Terveyspalvelujen kustannuksia on vuosikymmeniä siirretty hyvätuloisten maksettavaksi kela-korvauksella, joka on ollut tehokas keino sekä taloudellisesti että hoitojonojen lyhentäjänä. Kela-korvaus on toiminut eräänlaisena katalyyttinä, jolla on saatu merkittävä osa ihmisistä maksamaan hoitonsa pääosin itse. Jokainen korvattu euro on tuottanut säästöjä ja lyhentänyt hoitojonoja. Parhaillaan hoitovelka on koronakriisin vuoksi historiallisen suuri, joten kela-korvauksia olisi tässä tilanteessa tullut leikkaamisen sijaan kasvattaa. Hallitus päätti kuitenkin toimia toisin.
Hallitus leikkaa kela-korvauksia peräti 64 miljoonalla eurolla, mikä siirtää julkisen sektorin asiakkaiksi ihmisiä, jotka ovat aiemmin käyttäneet yksityisiä palveluja ja maksaneet valtaosan kuluistaan itse. Leikkauksen myötä julkiset terveyspalvelut ruuhkautuvat, jolloin hoitoon pääsee entistä sairaampana. Eriarvoisuuden vähentämistä juhlapuheissa liputtava hallitus toimii toisin kuin julistaa. Yritysvastaisuus ei tule yllätyksenä sote-valmistelua seuranneille, mutta eriarvoisuuden kasvu voi yllättää monet. Suomalaiset ovat nimittäin jakautumassa maksukykynsä perusteella terveyspalveluissa kahteen kastiin, ja häviäjiä ovat taas kerran pienituloiset.
Maksukykyiset saavat jatkossakin hoitoa viipymättä yksityisellä, mutta samaan aikaan pienituloiset jumiutuvat julkisten palvelujen hoitojonoihin. Asiantuntijat tyrmäsivät kela-korvausten leikkaukset jo ennakkoon, joten nyt on perusteltua hämmästellä miksi nämä näkemykset sivuutettiin. Tuhannet sote-yritykset ovat laadukkaan terveydenhoitomme selkäranka, ja niitä tarvitaan hoitojonojen purkamiseen myös jatkossa. Mikäli kela-korvausten leikkaus toteutuu, tulee hyvinvointialueiden varautua ruuhkien purkamiseen muun muassa palvelusetelien käytön merkittävällä lisäämisellä. Suomalaiset ansaitsevat parempaa terveydenhoitoa. Viipymättä.
Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Vieraan valtion suvereniteettia täytyy kunnioittaa kaikissa tilanteissa, mutta Ukrainan kohdalla tilanne on Suomen kannalta poikkeuksellisen huolestuttava. Venäjän presidentti Vladimir Putinin televisiopuheen retoriikka antoi ymmärtää, että Venäjä haluaa palauttaa itselleen alueet, jotka sillä oli ennen Leninin aikakautta. Niihin alueisiin sisältyy myös Suomi.
Sanna Marinin hallituksen omassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että Nato-jäsenyyden hakemisen tarvetta tarkastellaan reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden. Nyt Venäjä on hyökännyt eurooppalaiseen maahan, mutta pääministeri Marin totesi hetki sitten tiedotustilaisuudessa, että Suomen turvallisuusympäristö ei ole muuttunut. Ellei Venäjän aseellinen hyökkäys itsenäiseen eurooppalaiseen maahan ole muutos myös Suomen turvallisuusympäristössä, niin mikä sitten on?
Pääministerin kanssa samassa tiedotustilaisuudessa puhunut presidentti Sauli Niinistö tuomitsi jyrkästi Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja vaati niiden pikaista lopettamista. Presidentti totesi, että nyt on nähty vasta alkusoittoa ja ”Ikävä kyllä soitto tästä vielä synkkenee”. Niinistön mukaan on selvää, että tilanne heijastuu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja siirtää Suomen Venäjä-suhteet toiselle tasolle. Suojelupoliisin mukaan ”Euroopan ja Suomen turvallisuusjärjestys on olennaisella tavalla muuttunut”.
Samaan aikaan pääministeri Sanna Marin lausuu, ettei Suomen turvallisuusympäristössä ole tapahtunut muutoksia.
Ristiriita on korviahuumaava.
