Kaatuneitten muistopäivän puheeni sankarihaudoilla 21.5.2023

Tänään toukokuun kolmantena sunnuntaina vietetään Kaatuneitten muistopäivää, ja sain suuren kunnian pitää puheen virallisessa seppeleenlaskussa sankarihaudoilla. Toivon, että tästä puheesta välittyi sekä rajaton kunnioitus sotiemme veteraaneja kohtaan että syvä kiitollisuus heidän ja sukupolvensa tekemistä valtavista uhrauksista vapaan isänmaamme eteen. Himmetä ei muistot koskaan saa.

Arvoisat sotiemme veteraanit, lotat ja muut kuulijat,

Tänään kunnioitamme sankarihaudoilla vainajia, jotka antoivat henkensä taistellessaan vapaan isänmaamme puolesta. Kaatuneiden muistopäivää on vietetty marsalkka Mannerheimin päiväkäskyn mukaisesti keväästä 1940 lähtien tarkoituksena kunnioittaa sodassa menehtyneitä ja vaalia kansallista yhtenäisyyttä.

Suomalaisia on viime vuosina koeteltu poikkeuksellisen paljon. Harva osasi odottaa, että sota palaisi Eurooppaan. Niin kuitenkin kävi, kun roistovaltio Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tänäänkin ja tämänkin tilaisuuden aikana Ukrainan yhtenäinen kansakunta käy urheaa puolustustaistelua olemassaolonsa eteen.

Suomen sotaveteraaneille Ukrainan tapahtumat ovat palauttaneet mieleen omat sotamme ja miten itänaapuri on pysyvä uhka rauhalle ja demokratialle. Presidentti Niinistö totesi taannoin osuvasti, että ”Naamiot on nyt riisuttu”. Ukrainan tapahtumien myötä on jälleen korostunut, että suomalaisten sotasankarien urotyöt tunnetaan kansainvälisesti erittäin laajasti ja niitä arvostetaan. Suuri joukko suomalaisia asetti isänmaan edun oman henkensä edelle, eikä se ole jäänyt muulta maailmalta huomaamatta.

Hyvät naiset ja herrat,

Sotiemme sankareiden ja heidän koko sukupolvensa mittaamattomien uhrausten ansiosta voimme elää vapaassa Suomessa. Hyvinvointimme on rakennettu sotaveteraanien ja heidän jälkeensä tulleiden sukupolvien ahkeruudella, sitkeydellä, tasa-arvolla ja vapaalla yrittäjyydellä. Yhä edelleen nämä muodostavat hyvinvointimme selkärangan.

Yhteisöllisyyden merkitys kasvaa kriiseissä. Paikallisen yhteisöllisyyden lisäksi yhteistyö voi olla myös valtioiden rajat ylittävää. Tärkeä osoitus tästä on liittyminen Atlantin puolustusliitto Natoon, joka antaa meille jatkossa suojaa itäistä uhkaa vastaan. Valtion tärkein tehtävä on varmistaa puolustus ja omien kansalaistensa turvallisuus. Kansainvälinen yhteistyö osaltaan varmistaa, että Suomessa tämä tehtävä voidaan hoitaa ja että maamme selkeästi osa läntistä arvoyhteisöä.

Tänään kautta maan katsellaan sankarihautojen pitkiä rivistöjä ja muistellaan kunnioittaen sukupolvia, jotka antoivat kaikkensa isänmaan puolesta. Sukupolvia, joka puolustivat arvojaan ja kotimaataan, uskoivat tulevaan ja rakensivat sodan jälkeen hyvinvoinnin. He katsoivat sen olevan velvollisuutensa, sillä vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Tänään meidän kaikkien on hyvä hiljentyä muistamaan sankareita, joiden ansiosta voimme elää itsenäisessä Suomessa.

Lainaan vielä lopuksi Kalervo Hämäläisen säveltämää ja sanoittamaa Veteraanin iltahuutoa. 

