Vuoristolentoa!

Aamupäivällä käytiin aistimassa Annecyn keskustan ilmapiiriä. Iltapäivällä testattiin ensin Planfaitin lentomesta, josta otettiin noin 20 minuutin lento, kun keli tuntui loppuvan kesken. Myöhemmin lähdettiin vielä korkealle lähtöpaikalle Forclaziin, jossa olikin jo ehkä 30 liidintä ilmassa.

Singahdimme tietenkin perään 1.275 metrin (msl) korkeudelta ja keli oli upea. Itse pääsin omaan ennätyskorkeuteen 1.934 metriä (msl), eli vuoren huipun päälle lentämään aitoa vuoristolentoa! Sahasin tunnin verran huippua edestakaisin pysyen 400 – 659 metriä lähtöpaikan yläpuolella. Annecy-järveen oli vertikaalia parhaimmillaan 1.467 metriä.

Maisemat oli super-upeat ja kun tunnin sahailun jälkeen päätin lähteä puolen tunnin leppoisaan liukuun laskupaikalle, niin matkalla ehdin ottaa vielä aika mukavasti valokuvia Annecyn maisemista. Lentoaika 1h 27min. Osa jengistä lensi Planfaitilla, jossa yksi suomalainen siipi käväisi myös puussa…

Illalla käytiin jengillä virkistäytymässä Annecy-järven kirkkaassa vedessä.

25.7.200526.7.2005

Lentopäivä ja onnettomuus

Lentopäivä alkoi hieman heikosti, sillä saksalainen naispilotti putosi Forclazin lähtöpaikan töyräältä alas metsään. Siipi ei ilmeisesti vielä oikein lentänyt kun pilotti hyppäsi jo valjaisiin. Pelastushelikopteri kävi ensin pudottamassa naisen luo kolme hoitajaa ja myöhemmin nosti koko jengin kopteriin.

Lopulta odotimme lentokeliä muutaman tunnin ja kun vihdoin saimme gearit kannettua ylös niin keli alkoi muuttua radikaalisti. Kun kolme liidintä oli saatu ilmaan niin paikallinen hero suositteli ottamaan liitimet heti alas ja ilmoitti, että lentotoiminta olisi syytä lopettaa. Viisi minuuttia tämän jälkeen raju tuuli- ja saderintama saavutti lähtöpaikan, joten kamat kasaan ja odottamaan uutta lentopäivää. Prkl.

Kauppareissun jälkeen huomasimme, että keli oli taas hyvin nopeasti parantunut ja tuuli tyyntynyt. Majapaikan sijaan suuntasimme Planfaitin lähtöpaikalle, josta saatiinkin lennot. Liukua lähtöpaikalta laskuun tuli 378 metriä ja lentoaika ilman termiikkiä oli 7 minuuttia. Mäenlaskua siis, mutta tuli ainakin lentopäivä.

24.7.200526.7.2005

Chamonix & Mont Blanc

Aamiaisen jälkeen lähdettiin zoomaamaan matalampaa lähtöpaikkaa noin 400 metrin korkeudessa. Keli ei oikein suosinut, joten tsekattiin vielä eilinen korkeampi lähtömesta Forclazin kylän yläpuolella. Molemmissa keli lentonäytti aika heikolta ja paikallinen hero vahvisti asian, joten päätettiin lähteä tarkastamaan Chamonix ja Mont-Blanc, eli Mount Blanc. Nimen kirjoitusasusta on näköjään monta versiota riippien kielestä.

Chamonix’ssa safkattiin pitkän kaavan mukaan, joten myöhästyttiin Mont-Blancin Midi-huipulle vievästä kabiinihissistä puoli tuntia. Huippu jäi siis ”valloittamatta”. Illalla juhlittiin Nurmisen synttäreitä Annecyn majapaikassa oluen, viinin ja juustojen voimalla.