Vuodesta 2012 lähtien Suomen perustuslaki on määritellyt, että presidentin ja pääministerin ollessa erimielisiä ulkopolitiikan suunnasta päätösvalta siitä siirtyy eduskunnalle. Presidentti Niinistö viittasi tämän päivän tilaisuudessa tältä osin perustuslakiin ja kehui samalla eduskunnan eilistä Nato-keskustelua, joka oli varsin Nato-myönteinen. Tulkitsen tämän olleen viesti pääministerille, joka vaikuttaa olevan presidentin kanssa eri mieltä Nato-jäsenyyden hakemisesta.
Suomen täytyy aloittaa välittömästi neuvottelut Nato-jäsenyydestä, koska prosessi ottaa aikansa, ja aikaa meillä ei ole enää hukattavaksi. Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyden hakemista vuodesta 2006 lähtien. Nyt on option lunastamisen aika.
Pitkän linjan journalistina ja vuosia Yleisradion asiaohjelmissa työskennelleenä arvostan totuuudenmukaista tiedonvälitystä ja toivoisin sitä myös verorahoitteiselta mediatalolta. Yleisradio on suomalaisten omistama ja kustantama mediatalo, jonka tulisi välittää tietoa neutraalisti ja ilman poliittisia motiiveja. Tässä tavoitteessa on viime aikoina havaittu kuitenkin vakavia ongelmia sekä Suomen geopoliittisen aseman että Naton turvatakuiden ja polttoaineveron vaikutusten virheellisessä uutisoinnissa, mutta vähintään yhtä huolestuttava tilanne on sensuurin osalta. Tällä viikolla Yleisradio nimittäin vaati Twitteriä poistamaan alla olevan videon, jota ei Yleisradion mukaan saisi sisältönsä vuoksi jakaa. Poistovaatimus ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.
Suomalaiset veronmaksajat ja suomalaiset yritykset maksavat Yleisradion omat tuotannot, joten ne ovat yhteistä omaisuutta. Mielestäni esimerkiksi yritysten tulisi voida jatkossa hyödyntää Yleisradion omaa tuotantoa nykyistä vapaammin public domain -periaatteella. Paino sanoilla oman tuotannon. Yleisradion omaa uutis- ja ajankohtaisaineistoa tulee jatkossa voida jakaa eri kanavissa myös nyt nähdyllä tavalla muokattuna. Samoin sitä tulee voida käyttää myös esimerkiksi koulujen oppimateriaaleina. 2020-luvulla kuluttaja ei ole enää passiivinen katsoja, vaan aktiivinen mediatuottaja ja -muokkaaja, joka vieläpä maksaa pitkän pennin Yleisradion materiaaleista.
Palataanpa sitten Yleisradion Twitteristä poistamaan videoon. Suomen tekijänoikeuslaki (4 § 2 mom.) ja Euroopan yhteisön tuomioistuin (EUT C-201/13 Deckmyn) sallivat itsenäisinä teoksina niin sanotut parodiaversiot, joihin poistettavaksi vaadittu video voidaan myös lukea. Oikeuskäytäntö ei voi toimia niin, että Yleisradio tai tuomioistuin arvioi koska parodia on onnistunut ja siten laillinen. Oikeuskäytännön mukaan parodia ei saa loukata esittäjäänsä, mutta julkisuuden henkilöiden televisiossa antamien lausumien yhdistäminen kaksinaismoralismin osoittamiseksi ei voi olla loukkaavaa.
Mikäli jostain syystä katsottaisiin, että ohjelmista tehdyn koosteen julkaiseminen ei täyttäisi parodian tunnusmerkkejä, tulee silloin kyseeseen tekijänoikeuslain 22 §:n sitaattioikeus. Sen mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Paino sanoilla ”tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”. Tämä laajuus käsittää julkisuuden henkilöiden televisiossa antamien lausumien yhdistämisen ja julkaisemisen heidän kaksinaismoralisminsa osoittamiseksi. Yleisradion poistama video oli siis laillinen myös sitaattioikeuden perusteella. Ellei olisi, joutuisi Yleisradio lopettamaan monia omia ohjelmiaan.
Aikanaan Yle poistatti YouTubesta myös lukemattomia tämän videon versioita eri käyttäjiltä. Lopuksi Yle tuhosi kertaiskulla koko oman kanavani, joten samalla meni 350 000 katselukerran viimeinen versio. Mutta tässäpä tämä. pic.twitter.com/NEtdcMBecd
Summa summarum: YouTubessa, Facebookissa, Tiktokissa, Instagramissa ja Twitterissä on tuhansia Yleisradion videoita, joita Yleisradio ei ole vaatinut poistettavaksi. Koska nyt kyseessä olevan videon poistovaatimus ei ole perusteltavissa juridisesti, on poistovaatimus helposti tulkittavissa poliittisesti motivoituneeksi. Yleisradio halusi poistaa videon, koska se paljasti jotain mitä Yleisradio ei halunnut tulla paljastetuksi. Samoista syistä Yleisradio vaati taannoin poistamaan myös Tuntematon sotilas -elokuvaan liittyneen woke-henkisen haastattelupätkän, jonka voit katsoa tuosta yläpuolelta.
