Tapahtuma-ala jätettiin yksin – hallitus ei ymmärrä seurauksia

Tapahtuma-ala on syvässä kriisissä, koska määräykset ovat sulkeneet toimialan ja hallitus on jättänyt sen ilman tukea. Kyse on alasta, jonka henkilöstöstä valtaosa on näkymätöntä. Artistit ja näyttelijät ovat rakastettuja tähtiä, mutta heidän taustallaan työskentelevät eivät parrasvaloissa paistattele. Nyt he ovat näkymättömiä myös hallituksen poliitikoille, jotka vannovat kulttuurin nimeen vain vaalikampanjoissaan neljän vuoden välein.

Olen itse tehnyt 30 vuoden työuran tapahtuma-alalla, joten koen alan kriisin läheiseksi. Vuonna 1990 alkanut urani on sisältänyt tuhansia keikkoja ravintoloissa, konserteissa, kiertueilla ja festareilla. Ensin DJ-keikkoja, sitten myös artistina ja viime vuosina toimittajana. Alan kulisseissa työskentelee valtava joukko ahkeria ihmisiä, jotka ovat olleet maaliskuusta saakka ilman työtä. Keikkakalenterit tyhjentyivät silloin yhdessä päivässä. Elokuussa Suomessa ehdittiin järjestää muutama festivaali, kunnes niiden järjestäminen muuttui taas mahdottomaksi. Ehdin tuolloin käydä työkeikalla Vaasa Festivaleilla, josta tässä alla videoraportti.

Suomen tapahtumateollisuuden parissa työskentelee 3 200 yritystä sekä kymmeniä tuhansia yksinyrittäjiä, työntekijöitä ja freelancereita. He pitävät kulisseissa huolta siitä, että teattereissa on lavasteita, konserteissa vessoja, messuosastoilla sähköä, festareilla esiintymislavat, artisteilla monitorimiksaus ja laulajien taustalla muusikot. Tämä kaikki siksi, että suomalaiset voisivat nauttia rakastamiensa tähtien esityksistä. Nyt näitä ammattilaisia kutsutaan massatyöttömiksi.

Aamulehti 10.9.2020

Eduskunta edellytti ravintolat sulkiessaan (HE 67/2020), että hallitus korvaa aiheutuvat vahingot kohtuullisella kompensaatiolla. Sellaista ei tullut, ja samaan aikaan tapahtuma-ala jäi täysin ilman tukia. Ymmärrän koronarajoitusten tarpeen, mutta niiden myötä tapahtuma-alaa pitäisi tukea taloudellisesti, jotta se ei kaatuisi tähän kriisiin.

Tapahtumien vaikutukset yhteiskuntaan. Kuva: Tapahtumateollisuus

Turun yliopiston toimialatutkimuksen mukaan tapahtuma-alaa uhkaa jopa 1 500 miljoonan euron menetykset. Ilman tukea tullaan näkemään konkurssiaalto ja ilman työtä olevat tuhannet ammattilaiset suuntaavat kortistoon tai uusille toimialoille. Eikä kyse ole vain tapahtuma-alasta, vaan myös hotelleista, takseista, kaupoista ja ravintoloista. Blockfest on tuonut talousalueelle vuosittain jopa 18 miljoonaa euroa ja Alihankintamessut 6,4 miljoonaa euroa. Lisäksi teatterit tuovat kukin vuosittain miljoonia euroja alueilleen.

Maaliskuussa esitimme lääkkeeksi arvonlisäverojen palauttamista yrityksille ja työnantajamaksujen perimisestä luopumista määräajaksi. Tapahtuma-ala tarvitsee lisäksi tukikriteerien uudelleen määrittelyn kausittaiseen toimintaan soveltuviksi. Vain siten yleisötapahtumia ja kulttuuria on varmuudella tarjolla myös ensi vuonna. Kuka tekee jatkossa festivaaleja, teatteria, konsertteja ja muita yleisötapahtumia, jos alan yritykset ovat konkurssissa ja tekijät vaihtaneet alaa?

Toimenpiteitä tarvitaan NYT.

