Keijocast-podcastissa: Euroopan puolustus, koulujen turvallisuus ja sote-kulujen piilottelu
Kävin Keijocast-podcastin vieraana keskustelemassa Topi Salinin kanssa ajankohtaisista asioista, kuten Yhdysvaltojen ja Euroopan tilanteesta ja puolustuksesta sekä koulujen turvallisuudesta ja sen vakavista ongelmista. Lisäksi keskustelimme julkisen sektorin sote-palvelutuotannon todellisista kustannuksista, joita vasemmisto pyrkii piilottelemaan peitelläkseen yritysten tehokkuutta palvelutuotannossa. Lukuja on kuitenkin tulossa ministeriön päätöksellä vielä tänä keväänä.
Terevisio-podcastissa: Alkon katoava monopoli, suomalaisten varallisuus ja puolustusklusteri
Keskustelimme Tere Sammallahden podcastissa muun muassa Alkon vääjäämättä katoavasta monopolista ja valtionyhtiön astumisesta markettien varpaille tuotevalikoimansa laajennuksella. Lisäksi keskustelimme suomalaisten heikosta varallisuudesta verrattuna muihin Pohjoismaihin sekä siihen olennaisesti liittyvistä liian pienistä tuloeroista. Otimme myös katsauksen perintöveroon ja Suomen rooliin Euroopan maiden puolustuksen kasvattamisessa ja yhteisvelassa suhteessa unionin puolustukseen.
YEL-kriisin tilannekatsaus Samuli Sairialan podcastissa
YEL-kriisi kurittaa yhä edelleen suomalaisia yrittäjiä, mutta nyt valoa voi olla näkyvissä tunnelin päässä. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti äskettäin selvitysmiehen kartoittamaan ratkaisuja vakavan ongelman korjaamiseksi ja tiedän, että myös alan piirissä kehitetään parhaillaan ratkaisuja ongelmaan. Niistä myöhemmin lisää, kun esitykset julkistetaan. Nyt kävin kuitenkin Samuli Sairialan podcastin vieraana keskustelemassa YEL-kriisin tämän hetken tilanteesta.
Ikäihmisten asumispalveluihin lisää vaihtoehtoja – yritykset pidetään mukana
Ryhtiliike on käynnissä! Pirkanmaan hyvinvointialueella otetaan käyttöön palveluseteli ikäihmisten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Aluehallitus hyväksyi kriteerit tänään maanantaina. Näin parannetaan ikäihmisten palvelujen saatavuutta, lisätään asiakkaiden valintamahdollisuuksia ja pidetään samalla myös kriittisen tärkeä yksityinen sektori mukana palvelutuotannossa. Tätä olen pitkään peräänkuuluttanut.
Vanhuspalveluja ei voida toteuttaa kokonaan hyvinvointialueen omana tuotantona, vaikka ideologisia pyrkimyksiä siihen suuntaan onkin ikävä kyllä ollut viime aikoina nähtävissä. Laadukasta palvelua hyvään hintaan tarjoavat sote-yritykset täytyy siksi pitää tiiviisti mukana monituottajuudella. Tässä kokonaisuudessa on varmasti vielä viilattavaa, mutta suunta on nyt aivan oikea.
Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäinen kausi päättyy tänä keväänä, kun kunta- ja aluevaaleissa valitaan uudet valtuustot. Olemme ensimmäisen kauden pyrkineet korjaamaan heikolla lainvalmistelulla toteutetun sote-uudistuksen virheitä, ja vanhuspalvelut ovat olleet tässä eräs keskeisistä asioista. Nyt suunta on siis oikea. Toivottavasti sama suunta jatkuu myös vaalien jälkeen.
Yhteisövero on laskettava 15 prosenttiin
Suomi verottaa itsensä hengiltä. Varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset sekä niiden yrittäjät kamppailevat parhaillaan olemassaolostaan paitsi arvonlisäveron noston myös alarajahuojennuksen ja yleisen taantuman takia. Yhteiskunta tarvitsee pieniä yrityksiä, joista kasvaa tulevaisuuden menestyjiä ja työllistyjiä, joten tästä joukosta täytyy pitää huolta paremmin kuin nyt tehdään. Nyt tarvitaan tehokkaita toimia.