PS: Lopuksi kiitän vielä Yleisradiota kattavista media-alan koulutuksista, joihin sain vuosien ajan osallistua sekä Poliisi-tv:ssä että YLE Radio- ja TV-instituutissa ja Adultan Radio- ja TV-opistossa. Yleveronmaksajien piikkiin tietenkin.
Kunnanvaltuuston puheenjohtajana sain kunnian kirjoittaa tervehdyksen Lempäälän 2022 tietopakettiin, joka jaetaan paitsi jokaiseen kotiin myös toimii loistavana luettelona palveluista, yrityksistä ja yhteystiedoista.
—
Kunta joko kehittyy tai taantuu, välimuotoja ei ole. Näistä lähtökohdista Lempäälä on asemoinut itsensä rohkeasti kehittyvien kuntien joukkoon, mutta se ei ole tapahtunut hetkessä. Katsellessamme kehittyvää Lempäälää voimme nähdä vuosikymmenten johdonmukaisen kehitystyön tuloksia. Näkyvimpiä painopisteitä ovat viime aikoina olleet Ideaparkin ympäristö ja kuntakeskus, mutta seuraavaksi harppauksia otetaan myös esimerkiksi Sääksjärvellä ja Hauralassa, unohtamatta kuitenkaan liikenneverkoston kehitystä niin maanteillä kuin raiteillakin.
Lempäälä tunnetaan palkittuna yrittäjäkuntana, jossa elinvoimaa tehdään kunnan ja yrittäjäyhdistyksen yhteisvoimin. Tiivis yhteistyö on näkynyt myös koronakriisin aikana, mutta juuret ovat paljon syvemmällä. Yhteistyö on luonut joukkuehenkeä, joka on huomattu muuallakin. Kuntalaisten laadukkaat peruspalvelut tarvitsevat elinvoimaisia yrityksiä ja työpaikkoja, joiden verotuloilla kuntalaisten palvelut maksetaan. Yritysten rooli korostuu entisestään, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan harteille ja kunnan tulopuoli samalla kapenee. Jokainen kuntalainen voi kantaa oman kortensa kekoon ostamalla paikallisia tuotteita ja käyttämällä paikallisten yritysten palveluita. Support your local, sanotaan.
Tätä kirjoittaessani kunnanvaltuustomme laatii uutta kuntastrategiaa, joka ohjaa tulevina vuosina kunnan kehityksen suuria linjoja. Strategia ei jää hyllyyn pölyttymään, vaan se toimii päätöksenteon ohjenuorana jokapäiväisessä työssä. Valtuuston puheenjohtajana olen vakuuttunut siitä, että kuntastrategia tulee painottumaan kasvuun ja kehitykseen, sillä se on kunnan ja kuntalaisten etu. Lempäälään on jo vuosikymmeniä toivottu uimahallia, ja nyt hanke on viimein saatu toden teolla käyntiin. Tavoitteena on päästä uimaan Ideaparkin alle jo vuoden 2023 lopussa, ellei luolastosta paljastu viivästyttäviä yllätyksiä. Samaan aikaan kunta panostaa merkittävästi esimerkiksi lähiluontoon ja Birgitan polun kehitykseen sekä kouluihin ja liikuntapaikkoihin. Tavoitteena on kasvaa ja kehittyä hallitusti sekä siten, että tuloksena on kaikille hyvä Lempäälä.
Meidän yhteinen Lempäälämme.
Jocka Träskbäck
Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Eilen 20.1.2022 tuli kuluneeksi päivälleen 22 vuotta minulle hyvin tärkeästä päivästä. Lekottelin joulukuun lopussa 1999 uima-altaalla Teneriffalla, kun sain idean perustaa Suomeen viihdealan verkkomedian. Olin koodannut nettisivuja vuodesta 1993 lähtien ja työskennellyt samasta vuodesta alkaen toimittajana useissa musiikkimedioissa. Kuin salama kirkkaalta taivaalta minulle tuli ajatus, että internetissä pitäisi ryhtyä julkaisemaan artikkeleita ja arvosteluita, koska sähköisissä medioissa vaikutti tuolloin olevan potentiaalia.
