Blogin tekniset ongelmat ei juuri nyt jaksa paljoa painaa. Eilen käytiin Pori Jazzeilla tsekkaamassa meisingit. Leppoisaa oli, kuten olettaa saattoi. Bussikuljetuksen jälkeen kilisteltiin maljoja erään yhteistyökumppanin tilaisuudessa. Sitten otettiin suunta kohti Kirjurinluotoa.

Kirjurilla oli erittäin kesäinen ja leppoisa meininki. Makoiltiin nurtsilla, juotiin pari pulloa valkkaria ja naposteltiin pientä suolapalaa. Musa oli mitä parhainta. Sitten illalla lavalle asteli soulin kuningas James Brown, joka veti ihan ok setin. Pari hittiä jäi setistä puuttumaan.

Viimeisen biisin aikana lavalle tupsahti presidentti Tarja Halonen, joka tanssahteli Jamesin kanssa stagella ja kiitteli miestä Suomeen tulosta. Rento pressa meillä. Arajärvi palloili pitkin yleisöä hieman pöllämystyneen näköisenä ja oli tainnut nauttia pari suuntaa-antavaa. Jazzissa siis pitivät hauskaa kaikenikäiset ja näköiset ihmiset. Relaa.

Pieni pettymys oli ”bilekatu” Bourbon Street, jonne maksoi normaalisti 20 euroa sisään! Siis pelkästä pääsystä bilekadulle. Ei siis ihme, että mesta oli todella hiljainen. Viime vuonna nuorista juhlijoista pullistelleen kadun keski-ikä oli jotain 50 vuotta ja niitäkin oli todella vähän. Rahastuksen makua.

Kävin iltapäivällä viilentymässä elokuvateatteri Plevnassa, jossa oli oli ennakko Hulk -leffasta. Aika heikko esitys oli kaikkinensa. En suosittele. Leffa kesti yhteensä noin 2,5 tuntia ja ensimmäisen puolen tunnin aikana ei tapahtunut vielä yhtään mitään. Ohjaus oli ennennäkemättömän heikkoa ja siinä oli yritetty saada leffasta liian sarjakuvamainen.

Leikkausvaiheessakin oli lähes jokaiseen väliin lisätty jotain 80-luvulta tuttuja supervanhoja ja nykyään jopa säälittäviä efektejä. Jos leffa olisi ollut alkuperäisen Batmanin uudelleenfilmatisointi, nuo efektit olisivat olleet ok. Nyt tuli lähinnä mieleen, että leikkaaja ja ohjaaja olivat koostaneet rainan Anttilasta ostetulla halpiseditillä ja halunneet käyttää jokaisen typerän efektin leffansa tekoon.

Nyt alkaa näkyä tuloksia Googlessa ja muissa hakukoneissa. Saittini löytyy nyt upeasti etusivulta haettaessa Melodiset soittoäänet ja melodisia soittoääniä.

Nyt pitääkin alkaa monitoroimaan, paljonko väkeä sivuille tulee erilaisten hakukoneiden kautta. Siitä lisää infoa myöhemmin. Nyt kuumaakin kuumempaan cityyn ja viileän raikkaaseen leffateatteriin…

Paljon on keskusteltu valheista, joilla jenkit saivat haltuunsa Irakin öljyn sekä tappoivat samalla tuhansia siviilejä. Joku viisas ulkolainen taisi jopa ottaa kirjoituksesta nokkiinsa. Siispä palaan jälleen aiheeseen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan 41% amerikkalaisista ei tiedä, että Irakista ei ole löytynyt joukkotuhoaseita (WMD). Voisikohan joku laki pakottaa amerikkalaiset lukemaan, katsomaan uutisia ja yleensäkin ottamaan selvää maailman menosta? Ei ihme, että joitain tahoja pelottaa, kun moinen kansa luulee olevansa maailmanpoliisi ja maailman paras kansakunta. Jep jep.

Tänään oli vakaa tarkoitus mennä Jämille lentämään. Sinne sitten suunnattiin, mutta keli oli meitsille vielä hieman liian raju. Pari hässäkkääkin siinä ehti tapahtua, joten tyydyin hinaamaan kokeneempia lentäjiä. Hauskaa silti oli.

