Kävin suositussa Puheenaihe-podcastissa keskustelemassa YEL-kriisistä ja yrittäjyydestä sekä mediasta ja verotuksesta. Tapaamisesta syntyi monipuolinen juttutuokio useista ajankohtaisista aiheista. Tuore jakso löytyy nyt YouTubesta ja Spotifystä.
JULKAISTU 11.9.2023 Yrittäjien eläkelaki YEL on – aivan kuten vuosi sitten ennustin – nyt johtanut siihen, että lukemattomat yrittäjät ovat saaneet mielivaltaisia ja perusteettomia eläkemaksuja. Merkittävässä osassa eläkeyhtiöiden laskelmia työtulon perusteeksi on nimittäin laskettu yrityksen tai jopa usean eri yrityksen liikevaihdot, joiden perusteella ei luonnollisestikaan voida mitenkään arvioida yrittäjän omaa todellista työpanosta.
Silloin kun yrityksen liikevaihto sekoitetaan yrittäjän työpanokseen, ovat laskuvirheet jo perustavaa laatua. Silti eläkeyhtiöt eivät ole suostuneet korjaamaan ilmiselviä virheitään ja YEL-maksut ovat yrittäjälle henkilökohtaisesti ulosottokelpoisia. Ongelma on siis vakava ja se on ajanut yrittäjiä perusteettomasti taloudelliseen ahdinkoon ja jopa lopettamaan yrittäjäuransa. Jostain syystä eduskunnassa YEL-kriisi ei ole aiheuttanut vielä minkäänlaisia reaktioita, mikä on nähdäkseni osoitus siitä, että eduskunnassa on liian vähän yrittäjätaustaisia päättäjiä.
Olin tänään keskustelemassa asiasta Ivan Puopolon suositussa podcastissa, jonka voit katsoa upotettuna alta tai tästä linkistä. YEL-asiakokonaisuus on hieman hankalasti ymmärrettävä varsinkin niille, jotka eivät ole yrittäjiä. Pyrimme Puopolon kanssa avaamaan asiaa ymmärrettävään muotoon siten, että muutkin kuin yrittäjät ymmärtävät mistä on kyse. Katso video tästä:
Viime vuonna kiteytin ongelman niin, että kenenkään ei pitäisi joutua maksamaan eläkemaksua fiktiivisten laskelmien perusteella. Nyt on kuitenkin käynyt täsmälleen kuten ennustin, ja se on johtanut yrittäjyyden kannustimien merkittävään heikkenemiseen. Suomessa uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joten yhteiskunnalla ei ole varaa heikentää tällä tavalla hyvinvoinnin selkärankaa.
Kävin nyt keskustelemassa asiasta ja sen ratkaisuista myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen kanssa. Tavoitteeni on saada Suomen Yrittäjät ymmärtämään tilanteen vakavuuden ja että yrittäjien edunvalvojan tulisi pikaisesti herätä pitämään yrittäjien puolta eläkeyhtiöiden perusteettomia laskelmia vastaan. Uskon tapaamisen pohjalta, että yhteistyössä tähän asiaan tullaan vielä löytämään ratkaisuja. Nyt niillä alkaa kuitenkin olla kiire.
Kirjoitin muutama päivä sitten Aamulehdessä ja Kalevassa miten YEL-pommi on räjähtänyt yrittäjien syliin. Kirjoituksesta sai alkunsa vilkas julkinen keskustelu, joka on pienyrittäjien akuutissa kriisissä tietenkin paikallaan. Kävin tänään Helsingissä tapaamassa YEL-asioissa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäistä.
Pienten yrittäjien huoli on kuultu yrittäjäjärjestössä. Pentikäinen lupasi, että SY ottaa eläkeyhtiöiden kanssa esiin tapauksia, joissa yrittäjän työtulo on määritelty väärin. Jos tällaista epäilee, voi olla yhteydessä Suomen Yrittäjien lakineuvontaan. Lisäksi SY kannattaa hallitusohjelmassa olevan YEL-tarkastelun kiirehtimistä. Se olisikin tärkeää saada nopeasti työn alle.
Rakentava keskustelu vie yrittäjien yhteistä asiaa eteenpäin.
YEL-kriisistä on vielä todettava, että se on nyt ajanut monet pienyrittäjät todella ahdinkoon, eivätkä nuo yrittäjät ole ymmärtäneet asiaa väärin. Siirtymäajan ansiosta yrittäjät selviävät ensimmäiset kolme vuotta 4 000 euron työtulon korotuksella, joka tarkoittaa noin 80 euron korotusta kuukausittaiseen eläkemaksuun. Sitä seuraavat kolme vuotta korotus on sama, mutta sitten on edessä vapaa pudotus, ellei lakimuutosta saada voimaan kuudessa vuodessa. Moni miettii nyt kannattaako yritystä perustaa tai jatkaa, jos kuuden vuoden päästä on lappu luukulla.
Nyt pienyrittäjien syliin räjähtänyt YEL-pommi ei liity suoraan siihen miten työtulo paperilla pitäisi laskea ja on laskettu jo 1970-luvulta saakka, vaan siihen miten työtulo nyt käytännössä eläkeyhtiöissä lasketaan. Uudistuksen voimaantulon myötä laskutapa on nimittäin muuttunut merkittävästi aikaisemmasta ja laskelmissa on tehty räikeitä virheitä, kun maksuperusteena on ollut yrityksen liikevaihto. Siinä on nyt akuutti ongelma, jonka korjaamisella on kiire. Hienoa, että Suomen Yrittäjät lupasi ottaa selvitykseen tällaisia tapauksia.