Irtisanouduin Fritidsresorin ja Hassen matkaoppaan duunista heti ja sain lennon Suomeen tammikuun puoliväliin. Kotiin palattuani käärin hihat ja varasin Staran esiasteen domainin 20.1.2000. Ensimmäiset kuusi vuotta tein päivät duunia muun muassa koodaamalla nettisivuja eri yrityksille ja yhteisöille, toimittamalla Yleisradion Poliisi-tv -ohjelmaa ja soittamalla illat levyjä klubeilla ja yökerhoissa. Vapaa-ajan käytin verkkosivuston sisällön tuottamiseen ja koodaamiseen.
Poliisi-tv:n promokuva vuodelta 2002.
Tuolloin ei ollut vielä olemassa nykyisiä julkaisujärjestelmiä, joten jokainen artikkeli piti kirjoittamisen jälkeen myös koodata sisään sivustoon. Suuret suomalaiset mediatalot tyytyivät vain naureskelemaan verkkomedioille, koska niiden johdossa ei alkuunkaan ymmärretty internetin roolia ja mahdollisuuksia. Hyvä niin, sillä Stara ei olisi koskaan kasvanut näin suureksi mediaksi, jos verkkoon hiljalleen syntynyt kysyntä olisi tyydytetty isojen mediatalojen toimesta. Lämmin kiitos.
Nyt oli hyvä hetki vilkaista mitä 22 vuodessa on syntynyt ja summata tilannetta vime vuoden 2021 tilastojen perusteella. Stara tavoittaa nykyisin 1,3 miljoonaa eri lukijaa kuukaudessa ja vuodessa verkkosivustolle tehtiin yhteensä 54 miljoonaa sivulatausta, eli keskimäärin 148 000 sivulatausta päivässä läpi vuoden. Facebookissa Stara tavoittaa kuukausittain hieman yli miljoona suomalaista, ja engagement on peräti 2,4 miljoonaa kuukaudessa. Näiden tilastojen valossa voidaan todeta, että Staran koko tiimi on tehnyt erittäin hyvää duunia. 22 vuotta on suomalaiselle verkkomedialle pitkä historia, mutta edessä on vielä pidempi tulevaisuus.
Kiitos kaikille tällä matkalla mukana olleille ystäville, henkilöstölle ja kumppaneille! Olette olleet korvaamattomia osia tässä isossa palapelissä. Toivottavasti vuosi 2022 jatkaa tätä upeaa kehitystä. Linkin takana luettavissa 25 vuoden yrittäjäurani historiikki, jonka kiteytin jokunen vuosi sitten luettavaan muotoon.
Aluevaalien ennakkoäänestys on käynnissä, mutta miksi nyt kannattaa äänestää?
Minä kerron sen alla olevalla videolla.
Pirkanmaan aluevaltuusto päättää jatkossa maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Siis sinunkin turvallisuudestasi. Ensimmäisen aluevaltuuston tärkein tehtävä on päättää hyvinvointialueen peruspilareista, eli hallinnosta ja mm. sote-yritysten tuottamien palvelujen osuudesta. Historian ensimmäinen aluevaltuusto rakentaa järjestelmän, jonka vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Nämä vaalit ovat maan historian tärkeimmät aluevaalit, joten nyt tarvitaan kokoomuslaista osaamista ja näkemystä siitä miten suomalaiset saadaan jonoista hoitoon, vanhuksille viimeinkin yksilöllistä hoivaa sekä lapsille ja nuorille mielenterveyspalveluja ajoissa.
Aluevaltuuston päätökset tulevat vaikuttamaan jokaiseen suomalaiseen niin hyvässä kuin pahassa, joten varmistathan osaltasi, että tolkun ihmiset varmistavat palvelujen tuottamisen laadukkaasti ja taloudellisesti kestävästi. Meillä kokoomuksella on siihen keinot. Tärkein niistä on palveluseteli, jolla saadaan pienetkin sote-yritykset mukaan hoitojonojen purkamiseen taloudellisesti järkevästi sekä kilpailemaan laadulla julkisen sektorin rinnalla. Kaiken lisäksi palvelusetelillä asiakas saa itse valita missä hän hoitoa saa. Yhteiskunnan palveluita ei voida tuottaa loputtomiin velkarahalla, joten nyt tarvitaan kokoomusta ja ryhtiliikettä.
