Haja-asutusalueita koskeva jätevesiasetus, kansan suussa paskalaki, on malliesimerkki huonosta lainsäädännöstä. Yhteiskunnassa ei tulisi säätää lakeja ja asetuksia, joiden konkreettinen hyöty lähentelee nollaa ja joista koituu niiden hyödyttömyydestä huolimatta kansalaisille kestämättömiä kustannuksia. Eikä varsinkaan sellaisia, joista lainsäätävät voivat saada taloudellista etua itselleen. Tuhansien järvien maa Suomi on satojentuhansien mökkiläisten valtakunta, mutta nyt mökkiläisiä rokotetaan nyt aivan turhaan jopa 6 000 – 10 000 euron lisämaksuilla, kun kesämökeille vaaditaan massiivisia investointeja jätevesien puhdistamiseen. Näin suuret investoinnit ovat monille mökkiläisille ja varsinkin eläkeläisille mahdottomia kustantaa, eikä eläkeläisten 19 euroksi kuihtunut vappusatanen siinä juuri lämmitä.
Jätevesijärjestelmien uudistamisen perusajatus on toki ymmärrettävä, sillä sen ylevänä julkisuuteen lausuttuna tavoitteena on estää pesuvesien valuminen vesistöihin. Käytännössä tilanne on kuitenkin aivan toinen, sillä kesämökeiltä tuleva jäteveden määrä on häviävän pieni. Kesämökeillä asutaan keskimäärin 79 päivää vuodessa, eli alle viidennes koko vuodesta. En ole myöskään eläessäni nähnyt yhtään kesämökkiä, jossa edes pesuvedet saati vessan tuotokset valuisivat sellaisenaan veteen. Kertokaa ihmeessä, jos jostain sellainen muinaisjäänne löytyy. Todellinen syy jätevesijärjestelmien pakollisuudelle on kuitenkin jossain aivan muualla. Palataan siihen pian.
Lukemattomiin kesämökkeihin on vedetty jo vuosikymmeniä sitten vesijohto, mutta ei viemäriä. Puucee-mökkien kohdalla on helppo arvata miksi ei. Vanhoissa mökeissä on nimittäin ihmisten jätöksiä varten puuceet ja saunoissa kantovesi, joten jätevettä tulee ainoastaan astioiden pesusta ja osassa mökkejä vesijohtovedellä toimivasta suihkusta. Tällainen harmaa jätevesi imeytetään vanhoissa mökeissä lähes poikkeuksetta maahan, mutta nyt näidenkin kiinteistöjen pitäisi uuden jätevesiasetuksen myötä hankkia uusi ja kallis jätevesijärjestelmä.
Jätevesiasetuksen piirissä on ministeriön mukaan yhteensä noin 70 000 kesämökkiä ja 45 000 vakituisesti asuttua kiinteistöä. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen kohdalla voin jossain määrin ymmärtää nyt asetetut vaatimukset, mutta kesämökkien kohdalla ammutaan tykillä kärpästä. Kehitys suosii siirtymistä hiljalleen puucee-aikakaudesta vesivessoihin, ja mielestäni jätevesijärjestelmien uudistamista olisi perusteltua vaatia vasta tällaisen muutoksen yhteydessä. Muutenkin jätevesiasetusta tulisi päivittää siten, että sen piiriin kuuluakseen jätevesissä tulisi olla muutakin kuin pelkkiä tiski- ja suihkuvesiä. Silloin jätevesiyritysten bisnes ei kuitenkaan kasvaisi toivotusti.
Paskalaki on syksyllä 2019 taas ajankohtainen, koska lain vaatimat järjestelmät täytyy olla käytössä lokakuun lopussa kaikissa sellaisissa kiinteistöissä, jotka eivät kuulu viemäriverkkoon ja jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai korkeintaan 100 metrin päässä rannasta. Uutta järjestelmää ei kuitenkaan tarvita, jos kiinteistössä on kantovesi tai asukas syntynyt ennen 9.3.1943, eli 76 vuotias tai vanhempi. Asetuksen piiriin kuuluu arviolta 115 000 kiinteistöä, eli lainsäätäjän toimesta on avautumassa valtava markkina valtavine rahavirtoineen. Kyllähän sellainen poliitikkoja kiinnostaa varsinkin, jos oma yritys myy nimenomaan näitä laitteistoja.