Lämpöä jotain 30 asteen pinnassa ja muutenkin leppoisaa parawaiting -lajin harrastamista. Mahtava kesäpäivä siis. Illalla on tarkoitus suunnata vallan mainioihin kemuihin Kehräsaaren Huoltamolle. Siellä on rockjamit meneillään!

Kiss FM luukuttaa täysillä Partyhouse Kivan mainosta, jossa kerrotaan kyseisen ravintolan mahtavasta listaillasta, hyvistä bileistä ja vieläpä vapaasta pääsystä! Sinne siis! Toisaalta en ihmettele, miksi ravintolaan on vapaa pääsy. Se nimittäin paloi toissayönä…

Vihdoinkin kunnon kesäilmoja! Nam! Nyt pitäisi olla Vaasassa mökillä Tampereen keskustan sijaan… No huomenna Jämille lentämään. Siellä on ainakin kesäsettiä luvassa. Mahtavan viikon pukkasi Tammerfestille tuo sääukko. Tulossa on siis aikalailla kuuma ja kostea viikko. Kosteutta lähinnä oluttuopeissa.

Kuuma vinkki muuten huomiselle. Kehräsaaressa sijaitseva Huoltamo järkkää taas legendaariset Jamit, joissa nähdään loistavan seuran ja kylmän juoman ohella lukematon määrä rokkareita jammailemassa stagella. Keittopalkalla ja rennolla otteella tottakai.

Kävin tsekkaamassa Cafe Europan Atticin uuden chill-out -klubin Solon. Meisinki oli yllättävän hyvä. Jengi tosiaan chillaili Dj Kimin soittaessa leppoisaa relailumusaa. Vielä enemmän yllätyin, kun mestoille oli hankittu erilaisia ”välineitä” jengin puuhasteltavaksi.

Muovailuvahasta oli illan aikana taiteiltu hienoja juttuja. Tosin harva tiesi mitä mikäkin esitti. Sitten lähinnä prinsessat värittelivät kunnon vanhanajan värityskirjoja, eli ponien, talojen ja ihmisten kuvia. Eniten meitsin juttu oli legendaariset elektroniikkapelit jostain 80-luvulta. Otin erän King Kongia ja ala-asteaika palasi mieleen… Ensi sunnuntaina taas chillaillaan Solossa.

Särkänniemessä oli tänään taas vuosittainen Frettien ystävät ry:n järjestämä Frettipäivä. Lähdin esittelemään uteliaille Tempoa ja Pyryä. Uteliaita olikin sitten useampia satoja ja taas tuli tehtyä frettejä tunnetuksi. Kiitos vain innokkaille järjestäjille! Mukavaa oli jälleen kerran.

Myös Tempo ja Pyry diggailivat, kun näkivät taas runsaasti muita frettejä. Lajin harvinaisuuden takia niitä ei nimittäin tule vastaan ihan joka nurkalla. Jos et tiedä mikä fretti on niin tsekkaa dataa frettinetistä ja fotoja fretti-galleriasta. Myös viimevuoden frettipäivän kuvat ovat tallessa.

Pyöräilykisat on sit ajettu ja järjestävä taho saa maksella kisaa vielä vuosien ajan, veikkaan. En ole koskaan aiemmin nähnyt näin heikosti järjestettyä tapahtumaa. Hommassa kusi kaikki; rahoitus, budjetti, tiedotus ja markkinointi. Markkinointi oli tosin näkyvää, mutta Take Off tuskin kertoi tavalliselle pulliaiselle, että kahden tunnin kisan lisäksi Keskustorilla on kolme bändi-iltaa jne…

Aamulehden nettiversio uutisoi rahoitusongelmasta näin: ”Kilpailun rahoitus oli myös auki, mutta järjestäjät yrittivät saada taustoja kuntoon myöhään yöhön. Tampere take off -tapahtuman muut osiot järjestetään suunnitelmien mukaan. Osa järjestäjien taustajoukoista on sitoutunut kantamaan rahoitusvastuun.”

Eli homman joutui kustantamaan ihan joku muu kuin järjestäjä. En voi olla mainitsematta hieman samanlaisista tempauksista surullisen kuuluisaa Rantarockin Jari Ylistä. Miehet vaihtuu, mutta kusetus jatkuu. Onneksi tajusin pysyä itse erossa tästä pyöräilytapahtumasta, vaikka järjestäjä kuinka pommitti puheluilla ja palavereilla.