Vain annettu ääni vaikuttaa juuri sinunkin palveluihisi, joten älä jätä tulevaisuutta muiden äänten varaan. Minun numeroni Pirkanmaalla on 305.
Aluevaltuustoissa tarvitaan siis tervettä järkeä, talousosaamista sekä tietenkin kokemusta sote-palvelujen päätöksenteosta. Olen ollut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna vuodesta 2017 lähtien, joten olen ollut jo vuosien ajan päättämässä niin erikoissairaanhoidosta kuin ambulansseista ja terveyskeskusten palveluista, sote-digipalveluista ja palveluseteleistä. Pitkälti siis samoista asoista, joista tulevassa aluevaltuustossa päätetään. Tälle kokemukselle on aluevaltuustossa käyttöä.
– Jocka Träskbäck, 47 vuotta
– Yrittäjä, toimitusjohtaja
– Perheessä vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta
– Kunnanvaltuuston puheenjohtaja
– Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja
– Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettu
– Tampereen lastenliiton hallituksen jäsen
– Pirkanmaan lastenliiton hallituksen jäsen
Vaaliteemani ovat seuraavat.
Suomalaiset jonoista hoitoon. Suomalaisten täytyy saada laadukasta hoitoa nykyistä nopeammin. Nykytilanteen parantamiseen löytyy ratkaisu 18 200 sote-yrityksestä, jotka tulee valjastaa mukaan talkoisiin. Tärkeintä on lisätä palvelusetelien käyttöä ja valinnanvapautta. Toinen tärkeä keino on Kela-korvausten nostaminen. Molemmat keventävät julkisen sektorin ruuhkia ja lyhentävät hoitojonoja. Coxan ja Sydänsairaalan nykymuotoinen toiminta tulee pelastaa vasemmiston kynsistä.
Verorahojasi on käytettävä vastuullisesti. Alati vähenevä joukko veronmaksajia maksaa työllään myös muiden suomalaisten julkiset palvelut. Siksi aluevaltuustoon tarvitaan talousvastuuta ja kykyä järjestää suomalaisten sote-palvelut taloudellisesti vastuullisesti ja kestävästi. Velkarahalla ja tulevien sukupolvien piikkiin ei voida elää loputtomasti.
Henkilöstön hyvinvointi tekee hyvää muillekin. Hyvinvoiva henkilöstö on nostettava keskiöön. Olen PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ajanut voimakkaasti henkilöstön työhyvinvointia, koska sillä on suuri merkitys henkilöstön pysyvyydelle ja saatavuudelle. Kun henkilöstö voi hyvin, voivat sekä työyhteisö että asiakkaatkin paremmin. Silloin myös työpaikan vetovoima kasvaa ja henkilöstöä saa helpommin.
Yhdessä parempaa hyvinvointia. Terveydenhoidon laatu ja nopea hoitoonpääsy edellyttävät yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Me kokoomuksessa tiedämme miten se toteutetaan. Palvelusetelien myötä asiakkaat saavat jatkossa valita hoitopaikkansa itse ja palveluntarjoajat kilpailevat erityisesti hoidon ja asiakaspalvelun laadulla julkisen sektorin rinnalla. Tämä kilpailu nostaa vääjäämättä hoidon laatua.
Maakuntaveroa ei pidä toteuttaa. Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman kireimpiä, joten sitä ei voida nostaa uudella maakuntaverolla. Sote-uudistuksen piti tuottaa säästöjä, mutta vasemmiston käsissä suunta muuttui päinvastaiseksi. Me kokoomuksessa voimme vielä pelastaa mitä pelastettavissa on, sillä nykyinen holtiton taloudenpito tarvitsee ryhtiliikkeen. Suomalaisten taskuille ei saa päästää lisää käsiä.
Lasten ja nuorten mielenterveyteen on panostettava. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon ja nuorisopsykiatrian jonot purettua. Varhainen auttaminen säästää pitkällä tähtäimellä sekä rahaa että tuottaa paljon inhimillistä hyvää henkilön perhepiirille ja läheisille. Mielenterveys ei odota jonoissa.
En lupaa tyhjiä vappusatasia, vaan realismia. En osta ääniä vappusatasilla tai vedätä hoitajamitoituksella, vaan tarjoan arkirealismia ja kestävää taloutta. Siis niitä, joiden ansiosta Suomessa on hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Aluevaltuusto tarvitsee ryhtiliikkeen pitämään huolta laadukkaista palveluista ja vastuullisesta taloudesta. Terve talous on peruspalvelujen tarjoamisen edellytys.
