Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittäjyydestä

Pirkanmaan elinvoimaseminaarissa Virrat palkittiin yrittäjyyden eteen tehdystä ansiokkaasta työstä. Tampereen kaupunkiseutu on sekin hyvä esimerkki yrittäjyydelle suosiollisen kasvualustan rakentamisesta. Hyvinvointi ei synny veroista, tulonsiirroista tai ammattiliitoista, vaan se syntyy työstä ja yrittäjyydestä. Niiden seurauksena Suomeen saadaan lisää työpaikkoja ja verotuloja, joilla voidaan rahoittaa yhteiskunnan peruspalveluita jokaiselle.

Parhaillaan ammattiliitot pitävät kansantaloutta panttivankina, koska ay-johtajia ei enää päästetty säätämään lakeja eduskunnan puolesta. Demokratian halveksumisen lisäksi nämä poliittiset lakot heikentävät yhteiskunnan kantokykyä ja johtavat taloudellisten vahinkojen lisäksi työpaikkojen menettämiseen ja julkisten palvelujen uusiin leikkauksiin. Kansantaloutemme ei ole kasvanut 15 vuoteen, koska Suomessa ei ole kyetty toteuttamaan muualla jo aiemmin tehtyjä työelämän uudistuksia. Mikäli haluamme turvata tulevaisuuden peruspalvelut, muutoksen viimeinen hetki on nyt. Poliittinen lakkoilu ei voi siihen vaikuttaa.

Yhteiskunnan kantokyky on suoraan riippuvainen siitä kuinka moni työkykyinen kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Työttömyysturvan tulisi olla kuin työelämään palauttava trampoliini, mutta liian monelle se on kuin kiinni tarttuva hämähäkinverkko. Työelämää täytyy siksi uudistaa työntekoon ja yrittäjyyteen kannustavaksi. Yrittäjyyden kannustimissa on parhaillaan vakavia haasteita, sillä yrittäjiä perusteettomasti kurittava YEL-kriisi on yhä ratkaisematta ja EU:n pienyritysdirektiiviin perustuva arvonlisäveron alarajahuojennuksen poisto rokottaa sekin ensi vuoden alusta lähtien pienten ja sivutoimisten yrittäjien toimintaa. Nämä seikat tulee pikaisesti ratkaista.

Suomen valtion rahat ovat loppu ja työelämään tarvitaan nopeasti rakenteellisia uudistuksia, jotta käänne parempaan olisi mahdollinen. Pienten yritysten keskuudesta nousevat ne tulevaisuuden menestyjät ja työllistäjät, jotka rahoittavat suomalaisten julkiset palvelut seuraaville sukupolville.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)
varakansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 20.3.2024.

EU-asetus hankaloittaa reserviläistoimintaa

Euroopan unionin viime vuonna voimaan astunut lyijyhaulikielto tuottaa ongelmia metsästykseen sekä urheiluammuntaan ja reserviläistoimintaan. REACH-asetus kieltää lyijyhaulien käytön alle 100 metrin päässä kosteikoista, joita on tuhansien järvien maassa mittaamaton määrä. Asetus rajoittaa myös ampumaratojen käyttöä, sillä osa niistä sijaitsee 100 metrin suojavyöhykkeellä. Reserviläisille harjoittelu ampumaradoilla on olennainen osa toimintakyvyn ylläpitämistä, joten syntynyt tilanne ei ole vapaaehtoisen maanpuolustuksen etujen mukainen.

Suomen pinta-alasta noin 20 prosenttia on Ramsar-määritelmän mukaista kosteikkoa, kun mukaan lasketaan turvemaat. Määritelmässä kosteikoiksi tulkitaan turvemaiden lisäksi vaikeakulkuiset suot, leveät purot ja vesijättömaat. Tukes teki kuitenkin linjauksen, että kosteikon määritelmä tarkoittaa näkyvää vettä. Tämä linjaus ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova ja jättää tulkinnanvaraa. Merkittävä osa metsästysmaista edellyttää jatkossa korvaavien haulimateriaalien käyttämistä. Metsästyksen passipaikat ja kulkureitit täytyy nekin jatkossa suunnitella Tukesin karttapalvelussa, etteivät lipsahda vahingossa laittomaksi.

Yksi vaihtoehto olisi vaihtaa selvästi kalliimpiin haulimateriaaleihin, kuten kupariin tai teräkseen, mutta ainakin reserviläistoiminnassa ja ampumaurheilussa lyijyä tarvitaan jatkossakin. Esimerkiksi teräshaulit eivät käy kaikkiin aseisiin. Asetusta laadittaessa lyijyhaulikiellosta vastanneesta REACH-komiteassa Suomen etuja ei otettu riittävästi huomioon. Kiellosta päätettiin, vaikka kosteikkojen määritelmän tiedettiin tuottavan ongelmia ja vaikka ECHA-foorumi varoitti lyijyhaulien hallussapidon kiellon ongelmista. Suomi vastusti komission ehdotusta alusta saakka, ja nyt kiellon toteuduttua Suomen tulee arvioida miten laajalle kielto on perusteltua ulottaa. Reserviläistoiminnan kannalta merkittävät ja pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitsevat ampumaradat tulee vähintään jättää rajoitusten ulkopuolelle.

Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa, Keski-Pohjanmaa-lehdessä, Lempäälän-Vesilahden Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa.

Kaupunkiseutu puhaltaa yhteen hiileen

Tampereen kaupunkiseudun kehitys otti juuri tärkeän harppauksen, kun seudun kaikki kunnat hyväksyivät Rakennesuunnitelma 2040+ -asiakirjan. Siinä linjataan kaupunkiseudun maankäyttöä yhdessä, jotta kaikilla toimijoilla on sama tilannekuva ja visio tulevasta. Tampereen eteläisen kaupunkiseudun kehityksessä tämä näkyy erityisen hyvin Pirkkalan ja Lempäälän välisellä alueella. Kunnat ovat nyt yhdessä sopineet, että alueen liikenneinfraa kehitetään monilla merkittävillä hankkeilla. Tärkeimpiä ovat kolmostien oikaisu, kakkoskehä sekä järjestelyratapiha ja siihen liittyvä raideliikenteen oikorata Lempäälästä Ylöjärvelle. Unohtamatta tietenkään ratayhteyttä lentokentälle.

Mikään näistä hankkeista ei tarkoita ainoastaan liikennettä, vaan kaikki tehostavat myös kaupunkiseudun maankäyttöä ja tiivistävät yhdyskuntarakennetta mahdollistamalla uusia asuin- ja yritysalueita. Hankkeilla on tietysti myös huoltovarmuudellinen vaikutus, joka on vähäistä suurempi. Suomen taloudelle tärkeän HHT-kasvukäytävän pohjoispään merkitys taloudelle kasvaa, kun yritykset saavat uusia sijoittumispaikkoja ja ihmiset uusia työpaikkoja. Tulevien maantie- ja raideyhteyksien varrelle sekä lentokentän läheisyyteen voidaan saada esimerkiksi koko Euroopan unionille tärkeän siruhankkeen teollisuutta sekä logistiikan toimijoita. Ja olisipa sijainti varsin onnistunut myös Suomen kasvavan puolustusteollisuuden tarpeisiin.

Edellä mainitut hankkeet ovat näkyneet jo vuosia päätöksentekijöiden kartoissa niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla, joten tilanne ei ole uusi. Nyt näille ratkaisevan tärkeille hankkeille on kuitenkin saatu kaikkien seudun kuntien siunaus. Tekemistä vaille valmista, joku voisi sanoa, mutta toteutuminen tulee kestämään. Pitkästä perspektiivistä kertoo asiakirjan nimikin, Rakennesuunnitelma 2040+. Tampereen valtuusto linjasi taannoin oman tahtotilansa hankkeiden toteuttamisen järjestyksestä. Ensin Lakalaiva-Sarankulman lisäkaistat, toisena kakkoskehä ja vasta kolmantena Puskiaisten oikaisu. Tampereen linjaukseen on varmasti muiden kuntien helppo yhtyä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu 28.2.2024 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

AY-liike romuttaa yrittäjyyden edellytyksiä

Suomalaiset yrittäjät ja yritykset kärsivät parhaillaan epädemokraattisesta hyökkäyksestä, johon ne ovat itse syyttömiä. Lakkoilun juurisyy ei ole suomalaisten työehdoissa tai sosiaaliturvassa, vaan ammattiliittojen jäsenmäärän romahduksessa ja liittojohtajien jäämisessä ilman paikkaa lainsäätäjien pöydässä. Siksi ammattiliitot masinoivat jäseniään romuttamaan hyvinvointivaltion perustuksia yrittäjien ja työpaikkojen kustannuksella.

Poliittisten lakkojen tavoitteena on vaikuttaa lainsäädäntöön aiheuttamalla työnantajille taloudellista vahinkoa. Lakkojen kohteena ovat siis yrittäjät ja työpaikat, vaikka ilman niitä Suomessa ei olisi hyvinvointia. Suomessa lakien säätäminen kuuluu kuitenkin ammattiliittojen sijaan vaaleilla valitulle eduskunnalle. Hallituksen kaavailemat työelämän uudistukset ovat vain keppihevonen liittoherrojen arvovaltakiistassa.

Satojen miljoonien eurojen verovapaudesta nauttivien ammattiliittojen vaikuttaminen tapahtuu yleensä niiden ohjauksessa olevien puolueiden kautta, mutta puolueiden ollessa oppositiossa ammattiliitot yrittävät nyt saada vaikutusvaltaa lakkoilemalla. Maksajiksi joutuvat paitsi yrittäjät myös tavalliset palkansaajat ja Suomen kansainvälinen kilpailukyky. Seuraukset ovat kauaskantoisia.