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,
Muistakaa, heille kallis ol maa,
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
Himmetä ei muistot koskaan saa.

Nyt on aika kääriä hihat

Päättyneellä hallituskaudella kiireessä rakennetun sote-uudistuksen tarvitsemat korjaukset nousivat yhdeksi eduskuntavaalien pääteemoista. Toteutuneen sote-uudistuksen päätavoitteet ovat säästöjen ja palvelujen parantamisen sijaan hallinnon ja poliitikoiden hillotolppien lisääminen sekä yritysten poistaminen sote-alalta ja tukipalveluista. Suomi otti neljässä vuodessa 40 miljardia euroa lisää velkaa, josta 11 miljardia ei liittynyt kriiseihin. Rahanmenosta huolimatta terveyspalvelut sakkasivat laajalla rintamalla. Lienee selvää, että nyt on korjaussarjan aika. Yhdessä hallituskaudessa näitä ongelmia ei ehditä korjata.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on laskenut, että sote-alalle tarvitaan jopa 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2040 mennessä. Pitovoiman lisääminen ei riitä, sillä tarvitaan myös vetovoimaa. Hoitajakadon juurisyitä on monia, ja palkka on vain yksi niistä. Johtaminen ja työn arvostus sekä työssä jaksaminen ovat niin ikään tärkeitä tekijöitä. Lisäksi avustava henkilöstö tulee palauttaa, jotta rajallinen määrä hoitajia kykenee taas keskittymään potilastyöhön siivoamisen, ylimitoitetun päätetyön ja ruokien jakamisen sijaan. Eräs toimiva ratkaisu on kehittää eläköityneille hoitajille malli, jossa he voivat halutessaan jatkaa työuraansa niin, että tällaista työtä verotettaisiin kevyemmin. Nyt tarvitaan rohkeita avauksia.

Mielenterveysongelmien osalta tilanne on kriisiytynyt hyvin vakavaksi, ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikaisesti ryhtiliike. Tilanteen vakavuus antaa syyn ihmetellä miksi edelliset hallituspuolueet äänestivät terapiatakuun kumoon kesäkuussa 2022 äänin 63-88. Suomeen tarvitaan vastuullisempaa päätöksentekoa, jotta voimme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja saada suomalaiset jonoista hoitoon. Siinä tarvitaan myös yksityisiä yrityksiä. Sote-uudistuksen korjaussarjan toteutuminen riippuu seuraavan hallituksen kokoonpanosta. Vastuullista hyvinvointia ei nimittäin voi rakentaa velkarahalla.

Jocka Träskbäck
aluevaltuuston kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 19.4.2024.

Tekoäly kertoi miten Suomen velkaantuminen selätetään

Olen kirjoittanut jo vuosia lehdissä ja blogissani siitä miten uudet teknologiat ja tekoäly tulevat vääjäämättä muuttamaan maailmaa. Suomella on nyt tuhannen taalan paikka hypätä mukaan kehityksen kelkkaan ja menestyä tekoälyn hyödyntämisessä, mutta se edellyttää pikaisia toimia. Esitelläkseni tekoälyn nykytilaa (tarkemmin tästä linkistä) pyysin sitä kertomaan miten Suomen velkaantuminen tulisi selättää. Tässä alla kysymykseni ja siihen saamani vastaus sellaisenaan.

Mitkä ovat kolme tärkeintä toimenpidettä Suomen velkaantumisen lopettamiseksi?

1. Talouskasvun edistäminen

Suomen velkaantuminen on osittain seurausta talouskasvun hidastumisesta. Siksi tärkeintä on asettaa talouskasvu ensisijaiseksi tavoitteeksi. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi verotuksen keventämisellä, yritysten sääntelyn vähentämisellä, investointien lisäämisellä ja tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemisella.