Yhteisöveron laskeminen 15 prosenttiin olisi tehokas tapa saada lisää verotuloja valtiolle ja kannustaa yrityksiä investoimaan ja työllistämään. Silloin molemmat osapuolet voittavat. Suomi on nimittäin luisunut rajusti Lafferin käyrän sosialistiselle puolelle, jossa verotulot pienenevät ja yritysten mahdollisuudet kasvaa ja työllistää heikentyvät. Nykytilanteessa molemmat osapuolet häviävät. Tehokas tapa korjata tilannetta olisi laskea yhteisöveroa. Edellinen kerta osoitti sen käytännössä erittäin tehokkaaksi välineeksi.
Kataisen hallitus laski suuren kohun saattelemana yhteisöveroa. Tuolloin taloustaidoton vasen laita huusi barrikadeilla verotulojen menetystä, heinäsirkkoja ja kaaosta. Toisin kuitenkin kävi, sillä yhteisöveron tuotto kasvoi erittäin merkittävästi seuraavina vuosina. Verotuksen keventyessä lisääntynyt aktiivisuus yrityksissä tuottikin yhteiskunnan hyvinvointiin moninkertaisesti enemmän verotuloja ja lisäksi myös investonteja ja lisää työllisyyttä.
Yhteisöveroa laskeneen Kataisen hallituksen valtionvarainministerinä toimi tuolloin demarien Jutta Urpilainen, joka ymmärsi vaikutukset ja kannatti yhteisöveron laskemista toisin kuin puolueensa muu johto. Urpilaisen päätös johti lopulta hänen ja Antti ”Rahaa on!” Rinteen välirikkoon, koska Rinne vastusti kiivaasti verotuksen keventämistä. Heistä vain toinen ymmärsi miten verotus vaikuttaa kansantalouteen, eikä se ollut Rinne. Jutta maksoi päätöksestään lopulta kalliin hinnan menettämällä puoluejohtajan paikkansa, mutta suomalaiset yritykset ja valtiontalous voittivat.
Nyt porvarihallituksen on aika käynnistää yhteisöveron uudistustus. Nyt tarvitaan ryhtiliike yhteisöveroon.
Kolumni: Turvallisuus kuuluu kaikille
Turvallisuus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, sillä lapset ja nuoret käsittävät asian toisin kuin vaikkapa ikäihmiset. Määritelmä siis vaihtelee, mutta jokainen tarvitsee arkeensa turvallisuutta. Aivan jokainen. Tampere kasvaa tulevaisuudessakin nopeasti, joten kaupungissa turvallisuuteen ja myös turvallisuuden tunteeseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.
Lasten ja nuorten turvallisuuden keskiössä ovat koti ja koulu. Jokaisen oppilaan tulee voida käydä koulua ilman pelkoa kouluväkivallasta, oli se sitten henkistä, fyysistä tai sosiaalisessa mediassa. Samalla tulee huomata, että tekojen nimittäminen kiusaamiseksi on uhrien vähättelyä, koska ne täyttävät usein rikoksen tunnusmerkit. Kouluissa täytyy ottaa nollatoleranssi häiriköintiin. Aikuisten velvollisuus on varmistaa, että jokaisella oppilaalla on turvallinen kasvuympäristö niin kouluissa kuin kotonakin. Molempien täytyy olla turvallisia tiloja jokaiselle.
Tampereen ydinkeskustan turvallisuus on puhuttanut jo pitkään, sillä katuryöstöjen määrä ja huumekauppa ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Tilastollisesti vaaraa ei toki ole, mutta varsinkin moni ikäihminen on ryhtynyt varmuuden vuoksi karttamaan liikkumista iltaisin esimerkiksi Tullin alueella ja joissain lähiöissä. Maineestaan tarkan Tampereen tulisi kaikin keinoin välttää Helsingin keskustassa ilmenneet vakavat ongelmat ennen kuin on myöhäistä. Katujengien leviäminen meille täytyy pyrkiä tehokkaasti estämään.
