Helppoheikkihallitus luottaa rahaa sylkevään taikaseinään

Vasemmiston maaginen rahaa sylkevä taikaseinä. Olen käyttänyt tuota minusta erittäin osuvaa termiä lukuisissa kirjoituksissani niin blogissani kuin myös lehtien yleisönosastoilla ja kolumneissa. Monet kriitikot ovat kuitenkin vuosien varrella tuohtuneet sen käyttämisestä, mutta viimeistään SAKSDP:n hallitustunnustelija Antti Rinteen tuoreet lausunnot Säätytalon hallitusneuvotteluista osoittavat käyttämäni termivalinnan olleen oikea ja vieläpä hyvin perusteltu.

”Tämän hallituksen ei tarvitse lähteä leikkaamaan menoista.”
Antti Rinne hallitusneuvotteluista 20.5.2019

Surullista. Kuten myös se, että vihervasemmiston äänestäjät aidosti luulevat tuota omalta kannaltaan hyväksi asiaksi. Luulo ei kuitenkaan ole tiedon väärti. Sadan euron takuueläkkeen korotuksella vaalien alla ääniä härskisti ostanut Rinne ei selvästikään ymmärrä, että esimerkiksi hänen esittämänsä osinkojen lähdevero pienentäisi merkittävästi eläkeyhtiöiden tuottoja ja johtaisi sekä työeläkemaksujen nostoon että eläkkeiden pienentymiseen entisestään. Nyt esitetyllä mallilla eläkeläiset saisivat nimittäin vuodessa 140 euroa nykyistä vähemmän. Äänestivätkö eläkeläiset tosiaan eläkkeidensä pienenemisen puolesta? Tuskinpa.

SAKSDP:n päättömien vaalilupausten toteuttamisen kiima ohittaa kaiken realismin, kun puolueen taloustaidot ovat tunnetusti gerbiilin tasolla. Sosialismia on tähän mennessä kokeiltu monissa maissa, mutta yhdessäkään sillä ei ole ollut positiivisia seurauksia. Holtitonta yli varojen elämistä on niin ikään kokeiltu esimerkiksi Kreikassa, eikä silläkään ollut positiivisia seurauksia. Myös monet suomalaiset ovat kokeilleet ylivelkaantumista ikävin seurauksin. Siitä huolimatta Rinteen lobbarihallitus on nyt ajamassa Suomi-bussillaan tuohon samaan rotkoon. Kuskin paikalla istuu Antti, kytkintä painaa Juha ja vaihteita vaihtaa Pekka. Li toimii rahastajana ja Anna-Maja bussiemäntänä.

Suomen hyvinvointivaltio saatiin vuosien 2015 – 2019 hallituksen aikana viimein takaisin nousu-uralle, kun maahan syntyi historialliset 140 000 uutta työpaikkaa, pienipalkkaisuus väheni, eriarvoisuus väheni, syrjäytyminen väheni ja tuloerot vähenivät jo entisestään mitättömistä eroista. Yhteiskunnan heikompiosaisten kannalta oikeistohallitus teki siis erittäin ansiokasta työtä, vaikka tuloerojen pienentyminen onkin kansantalouden kannalta ikävä merkki. Kaikkien mittareiden mukaan nyt päättynyt pääministeri Sipilän hallituskausi oli siis menestys. Kuten välittömästi vaalien jälkeen Tamperelainen-lehden kolumnissani kirjoitin, loppui lupaavasti alkanut hyvinvoinnin nousukausi vaaleihin. Kirjoitin silloin, että Suomen olisi pakko jatkaa terveen talouden ja menoleikkausten tiellä, koska muuten meillä ei tule olemaan varaa nykyisen hyvinvointimme ylläpitämiseen.

”Maamme on vaarassa joutua neljän positiivisen vuoden jälkeen vastuuttoman helppoheikkitalouden kurimukseen tulevien sukupolvien kustannuksella. Terve talous on hyvinvoinnin edellytys, koska ilman sitä meillä ei ole laadukkaita hoivapalveluja, sosiaaliturvaa saati ilmastonmuutoksen torjuntaa. Miljardien katteettomat vaalilupaukset eivät ole tervettä taloutta.”
Jocka Träskbäck Tamperelainen-lehdessä 17.4.2019

Hallitusneuvotteluista mediaan tihkuvien tietojen mukaan nyt on käymässä juuri kuten kolme päivää vaalien jälkeen ennustin. Rinteen johdolla Suomi on luisumassa terveen talouden aikakaudesta helppoheikkitalouteen, jossa porsastellaan miljardiluokan velkataakka lastemme ja lastenlastemme piikkiin. Rinne ei tunnetusti välitä missä kunnossa Suomi on sadan vuoden kuluttua, koska ei ole silloin enää elossa, joten siellä tulevia sukupolvia tuskin ajatellaan.