2. Menojen karsiminen

Julkisen sektorin menojen karsiminen on välttämätöntä velkaantumisen lopettamiseksi. Hallituksen tulee arvioida tarkasti, mistä menoista voidaan luopua tai missä voidaan tehdä säästöjä ilman, että palveluiden laatu kärsii. Tämä voi vaatia esimerkiksi rakenteellisia uudistuksia julkisessa sektorissa, kuten hallinnon yksinkertaistamista ja tehokkuuden parantamista.

3. Velanhoitosuunnitelman tekeminen

Velkaantumisongelman ratkaisemiseksi hallituksen tulee tehdä selkeä velanhoitosuunnitelma. Tämä tarkoittaa mm. velanhoitoon käytettävien varojen kohdentamista tarkasti ja tehokkaasti, velanoton rajoittamista ja velan takaisinmaksun aikataulun asettamista. Suunnitelman toteutumista tulee myös seurata tarkasti ja tarvittaessa tehdä tarvittavia korjausliikkeitä.

Saa toteuttaa.

4 095 kertaa kiitos – varakansanedustajan paikka tuli

Eduskuntavaalit on käyty ja tarkastuslaskenta valmis. Nyt on aika kiittää sydämeni pohjasta jokaista äänestäjääni ja tukijaani. Valtava joukko ihmisiä antoi minulle luottamuksensa maan asioiden hoitamiseksi. Lisäksi suuri joukko ihmisiä investoi vaalikampanjaani rahaa, vapaa-aikaansa ja kontaktejaan. Olen kiitollinen jokaisen panoksesta. Eduskuntavaalien 4095 ääntä on suuri määrä luottamusta, vaikka eduskunta jäikin 63 äänen päähän. Jockainen ääni ratkaisi.

Varakansanedustajan paikalta on mahdollisuus nousta eduskuntaan alkavan neljän vuoden aikana, sillä myös edellisellä kaudella niin tapahtui muun muassa Helsingissä ja täällä Pirkanmaalla. Vaalitulos antaa joka tapauksessa erittäin vahvan mandaatin vaikuttaa jatkossa poliittisesti sekä puolueen sisällä että politiikassa yleensä.

Suomen tulevaisuuden kannalta on hienoa, että kokoomus saavutti vaalivoiton ja lähtee muodostamaan uutta hallitusta. Toivottavasti neuvottelut perussuomalaisten kanssa johtavat siihen, että Suomeen saadaan porvarihallitus, sillä vain vastuullisen oikeiston voimin maa saadaan uuteen nousuun. Maaginen rahaa sylkevä taikaseinä on aika sulkea, sillä hyvinvointia ei voida rakentaa velkarahalla.

Koska eduskunta ei ainakaan vielä vaihtunut työpaikakseni, istun jatkossa tuttuun tapaan esimerkiksi kunnanvaltuuston puheenjohtajana, kunnanvaltuutettuna sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettuna ja kokonaisturvallisuudesta vastaavan valiokunnan ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Jatkan myös yritysten hallituksissa ja sijoittajana kuten tähänkin saakka. Yksi varsin merkittävä uusi kansallisen tason hallitustehtävä julkistetaan jo huhtikuun lopussa. Stay tuned.

Summa summarum, vaalikampanjani oli mielestäni varsin onnistunut ja tukiryhmä teki erittäin hyvää työtä niin kentällä kuin somessakin. Toivottavasti se avaa eduskunnan ovet vielä alkavalla hallituskaudella, mutta työ paremman Suomen eteen jatkuu joka tapauksessa keskeytyksettä. Eilen, tänään, huomenna.

Suomi tarvitsee nyt ryhtiliikkeen.

Tuetaan ahkeruutta – opintotuen tulorajat poistettava

Opiskelijoiden tulee voida itse vaikuttaa omaan elintasoonsa nykyistä paremmin, joten opintotuen tulorajat täytyy poistaa kokonaan. Nykyiset tulorajat rankaisevat työssäkäyviä opiskelijoita ahkeruudesta.