Eilen torstaina uutisoitiin, että valtaosa mökkiläisistä ei ole tehnyt vielä mitään täyttääkseen uuden lain vaatimuksia. En ihmettele miksi, sillä jätevesiasetus oli susi jo syntyessään. Epäreiluksi syystäkin koettua jätevesiasetusta ei ihan ymmärrettävästi haluta noudattaa. Lokakuun lopun jälkeen kunnat voivat antaa mökkiläiselle havaituista puutteista ensin huomautuksen ja sen jälkeen jopa uhkasakon. Toivon, että kunnat noudattavat tässä asiassa tervettä järkeä, joka Keskustan ministereiltä näyttää puuttuneen asetusta valmisteltaessa.
Mistä farssi sitten alkoi? Jätevesiasetuksen lonkerot ulottuvat vuoteen 2004, jolloin pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallitus pani asetuksen vireille ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk) ja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan (kesk) kanssa. Samaan aikaan Juha Sipilän (kesk) osin omistama Green Rock -yritys valmisti ”sattumalta” juuri näitä pakolliseksi määrättyjä jätevesipönttöjä. Sipilä oli yrityksen hallituksen jäsen vuosina 1998-2011 ja omisti yritystä Fortel Invest -yhtiönsä kautta. Ei liene kovin kaukaa haettua tulkita tapahtumia siten, että Sipilän puoluetoverit laativat asetuksen, joka voimaan astuessaan räjäyttäisi hänen yrityksensä liikevaihdon ja liikevoiton. Toisin kuitenkin kävi, sillä asetuksen voimaantulo siirtyi vuosikausilla ja Green Rock ehti ajautua sitä odotellessa konkurssiin.
Uskotko sinä sattumiin? Minä en. En ainakaan tässä tapauksessa, sillä asetus tarjosi kaikille alan yrityksille mahdollisuuden vähintään 700 miljoonan euron liikevaihtoon. Yleisradion MOT laski vuonna 2009, että asetuksen synnyttämän markkinan koko olisi ollut jopa kaksi miljardia euroa. Melkoinen potti riihikuivaa rahaa mökkiläisten selkänahasta. Eduskunta hyväksyi jätevesiasetuksen sisältäneen uuden ympäristölain Ville Niinistön (vihr) toimiessa ympäristöministerinä vuosina 2011-2014. Myös Vihreät siis siunasi jätevesiasetuksen. Niinistön seuraaja Sanni Grahn-Laasonen (kok) esitti vuonna 2015 lievennyksiä jo kertaalleen hyväksyttyyn asetukseen, ja niitä tehtiinkin lopulta vuonna 2016. Samalla säädettiin pitkästä siirtymäajasta.
Katso MOT-ohjelman Paskalaki -jakso tästä.
Palataan Keskustan koplauksesta vielä tähän päivään, sillä 31. lokakuuta päättyy jätevesiasetuksen siirtymäaika. Ennustan, että tuhansissa kesämökeissä tullaan siirtymään vesijohdosta takaisin kantoveteen, koska kanistereiden kanssa touhuamalla mökkiläinen säästää jopa 10 000 euron investoinnin. Vanhan vesijohdon katkaiseminen tontin nurkalle muuttaa kiinteistön statuksen kertaheitolla ja kesämökki jää asetuksen vaatimusten ulkopuolelle. Asetuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli tuskin siirtää kehityksen kelloja vuosikymmeniä taaksepäin, mutta nyt niin on kuitenkin tapahtumassa. Siitä mökkiläiset saavat kiittää Keskustaa.