Keskituloinen suomalainen lapsiperhe maksaa tuloistaan jo nyt 74 prosenttia erilaisia veroja, ja jatkossa vieläkin enemmän. Tuloveron progressio on työlle asetettu haittavero. Tätä ahkeruuden haittaveroa tullaan Rinteen esityksessä kiristämään, kun suomalaisia ryhdytään palkitsemaan toimettomuudesta entistä avokätisemmin – tavallisten ahkerien suomalaisten kustannuksella.  Valtaosa SAKSDP:n vaalilupauksista tarkoittaa entistä suurempien rahasummien siirtämistä palkansaajien taskuista muiden taskuihin. Tuossa satumaailmassa ahkeruudesta ei nimittäin palkita, vaan rankaistaan. Nyt jos koskaan työttömyys uravalintana näyttää houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Olen esittänyt koulujen taloustaitojen opetuksen lisäämistä ja tehnyt taloustiedon oppiaineesta kansalaistaloitteen yhdessä Elias Rautakorven kanssa. Liian monen suomalaisen tiedot talouden perusteista ovat nimittäin nykyisin pahasti retuperällä. Ei ymmärretä mistä raha tulee saati miten sitä pitäisi käyttää. Rinteen tuore lausunto leikkausten tarpeettomuudesta on konkreettinen osoitus siitä miten vakava ongelma talouden perusteiden osaamisessa on. Miten tavallinen suomalainen voisi osata hoitaa talouttaan, jos edes tuleva pääministeri ei ymmärrä talouden perusteista tuon taivaallista? Liian moni suomalainen uskoo otsikossa mainittuun rahaa sylkevään taikaseinään.

Tällä hetkellä 500 000 suomalaista on ulosotossa ja 380 000 suomalaisella on merkintä maksuhäiriöstä. Ulosotossa on siis uskomattomat yhdeksän prosenttia kaikista suomalaisista ja 11 prosenttia kaikista täysi-ikäisistä. Jos hallitus muodostetaan Säätytalolla parhaillaan neuvottelevista lobbareis… siis puolueista, voidaan tulevina vuosina jännittää lähinnä sitä kumpi nousee enemmän, ulosotossa vai maksuhäiriörekisterissä olevien määrä. Murskaavan vaalitappion jälkeen omien äänestäjiensä muroihin parhaillaan virtsaava Keskusta on nyt vaa’ankielen asemassa. Jos sieltä löytyy edes ripaus selkärankaa, isketään Säätytalolla hanskat tiskiin jo tällä viikolla.

Itse veikkasin viime viikolla, että Keskusta vetäytyy neuvotteluista jo tällä viikolla ja että Rinne heivataan samalla takariviin. Seuraavan hallitustunnustelijan myötä Suomeen saadaan oikeistohallitus, joka pelastaa mitä vielä pelastettavissa on. Jos näin ei käy, tulee hallitus hajoamaan viimeistään, kun sipiläläisiin ja kaikkoslaisiin repeytyneen Keskustan kannatus vajoaa kahden vuoden sisällä kymmenen prosentin tuntumaan. Silloin Keskustan nimi voidaan pyyhkiä lopullisesti suurten puolueiden listalta. Aikaistetuissa vuoden 2021 eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset ja Kokoomus tulevat saamaan murskavoiton, jonka jälkeen on edessä vihervasemmiston runteleman ja korviaan myöden velkaisen maan uudelleenrakennus rajuin leikkauksin. Silloin onneksi tiedetään mihin suuntaan hyvinvointivaltion alasajosta syyttävä sormi osoittaa.

JockaTV: Nuoret istutetaan vasemmistotaksin maksajan paikalle

Kommentoin SAK/SDP:n järjenvastaista suunnitelmaa ryhtyä syrjimään nuoria työmarkkinoilla ihan lain voimalla. Esityksen mukaan yritysten tulisi ensin irtisanoa nuoret, vaikka heidän osaamisensa, koulutuksensa ja arvonsa yritykselle olisi yritykselle vanhempia työntekijöitä suurempi. Lisäksi vihervasemmiston varjobudjetit paljastavat, että nuoret ollaan panemassa maksajan rooliin kaikkien kolmen vasemmistopuolueen (vihreät, demarit ja vasemmistoliitto) suunnitelmissa.