Yhteiskunnan pitäisi päinvastoin mahdollistaa se, että opiskelijat pääsevät hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana. Se on useimmille opiskelijoille paitsi taloudellisesti välttämätöntä, myös urakehityksen kannalta hyödyllistä. Työnantajat arvostavat työkokemusta ja työelämätaidot on tärkeä oppia jo opiskeluaikana.

Taloustaitojen opetusta lisättävä kouluissa

Viime vuonna peräti 570 000 suomalaista oli ulosotossa ja lähes 400 000 suomalaisella oli merkintä maksuhäiriöstä. Maksuhäiriöistä 45 prosenttia oli 20-39-vuotiailla. Puutteet taloustaidoissa johtavat usein pikavippikierteisiin sekä ongelmiin puhelinliittymän, luottokortin ja vuokra-asunnon saamisessa. Velkakierre voi johtaa myös syrjäytymiseen. Riittävät taidot oman talouden hallinnassa ehkäisevät tehokkaasti ylivelkaantumista ja muita ikäviä seurauksia.

Oman talouden hallinta on perustaito, jota ei opeteta kouluissa riittävästi. Lisäksi koulujen talousasioiden opetuksessa on jopa opettajakohtaisia eroja. Opettajien talousosaaminen 2019 -kyselyssä 76 prosenttia opettajista katsoi, että taloustaitojen pitäisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla. 94 prosenttia piti taloustaitojen opettamista tärkeänä, mutta vain kolmannes piti koulujen antamia valmiuksia riittävinä. 71 prosenttia opettajista katsoi hallitsevansa riittävät tiedot taloustaitojen opettamiseksi, mutta vain 14 prosenttia katsoi osaamisen perustuvan koulutukseensa. Nuorten talousosaaminen 2018 -kyselyssä 90 prosenttia oppilaista halusi koulujen opettavan taloustaitoja, mutta vain 20 prosenttia piti koulujen tarjoamia valmiuksia riittävinä. Ongelma on siis kiistaton.

Opettajien ja oppilaiden mielestä taloustaitojen opetuksen lisäämiseen on tarve, johon nykyinen opetussuunnitelma ei riittävällä tavalla vastaa. Mahdollisuuksien tasa-arvo edellyttää, että koulut ottavat vahvemman roolin taloustaitojen opetuksessa, koska kotien lähtökohdat siihen aina riitä. Kaikille oppilaille tulee rakentaa talousosaamisen polku, jonka vaikutukset heijastuvat positiivisesti ihmisten arkeen. Jokaisella on oikeus tuntea olevansa merkityksellinen osa yhteiskuntaa. Opettajille tulee tarjota koulutuksen myötä paremmat valmiudet taloustaitojen opettamiseen. Opetussuunnitelman perusteissa oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä on aiemminkin uudistettu vastaamaan muuttuneita tieto- ja taitovaatimuksia. Edellä esitetyt seikat puoltavat tavoitteiden ja sisältöjen uudistamista myös taloustaitojen osalta. Tekemistä vaille valmis, joku sanoisi.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
eduskuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 22.3.2023.

Pirkan opiston vaalipaneeli 15.3.2023

Pirkan opisto järjesti keskiviikkona 15.3.2023 Lempäälän kirjastossa vaalipaneelin, jossa oli mukana paikallisia ehdokkaita. Keskusteluissa muun muassa talous ja sote, liikenneasiat ja paljon muuta mielenkiintoista. Olin kokoomuksen edustajana paikalla.

Kilpailuttaminen on veronmaksajien etu

Vuodenvaihteessa aloittaneet hyvinvointialueet käyttävät valtavia rahasummia, joilla on tarkoitus tuottaa suomalaisille sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut. Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue, jonka kokonaismenot ovat tänä vuonna arviota 2,6 miljardia euroa. Summa on noin 5 000 euroa jokaista pirkanmaalaista kohti. Nettoveronmaksajille summa on merkittävästi tätä suurempi. Veronmaksajien omalla työllään ansaitsemaa ja valtiolle verotettua rahaa tulisi käyttää tehokkaasti, jotta sillä saadaan mahdollisimman paljon laadukkaita terveyspalveluita. Nyt näin ei kuitenkaan ole.

