Kunta- ja aluevaalien tarkastuslaskenta suoritettu

Kunta- ja aluevaalien tarkistuslaskenta on valmis. Samalla varmistui, että sain Tampereella kuntavaaleissa 1296 ääntä ja Pirkanmaalla aluevaaleissa 2531 ääntä. Uskomattomia lukemia! Sain kokoomuksen listalla Tampereella neljänneksi eniten ääniä heti pormestarin, ministerin ja kansanedustajan jälkeen. Aluevaaleissa sain kokoomuksen listalla toiseksi eniten ääniä.

Suuri kiitos luottamuksesta ja vahvasta mandaatista tehdä työtä kokoomuksen valtuustoryhmissä. Kiitos tukijoille, tiimiläisille ja lähipiirille. Ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista. Saavutettu tulos antaa upeat lähtökohdat tuleviin paikkaneuvotteluihin ja myös merkittävän mandaatin vaikuttaa aidosti Tampereen ja koko Pirkanmaan asioihin.

Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous pidetään 2. kesäkuuta. Teemani politiikassa ovat olleet samat jo vuodesta 2017 lähtien, eli ne ovat varmasti valtaosalle tuttuja. Hihat pysyvät käärittyinä ja ahkera työ jatkuu nöyrin mielin.

Vielä kerran valtava kiitos luottamuksestanne.

3 823 kertaa kiitos!

Valtavan suuri kiitos luottamuksestanne. Kokoomuksen listalla toinen sija Pirkanmaan aluevaaleissa ja neljäs sija Tampereen kuntavaaleissa ylittivät omatkin odotukset kirkkaasti. Kiitos jokaisesta 3 823 äänestä. Kiitos perheelleni, tukijoille ja aivan jokaiselle äänestäjälle.

Työ jatkuu, vaikka saappaat kasvoivat.

Keijocast-podcastissa: Euroopan puolustus, koulujen turvallisuus ja sote-kulujen piilottelu

Kävin Keijocast-podcastin vieraana keskustelemassa Topi Salinin kanssa ajankohtaisista asioista, kuten Yhdysvaltojen ja Euroopan tilanteesta ja puolustuksesta sekä koulujen turvallisuudesta ja sen vakavista ongelmista. Lisäksi keskustelimme julkisen sektorin sote-palvelutuotannon todellisista kustannuksista, joita vasemmisto pyrkii piilottelemaan peitelläkseen yritysten tehokkuutta palvelutuotannossa. Lukuja on kuitenkin tulossa ministeriön päätöksellä vielä tänä keväänä.

Terevisio-podcastissa: Alkon katoava monopoli, suomalaisten varallisuus ja puolustusklusteri

Keskustelimme Tere Sammallahden podcastissa muun muassa Alkon vääjäämättä katoavasta monopolista ja valtionyhtiön astumisesta markettien varpaille tuotevalikoimansa laajennuksella. Lisäksi keskustelimme suomalaisten heikosta varallisuudesta verrattuna muihin Pohjoismaihin sekä siihen olennaisesti liittyvistä liian pienistä tuloeroista. Otimme myös katsauksen perintöveroon ja Suomen rooliin Euroopan maiden puolustuksen kasvattamisessa ja yhteisvelassa suhteessa unionin puolustukseen.

YEL-kriisin tilannekatsaus Samuli Sairialan podcastissa

YEL-kriisi kurittaa yhä edelleen suomalaisia yrittäjiä, mutta nyt valoa voi olla näkyvissä tunnelin päässä. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti äskettäin selvitysmiehen kartoittamaan ratkaisuja vakavan ongelman korjaamiseksi ja tiedän, että myös alan piirissä kehitetään parhaillaan ratkaisuja ongelmaan. Niistä myöhemmin lisää, kun esitykset julkistetaan. Nyt kävin kuitenkin Samuli Sairialan podcastin vieraana keskustelemassa YEL-kriisin tämän hetken tilanteesta.

Ikäihmisten asumispalveluihin lisää vaihtoehtoja – yritykset pidetään mukana

Ryhtiliike on käynnissä! Pirkanmaan hyvinvointialueella otetaan käyttöön palveluseteli ikäihmisten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Aluehallitus hyväksyi kriteerit tänään maanantaina. Näin parannetaan ikäihmisten palvelujen saatavuutta, lisätään asiakkaiden valintamahdollisuuksia ja pidetään samalla myös kriittisen tärkeä yksityinen sektori mukana palvelutuotannossa. Tätä olen pitkään peräänkuuluttanut.

Vanhuspalveluja ei voida toteuttaa kokonaan hyvinvointialueen omana tuotantona, vaikka ideologisia pyrkimyksiä siihen suuntaan onkin ikävä kyllä ollut viime aikoina nähtävissä. Laadukasta palvelua hyvään hintaan tarjoavat sote-yritykset täytyy siksi pitää tiiviisti mukana monituottajuudella. Tässä kokonaisuudessa on varmasti vielä viilattavaa, mutta suunta on nyt aivan oikea.

Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäinen kausi päättyy tänä keväänä, kun kunta- ja aluevaaleissa valitaan uudet valtuustot. Olemme ensimmäisen kauden pyrkineet korjaamaan heikolla lainvalmistelulla toteutetun sote-uudistuksen virheitä, ja vanhuspalvelut ovat olleet tässä eräs keskeisistä asioista. Nyt suunta on siis oikea. Toivottavasti sama suunta jatkuu myös vaalien jälkeen.

Yhteisövero on laskettava 15 prosenttiin

Suomi verottaa itsensä hengiltä. Varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset sekä niiden yrittäjät kamppailevat parhaillaan olemassaolostaan paitsi arvonlisäveron noston myös alarajahuojennuksen ja yleisen taantuman takia. Yhteiskunta tarvitsee pieniä yrityksiä, joista kasvaa tulevaisuuden menestyjiä ja työllistyjiä, joten tästä joukosta täytyy pitää huolta paremmin kuin nyt tehdään. Nyt tarvitaan tehokkaita toimia.

Yhteisöveron laskeminen 15 prosenttiin olisi tehokas tapa saada lisää verotuloja valtiolle ja kannustaa yrityksiä investoimaan ja työllistämään. Silloin molemmat osapuolet voittavat. Suomi on nimittäin luisunut rajusti Lafferin käyrän sosialistiselle puolelle, jossa verotulot pienenevät ja yritysten mahdollisuudet kasvaa ja työllistää heikentyvät. Nykytilanteessa molemmat osapuolet häviävät. Tehokas tapa korjata tilannetta olisi laskea yhteisöveroa. Edellinen kerta osoitti sen käytännössä erittäin tehokkaaksi välineeksi.

Kataisen hallitus laski suuren kohun saattelemana yhteisöveroa. Tuolloin taloustaidoton vasen laita huusi barrikadeilla verotulojen menetystä, heinäsirkkoja ja kaaosta. Toisin kuitenkin kävi, sillä yhteisöveron tuotto kasvoi erittäin merkittävästi seuraavina vuosina. Verotuksen keventyessä lisääntynyt aktiivisuus yrityksissä tuottikin yhteiskunnan hyvinvointiin moninkertaisesti enemmän verotuloja ja lisäksi myös investonteja ja lisää työllisyyttä.

Yhteisöveroa laskeneen Kataisen hallituksen valtionvarainministerinä toimi tuolloin demarien Jutta Urpilainen, joka ymmärsi vaikutukset ja kannatti yhteisöveron laskemista toisin kuin puolueensa muu johto. Urpilaisen päätös johti lopulta hänen ja Antti ”Rahaa on!” Rinteen välirikkoon, koska Rinne vastusti kiivaasti verotuksen keventämistä. Heistä vain toinen ymmärsi miten verotus vaikuttaa kansantalouteen, eikä se ollut Rinne. Jutta maksoi päätöksestään lopulta kalliin hinnan menettämällä puoluejohtajan paikkansa, mutta suomalaiset yritykset ja valtiontalous voittivat.

Nyt porvarihallituksen on aika käynnistää yhteisöveron uudistustus. Nyt tarvitaan ryhtiliike yhteisöveroon.

Kolumni: Turvallisuus kuuluu kaikille

Turvallisuus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, sillä lapset ja nuoret käsittävät asian toisin kuin vaikkapa ikäihmiset. Määritelmä siis vaihtelee, mutta jokainen tarvitsee arkeensa turvallisuutta. Aivan jokainen. Tampere kasvaa tulevaisuudessakin nopeasti, joten kaupungissa turvallisuuteen ja myös turvallisuuden tunteeseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

Lasten ja nuorten turvallisuuden keskiössä ovat koti ja koulu. Jokaisen oppilaan tulee voida käydä koulua ilman pelkoa kouluväkivallasta, oli se sitten henkistä, fyysistä tai sosiaalisessa mediassa. Samalla tulee huomata, että tekojen nimittäminen kiusaamiseksi on uhrien vähättelyä, koska ne täyttävät usein rikoksen tunnusmerkit. Kouluissa täytyy ottaa nollatoleranssi häiriköintiin. Aikuisten velvollisuus on varmistaa, että jokaisella oppilaalla on turvallinen kasvuympäristö niin kouluissa kuin kotonakin. Molempien täytyy olla turvallisia tiloja jokaiselle.

Tampereen ydinkeskustan turvallisuus on puhuttanut jo pitkään, sillä katuryöstöjen määrä ja huumekauppa ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Tilastollisesti vaaraa ei toki ole, mutta varsinkin moni ikäihminen on ryhtynyt varmuuden vuoksi karttamaan liikkumista iltaisin esimerkiksi Tullin alueella ja joissain lähiöissä. Maineestaan tarkan Tampereen tulisi kaikin keinoin välttää Helsingin keskustassa ilmenneet vakavat ongelmat ennen kuin on myöhäistä. Katujengien leviäminen meille täytyy pyrkiä tehokkaasti estämään.