Ennakkoäänestys on käynnissä 12.-18.1.2022 ja varsinainen äänestyspäivä on 23.1.2022. Vaalipiirit ovat samat kuin eduskuntavaaleissa, eli minua ja muita Pirkanmaan ehdokkaita voi äänestää koko Pirkanmaalla. Minun numeroni on 305.
Varmistetaan yhdessä suomalaisille laadukkaat sote-palvelut.
Olen ehdolla aluevaaleissa Pirkanmaan aluevaltuustoon. Tällä sivulla voit tutustua teemoihini sekä asioihin, joita haluan erityisesti ajaa aluevaltuustossa. Tärkein teemani on varmistaa, että suomalaiset saavat laadukasta hoitoa silloin kun sitä tarvitsevat ja tietenkin terveen talouden periaatteiden mukaisesti.
Voit tutustua teemoihini myös monissa muissa foorumeissa, kuten esimerkiksi Instagramissa. Voit myös ladata vaaliesitteeni matkapuhelimeen alla olevasta QR-koodista. Tehdään yhdessä ryhtiliike suomalaisten sote-palveluihin.
Alati vähenevä joukko veronmaksajia maksaa työllään myös muiden julkiset palvelut. Siksi aluevaltuustoon tarvitaan talousvastuuta ja kykyä järjestää suomalaisten sote-palvelut taloudellisesti vastuullisesti ja kestävästi. Velkarahalla ei voida elää loputtomasti.
2. Suomalaiset jonoista hoitoon
Suomalaisten täytyy saada laadukasta hoitoa nykyistä nopeammin. Tilanteen parantamiseen löytyy ratkaisu 18 200 sote-yrityksen yksityisestä sektorista, joka tulee valjastaa mukaan talkoisiin. Tärkeintä on lisätä palvelusetelien käyttöä ja valinnanvapautta. Toinen tärkeä keino on Kela-korvausten nostaminen. Molemmat keventävät julkisen sektorin ruuhkia ja lyhentävät hoitojonoja.
3. Lasten ja nuorten mielenterveyteen panostettava
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon ja nuorisopsykiatrian jonot purettua. Varhainen auttaminen säästää pitkällä tähtäimellä sekä rahaa että tuottaa paljon inhimillistä hyvää henkilön perhepiirille ja läheisille. Mielenterveys ei odota jonoissa.
4. Henkilöstön hyvinvointi tekee hyvää muillekin
Hyvinvoiva henkilöstö on nostettava keskiöön. Olen PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ajanut voimakkaasti henkilöstön työhyvinvointia, koska sillä on suuri merkitys myös henkilöstön pysyvyydelle ja saatavuudelle. Kun henkilöstö voi hyvin, voivat sekä työyhteisö että asiakkaatkin paremmin.
5. Yhdessä parempaa hyvinvointia
Terveydenhoidon laatu ja nopea hoitoonpääsy edellyttävät yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Me kokoomuksessa tiedämme miten se toteutetaan. Palvelusetelien myötä asiakkaat saavat jatkossa valita hoitopaikkansa itse ja palveluntarjoajat kilpailevat erityisesti hoidon ja asiakaspalvelun laadulla.
6. Maakuntaveroa ei pidä toteuttaa
Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman kireimpiä, joten sitä ei voida nostaa uudella maakuntaverolla. Sote-uudistuksen piti tuottaa säästöjä, mutta suunta on nyt päinvastainen. Me kokoomuksessa voimme vielä pelastaa mitä pelastettavissa on, sillä holtiton taloudenpito tarvitsee nyt ryhtiliikkeen. Suomalaisten taskuille ei saa päästää lisää käsiä.
7. En lupaa tyhjiä vappusatasia, vaan realismia
En osta ääniä vappusatasilla tai vedätä hoitajamitoituksella, vaan tarjoan arkirealismia ja kestävää taloutta. Siis niitä, joiden ansiosta Suomessa on hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Velkarahalla yhteiskunta ei voi loputtomiin elää. Aluevaltuusto tarvitsee ryhtiliikkeen pitämään huolta laadukkaista palveluista ja vastuullisesta taloudesta.
8. Ai millä kokemuksella?
Olen ollut PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna vuodesta 2017 lähtien ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa. Olen ollut viiden vuoden ajan päättämässä niin erikoissairaanhoidosta kuin ambulansseista ja terveyskeskusten palveluista, digipalveluista ja palveluseteleistä. Pitkälti siis samoista asoista, joista tulevassa aluevaltuustossa päätetään.
Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle yhdessä ja erikseen.
Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan. Tämä vanha nuorkauppakamarilainen sanonta on pitänyt paikkansa myös vuonna 2021, joka piti sisällään niin kuntavaalien huikean äänimäärän kuin sen mahdollistaman tehtävän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Tämän vastuullisen tehtävän lisäksi olen tehnyt parhaani sekä perheenisänä että yrittäjänä monissa yrityksissä. Puhumattakaan kunnan uimahalliyhtiöstä, jonka hallituksen puheenjohtajaksi minut nimitettiin syksyllä. Luottamustehtävissä on niiden nimityksen mukaisesti kyse luottamuksesta, jonka eteen meidän jokaisen tulee tehdä hartiavoimin töitä. Luottamus ei synny tyhjästä tai juhlapuheista, vaan aidosta tekemisestä.
Alkava vuosi tulee taatusti olemaan mielenkiintoinen, mutta pandemiasta johtuen sen tapahtumia on tässä vaiheessa vielä hankala hahmottaa. Aluevaalit tullaan tällä tietoa järjestämään 23. tammikuuta, ja olen vaaleissa ehdolla Pirkanmaan aluevaltuustoon numerolla 305. Olen istunut lähes viiden vuoden ajan PSHP-sairaanhoitopiirin valtuustossa ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa, joten sote-asiat ovat tuttuja. Aluevaltuustoon tarvitaan mielestäni henkilöitä, jotka ymmärtävät sekä taloudesta että sote-palveluista. Vain siten aluevaltuustoon saadaan kokoonpano, joka kykenee käyttämään veronmaksajien rahoja vastuullisesti sekä varmistamaan laadukkaat peruspalvelut ja ihmisten pääsemisen jonoista hoitoon.
Oheisessa kuvassa olen DJ-keikalla joskus vuosia sitten. Tänä iltana minun oli määrä olla DJ-keikalla Vaasassa, mutta koronarajoitukset tyhjensivät keikkakalenterin. Minulla on kaikeksi onneksi muitakin töitä, mutta yli sadallatuhannella suomalaisella ravintola-, tapahtuma- ja kulttuurialan ammattilaisella ja heidän perheillään ei ole. Haluankin näin vuoden vaihtuessa toivoa, että vuosi 2022 tultaisiin elämään ilman näiden alojen rajoituksia. Ravintolat, kulttuuri, musiikki ja liikunta ovat monelle suomalaiselle elinehto myös taloudellisesti.
Toivotan sinulle ja läheisillesi turvallista ja menestyksekästä uutta vuotta 2022.
Tänään on synkkä aamu. Ravintolaväki heräsi huomatakseen, että joulu on heidän perheissään peruttu. Tilalle tuli lomautus koronarajoitusten iskiessä jälleen erityisen voimakkaasti juuri ravintoloihin. Tämä siitä huolimatta, että koko koronakriisin ajan ravintoloissa on ollut verrattain vähän tartuntoja. Jälleen kerran vaikuttaa siltä, että näin laajojen rajoitusten syynä on ennen kaikkea hallituksen halu esittää suomalaisille, että se kykenee tekemään jotain. Pandemiaa olisi voitu hillitä myös tarkkarajaisilla rajoituksilla kokonaisen toimialan alasajon sijaan. Varsinkin kun samaan aikaan esimerkiksi jäähalliin ja sen käytäville saa edelleen ottaa tuhansia katsojia kerralla.
THL koronaviruksen tartuntalähteet 52/2020
Toimin itse ravintola- ja kulttuurialalla aikoinaan kymmeniä vuosia ja entisiltä työkavereilta parhaillaan tulevat viestit ja puhelut ovat synkkiä ja jopa epätoivoisia. Taas kerran työvuorot ja keikat katosivat tarjoilijoiden, kokkien, artistien, roudarien, tiskijukkien, taikurien ja valomiesten kalentereista. Usko rajoitusten päätymiseen kolmen viikon päästä on heikko. Miten elättää perhe ja miten maksaa asuntolainaa, kun rahaa ei tule mistään ja hallitus on estänyt töiden tekemisen? Siinä päällimmäinen huoli, joka tekee tästäkin joulusta piinaa suurelle joukolle suomalaisia.