Marinin hallituksen kiireessä kyhäämään sote-lainsäädäntöön jäi monia valuvikoja, joita joudutaan korjaamaan vielä pitkään. Eräs valuvioista on johtanut siihen, että hyvinvointialueen tukipalveluita ei kilpailuteta avoimesti, vaan kilpailutusta kierretään ostamalla ennalta määriteltyjen yhtiöiden osakkeita. Omistuksen myötä niistä tulee niin sanottuja inhouse-yhtiöitä, joilta voidaan ostaa palveluita ilman kilpailutusta. Koska todellista kilpailua ei ole, ei näillä yhtiöillä ole myöskään kannustimia käyttää veronmaksajien rahaa tehokkaasti.

Pirkanmaan hyvinvointialue ostaa tänä vuonna palveluita noin tuhannella miljoonalla eurolla. Tästä merkittävä osa jää jatkossa avointen kilpailutusten ulkopuolelle. Tilanne on kriittinen suurelle joukolle yksityisiä yrityksiä ja yrittäjiä, jotka tarjoavat julkiselle sektorille tukipalveluita. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi siivous- ja ruokapalvelut, kuljetus ja logistiikka, työvaate- ja pesulapalvelut sekä tietotekniikka.

Inhouse-yhtiöiden käyttöä perusteltiin alunperin sillä, että ne järjestäisivät avoimet kilpailutukset yksityisen sektorin yrityksille. Tämä tavoite näyttää toistaiseksi jääneen juhlapuheiden asteelle. Seuraavan eduskunnan tuleekin puuttua lainsäädännön tasolla tällaiseen kilpailutusten kiertämiseen. Valtion ei koskaan pidä kilpailla yritysten kanssa, sillä Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjyyttä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 15.3.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Hesarin vaalikoneessa virhe – ideologia ohitti matematiikan?

Vuosi vuodelta useampi suomalainen äänestäjä selvittää vaalikoneiden avulla itselleen sopivimman ehdokkaan. Näillä eri mediatalojen vaalikoneilla onkin nykyisin alati suurempi merkitys demokratian toteutumisessa, koska niiden tuloksilla on aidosti merkitystä äänestäjien valinnoissa. Tästä syystä suomalaisten tulisi voida luottaa vaalikoneiden tuloksiin. Helsingin Sanomien kohdalla näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Olen saanut parin päivän aikana useita huolestuneita yhteydenottoja siitä, että Helsingin Sanomien vaalikone ei ole tarjonnut minua sopivimmaksi ehdokkaaksi, vaikka lähes kaikki ehdokkaan mielipiteet ja vastaukset ovat olleet samat kuin vaalikoneen tehneen äänestäjän. Kun yhä useampi tuttu hämmästeli samaa ilmiötä, päätin ryhtyä selvittämään asiaa ja toden totta havainto pitää kuin pitääkin paikkansa. Hesarin vaalikoneessa on virhe.

Luonnollisesti tiedän mitä olen itse vaalikoneeseen ehdokkaana vastannut, joten ryhdyin kokeilemaan miten Hesarin vaalikone käyttäytyi. Antaessani äänestäjän roolissa vaalikoneeseen kaikissa kysymyksissä samat vastaukset kuin olin ehdokkaana syöttänyt, oli sopivuus ehdokkaaseen täydet 100 prosenttia. Sitten ryhdyin testaamaan konetta siten, että vastasin yhtä vastausta lukuunottamatta kaikissa samoin kuin ehdokkaana. Arvelin, että näin joukosta löytyisi mahdollisesti väärään tulokseen johtava kysymys.

Ja sellainen myös löytyi.