23.7.20051.8.2005

Varjoliitoreissu Ranskaan

Matkattiin eilen 18 tuntia Tampereelta Annecyyn. Lennettiin ensin Kööpenhaminan kautta Geneveen, Sveitsiin, josta matkatiin jengillä linja-autolla noin 40 kilsaa Ranskan puolelle Annecyyn. Muutaman tunnin chillailun ja auton vuokrauksen jälkeen päästiin jatkamaan majapaikalle Rhönen Alppien siimekseen. Asumme reissun ajan Erikin ja Annan majapaikassa Dingy & St. Clairin kylässä. Siellä uni maittoi…

Tänään päästiin sit tsekkailemaan lentopaikkoja. Ensin tsekkailtiin hetki muiden touhuja ja sit rohkaistiin mielemme ja päätettiin korkata Annecyn uhkeat rinteet. Forclazin lähtöpaikka oli 1.275 metriä meren pinnasta. Ensimmäinen lento oli todella bueno, vaikka otettiinkin aika iisisti. Ilmassa oli suomalaisittain hiukan ruuhkaa, jotain 20-25 siipeä samassa mytyssä.

Laskupaikka oli Doussardin kylässä Annecy-järven eteläpuolella noin 950 metriä lähtöpaikan alapuolella. Mukavan 30 – 40 minuutin (variometristä loppui patterit) rinnetuulessa pyörähtelyn ja mäenlaskun jälkeen maistui laskupaikan hodari. Mahtava aloitus reissun lento-osuudelle. Maisemat oli uskomattoman upeat! Fotoja tulossa….

21.7.2005

Vilkaisu Pori Jazziin

Tammerfest on katsastettu ja juhlista selvitty suhtellisen kunnialla. Tänään oli sit aika käväistä tsekkaamassa Pori Jazzin meisinki. Aikataulun tiukkuuden takia reissu kesti tosin vain päivän, eikä illan rientoihin jäänyt aikaa, kun aamuyöllä lähdetään varjoliitojengillä Ranskaan lentämään.

Porissa oli onneksi ihan kelpo sää, ja chillailtiin pitkin cityä ja jazz-katua. Piti käydä testaamassa myös Amarillon ”habanero” menu, ja kyllähän se melkein tuliselta vaikutti, vaikka annoksessa ei aitoa habanero red savinaa ollutkaan. Erittäin ystävällinen tarjoilija kuitenkin nouti meille testattavaksi aidon habaneron, joka oli tosin jotain laimempaa lajiketta.

Nyt on kamat kasassa reissua varten. Lähtö Ranskaan klo 03.00.

13.7.200514.7.2005

Mouhijärvi

Edellinen kirjoitukseni iskelmän kuolemasta toi odotetusti palautetta, mutta jostain syystä tekstiviesteillä ja sähköposteilla kommenttien sijaan. No, keskustelu jatkuu ja seison entistä vankemmin mielipiteeni takana. Oli hyvä huomata, että en ole ainoa asian tiedostanut.

Tiukan duunipäivän jälkeen tultiin Mouhijärvelle nauttimaan suomalaisesta kesästä. Kun mittarissa oli päivällä 30 astetta, niin piti taas päivän jälkeen päästä pois kaupungista saunomaan, uimaan ja grillaamaan. Edellisestä mökkisetistä onkin kulunut jo pari päivää.

Mikäli kelit suosivat niin heti aamusta suuntaan Jämille varjoliitämään. Illalla pitääkin sitten ottaa jo osaa Tammerfestin hulinoihin kaupungin kuumuudessa. Nyt saunaan!

PS: Nokian insinööreillä on vielä pitkä kehitystyö, mikäli Komukan tekstinkäsittelystä pitäisi saada toimiva. Nyt softa tekee mitä sattuu ja teksti poukkoilee sinne tänne.

12.7.2005

Matkalla Suomessa 2

Ajelen tässä Jyväkylän liepeiltä kohti Tamperetta. On todella leppoisaa katsella upeita järvimaisemia ja lomailevia autoilijoita. Pysähdyspaikoilla perheet nauttivat eväistä ja käyvät uimassa. Auton mittarin mukaan lämpöä on 26 astetta.