Sipilän hallitus teki hyvää työtä työmarkkinoiden uudistamiseksi, kunnes pääministeri antoi periksi ammattiliittojen lakkoaseen edessä. Se oli karmaisevan kallis virhe. Samaa virhettä Orpon hallitus ei voi tehdä, ja päivä päivältä useampi palkansaaja ymmärtää miksi. Yrittäjien joutumista ammattiliittojen poliittisen arvovaltataistelun maksajaksi ei voida terveellä järjellä perustella.

Suomen talous on edellisen hallituksen holtittoman tuhlauksen vuoksi syvässä kriisissä ja poliittinen lakkoilu heikentää tilannetta entisestään. Suomessa tarvitaan nyt ryhtiliike, jossa työnteosta ja työllistämisestä tehdään taloudellisesti kannattavampaa ja jossa ammattiliitot kehittyvät 1960-luvun poteroistaan viimein 2000-luvulle.

Jocka Träskbäck
varakansanedustaja (kok.)
eurovaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaa-lehdessä ja Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 21.2.2024.

Liity Jockan Träskbäckin tukiryhmään

Menestyksekkäitä vaaleja ei tehdä koskaan yksin, vaan vaalityö on tiimityötä. Jokainen mukaan haluava voi tehdä juuri niin paljon tai vähän kuin haluaa, sillä jokainen tiimiläinen on tärkeä. Voit ilmoittautua mukaan Jocka Träskbäckin vaalitiimiin tällä lomakkeella. Sinunkin panoksesi on tärkeä.

Mikäli haluat tukea vaalikampanjaa taloudellisesti, lue lisää useista eri mahdollisuuksista tästä.

Lue tietosuojaseloste tästä.

Valintani presidentiksi on Alexander Stubb – yhdistävä tekijä

Tänään tehdään historiaa, kun Suomelle valitaan uusi presidentti. Suomella menee varmasti hyvin voitti kumpi tahansa, mutta Alexander Stubb on näistä kahdesta minun valintani presidentiksi.

Kaikista näiden vaalien ehdokkaista professori Stubb on ainoa, jolla on kokemusta pääministerinä toimimisesta. Hän tuntee kansainväliset päättäjät ja hänet tunnetaan maailmalla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi presidentti toimii keulahahmona myös Suomelle ja suomalaiselle elinkeinoelämälle. Valmiiksi hyvät ulkosuhteet ja positiivinen asenne ovat eduksi tässä työssä.

Kaikki tekevät virheitä, mutta vain toinen kahdesta ehdokkaasta on avoimesti myöntänyt tekemänsä virheet ja käsitellyt niitä julkisesti. Se on tärkeä ominaisuus kansakunnan arvojohtajalta. Lisäksi Stubbin osaaminen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on vertaansa vailla kahdesta kärkiehdokkaasta. Se jos mikä on presidentin tehtävien keskiössä.

Kulunut vaalikampanja on osoittanut, että Stubb on johdonmukaisesti lähestynyt muita ehdokkaita positiivisen kautta. Paneelien niin sanotuissa kaksintaisteluissa hän on jättänyt kritiikin väliin ja keskustellut mieluummin kilpakumppaninsa kanssa siitä miten asioita voi ratkaista yhdessä. Hän on yhdistävä tekijä.

Valintani presidentiksi on Alexander Stubb.

#alex24

EU:n puolustushankintoja tarvitaan Pirkanmaalle

Euroopan unioni on haastavassa tilanteessa, kun Venäjän toimet aiheuttavat ongelmia ulkorajoilla ja kansainvälisissä toimitusketjuissa. Unionin on välttämätöntä vahvistaa omavaraisuuttaan sekä puolustusteollisuudessa että ruoan, energian, mineraalien ja puolijohteiden tuotannossa. Suomella on samalla mahdollisuus nousta tässä kehityksessä selvästi kokoaan suuremmaksi toimijaksi.

Olemme osa läntistä arvoyhteisöä, ja Nato-jäsenyyden myötä suomalaisen puolustusteollisuuden merkitys kasvaa. Euroopan unionin tulisi jatkossa keskittää puolustusteollisuuden hankintoja sisämarkkinoilleen, eli myös Suomen puolustusklusteriin. Meillä ei ole varaa jättäytyä nykytilaan Euroopan Kongoksi.

Suomessa ja varsinkin Pirkanmaalla on alalta vahvaa osaamista ja pitkää kokemusta. Täällä toimii kymmeniä kansainvälisesti merkittäviä puolustusklusterin yhtiöitä sekä ammusten ja kaluston tuotannossa että ohjelmistokehityksen alalla. Myös F-35 -hävittäjähankinta tulee sekin näkymään vielä pitkään teollisena yhteistyönä suomalaisissa yrityksissä.

