein tehtävä on varmistaa kuntalaisten hyvinvointi ja kunnan kehittyminen. Puskiaisten oikaisu on Lempäälän ja lempääläisten etu.

Jocka Träskbäck
yrittäjä ja kunnanvaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 19.2.2021.

PS: Vielä pari sanaa ilmastoteosta. Kirjoitin aiemmin, että Puskiaisten oikaisu on ilmastoteko. Tarkastellaan asiaa lukujen valossa. Moottoritien oikaisu lyhentää matkaa viisi kilometriä ja ELY-keskuksen arvion mukaan vuonna 2030 oikaisua kulkee 28 000 autoa päivässä. Ajokilometrejä säästyy siten 51 miljoonaa vuodessa. Hallituksen tavoitteleman päästötavoitteen 95 g/km mukaan oikaisu vähentäisi päästöjä vähintään 4 800 tonnia vuodessa. Tielinjauksen alta kaadetaan puita arviolta 100 hehtaaria, joka sitoo CO2-päästöjä vuodessa 500-700 tonnia. Valmistumisensa jälkeen oikaisu vähentää siis vuosittain yli 4 000 tonnia CO2-päästöjä, joten se on ilmastoteko. Samalla tulee huomata, että alueen puusto on ainakin Lempäälän puolella pääosin talousmetsää, joten metsiä hakataan joka tapauksessa – tuli oikaisua tai ei.

Tuetaan yhdessä paikallisia yrittäjiä

Koronakriisin alkamisesta tulee kuluneeksi vuosi, ja alkaneena vuonna saamme toivottavasti jättää kriisille viimein hyvästit. Olemme joutuneet kokemaan poikkeuksellisen kovia aikoja, sillä esimerkiksi yksinäisyys ja työttömyys ovat lisänneet yhteiskunnan pahoinvointia. 1990-luvun laman tapaan kriisi on iskenyt erityisen rajusti yrittäjiin, joiden tuotteiden ja palvelujen kysyntä on romahtanut. Suuri määrä yrittäjiä on ahdingossa, jossa vaakalaudalla ovat oma ja perheen tulevaisuus sekä monissa tapauksissa myös perheen koti.

Me voimme yhdessä vaikuttaa siihen miten paikalliset yrittäjät pääsevät taas jaloilleen. Voimme tehdä sen tukemalla oman alueemme yrityksiä, oli kyseessä sitten ravintola, urheiluliike tai fysioterapeutti. Kenkäkauppa, parturi tai suutari. Ostopäätöksiä tehdään kriisin keskellä tavallista vähemmän, mutta voimme kohdistaa ne ketjujen sijaan paikallisiin toimijoihin. Siten käyttämämme raha pysyy omalla alueella ja tuottaa siellä hyvinvointia.

Kriisistä yli pääseminen riippuu ennen kaikkea rokotusten nopeudesta, mutta siltä osin tilannekuva ei vaikuta rohkaisevalta. Viimekeväisen maskisekoilun tavoin Marin hallitus heräsi myös rokotuksiin auttamattomasti liian myöhään, joten suomalaisten rokottaminen kesään mennessä on jäämässä haaveeksi. Monet maat tekivät yhteisen EU-rokotetilauksen lisäksi myös omia tilauksia, mutta Suomi ei, koska se olisi ollut liian työlästä (IL 2.12.). Rokotteiden puutteeseen emme voi vaikuttaa, mutta paikallisten yrittäjien tulevaisuuteen sitäkin paremmin.

Ostamalla paikalliselta luomme omalle alueelle työtä ja työpaikkoja sekä verotuloja, joita ilman yhteiskunnan hyvinvointia ei voida ylläpitää. Kakku täytyy nimittäin leipoa ennen sen jakamista, ja tuon kakun leipomisessa yrittäjät tarvitsevat meitä jokaista. On kaikkien etu, että paikallinen yritystoiminta pysyy elinvoimaisena kriisin yli ja voi tarjoata meille tulevinakin vuosina palvelujaan.

Kuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja jälleen kerran on ollut hienoa nähdä miten ehdokkaat puoluekantaan katsomatta liputtavat yrittäjien puolesta. Monet heistä tosin laskevat yrittäjälipun jo vaalipäivänä nostaakseen sen esiin taas seuraavien vaalien alla. Yrittäjät ovat suomalaisen hyvinvoinnin selkäranka, ja he tarvitsevat puolestapuhujia myös vaalien välillä. Se kannattaa pitää mielessä vaaliuurnilla.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, kunnanvaltuutettu (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 17.2.2021.

Lempäälän Kokoomuksen tavoiteohjelma 2021-2024 – Paremminvointikunta

Lempäälän Kokoomus on julkaissut tulevan valtuustokauden tavoiteohjelmansa otsikolla Paremminvointikunta. Keskiössä ovat kunnan omiin sote-palveluihin panostaminen, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen.

Kokoomus haluaa Lempäälässä panostaa kouluihin, seudullisiin liikenneyhteyksiin sekä kunnan elinvoiman ja yrittäjyyden kehittämiseen. Lisäksi puolue haluaa edistää omakotitontien kaavoitusta ja nykyisten tonttien jakamista. Lue koko tavoiteohjelma alla olevasta linkistä.

Lempäälän Kokoomus tavoiteohjelma 2021-2024