Ensimmäinen valtuustokausi päättyy – miten meni noin omasta mielestä?

Lempäälän uusi kunnanvaltuusto kokoontuu tänään keskiviikkona ensimmäiseen kokoukseensa, jossa valitaan uudet henkilöt luottamuselimiin. Tänään selviää myös mikä tulee jatkossa olemaan minun roolini kunnan päätöksenteossa. Päättyvä valtuustokausi 2017-2021 oli minulle ensimmäinen, mutta kaikkea muuta kuin viimeinen. Annoin politiikalle pikkusormen, mutta se vei koko käden. On ollut upeaa nähdä miten paljon kuntapolitiikassa saa aikaiseksi, kun on loistava tiimi ympärillä. Politiikka on nimittäin joukkuelaji. Yllä olevassa kuvassa kuluvan kauden Kokoomuksen valtuustoryhmä.

Olin kommentoinut politiikkaa vuosien ajan aktiivisesti, kun kokoomuksen Mirva Kurki pyysi syksyllä 2016 minua ehdolle kuntavaaleihin. Suostuin siltä seisomalta, ja kuntavaaleissa tulikin lopulta upea tulos. Äänestäjille suuri kiitos luottamuksesta. Olen pyrkinyt olemaan  luottamuksen arvoinen.

Ensimmäisten kuntavaalieni jälkeen päätin hypätä suoraan syvään päähän, joten lähdin mukaan moniin mielenkiintoisiin luottamustehtäviin saadakseni mahdollisimman nopeasti kattavan kokemuksen päätöksenteosta. Valtuuston lisäksi tulivat paikat kunnanhallituksessa, hyvinvointilautakunnassa, elinkeinopoliittisessa yhteistyöryhmässä sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ja varapaikka Tampereen elinvoima- ja osaamislautakunnassa. Lisäksi neljän vuoden päästä löysin itseni kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan ja kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajan tehtävistä. Ei siis ihme, että kalenterista on saanut viime vuosina etsiä vapaita slotteja suurennuslasin kanssa.

Kaikessa tekemisessä panos-tuotto täytyy olla kohdallaan. Olen alusta saakka pitänyt politiikkaan käytettyä suurta aikaresurssia panostamisen arvoisena, koska olemme saaneet kokoomuksen valtuustoryhmällä aikaan paljon hyvää. Toki samalla tulee todeta, että tuloksia syntyy vain hyvässä yhteistyössä muiden poliittisten ryhmien kanssa. Yksikään ryhmä ei tee muutoksia yksin, ja siksi politiikkaa nimitetäänkin usein kompromissien taiteeksi. Pitkän linjan yrittäjänä suurin yllätys minulle oli julkisen sektorin päätöksenteon hitaus, mutta olemme kaikki saaneet huomata, että tuloksia saadaan joskus aikaan myös nopeasti. Esimerkiksi koronakriisin myötä kunnassa tehtiin monia nopeita liikkeitä esimerkiksi yhdessä yrittäjien kanssa. Siitä kuntaan saatiin taannoin myös kansallinen Vuoden koronateko -palkinto.

Kokoomus Lempäälä tavoiteohjelma 2021-2024

Minulta on usein kysytty mitä valtuutettu tekee. Vastaus riippuu tietenkin valtuutetun omasta aktiivisuudesta, mutta yleensä valtuutetuilla on muitakin luottamustehtäviä esimerkiksi lautakunnissa tai kunnan konserniyhtiöissä. Harva istuu ainoastaan valtuustossa. Valtuuston kokoukset vievät yleensä kuukaudesta kaksi iltaa ja yhden päivän. Ensimmäisenä iltana on suljettu valtuustoinfo ja toisena on julkinen valtuuston kokous. Lisäksi päivä menee aineistoon tutustumiseen. Päälle tulevat vielä mm. erilaiset seminaarit, joita on melko usein. Kunnanhallitus vie kuukaudessa yleensä kaksi päivää ja iltaa, kun parin viikon välein päivällä tutustutaan ensin aineistoon ja illalla istutaan noin 3-5 tunnin kokous. Lautakunnat kokoontuvat yleensä kerran kuukaudessa. Silloin kokous kestää yleensä parista tunnista muutamaan tuntiin ja ennen sitä tutustutaan aineistoon jokunen tunti.