Tampereen puolustusklusteri kasvattaa turvallisuutta Suomessa ja muualla Euroopassa. Toimiala tuottaa kaupunkiseudulle runsaasti vientituloja, kun erityisesti Keski-Euroopassa on viimein herätty lisäämään puolustusta. Turvallisuuden kasvu tulee siten näkymään positiivisesti myös Tampereen ja koko valtion taloudessa. Turvallisuus ja turvallisuuden tunne eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan niitä täytyy aktiivisesti rakentaa yhteistyössä poliittisten päättäjien, viranhaltijoiden, viranomaisten ja yritysten kanssa. Kun tämä yhteistyö toimii, tuloksena on turvallisen kasvun Tampere meille kaikille.
Jocka Träskbäck
yrittäjä, aluevaltuutettu (kok.)
Tampere
Yleisradio päätti irtisanoa – muitakin ratkaisuja olisi ollut
Yleisradio päätti irtisanoa 156 työntekijäänsä. Entisenä yleläisenä on mielestäni harmillista, että yhtiössä päädyttiin irtisanomisiin. Asiaan liittyvästä keskustelusta on kuitenkin paikallaan esittää muutama tärkeä huomio, jotka ovat kenties jääneet monilta huomaamatta.
1. Ensinnäkin Yleisradiolta ei ole leikattu euroakaan, vaan sen budjetista jäädytettiin tulevaisuuden indeksikorotuksia. Toisin sanoen Yleisradion budjetti ei ole nyt pienentynyt lainkaan.
2. Toiseksi päätös tulevien indeksikorotusten jäädytyksestä ei ollut Orpon hallituksen, vaan kaikkien puolueiden yhteinen. Sitä olivat siten tekemässä myös vihreät, demarit ja vasemmistoliitto. Ja päätös oli perusteltu, sillä julkinen mediamonoliitti ei voi olla immuuni tulevaisuuden säästötoimille.
3. Kolmanneksi Yleisradio päätti itse toteuttaa juuri irtisanomiset, eikä säästää niiden sijaan muualta. Yleisradion mukaan juuri nämä irtisanomiset ovat tehokkain tapa säästää, vaikka muitakin keinoja olisi ollut tarjolla. Niistä tarkemmin alla. Yleisradiossa ylimääräistä kuormaa ei mielestäni ole kertynyt toimittajien keskuuteen, vaan aivan muille alueille, niin sanotusti journalismin ulkopuolelle.
4. Mikäli Yleisradio päättää nyt irtisanoa juuri toimittajia ja/tai lakkauttaa suosittuja ohjelmia, voi kyseessä olla niin sanottu Washington Monument -ilmiö. Siinä säästötoimia tehdään pidetyimmistä tuotannoista, jotta yleisön mielipiteellä saataisiin painostettua päättäjiltä lisää rahaa. Näin teki äskettäin onnistuneesti myös museovirasto.
5. Yleisradion tulisi keskittyä taas ydintehtäviinsä. Mielestäni valtiollisen mediayhtiön verovaroja tulisi käyttää uutistuotantoihin, kotimaiseen kulttuuriin, urheiluun ja draamaan, joita on usein hankala tuottaa kannattavasti kaupallisille kanaville. Näistä tuotannoista mahdollisimman paljon pitäisi ostaa kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä, jotta raha jäisi kiertämään Suomeen.
Kerroin Kuuntelija-podcastissa miten Yleisradion pitäisi mielestäni käyttää saamansa veronmaksajien rahat. Oletko kanssani samaa mieltä?