Pitkän aikavälin korjauksiakin tarvitaan ja niitä ovat muun muassa YEL-maksujen rahastointi, YEL-asioiden keskittäminen yhteen julkiseen toimijaan ja YEL-maksujen määritys siten, että takuueläkkeen saavuttamisen jälkeen yrittäjä saisi itse päättää miten eläketurvansa hoitaa. Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan YEL-järjestelmän kokonaistarkastelu aloitetaan. Se tulisi tehdä pikaisesti.
Hyvinvointialueiden tietotekniikan kulut ovat tähtitieteelliset, mutta merkittäviä säästöjäkin on saatavissa. Hyvinvointialueella on nykyisin käytössä satoja tietojärjestelmiä, joista osa on peräisin vuosikymmenten takaa. Suomen julkisella sektorilla ylläpidetään tuhansia eri järjestelmiä, ja joukossa on merkittäviä päällekkäisyyksiä hyvinvointialueiden kesken. Ei tarvitse olla tietotekniikan insinööri ymmärtääkseen, että tällaista järjestelmien sillisalaattia ei kannata ylläpitää. Vanhojen tietojärjestelmien ylläpito ja yhteensovittaminen uusiin vie nimittäin merkittävästi resursseja. Eli veronmaksajien rahaa.
Julkisen sektorin tietojärjestelmiin vuosikymmenten varrella rakentunut himmeli tarvitsee isoa leikkuria, jotta järjestelmiä saadaan vähennettyä nykyisestä ja uusien järjestelmien myötä käytettävyys päivitetään tälle vuosituhannelle. Yksi uusi järjestelmä voi korvata useita vanhoja ja samalla parantaa käyttäjiensä työtehoa. Tekoälyn luomat mahdollisuudet tiedon louhinnassa ja koostamisessa tulee ottaa vakavasti, sillä ne hakevat vertaistaan jo lähitulevaisuudessa. Tietojärjestelmien ylläpito vie rahan lisäksi myös paljon energiaa, joten järjestelmien määrän vähentäminen on myös ympäristöteko.
Esittämäni uudistus ei tarkoita, että julkisen sektorin tulisi itse ryhtyä ICT-tuottajaksi, sillä se ei kuulu valtion tai hyvinvointialueen ydintehtäviin. Tähtitieteellisen kallis Apotti on hyvä esimerkki julkisen sektorin akilleen kantapäästä, eli hankintaosaamisen puutteesta. Tietojärjestelmien konsolidoinnissa tuleekin käyttää tilaajana tahoa, jolla on riittävän hyvä tietotekniikan hankintaosaaminen ja jolla on asiantuntemusta sote-alan tarpeista ja käytänteistä. Varsinainen tuotanto voidaan sitten tilata yksityisen sektorin yrityksiltä. Se kuitenkin edellyttää, että järjestelmät rakennetaan avoimella lähdekoodilla ja ilman riskiä ajautua niin sanottuun vendor lockiin, eli yhden kaupallisen toimijan vangiksi. Tietojärjestelmien siivoustalkoot olisi hyvä aloittaa pala kerrallaan jo aivan lähivuosina ennen kuin hyvinvointialueita ryhdytään yhdistelemään.
Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu 7.9.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.
Kirjoitin Aamulehdessä (AL 29.8.) miten yrittäjien eläkemaksu-uudistus on johtanut siihen, että yrittäjien eläkemaksut määritellään todellisten tulojen sijaan eläkeyhtiön arvioiden perusteella ja miten työtulon perusteeksi lasketaan nyt jopa useiden yhtiöiden liikevaihdot. Yrittäjät on siis pantu maksamaan eläkemaksuja tuloista, joita ei ole olemassa. Ajatus fiktiivisistä tuloista maksuperusteena on terveelle järjelle vieras, mutta tuhansille yrittäjille se on tänäänkin karua todellisuutta.
Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula kommentoi (AL 1.9.), että kirjoitukseni perustuisi väärinymmärrykseen. Ikävä kyllä näin ei ole. Yrittäjät, joiden todelliset tulot eivät riitä maksamaan kuviteltuun työtuloon perustuvia maksuja eivät ole ymmärtäneet väärin. Yrittäjät, jotka parhaillaan harkitsevat lopettavansa yritystoiminnan eivät ole ymmärtäneet väärin. Yrittäjät, jotka ovat menettäneet yöunensa perusteettomien maksujen vuoksi eivät ole ymmärtäneet väärin. Yrittäjäjärjestön ei pitäisi aliarvioida yrittäjien ymmärrystä syntyneestä tilanteesta.
Kirjoituksessaan Makkula kommentoi ansiokkaasti yel-historiaa ja taustoja, mutta sivuutti varsinaisen ongelman työtulon määrittelystä. Kuitenkin juuri sen synkkä varjo hämärtää parhaillaan tuhansien yrittäjien arkea. Juhlapuheissa uudistus voi näyttää onnistuneelta, mutta kentällä tilanne on aivan toinen. Kulmahuoneissa olisi korkea aika herätä ongelman vakavuuteen ennen kuin on liian myöhäistä. Selitykset eivät yrittäjien ahdinkoa helpota, sillä nyt pitäisi etsiä yhdessä konkreettisia ratkaisuja yrittäjien tulevaisuuden turvaamiseksi.
Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 3.9.2023.