Valtuutetun ja muiden luottamushenkilöiden aika kuluu siis pitkälti materiaaliin tutustumiseen ja päätöksentekoon. Tästä prosessista julkinen valtuuston kokous on vain jäävuoren huippu, sillä asiat on käsitelty jo useaan kertaan ennen valtuustoon päätymistä. Tästä syystä kokousta seuraavalle voi joskus syntyä mielikuva, ettei asioista keskustella riittävästi. Todellisuudessa pykälästä on voitu käydä ennen valtuustoa tuntikausien monipuoliset keskustelut sekä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Unohtamatta tietenkään viranhaltijoita, jotka ovat valmistelleet asioita jo ennen niiden päätymistä päätöksentekoon saakka. Ajoittain tulee eteen suurempia asioita, joista on järjestetty lähetekeskusteluja ja seminaareja. Esimerkiksi kuluneen kauden eräs odotetuimmista päätöksistä, uimahalli, oli käsittelyssä lukemattomissa eri tilaisuuksissa ennen julkistamista ja valtuustoa.

Mitä kuluneella valtuustokaudella 2017-2021 on sitten saatu aikaiseksi? Kuntalaisten kannalta merkittävimpiä päätöksiä ovat olleet uimahallihankkeen käynnistäminen yhdessä Ideaparkin kanssa sekä veroprosentin pitäminen ennallaan tässä haastavassa tilanteessa. Kaavoitusta on tehostettu merkittävästi neljän vuoden takaisesta ja myös yritystonttien lisäämistä on saatu viimein käyntiin toden teolla. Omakotitonttien jakaminen todettiin sekin toimivaksi pilotiksi. Myös rakennusjärjestyksen lupaviidakkoa kevennettiin selvästi. Koulujen osalta Kanavan uuden yläkoulun jättihanke saatiin valmiiksi. Kouluihin on päätetty panostaa lisäksi mm. Nurmella ja Saikassa sekä Sääksjärvellä, jossa vanhan osan purkulupa odottaa valituksen ratkaisua. Talouden seurantaa ja ennustamista on tällä kaudella kehitetty merkittävästi. Varhaiskasvatuksen maksut saatiin viimein muutettua hoitoaikaperusteiseksi. Koulujen ja päiväkotien ryhmäkokoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Lempäälä-talo ja uusi pääkirjasto saatiin nekin valmiiksi.

Tänään alkavalla valtuustokaudella edessä on varmasti monia mielenkiintoisia hankkeita. Edessä on esimerkiksi Sääksjärven koulukeskuksen kehitystyö, Sääksjärven osayleiskaavan hyväksyminen ja asemakaavoitus sekä Hakkariin suunniteltava koko perheen tekojäärata. Kokoomuksen valtuustoryhmä tulee tekemään hartiavoimin työtä elinvoiman ja vetovoiman parantamiseksi, sillä yritykset ja niiden työpaikat mahdollistavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja laadukkaiden peruspalvelujen tarjoamisen. Tutustu tästä linkistä Lempäälän Kokoomuksen tavoiteohjelmaan alkavalle valtuustokaudelle.

Kokoomuksen valtuustoryhmä lähtee uudelle kaudelle uudella energisellä ja ennen kaikkea osaavalla kokoonpanolla. Tästä seuraa paljon hyvää.

Kolumni: Kunta kehittyy tai taantuu – välimuotoja ei ole

Tampere ja monet sen kehyskunnat ovat hyvässä vireessä, kun asiaa tarkastellaan kasvun näkökulmasta. Muuttovoitossa mitattuna Tampere on Suomen ykkönen ja sen kehyskunnista Lempäälä, Nokia, Kangasala ja Pirkkala kasvavat vauhdikkaasti. Maaseutumaiset kunnat kasvavat kaupunkien kustannuksella, ja syntyvyyden laskiessa kasvu on yhä enemmän vain muuttajajoukon varassa. Mutta mistä kasvua saadaan?