Monissa yhteydenotoissa on noussut tuttuun tapaan esiin ruokaravintoloiden sekä baarien ja yökerhojen perusteeton samaistaminen toisiinsa. Yökerhossa ja pihviravintolassa kontaktien määrä eroaa toisistaan kuin yö ja päivä. Mikseivät ruokaravintolat voisi olla jatkossa auki koronapassilla normaalien aukiolojen mukaan vaikkapa 75 prosentin kapasiteetilla? Se ihmetyttää nyt monia ravintola-alan ammattilaisia. Miksi kaikki ravintolat pannaan aikaisin kiinni, vaikka merkittävässä osassa ravintoloita ei synny juurikaan kontakteja?
En voi välttyä ajatukselta, että kokoomuksen kaudella tällaista toimialan tasapäistämistä olisi tuskin tapahtunut. Yhtä lailla voin todeta, että ravintoloille olisi sallittu viinien ulosmyynti, jos kokoomus olisi hallituksessa. Kokoomus on esittänyt koronakriisin aikana kaksi kertaa tätä ravintoloille tärkeää muutosta, mutta vihervasemmisto on molemmilla kerroilla kaatanut esityksen. Niinpä ravintolat eivät saa muutettua varastossa olevia juomiaan rahaksi, joilla ravintolat voisivat maksaa esimerkiksi liiketilansa vuokria. Holhous vei taas kerran voiton.
Kirjoitin tästä järjestelmällisestä ravintola-alan alasajosta ensimmäisen kerran keväällä 2020, eli heti koronakriisin alkaessa. Tuo teksti on kestänyt ajan hammasta yllättävän hyvin ja allekirjoitan sen tietenkin edelleen. Se löytyy tämän linkin takaa. Esitän suurimmat osanottoni kaikille niille lähes 100 000 suomalaiselle, joiden omaan ja perheen elämään hallituksen uudet koronarajoitukset suoraan osuvat. Toivorikasta joulun aikaa kaikesta huolimatta.
Tampereella tehtiin perjantaina historiaa, kun vuosikymmeniä suunniteltu kansiareena avasi viimein ovensa jääkiekon paikallisottelun merkeissä. Vaikka upean areenan viralliset avajaiset ovatkin vasta edessä, jäi päivä historiaan muutenkin kuin Antti Saarelan hattutempulla. Tuohon iltaan kulminoitui nimittäin jälleen kerran tamperelainen luova hulluus ja ennen kaikkea rohkeus. Rohkeus tehdä ja toteuttaa. Jokaisessa Suomen kaupungissa visioidaan jatkuvasti uutta, mutta harvassa kaupungissa myös tehdään. Ja nimenomaan tekeminen erottaa jyvät akanoista ja menestyjät muista.
Tamperelainen 8.12.2021
Tampere on ollut jo pitkään tasavallan halutuin muuttokohde, ja tänä syksynä kaupunki nousi ylivoimaisesti koko maan muuttovoiton ykköseksi. Nykytilanne ei suinkaan ole itsestäänselvyys, sillä vielä 1990-luvulla Tampereen imago oli samalla tasolla vaikkapa Lahden, Turun ja Jyväskylän kanssa. Irtiotto tästä ei ole tapahtunut helposti ja nopeasti, eikä se olisi ollut mahdollista ilman rohkeiden visionäärien johdonmukaista työtä ja taistelua tuulimyllyjä vastaan. Reilussa kahdessa vuosikymmenessä kasvukäytävän kruunu on viimein saavuttanut aseman, jota kelpaa puolustaa.
Rohkeille hankkeille on ominaista, että niitä vastustetaan yleensä eniten. Kehityshankkeisiin liittyy usein epävarmuuksia, joten muutosvastarinta on helppo valinta. Kehitystä pelkäävät haluavat lähtökohtaisesti pitäytyä nykytilassa, johon he ovat mukavasti tuudittautuneet. Status quo, joku voisi sanoa. Kirjoitin taannoin Tamperelaisessa miten kunta joko kehittyy tai näivettyy. Välimuotoja ei ole. Näsinneula, Särkänniemi, rantaväylän tunneli, ratikka ja nyt myös kansiareena. Siinä esimerkkejä rohkeista tamperelaisista hankkeista, joita muualla Suomessa kadehditaan ja joiden ansiosta kaupunki koetaan dynaamiseksi ja vetovoimaiseksi. Samalla täytyy muistaa, että Tampereen kehitys on paljon sitä laajemman talousalueen kehitystä. Vahva ja vetovoimainen keskuskaupunki on nimittäin koko kaupunkiseudun etu.
Tampere on osoittanut, että rohkeus on tuonut menestyksen.
Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina keskiviikkona 8.12.2021.