Ukrainan sota muistuttaa myös ruokavarmuudesta, joka on keskeinen osa huoltovarmuutta. Maatalouden kannattavuus onkin edellytys kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle.

Unionin omavaraisuus ja kilpailukyky kasvavat lisäksi kriittisten raaka-aineiden asetuksella, joka edellyttää unionin alueella louhittavien tärkeiden raaka-aineiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Asetuksen mukaan peräti 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista täytyy jatkossa jalostaa EU-alueella ja kierrätetyn materiaalin osuus tulee nostaa 15 prosenttiin.

Suomen täytyy hyötyä Euroopan unionin omavaraisuuden kasvattamisesta lisäämällä omaa jalostustaan. Meillä ei ole varaa jättäytyä nykytilaan Euroopan Kongoksi, josta arvokkaat kaivannaiset laivataan pilkkahintaan muihin maihin jalostettavaksi ja ostetaan takaisin valmiina tuotteina.

Suomalaista jalostusarvoa nostamalla täytyy varmistaa, että tänne jää nykyistä suurempi osa raaka-aineiden arvosta. Suomen täytyy varmistaa paikkansa tämän kehityksen hyötyjien leirissä. Siihen vaaditaan aktiivista vaikuttamista sekä Suomessa että Euroopan unionissa.

Kirjoittaja on lempääläläinen yrittäjä, varakansanedustaja ja europarlamenttiehdokas (kok.).

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 17.1.2024.

VPK-toiminta on tehokasta ja taloudellista

Suomen ensimmäinen palokunta perustettiin Turkuun jo vuonna 1838. Tuolloin kyseessä oli VPK, eli vapaaehtoinen palokunta. 186 vuotta myöhemmin sopimuspalokunnat hoitavat tehtäviä peräti 90 prosentissa Suomen pinta-alasta ja ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä. Aktiivisten VPK-harrastajien merkitys suomalaisten arjen turvallisuudelle on siten kiistaton.

Sote-uudistuksessa mediahuomio on kohdistunut pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta pelastustoimi on merkittävä osa uudistusta. Hallinnon lisäämiseen keskittynyt uudistus johti nopeasti talouskriisiin, jonka säästötoimia pyritään parhaillaan osoittamaan muualle kuin potilastyöhön. Rahojen loputtua myös pelastustoimi on nyt vaarassa joutua säästöjen kohteeksi, mutta sillä olisi kauaskantoisia seurauksia.

Taannoin uutisoitiin miten Vuoden kylänä palkitun Kalajoen Raution kylän sopimuspalokunta esitettiin lakkautettavaksi osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen säästöjä. Paikalliset VPK-harrastajat olivat tämän jälkeen valmiita luopumaan yhdistystuista ja tekemään kaksi vuotta töitä euron tuntipalkalla yhteisen turvallisuuden eteen. Lisäksi paikalliset yritykset olivat valmiita maksamaan paloaseman vuokria.

Ehdotus osoittaa miten tärkeänä koko yhteisö näkee paikallisen sopimuspalokunnan roolin arjen turvaajana. Tämä tulee ymmärtää myös hyvinvointialueiden päätöksissä säästöpaineiden keskellä, kun eurot täytyy käyttää nykyistä tehokkaammin. Historia ei ole aina tae tulevasta, mutta taloudellisesti tehokas toiminta nyt on yleensä taloudellisesti tehokasta jatkossakin.

Toimin taannoin puheenjohtajana Pirkanmaan hyvinvointialueen työryhmässä, joka selvitti pelastustoimen henkilöstötilannetta. Tilanne on huolestuttava, ja juuri sopimuspalokuntien merkitys korostui taloudellisesti tehokkaana ratkaisuna. Harrastustoiminnalla on kuitenkin haasteita jo ilman säästötoimiakin, sillä ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta kisailevat nykyisin perheiden lisäksi monet muutkin harrastukset. Tästäkin syystä palokuntien harrastajamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa ja varsinkin arkipäivisin päivystyksiä on ollut paikoin vaikea hoitaa.

Sopimuspalokuntien korvaaminen vakinaisilla palokunnilla olisi omiaan lisäämään pelastustoimen kustannuksia, joten hyvinvointialueiden sinänsä välttämättömissä säästötoimissa tulisi keskittyä sopimuspalokuntien toiminnan kehittämiseen ja elinvoiman varmistamiseen. Silloin meillä on jatkossakin aktiivisia ja asiantuntevia harrastajia turvaamassa jokaisen suomalaisen arkea taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Koskaan ei nimittäin tiedä koska pelastajien tarve tulee omalle kohdalle.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 15.1.2024.