HHT-kasvukäytävään kuuluvalla Pirkanmaalla taistelu uusista asukkaista on arkitodellisuutta, ja se ajaa kunnat kilpailemaan tonttitarjonnan lisäksi myös peruspalveluilla ja elinvoimalla. Jälkimmäinen tuo kuntiin myös uusia yrityksiä, jotka taas tuovat mukanaan uusia työpaikkoja ja verotuloja. Ilman niitä kunnilla on edessään ongelmia, sillä vain terve kasvu mahdollistaa hyvinvoinnin ja laadukkaat peruspalvelut.

VALTUUSTOKAUDEN ALUSSA monissa kunnissa laaditaan strategioita tulevan päätöksenteon tueksi. Samalla vedetään suuria linjoja mille alueille kasvun halutaan jatkossa ohjautuvan ja millaista asukasmäärän kasvua tavoitellaan. Tampereella ja kehyskunnissa on luonnollista tiivistää keskustojen asutusta ja kaavoittaa uusia asuinalueita – tietenkin lähiluontoa kunnioittaen, kuten nykyisin jo tehdäänkin.

MUUTOSVASTARINTA ja NIMBY-mentaliteetti (ei minun takapihalleni) ovat kehityksen suurimpia esteitä. Monissa kunnissa on pieni ja äänekäs joukko, joka pyrkii hidastamaan kehitystä. Neliraajajarrutuksen myötä muut asukkaat ovat kuitenkin vaarassa menettää kehityksen hedelmiä, oli kyse sitten uusien asuinalueiden kaavoituksesta, koulujen rakentamisesta tai tieverkoston kehittämisestä.

KUNNAT TARVITSEVAT KASVUA pysyäkseen elinvoimaisina ja itsenäisinä. Kaikkia kuntalaisia ei ole mahdollista miellyttää, joten päättäjien tulee tehdä kauaskantoisia ja kehityshakuisia ratkaisuja nykyisiä ja myös tulevia kuntalaisia ajatellen. Toinen vaihtoehto on kunnan taantuminen, jota valtaosa päättäjistä tuskin haluaa. Kunnnat tarvitsevat nyt rohkeita päättäjiä ja päätöksiä, joissa kuntalaisten etu toteutuu.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä koluminina 7.7.2021.

Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 9.6.2021: ”Kuntalaiset ovat arkensa parhaita asiantuntijoita”

Lempäälän kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltiin hallintosäännön muutoksia, joiden myötä kuntalaisten ääni kuuluu entistäkin paremmin päätöksenteossa. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana pidin aiheesta oheisen ryhmäpuheenvuoron.

—-

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Kuntalaisten vaaleissa valitsemilla kunnanvaltuutetuilla on useita välineitä, joilla he voivat ohjata kunnan johtamista ja päätöksentekoa. Kuntastrategian, taloussuunnitelman ja talousarvion lisäksi eräs merkittävistä välineistä on hallintosääntö, joka on luottamushenkilöiden tahdonilmaisu viranhaltijoille. Mikäli laissa ei toisin määrätä, hallintosääntö luo raamit viranhaltijoiden päätöksenteolle.

Hallintosääntöön ilmaantuu yleensä valtuustokauden aikana muutostarpeita, sillä hallintosääntö elää kehityksessä mukana luottamushenkilöiden, eri toimielinten ja viranhaltijoiden ohjenuorana. Siksi sitä on tarpeen ajoittain myös päivittää. Hallintosäännön päivittäminen on osoitus siitä, että valtuusto seuraa aikaansa ja haluaa kirjata nämä muutokset myös paperille.

Tällä kertaa kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle muutoksia yhteensä kahdeksaan lukuun. Nyt esitettävät muutokset ovat omiaan edistämään yhteistyötä ja keskustelua viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Merkittävä osa nyt esitettävistä muutoksista on tarkennuksia euromääräisiin rajoihin kunnan hankintojen hyväksymisessä. Toisin sanoen hallintösääntö määrittelee kuka missäkin tilanteessa voi tehdä päätökset ja nyt näitä rajanvetoja hieman viilataan.