Linkki koko jaksoon:https://t.co/CxMOosZVUG pic.twitter.com/qkRhNrsL8q
— Jocka Träskbäck (@Jocka) January 24, 2025
Nyt tehtyä juustohöylä-päätöstä tehokkaampaa olisi ollut lakkauttaa Yleisradion sisäisiä kokonaisia turhia osastoja, palveluja tai kanavia. Holtittomasti paisuneen Yleisradion sisälle on viime vuosina rakentunut valtio valtiossa, ja siellä riittää karsittavaa ilman, että se vaikuttaa mitenkään ohjelmatuotantoon. Myös ulkomaiset ohjelmaostot olisi syytä panna jäihin, sillä verorahoilla ei pitäisi ostaa HBO-hittisarjoja tai NHL-jääkiekkoa. Ulkomaille myyty Digita laskuttaa nykyisin miljoonia euroja jokaisesta suomalaisille lähettämästään kanavasta.
Niin ikään mainostaminen monikansallisissa somepalveluissa olisi syytä lopettaa, sillä se ei mielestäni ole suomalaisten verovarojen vastuullista käyttämistä. Yleisradion tapahtumatuotannoista olisi niin ikään varaa karsia, kun niihin otettaisiin mallia yksityiseltä sektorilta. Yksityinen yritys ei voisi kuvitellakaan esimerkiksi vuokraavansa Nokia Areenaa viikoksi parin tunnin suoraa lähetystä varten.
Lopuksi täytyy todeta, että Yleisradion massiivisen johtoportaan palkat ovat tähtitieteellisiä, joten leikkausvaraa löytyy niistäkin. Säästökohteita Yleisradiosta siis kyllä löytyy, mutta niistä päättää jatkossakin Yleisradio itse, ei siis Suomen hallitus tai eduskunta.
Kiitos Lempäälä! Moro Tampere!
Muutin joulukuun alussa takaisin Tampereelle 10 vuoden Lempäälä-vierailun jälkeen. Tänään istuin viimeistä kertaa Lempäälän valtuustosalissa ja valtuuston puheenjohtajana. Taakse jäi kahdeksan vuotta intensiivistä kuntapolitiikkaa monissa toimielimissä, satoja kokouksia ja valtava määrä kunnan ja kuntalaisten eteen tehtyjä isompia ja pienempiä päätöksiä. Yhteistyö puolueiden välillä on toiminut hienosti, sillä suuristakin asioista on yleensä saatu neuvoteltua yksimielisyys. Kiitos siitä koko valtuustolle ja kaikille valtuustoryhmille. On ollut kunnia saada toimia kunnanvaltuuston puheenjohtajana.
Politiikka on kompromissien taidetta. Se on näkynyt Lempäälässä myös aivan viime aikoina, kun valtuustossa on tehty monia vastuullisia päätöksiä esimerkiksi panostuksista kouluihin ja lapsiin, Sääksjärven osayleiskaavaan, Marjamäen alueen kehittämiseen, Hauralan kaavoitukseen ja moneen muuhun tärkeään asiaan. Unohtamatta tietenkään yrityksiä ja elinvoimaa, joista kunta on myös palkittu useasti. Lempäälällä on edessään valoisia vuosia kiinteänä osana Tampereen kaupunkiseutua ja Suomen HHT-kasvukäytävää.
Lämmin kiitos kuluneista vuosista Lempäälälle ja lempääläisille.
Minä palasin joulukuussa Tampereelle, jossa olen ehdolla kaupunginvaltuustoon ja aluevaltuustoon. Katson, että 28 vuotta Tampereen elinkeinoelämässä vaikuttaneena minulla on melko hyvä näkemys miten Suomen vetovoimaisinta kaupunkia tulisi kehittää entisestään. Kaupunki tarvitsee hallittua kasvua, elikeinoelämän toimintaedellytysten parantamista ja lapsiperheiden pitovoiman kehittämistä sekä ydinkeskustan kehitystä myös autoilevaa ostovoimaa houkuttelevaksi. Varmistetaan jatkossakin puolueiden hyvällä yhteistyöllä, että Tampere pysyy Suomen ylivoimaisena kasvukeskuksena, kuitenkin kunnallisveroa nostamatta.
Tervetuloa mukaan Tampereen kuntavaalien ja Pirkanmaan aluevaalien tiimiini! Lähetä viestiä sähköpostitse jocka@stara.fi.