Vaalilupausten korulauseet ovat perinteisesti maailmaa syleileviä, mutta tarkemmin katsottuna tulevia sukupolvia ollaan parhaillaan istuttamassa vasemmistotaksissa maksajan paikalle. Syy tähän on selvä: Nuoret eivät äänestä, joten nuorten piikki on nyt auki.

Kuntavaaleissa nuorten aikuisten 18-25-vuotiaiden äänestysprosentti jäi vaivaiseen 30 prosenttiin, kun koko kansan keskiarvo oli lähes kaksinkertainen 58,3 prosenttia. Nuorilla, nuorilla aikuisilla ja nuortenmielisillä on ensi keväänä mahdollisuus pitää puoliaan. Muuten edessä on tulevien sukupolvien velkataakan merkittävä lisääntyminen. Voit lukea pidemmän kirjoitukseni samasta aiheesta tästä linkistä.

Nuorille potkut ensimmäisenä – SAK haluaa ikäsyrjinnän lakiin

JULKAISTU 7.11.2018: Suomalaisille on suotu vapaus äänestää eduskuntaan ihmisiä, joiden he uskovat tuovan parempaa tulevaisuutta. Jostain syystä nuoret aikuiset eivät kuitenkaan äänestä. Viime kuntavaaleissa koko kansan äänestysprosentti oli 58,3, mutta alle 25-vuotiaista vain alle kolmannes käytti äänioikeuttaan. Heidän äänestysprosenttinsa oli vain 30, eli noin puolet koko kansan vastaavasta. 25-35-vuotiaiden äänestysprosentti oli sekin vain vaivaiset 40. Nuoret ja nuoret aikuiset eivät siis astu vaaliuurnille puolustamaan itseään ja tulevaisuuttaan. Osin juuri siksi heidän oikeuksiaan poljetaan päätöksenteossa.

Helsingin Sanomat 7.11.2018

Vanhan sanonnan mukaan äänestysoikeuden käyttäminen on valitusoikeuden lunastamista. Se pitää paikkansa. Nuoret ja nuoret aikuiset julistavat päivittäin sosiaalisessa mediassa päivänpolttavista asioista, mutta yhä useampi ei ole kuitenkaan käynyt äänestämässä korjatakseen mainitsemiaan epäkohtia. Koska nuoret eivät äänestä, on heiltä helppoa viedä rahat, eläkkeet ja työpaikat. Tulevissa eduskuntavaaleissa nuoria tarvitaan vaaliuurnille enemmän kuin koskaan aiemmin, sillä muuten heidän työpaikkansa voivat olla historiaa.

Ennakkoon äänestäneet vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

”Tulevissa eduskuntavaaleissa nuoria tarvitaan vaaliuurnille enemmän kuin koskaan aiemmin.”

Sipilän hallituskaudella Suomeen on syntynyt ennätysmäärä uusia työpaikkoja, ja taloudessa on nähty hienoa kasvua lähes vuosikymmenen kituuttamisen jälkeen. Ikävä kyllä tuo kehitys ei ole pysyvää, sillä seuraava kansainvälinen taloustaantuma voi iskeä jo seuraavalla hallituskaudella. Silloin Suomi on ajautumassa uuteen kurimukseen, jossa työpaikat tulevat taas kerran olemaan kortilla. Nyt on hyvin tärkeää huomata, että SAK ja sen poliittinen marionetti SDP haluavat pakottaa yritykset irtisanomaan nuoret työntekijät ensimmäisenä.

Mistä on siis kyse?

SDP:n työmarkkinasiipi SAK ilmoitti tänään Helsingin Sanomissa haluavansa Suomeen lakisääteisen irtisanomisjärjestyksen, jonka myötä työnantajat pakotettaisiin antamaan työntekijöille potkut ikäjärjestyksessä. Esityksen mukaan yritysten pitäisi jatkossa irtisanoa työntekijöitä heidän ikänsä perusteella riippumatta työntekijöiden kokemuksesta, osaamisesta tai tuottavuudesta. SAKSDP haluaa siis ikäsyrjntään pakottavan lain, jonka se kaiken lisäksi ilmoittaa olevan yksi heidän virallisista vaalitavoitteistaan seuraavalle hallituskaudelle 2019-2023.

Kyse ei ole mistään satunnaisesta harkitsemattomasta lausahduksesta, vaan pitkään harkitusta esityksestä. Edellisen kerran SAK esitti nimittäin yritysten pakottamista ikäsyrjintään jo vuonna 2009, jolloin tuosta yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon irvikuvasta jouduttiin kuitenkin luopumaan. Nyt on käynnistynyt uusi yritys, jolla SAK pyrkii saamaan iäkkäät ihmiset äänestämään demareita. Suunnitelman vahvuus on siinä, että vanhempien ihmisten äänestysprosentti on merkittävästi nuoria suurempi.