Näiden euromäärien lisäksi nyt tehtävät muutokset koskevat myös kunnan viestintää ja yhteydenpitoa kuntalaisiin. Lempäälä on perinteisesti ollut kunta, jossa kuntalaisia on osallistettu päätöksentekoon poikkeuksellisen aktiivisesti, ja nyt tätä positiivista kehitystä halutaan viedä eteenpäin lisäämällä keskustelutilaisuuksia ja antamalla kovasti toivottu aloiteoikeus muun muassa nuorisovaltuustolle, seniorineuvostolle ja vammaisneuvostolle. Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa aloiteoikeuden laajentamista mainituille vaikuttamistoimielimille.

Puheenjohtaja, nämä hallintosäännön muutokset on käsitelty ja päätetty yhdessä poliittisten ryhmien välillä, joten kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy esitettävät muutokset ja toivoo kuntalaisilta jatkossakin positiivista aktiivisuutta erityisesti osallisuuden saralla. Kuntalaiset ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Heillä on paras tietämys siitä mitä kuntalaiset kulloinkin tarvitsevat.

Poliisitutkinta vaalimainosten varkauksista ja töhrimisistä – luvassa 200 euron vihjepalkkio

Paikallislehti Lempäälän-Vesilahden Sanomat kirjoittaa tänään ikävästä ilmiöstä, joka on nyt rantautunut myös Lempäälään. Vaalimainonta on yksi demokratian perustoiminnoista ja vaalimainosten rikkominen, sotkeminen ja varastaminen on rikos, josta voidaan tuomita jopa vankeutta.

Vaalimainoksistani neljä on tähän mennessä varastettu ja neljää mainosta on sotkettu tai vaalinumeroita revitty irti. Tapauksista on tähän mennessä tehty kolme rikosilmoitusta. Olen nyt luvannut tekijän kiinni jäämiseen johtavasta vihjeestä 200 euron palkkion. Tämän tason varkailla ja töhrijöillä on taipumus retostella teoillaan vähintään kavereilleen ja joskus jopa sosiaalisessa mediassa, joten todennäköisesti useat ihmiset tietävät tekijän/tekijät. Tiedot tapauksista voi ilmoittaa sähköpostilla Valkeakosken poliisille valkeakoski.sisa-suomi@poliisi.fi.

LVS

Kiitos tähän mennessä tulleista yleisövihjeistä. Esimerkiksi Hakkarin suoralla havaitun valkoisen pakettiauton ja sillä liikkuneen turvaliivisen miehen tiedot ovat jo menossa poliisille. Mies oli irrottamassa mainostani akkukoneella, kun silminnäkijä sattui paikalle. Sama mies oli mahdollisesti tekijänä myös Katepalintiellä samaan aikaan tehdyssä varkaudessa. Onko sinulla havaintoja tällaisesta? Jos on, ilmoitathan niistä myös poliisille.

Toivon, että lempääläiset pitävät silmät auki vastaavien tapausten varalta, sillä kunta on nyt pullollaan vaalimainoksia, joista jokainen on esillä olon arvoinen. Sitä kutsutaan demokratiaksi ja vaalirauhaksi.

Sote-uudistus romuttaisi pienten kuntien vaikutusvallan – myös Pirkanmaalla

Marinin hallituksen sote-esitys tulisi toteutuessaan romuttamaan suomalaisten hyvinvointia tavalla jollaista ei ole koskaan aiemmin nähty. Tässä kirjoituksessa ei käsitellä yksityisten sote-palvelujen alasajoa, sote-asiantuntijoiden kritiikin järjestelmällistä sensurointia tai kansalaisten jakamista kahteen sotekastiin varallisuuden perusteella, vaan nyt keskitytään sote-pakettiin liittyvään kuntien vaikutusvallan katoamiseen maakuntauudistuksen myötä.

Mikäli erityisesti keskustan ajama maakuntauudistus joskus toteutuu, menettävät pienet kunnat viimeisetkin mahdollisuudet vaikuttaa omien kuntalaistensa sote-asioihin. Pienet kunnat eivät jatkossa kykenisi vaikuttamaan asioihin edes yhdessä toimien, kun maakunnan keskuskaupungilla olisi yli puolet edustajista ja siten vaikutusvallasta. Minun on vaikea ymmärtää hallituspuolueiden kiimaa ajaa uudistusta, joka vie maakuntien äänestäjiltä ja poliitikoilta merkittävästi vaikutusvaltaa keskuskaupungeille.