Sananvapaus on jakamaton ihmisarvo
Sananvapautta on tai sitä ei ole. Välimuotoja ei ole. Somepalvelujen ennakkosensuuri ja sananvapaus eivät voi koskaan kuulua yhteen. Länsimaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa ei voi syntyä tilannetta, jossa viranomainen määrittelisi miten kukin saa ilmaista mielipiteitään, koska valtaapitävien vaihtuessa myös sallitut mielipiteet voiva vaihtua. Sananvapauden kannalta on mahdotonta, että joku viranomainen määrittelisi miten ja missä kansalaiset saavat ilmaista mielipiteitään.
Ikäviä, vääriä ja perättömiäkin mielipiteitä on olemassa, mutta vapaissa länsimaissa niitä pitää saada ilmaista. Silloinkin, kun joku pahoittaa mielensä. Sananvastuu on tärkeä elementti tuomaan seurauksia, jos joku toimii lain vastaisesti. Paino sanoilla lain vastaisesti.
Parhaillaan Venäjä levittää disinformaatiota kaikissa somekanavissa, mutta EU:n sääntelyllä ei ole mitenkään mahdollista kitkeä sitä kokonaan pois. Sen sijaan ihan tavallisten ihmisten ”väärät” mielipiteet saadaan kenties kitkettyä, jolloin sananvapaudella pyyhittäisiin törkeästi lattiaa. Tällainen niin sanottu pohjoiskorealainen malli ei mielestäni sovi Euroopan unionin jäsenvaltioihin.
Twitter ja Metan alustat luopuivat vasemmistolaisesta ”faktantarkistuksesta” perustellusta syystä. Zuckerberg vahvisti, että Yhdysvaltojen hallitus oli painostanut Facebookia aiemmin poliittisväritteiseen sensuuriin. Nyt tuosta sensuurista on luovuttu. Euroopan unionissa noustiin heti barrikadeille, koska kaikilla on pian taas samanlainen oikeus puhua mielipiteensä julki. Monet poliitikot ovat sekoittaneet tässä keskustelussa algoritmien avoimuuden, ennakkosensuurin ja sananvapauden autuaasti toisiinsa, joten asiassa puhutaan usein ristiin kahdesta tai jopa kolmesta eri asiasta samassa keskustelussa. Algoritmien avoimuus on tietenkin hyvä tavoite.
Joidenkin lähteiden mukaan disinformaatio tarkoitti alunperin valtion levittämiä perättömiä väitteitä, kuten esimerkiksi Neuvostoliitto aikanaan toimi. Samalla on tärkeää huomata, että myös Suomessa jopa puolueet levittävät päivittäin disinformaatiota milloin verottomista osingoista milloin tuloerojen kasvusta tai ansiosidonnaisen liittymisestä ammattiliittojen jäsenmaksuihin. Tämä on päivittäistä toimintaa.
Koronakriisissä Suomessa levitettiin myös valtiollista disinformaatiota maskien käytöstä ja hankkimisesta. Koostin vuosia sitten asiasta oheisen aikajanan, johon kannattaa tutustua (linkki tässä). Kukaan asiaan perehtynyt ei voi kiistää, etteikö järjestelmällinen disinformaatio ollut tarkoituksellista ja harkittua. Olisiko siis sekin pitänyt ennakkosensuroida somealustoilta?
Tätä taustaa vasten kannattaa vielä pohtia vakavasti sananvapauden, ennakkosensuurin ja disinformaation suhdetta toisiinsa somekanavien sääntelyvimmassa. Ketkä poliitikot ennakkosensuurin toteutuessa määrittelisivät mikä olisi sallittua disinformaatiota? Tässä keskustelussa on esitetty, että nyt olisi tarpeen saada somealusta, joka ”toimii eurooppalaisten eettisten arvojen pohjalta”. Toivottavasti tuolla ei tarkoiteta unionin määrittämään ennakkosensuuriin perustuvaa somealustaa. Sellainen ei olisi länsimaisen sananvapauskäsityksen mukaista.