Voin tilata Italiasta laatikollisen viiniä kotiovelle – mutta en sixpackia suomalaisesta pienpanimosta

Pääministeri Marinin neuvottelema EU-elvytyspaketin mahalasku on vienyt huomiota ongelmalta, jossa Suomi rikkoo tietoisesti EU-oikeutta yrittämällä kieltää alkoholijuomien etämyynnin ulkomailta suomalaisiin koteihin. Tuotteiden (myös alkoholin) ja palvelujen vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin perusperiaate, joten Suomi ei voisi kieltää vaikka haluaisikin. Ja yritystä siihen virkamiehillä on viime aikoina toden totta ollut. Nyt myös kokoomuksen euroedustaja Petri Sarvamaalta tulee Brysselistä arvokasta tukea tärkeän epäkohdan korjaamiseen.

Heinäkuussa paljastui, että suomalaisten pienpanimojen etämyyntiä koskevassa käsittelyssä sosiaali- ja terveysministeriö esitti Marinin hallitukselle perättömiä tietoja, joiden esittämisen jälkeen hallitus päätti olla vapauttamatta kotimaisten pienpanimoiden etämyyntiä. On syytä epäillä, että päätös tehtiin ainakin osin perättömien tietojen pohjalta. Hallitus torppasi esityksen etämyynnistä, vaikka vihreät ja keskusta olivat puheenjohtajiaan myöden julkisuudessa liputtaneet pienpanimojen etämyynnin puolesta. Juhlapuheissa puhuttiin siis täysin muuta kuin todellisuudessa päätettiin. Käänsiko takin siis vihervasemmiston perinteisesti kannattama holhous vai kenties virheelliset tiedot päätöksenteon tukena?

Mitä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet sitten perättömästi väittivät? Esimerkiksi sitä, että Valvira olisi ollut tekemässä poliisille 12 esitutkintapyyntöä alkoholia toisista jäsenvaltioista myyvistä yrityksistä. Valvira vastasi kysyttäessä, että se ei ole tehnyt tutkintapyyntöjä ja pahoitteli Valvirasta riippumattomista syistä alkunsa saanutta kohua. Näiden tietojen valossa voidaan katsoa, että ministeriö esitti hallitukselle päätöksenteon pohjaksi perättömiä väitteitä. Tutkintapyyntöjen lisäksi ministeriö esitti hallitukselle niin ikään vailla perusteita, että Ruotsin Systembolagetilla ei olisi etämyyntiä koskevia poikkeuksia. Miten on mahdollista, että ministeriössä kukaan ei joudu vastuuseen perättömien väitteiden esittämisestä hallitukselle?

Vasemmalla sosiaali- ja terveysministeriön materiaali hallitukselle ja oikealla Valviran lausunto kyseisestä väitteestä.

Kesäkuussa 2020 Suomen korkein hallinto-oikeus antoi tärkeän ennakkoratkaisun (KHO:2020:77), joka antoi ministeriölle kylmää kyytiä vesittämällä ministeriön sekä terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väitteet, joiden mukaan alkoholin etämyynti ulkomailta Suomeen olisi laitonta. Suomi ei nimittäin ollut tehnyt komissiolle direktiivin edellyttämää etämyynnin kieltämistä koskevaa ilmoitusta, ja ilmoittamatta jääneitä kansallisia määräyksiä ei voida soveltaa. Näin ollen ministeriön ja virkamiesten väitteet laittomuudesta ovat olleet alusta saakka perättömiä. Ministeriö vahvisti 24.4.2019, ettei Suomi ollut tehnyt komission edellyttämää tiedonantoa. Syy siihen on luonnollinen, sillä komissio ei olisi hyväksynyt perusperiaatteitaan loukkaavaa etämyynnin kieltoa. Keväällä 2020 myös Suomen verohallinto totesi etämyynnin ulkomailta Suomeen lailliseksi. Se oli verottajalta suoraselkäinen lausunto.

Minä siis voin tilata – ja perjantaina viimeksi tilasinkin – laatikollisia viiniä Italiasta suoraan kotiovelleni, mutta en voi tilata sixpackia olutta paikalliselta pienpanimolta. Kotimainen ja ulkomainen yritys ovat siis kuluttajakaupassa edelleen räikeästi eriarvoisessa asemassa nimenomaan siten, että suomalainen yritys on heikommassa asemassa. Monissa euromaissa oman maan yrityksiä pyritään suosimaan ulkomaisten kustannuksella, mutta Suomessa tilanne on päinvastoin. Ehkä juuri samasta syystä Marin neuvotteli meille 3 400 miljoonan euron laskun eteläeurooppalaisten maiden talouskasvun tueksi.

Suomi maksaa, kun muut juhlivat.