Suomen kunnista 59 on jäämässä aluevaltuustoissa ilman yhtään paikkaa. Niistä seitsemän on Pirkanmaalla.

Kyllä, luit aivan oikein.

Ajatuspaja Toivon aluevaltuustoselvitys kertoo, että vuoden 2017 kuntavaalien tulosten perusteella jopa 59 pientä kuntaa olisi jäämässä ilman yhtään aluevaltuutettua. Tämä johtuu siitä, että nykyisistä kuntayhtymistä tuttuja äänivaltaleikkureita ei käytettäisi valittaessa uudet valtuutetut suoralla maakuntavaalilla. Näin ollen maakunnan suurin kaupunki saisi kokonsa mukaisesti eniten ääniä ja päätösvaltaa. Monissa aluevaltuustoissa keskuskaupunki saisi enemmistön, jolloin se voisi itse päättää muidenkin kuntien asioista välittämättä mitä muut kunnat ovat asioista mieltä ja mikä olisi niiden asukkaiden etu.

Kuudessa maakunnassa keskuskaupungin väkiluku on yli puolet maakunnan väkiluvusta ja viidessä yli 40 prosenttia. Ainoastaan Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa edes yksi paikka on jokaisen kunnan ulottuvilla. Eniten nollan aluevaltuutetun kuntia olisi edellisten kuntavaalien perusteella Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Pirkanmaalla seitsemän kuntaa jäisi ilman valtuustopaikkaa. Seitsemän! Mitä näiden kuntien keskustavaikuttajat mahtavat ajatella puolueensa kärkihankkeesta, joka veisi kunnalta ja sen poliitikoilta vaikutusvallan kunnan omiin sote-asioihin? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Maakuntauudistuksen toteutuessa Pirkanmaan aluevaltuustossa istuisi 79 valtuutettua, eli ehdokkaita maakunnan ehdokaslistaan voisi ottaa 98 per puolue. Tampere saisi kokonsa perusteella 42 valtuustopaikkaa, eli 53 prosenttia. Toisin sanoen Tampere voisi tehdä koko maakunnan sote-päätökset yksin muita kunnista välittämättä. Tämä ei nykyisin esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ole mahdollista.

Pirkanmaalla kokonaan ilman valtuustopaikkaa jäisivät Ruovesi, Urjala, Vesilahti, Punkalaidun, Kuhmoinen, Kihniö ja Juupajoki. Enintään yhden valtuustopaikan saisivat Mänttä-Vilppula, Orivesi, Virrat, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Pälkäne. Lempäälä saisi aluevaltuustoon kolme valtuustopaikkaa.

Kuten edellä jo totesin, keskuskaupungin ulkopuoliset kunnat eivät voisi edes yhdessä tuumin mitään keskuskaupungin enemmistölle, jonka turvin päätöksenteko olisi yksin yhden kunnan/kaupungin hallinnassa. Lienee selvää, että tällaisen tilanteen myötä päätöksenteossa painotettaisiin keskuskaupungin etuja esimerkiksi palveluverkon kehittämisessä. Tampereella on tuskin kovin suuria intressejä parantaa vaikkapa Lempäälän, Oriveden tai Vesilahden sote-palvelujen saatavuutta.

Maakuntavaaleissa ehdokkaat asetettaisiin luonnollisesti puolueiden toimesta, mutta listojen sisällä ehdokasjoukko painottuisi väkisinkin keskuskaupungin suuntaan ja se vaikuttaisi osaltaan valittavien järjestykseen. Vaikutusta korostaisi se, että kuntalaisilla on luontainen taipumus äänestää oman kunnan ehdokasta. Sellaista tilannetta ei tulla näkemään, että jokin puolueista painottaisi ehdokaslistaansa laatiessaan reuna-alueiden ehdokkaita keskuskaupungin ehdokkaiden kustannuksella. Jopa vappusatanen toteutuu ennen kuin niin tapahtuu.