Normaalisti vastausten erotessa ehdokkaan vastauksista vain yhdessä kysymyksessä ja siinäkin vain yhdellä pykälällä, on ehdokkaan sopivuus lopputuloksissa yli 99 prosenttia. Sitten lopulta huomasin, että eräs kysymyksistä muodosti tähän hyvin hämmentävän poikkeuksen. Helsingin Sanomien toimituksellisen linjan tuntien ei ehkä yllättänyt, että tuloksia vääristävä kysymys liittyy sukupuoleen ja kuuluu ”Sukupuolten moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin”.

Ehdokkaana tietoja tähän vaalikoneeseen syöttäessäni vastasin tähän kysymykseen ”Täysin eri mieltä” ja nyt äänestäjänä vastatessani vastasin ”Jokseenkin eri mieltä”. Siis viereisen vaihtoehdon. (Kuva ohessa) Tämän eroavaisuuden olisi tullut pitää minut edelleen kirkkaasti itselleni sopivampana ehdokkaana noin 99 prosentin osumalla, mutta Hesarin vaalikone laski yllättäen sopivuudeksi vain 83 prosenttia. Tämä siitä huolimatta, että kaikki muut vastaukset olivat täysin identtiset. Ohessa myös kuva, josta nähdään minun ja Hesarin mukaan kahden sopivamman ehdokkaan yhteensopivuus sekä Hesarin vaalikoneen antama yleisprosentti. Siitä on matkan varrella kadonnut peräti 17 prosenttiyksikköä.

Ehdokkaana on mahdotonta sanoa onko Hesarin vaalikoneessa tekninen virhe vai pusketaanko siinä Hesarin punavihertävää agendaa, mutta virhe on ilmiselvä. Toivon, että tässä on kyse puhtaasti teknisestä virheestä, jonka Hesarin tiimi korjaa ensi tilassa ja pahoittelee avoimesti virhettään. Selvää on, että millään kriittistä tarkastelua kestävällä argumentilla ei voida perustella sitä, että yksi arvokysymys heilauttaa vaalikoneen kokonaistuloksia peräti 17 prosenttiyksikköä (99,66%->83%). Kuvassa näkyy, että näin kuitenkin parhaillaan tapahtuu.

Sinäkin voit käydä kokeilemassa miten tämä virhe syntyy. Hesarin vaalikone löytyy tästä linkistä ja ehdokkaana syöttämät vastaukseni koneeseen tämän kirjoituksen lopuista. Voit vapaasti vertailla vastauksia kunnes Hesari saa vaalikoneensa virheen korjattua.

PS: Kuvassa listalla näkyvät muut ehdokkaat, Katri Virkkunen, Antti Järvensivu, Jari Kinnunen ja Jussi Haavisto ovat upeita ehdokkaita, joihin kannattaa tutustua. Olemme kaikki siis kokoomuksen ehdokkaita Pirkanmaalta.

Päivitys 20.2.2023 klo 09.20

Helsingin Sanomat vahvisti hetki sitten, että sen vaalikoneessa on tosiaan virhe. Lehden mukaan vaalikoneen koodista löytyi bugi, jonka johdosta yksi arvokysymys laskettiin tuloksiin kahteen kertaan. Toivon todella, että kyse oli vahingosta, sillä muitakin vaihtoehtoja on käynyt mielessä. Joka tapauksessa on hämmästyttävää, että Hesari julkaisi vaalikoneen, jonka toimintaa se ei ollut testannut kunnolla ja joka vääristi antamiaan tuloksia yhden arvokysymyksen pohjalta.

—–

Tässä alla ehdokkaana Hesarin vaalikoneeseen syöttämäni vastaukset. Ensin on kysymyksen järjestysnumero ja sen jälkeen on toisena numerona mainittu vasemmalta lukien se pallukka, jonka olen ehdokkaana koneeseen syöttänyt.

1-4
2-5

3-4
4-2
5-1
6-2

7-5
8-5
9-5

10-4
11-1

12-1
13-5
14-1
15-2

16-1
17-5
18-1
19-5
20-5
21-4
22-5
23-1 (Tässä on virhe)
24-5
25-4
26-5
27-2
28-5
29-1
30-5