Tampereen puolustusklusteri kasvattaa turvallisuutta Suomessa ja muualla Euroopassa. Toimiala tuottaa kaupunkiseudulle runsaasti vientituloja, kun erityisesti Keski-Euroopassa on viimein herätty lisäämään puolustusta. Turvallisuuden kasvu tulee siten näkymään positiivisesti myös Tampereen ja koko valtion taloudessa. Turvallisuus ja turvallisuuden tunne eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan niitä täytyy aktiivisesti rakentaa yhteistyössä poliittisten päättäjien, viranhaltijoiden, viranomaisten ja yritysten kanssa. Kun tämä yhteistyö toimii, tuloksena on turvallisen kasvun Tampere meille kaikille.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, aluevaltuutettu (kok.)
Tampere

Yleisradio päätti irtisanoa – muitakin ratkaisuja olisi ollut

Yleisradio päätti irtisanoa 156 työntekijäänsä. Entisenä yleläisenä on mielestäni harmillista, että yhtiössä päädyttiin irtisanomisiin. Asiaan liittyvästä keskustelusta on kuitenkin paikallaan esittää muutama tärkeä huomio, jotka ovat kenties jääneet monilta huomaamatta.

1. Ensinnäkin Yleisradiolta ei ole leikattu euroakaan, vaan sen budjetista jäädytettiin tulevaisuuden indeksikorotuksia. Toisin sanoen Yleisradion budjetti ei ole nyt pienentynyt lainkaan.

2. Toiseksi päätös tulevien indeksikorotusten jäädytyksestä ei ollut Orpon hallituksen, vaan kaikkien puolueiden yhteinen. Sitä olivat siten tekemässä myös vihreät, demarit ja vasemmistoliitto. Ja päätös oli perusteltu, sillä julkinen mediamonoliitti ei voi olla immuuni tulevaisuuden säästötoimille.

3. Kolmanneksi Yleisradio päätti itse toteuttaa juuri irtisanomiset, eikä säästää niiden sijaan muualta. Yleisradion mukaan juuri nämä irtisanomiset ovat tehokkain tapa säästää, vaikka muitakin keinoja olisi ollut tarjolla. Niistä tarkemmin alla. Yleisradiossa ylimääräistä kuormaa ei mielestäni ole kertynyt toimittajien keskuuteen, vaan aivan muille alueille, niin sanotusti journalismin ulkopuolelle.

4. Mikäli Yleisradio päättää nyt irtisanoa juuri toimittajia ja/tai lakkauttaa suosittuja ohjelmia, voi kyseessä olla niin sanottu Washington Monument -ilmiö. Siinä säästötoimia tehdään pidetyimmistä tuotannoista, jotta yleisön mielipiteellä saataisiin painostettua päättäjiltä lisää rahaa. Näin teki äskettäin onnistuneesti myös museovirasto.

5. Yleisradion tulisi keskittyä taas ydintehtäviinsä. Mielestäni valtiollisen mediayhtiön verovaroja tulisi käyttää uutistuotantoihin, kotimaiseen kulttuuriin, urheiluun ja draamaan, joita on usein hankala tuottaa kannattavasti kaupallisille kanaville. Näistä tuotannoista mahdollisimman paljon pitäisi ostaa kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä, jotta raha jäisi kiertämään Suomeen.

Nyt tehtyä juustohöylä-päätöstä tehokkaampaa olisi ollut lakkauttaa Yleisradion sisäisiä kokonaisia turhia osastoja, palveluja tai kanavia. Holtittomasti paisuneen Yleisradion sisälle on viime vuosina rakentunut valtio valtiossa, ja siellä riittää karsittavaa ilman, että se vaikuttaa mitenkään ohjelmatuotantoon. Myös ulkomaiset ohjelmaostot olisi syytä panna jäihin, sillä verorahoilla ei pitäisi ostaa HBO-hittisarjoja tai NHL-jääkiekkoa. Ulkomaille myyty Digita laskuttaa nykyisin miljoonia euroja jokaisesta suomalaisille lähettämästään kanavasta.

Niin ikään mainostaminen monikansallisissa somepalveluissa olisi syytä lopettaa, sillä se ei mielestäni ole suomalaisten verovarojen vastuullista käyttämistä. Yleisradion tapahtumatuotannoista olisi niin ikään varaa karsia, kun niihin otettaisiin mallia yksityiseltä sektorilta. Yksityinen yritys ei voisi kuvitellakaan esimerkiksi vuokraavansa Nokia Areenaa viikoksi parin tunnin suoraa lähetystä varten.

Lopuksi täytyy todeta, että Yleisradion massiivisen johtoportaan palkat ovat tähtitieteellisiä, joten leikkausvaraa löytyy niistäkin. Säästökohteita Yleisradiosta siis kyllä löytyy, mutta niistä päättää jatkossakin Yleisradio itse, ei siis Suomen hallitus tai eduskunta.