Oli Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen sisällöstä mitä mieltä tahansa – ja sehän on silkkaa höttöä – edes hallituspuolueiden ei pitäisi ohittaa tosiseikkaa, että SDP, Vihreät, RKP, Vasemmistoliitto ja erityisesti Keskusta ovat nyt tekemässä uudistusta, jossa kuntien päätösvalta ohjataan yksinomaan keskuskaupungeille. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kehyskunnilla ei olisi enää mahdollisuutta vaikuttaa oman kuntansa ja kuntalaistensa asioihinsa. Jokainen voi vapaasti pohtia tulisiko tämä uudistus parantamaan vai heikentämään pienten kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja.

Sitä kannattaa miettiä ennen kuntavaaleja.

Kolumni: Suomi tarvitsee sylttytehdaslain

Suomea on pidetty kautta vuosikymmenten yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista, mutta parissa vuodessa kulissit ovat kaatuneet monin tavoin. Poliittisia virkanimityksiä ja muuta rakenteellista korruptiota paljastuu jatkuvasti, eikä yhteiskunnan varojen väärinkäyttö ole sekään harvinaista edes valtionhallinnon korkeimmalla tasolla. Tilanne rapauttaa ahkerien veronmaksajien luottamusta siihen, että heidän verorahojaan käytetään valtion toimesta vastuullisesti ja tehokkaasti.

Voimme perustellusti olettaa, että valtiontalouden tarkastusvirastossa ja Business Finlandin Yhdysvaltojen haarassa paljastuneet rahasotkut olivat vain jäävuoren huippu. Molemmat paljastuivat median, eli vallan vahtikoiran, ansiosta. Verorahojen valvontaa ei kuitenkaan pitäisi sälyttää yksin median harteille, kuten nyt on tapahtunut. VTV:n tulisi olla virkamiesten kumppanin sijaan räksyttävä vahtikoira. Virasto on kuitenkin vähentänyt järjestelmällisesti valtionhallinnon rahankäytön tarkastuksia, eli siltä on poistettu toiminnassa tarvittavat kynnet ja sille on pantu kuonokoppa.

Suomessa olisi nyt syytä käynnistää perusteellinen selvitystyö julkisen sektorin rahankäytöstä, sillä hyssyttelyn ja peittelyn aika on ohi. Massiivista selvitystyötä tulisi nopeuttaa osallistamalla siihen virkamiehiä. Tarvitsemme sylttytehdaslain, joka alentaa henkilöiden kynnystä paljastaa tiedossaan olevia väärinkäytöksiä ja niihin liittyvää aineistoa. Lisäksi paljastaja itse selviäisi pienemmällä seuraamuksella, vaikka hän olisi ollut mukana väärinkäytöksissä. Lain tarkoitus olisi ehkäistä korruptiota ja petoksia sekä parantaa rikkomuksia paljastavien henkilöiden suojaa.

Suomessa ei tällä hetkellä ole yleistä väärinkäytöksistä ilmoittajien suojaa koskevaa lainsäädäntöä. EU-direktiivin mukainen sylttytehdaslaki voisi toteutuessaan säästää veronmaksajien rahoja hyvinkin paljon julkisella sektorilla, jossa liikkuu valtavia rahasummia. Lain vaikutuksista suurin olisi kuitenkin ennaltaehkäisevä. Suomalaiset veronmaksajat ansaitsevat saada sylttytehdaslain voimaan nopeasti.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Lempäälä

Tämä kolumni on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 28.4.2021.

Jocka Träskbäck Juttukulma-podcastissa 5.4.2021 – asiaa yrittäjyydestä, taloudesta ja koronakriisistä

Käväisin tänään vieraana Ilkka Heikkisen isännöimässä Juttukulma-podcastissa, jossa keskustelimme kahden ja puolen tunnin ajan työurastani, politiikasta, yrittäjyydestä ja maailman menosta hyvin laajalla skaalalla. Aiheina olivat päivänpolttavista kysymyksistä esimerkiksi hallituksen johtajuusvaje ja hämmentävä koronasekoilu sekä tietenkin valtiontalouden tarkastusviraston talousepäselvyydet.

Hieman laajemmista aiheista keskustelua käytiin esimerkiksi yrittäjyydestä ja sen merkityksestä suomalaisten tulevaisuudelle sekä sote-sekoilusta, koulujen yrittäjyyskasvatuksesta ja vajavaisesti taloustaitojen opetuksesta puhumattakaan puolen miljoonan suomalaisen ulosotosta ja 400 000 suomalaisen maksuhäiriöistä ja miten asiat tulisi mioelestäni ratkaista seuraavassa oikeistohallituksessa. Siinä samassa, joka joutuu tekemään poikkeuksellisen rajuja toimia vasemmistohallituksen jälkien korjaamisessa.