Yhdenvertaisuuslaki 8 §
”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vahvisti tänään, että esityksen tarkoituksena on parantaa ikääntyneiden työllisyyttä. Toisin sanoen tarkoituksena on heikentää nuorten työllisyyttä. 25-34-vuotiaiden työttömyysaste on ollut edellisen taantuman alkamisesta saakka jo yli vuosikymmenen ajan kaukana huippuvuosista, mutta SAK:n saadessa tahtonsa läpi tulee nuorten ja nuorten aikuisten työttömyys kasvamaan nykyisestä merkittävästi juuri uuden taantuman kynnyksellä. Tällä esityksellä pyritään siis varmistamaan, että nuoret aikuiset jäävät seuraavan taantuman jalkoihin kaikkein pahiten, vaikka juuri heissä on Suomen tulevaisuus.

”Ammattiliitot vaativat siis lakiin pykälää työntekijöiden pakollisesta eriarvoistamisesta.”

Nuorten ja nuorten aikuisten täytyy nyt ryhdistäytyä ja äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa sankoin joukoin tällaista järjettömyyttä vastaan. Tällä aloitteella kalastellaan suurten ikäluokkien ääniä, ja vaalitempun onnistuessa sekä irtisanomisjärjestyksen toteutuessa nuoret tulevat todennäköisesti menettämään työpaikkojaan iäkkäämmille. Pallo on nyt nimenomaan nuorilla, joista vain alle kolmannes äänesti edellisissä kuntavaaleissa. Lähtevätkö nuoret rohkeasti puolustamaan oikeuksiaan vaaliuurnille vai tyytyvätkö he valittamaan kohtaloaan somessa? Siinä on olennainen kysymys.

Tällä videolla käsittelen samaa aihetta.

Seuraavissa vaaleissa tarvitaan kansallinen ryhtiliike, jossa nuoret suuntaavat joukolla vaaliuurnille varmistamaan, ettei vasemmisto romuta heidän työehtojaan ja jaa heidän työpaikkojaan iäkkäämmille. Jatkossa on nimittäin aivan turha huutaa tuskaa sosiaalisessa mediassa, jos äänioikeus on jäänyt käyttämättä eduskuntavaaleissa. Valitusoikeus pitää lunastaa.

Yhdenvertaisuuslaki 12 §
Ikään tai asuinpaikkaan perustuva erilainen kohtelu on lisäksi oikeutettua, jos kohtelulla on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen tai työmarkkinoita koskeva tavoite taikka jos erilainen kohtelu johtuu eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.

Olen jo vuosien ajan ihmetellyt ammattiliittojen sotkeutumista maamme lainsäädäntöön ja jatkuvia pyrkimyksiä sotkeutua yritysten toimintaan. Myös Sipilän hallitus on epäonnistunut siinä pahemman kerran. Hallitus on antanut kerta toisensa jälleen ammattiliitoille veto-oikeuden päätöksiinsä. Seuraukset näkyvät nyt, kun SAK ilmoittaa jo hyvissä ajoin ennen vaaleja miten se aikoo muuttaa Suomen lakeja, vaikka yhtään ammattiliittoa ei ymmärtääkseni ole äänestetty eduskuntaan. SAK perustaakin vaatimuksensa siihen, että sen komennossa oleva SDP tekee juuri kuten isännät Hakaniemessä käskevät. Suomalainen demokratia on kriisissä, kun päätösvalta on siirretty eduskunnalta satunnaiselle yhdistykselle.

Jäsenmääränsä romahduksesta kipuilevat ammattiliitot pyrkivät parhaillaan saamaan kadonnutta arvovaltaansa takaisin kaikin mahdollisin keinoin. Ikävä kyllä keinot tarkoittavat käytännössä kerta toisensa jälkeen työttömyyden ja kurjuuden maksimointia, jotka ovat toki jo kaikille tuttuja ammattiliittojen ja vasemmiston etuja ja tavoitteita. Molempien kannatus nimittäin kumpuaa juuri niistä. Mikäli ammattiliittojen talutusnuorassa oleva SPD nousee ensi kevään eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi, voivat nuoret jättää hyvästit työpaikoilleen. Siksi nuoret tarvitaan vaaliuurnille.

Äänestämällä työpaikat voidaan vielä pelastaa.