Talveen eroa on selvästi se, että nyt ihmisillä ei tunnu olevan kauheaa kiirettä paikasta a paikkaan b. Näin lomakaudella automatka ei ole välttämätön paha, vaan osa lomaelämystä. Matkan varrelta löytyy uusia mielenkiintoisia kohteita, kun antaa matkalle aikaa.

12.7.200512.7.2005

Kesätouhua!

Istuskellaan tässä Jarkon kanssa laiturilla ja kuvassa näkyvä kesämaisema avautuu edessä. Nyt voisi sanoa, että on hiukkasen kesämeisinkiä!

Omakotitalo järven rannalla 20 kilsaa kaupungista, vesijohto, sisä- ja ulkosaunat ja nettiyhteys. Mitä muuta voisi mies kaivata?

Nyt chillaillaan saunan jälkeen laiturilla hyttysiä paossa. Tänään ollaan nautittu kesästä grillaamalla, saunomalla ja kalastamalla (tosin katiskalla). Meitsin talviturkkikin sai vihdoin lähteä, kun vesi oli 24 astetta. Kesä!

10.7.2005

Ruisrokkausta

Turussa tuntui olevan aika jees meisinki, kun Ruisrock -festaria juhlittiin jo 35. kerran. Keskityimme kuitenkin bändien sijaan lähinnä nestemäisten ravintolatuotteiden nauttimiseen. Zen Cafe ja HIM piti tietenkin bongata, mutta muuten aika sujui rattoisasti bäkkärillä.

Toki samalla tuli tehtyä muutama haastattelukin, joita tullaan kuulemaan tulevissa podcast-ohjelmissa. Pitää yrittää saada ensimmäinen niistä kasaan alkuviikosta. Matskua on nyt Antti Tuiskusta Martti Vainaaseen.

Lähdettiin Ruissalosta vesibussilla HIMin keikan aikana, jotta vältettäisiin ryde. Vesibussilla olikin ihan jees meno, mutta keikan jälkeinen ilotulitus jäi samalla näkemättä. Keskustassa piti käydä tsekkaamassa teinien ykkösmesta Sokeri ja loppuilta kului Gigglin Marlinissa.

Nyt pitäis päästä ylös ja suunnata aamiaiselle tuohon Turun torille, ennen kuin napataan taas vesibussi Ruissaloon. Päivän kohokohta on Poets of the Fallin keikka. Äijiltä pitäis saada pieni haastattelukin.

9.7.20059.7.2005

Salarakkaita ja tangoa

Oltiin eilen Tangomarkkinoilla tsekkaamassa Martinan ja Marikan Salarakas -setti. Biisi on kyllä oikeasti aika hyvä ja se yllätti meikän lisäksi muutkin alan miehet. Saas nähdä miten viisulle käy sinkkulistalla. Martti Vainaa on kyllä kova haastaja.

Tangoa ei tullut kyllä kovin paljon kuunneltua, kun ao. kadulla käytiin vain kääntymässä. Nykyisin Seinäjoen keskustassa on paljon muutakin meisinkiä tangon lisäksi. Salarakkaiden lisäksi bongattiin laulukeikalta mm. Tony Halme. Aika alas on kansanedustaja vajonnut…

Pohjat veti kuitenkin Teuvo Loman, joka veti ihan tosissaan sellaista kuraa, että ihmiset punastuivat silkasta myötähäpeästä. Voitte varmasti kuvitella Teuvon laulamassa Frederikin hittejä ja oman Helsinki City Boy -”hittinsä”. Huh huh, mutta kansa viihtyi.

Nyt on Seinämäki jätetty taakse ja nokka on kohti Turkua. Päivän teema on tietenkin Ruisrock. Paljon tuttuja, keittoa, rokkia ja vähän duuniakin siinä samalla. Toivottavasti bäkkärillä on taas hyvä meisinki. Illalla pitää varmaan tsekata vielä Turun baaritarjonta. Boya.