Kuuntele ja tilaa Juttukulma-podcastit alla olevista linkeistä.

YouTube
Spotify
Soundcloud

Suomeen tarvitaan sylttytehdaslaki – ryhtiliike veroeurojen käyttöön

Olemme viime viikkoina saaneet lukea ahkerien suomalaisten työllään ansaitsemien verorahojen räikeistä väärinkäytöksistä, joiden paljastumisessa medialla on ollut erityisen merkittävä rooli. Tämä rooli vallan vahtikoirana toki kuuluu medialle ja tutkiville journalisteille, mutta yksin niiden niskoille sitä ei pitäisi sälyttää. Siihen tarkoitukseen on aiemmin perustettu valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, joka on nyt – uskomatonta kyllä – tämän kohun keskiössä johtajansa peräti 60 000 euron epäiltyjen väärinkäytösten takia. Veronmaksajien rahoilla oli ostettu muun muassa stailausta, sokerointia ja kampaamopalveluja.

Kohun myötä on paljastunut, että väärinkäytöisistä epäilty johtaja on tehnyt töitä, että valtiontalouden tarkastusvirasto vähentäisi ydintehtäväänsä, eli tarkastuksia. Lisäksi vähentyneiden tarkastusten raportteja on peukaloitu ja totuutta vääristelty. Ei liene perusteetonta olettaa, että sormien läpi on mennyt miljoonien eurojen väärinkäytöksiä eri tahoilla. Suomen Kuvalehden mukaan yksin Business Finlandin jenkkiyhtiön naishenkilö kadotti noin neljä miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa dollaria), jotka hän käytti muun muassa perheensä 100 000 euron luksuslomaan Pariisissa ja Monacossa. Haluatko sinä, että sinun veroeurojasi käytetään näin?

En minäkään.

Entä kuvitteleeko joku, että nyt paljastuneet olisivat vain yksittäistapauksia?

Tuskin kukaan.

Toivon olevani väärässä, mutta en voi välttyä ajatukselta, että suomalaiseen julkiseen sektoriin on mahdollisesti päässyt pesiytymään ripaus väärinkäytösten kulttuuria. Koska tällainen mahdollisuus on tuoreiden paljastusten myötä olemassa ja kyse on paitsi tärkeästä periaatteesta myös suurista rahoista, tulee asia selvittää perinpohjin koko julkisessa sektorissa sairaanhoitopiirejä ja virastoja myöden. Suoraselkäisten poliitikoiden tulee nyt kääriä hihat, sillä hyssyttelyn ja peittelyn aika on ohi. Jokainen journalistien paljastama väärinkäytös on virhepiste omalle valvonnalle.

Ensimmäisenä tulee perata pohjia myöden nyt esiin tulleiden laitosten toiminta ja sen jälkeen siirtyä seuraaviin. Tätä massiivista selvitystyötä olisi mahdollista nopeuttaa melko yksinkertaisella tavalla, joka tuli mieleeni Tere Sammallahden ihmeteltyä Twitterissä miksei meillä ole whistle blower -lakeja. Sammallahti osui napakymppiin. Miksei?

Suomeen tarvitaan nyt sylttytehdaslaki, jolla helpotetaan verovarojen väärinkäytön paljastamista organisaation sisältä käsin. Ajatuksena on, että ilmiantaja selviää pienemmällä rangaistuksella tai jopa kokonaan ilman rangaistusta, vaikka olisi ollut tapahtumissa osallisena. Vertailukohtaa voidaan hakea kilpailulain 14 §:stä, jossa kartellin paljastaja selviää jopa kokonaan ilman seuraamusmaksua. Tätä samaa perusperiaatta voitaisiin nähdäkseni soveltaa sylttytehdaslaissa. Tällainen lakiin kirjattu väline helpottaisi jo tehtyjen väärinkäytösten paljastumista ja ennen kaikkea ennaltaehkäisisi tulevia väärinkäytöksiä.

Kilpailulaki 14 § 1 momentti Elinkeinonharjoittajalle ei määrätä seuraamusmaksua, jos tällaiseen kilpailunrajoitukseen osallinen elinkeinonharjoittaja toimittaa yrityslausunnon sekä tietoja ja todisteita, joiden perusteella Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi toimittaa 35 tai 36 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen.

Oikeusprosessin lisäksi on tärkeää suojella väärinkäytösten paljastajaa esimerkiksi henkilöllisyyden paljastumiselta tämän niin halutessa sekä mahdollisilta kostotoimilta esimiesten tai paljastettujen henkilöiden taholta. Vaikka kannatan yrityksissä irtisanomisen helpottamista tärkeänä työllisyystoimena, tulisi julkisella sektorilla estää väärinkäytökset paljastaneeseen kohdistuvat kostotoimet. Kiinni jääneillä voi nimittäin olla motiivi sellaisiin toimiin tavalla tai toisella. Samalla tulee luonnollisesti varmistaa, ettei tätä mahdollisuutta käytetä perättömiin ilmiantoihin.

Suomesta ei pidä tehdä valvontayhteiskuntaa tai uutta Itä-Saksaa, mutta julkisen sektorin rahankäytön nyt paljastuneet härskit väärinkäytökset olisivat voineet paljastua jo aiemmin, jos siihen olisi ollut laissa tällainen instrumentti. Kun valtiontalouden tarkastusvirasto on viime vuosina järjestelmällisesti rampautettu sen oman johtajan toimesta ja lisäksi eduskunnan tarkastusvaliokunta on viitannut kintaalla sille ilmaisulle huolelle, ei verovarojen valvontaa voida sysätä yksistään tutkivien journalistien ja eduskunnan tilintarkastajien harteille. Nyt lakiin tarvitaan tukea valtionhallinnon sisäisille whistle blowereille, jotka voivat säästää meidän veronmaksajien rahoja hyvinkin paljon.

Tarvitaan siis ryhtiliike.

JockaTV: Tapahtuma-alan ahdinko pahenee – artisteilta rajua kritiikkiä hallitukselle

Facebook-livessä pohdin tänään (16.2.2021) tapahtuma-alan ahdinkoa, josta Marinin hallitus on vähät välittänyt jatkuvista lupauksistaan huolimatta. Nyt myös artistit ovat viimein heränneet huomaamaan miten härskisti vasemmisto on käyttänyt heitä hyväkseen. Paula Vesalan, Mikko Kivisen ja Hans Välimäen viime päivien kommentit ovat nostaneet esiin hallituksen jatkuvat katteettomat lupaukset.

Katso video alta ja lue aikaisempi kirjoitukseni ”Tapahtuma-ala jätettiin yksin – hallitus ei ymmärrä seurauksia” viime vuoden syyskuulta.

Voin tilata laatikon punaviiniä Italiasta, en sixpackia Suomesta

Voin tilata laatikollisen punaviiniä Italiasta suoraan kotiovelleni, mutta en sixpackia kotimaisesta pienpanimosta. Tämä epäkohta täytyy korjata. Yhä useampi suomalainen tilaa alkoholijuomansa ulkomailta, joista ne toimitetaan etämyyntinä kätevästi suoraan kotiovelle.

Katso video tästä alta.

Suomalaisen vasemmistopuolueet (SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto) eivät halua purkaa sääntelyä ja parhaillaan Suomi onkin EU-komission tutkinnassa etämyyntiä koskevien perättömien lausuntojen vuoksi.

Lue myös: Alkoholin tilaaminen ulkomailta kotiovelle laillista – viranomaiset joutuivat nöyrtymään

Alkoholin tilaaminen EU-maista Suomeen on täysin laillista ja jopa suositeltavaa. Silloin kuluttaja säästää selvää rahaa, eikä hänen tarvitse pyöriä Alkon ovilla muovipussien kanssa. Aloittaa voi esimerkiksi Italiassa toimivasta suomalaisesta Chateau Carsinin viinitalosta, jonka tuotteet tiedetään erittäin laadukkaiksi. Ulkomaisia verkkokauppoja kannattaa käyttää, jos haluaa tilata laajemmasta tarjonnasta.