Soten ongelmia ei korjata verorahalla

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen uudistus konkretisoituu näinä päivinä poliittisille päättäjille, kun aluevaltuustot ja aluehallitukset joutuvat tekemään päätöksiä säästötoimista. Rahat ovat loppu kaikilla hyvinvointialueilla, vaikka esimerkiksi palkkaharmonisointi on vasta alussa. Kaikille lienee selvää, että uudistus oli talouden puolesta holtittomasti hoidettu, ja seuraukset tulevat näkymään vielä vuosikausia. Olen aiemminkin kirjoittanut, että hyvinvointialueiden yhdistämiseen tulee varautua, koska se on vääjäämättä edessä. Suomen kokoiseen maahan 21+1 aluetta valtuustoineen, hallituksineen ja hallintohimmeleineen on yksinkertaisesti liikaa.

Nyt on perusteltua kysyä miten karsittaviin palveluihin oli aiemmin rahaa? Vai oliko silloinkaan? Viime aikoina olemme saaneet lukea selvityksistä, joiden mukaan julkisen sektorin lääkärit ottavat vastaan huomattavasti vähemmän potilaita kuin aiemmin. Muutos lisää lääkäripulaa ja kustannuksia, kun hyvinvointialueet joutuvat turvautumaan kalliisiin vuokralääkäreihin. Lääkärien tehokasta työaikaa kuluu nyt aiempaa enemmän erityisesti kirjaamiseen, mutta myös lausuntojen ja todistusten tekemiseen. Tässä on nyt vakavan tarkastelun ja muutosprosessin paikka. Lääkärin arvokasta työaikaa ei ole kestävää käyttää kirjaamiseen, jonka aiemmin tekivät sihteerit.

25 vuodessa suomalaisten käynnit terveyskeskuksissa ovat laskeneet 2 000 käyntikerrasta per tuhat ihmistä 1 200 käyntikertaan per tuhat ihmistä. Vuodesta 2008 terveyskeskusten lääkärien määrä on kasvanut noin neljälläsadalla. Tämä kehitys ei ole riittänyt kompensoimaan tuottavuuden romahdusta, sillä samaan aikaan lääkärit on pantu tekemään sihteerien työt. Kirjaamisen lisäksi työaikaa vieviä lausuntoja ja todistuksia on valtavasti aina omaishoidosta ja kuntoutustuesta ajokykyyn sekä lääkekorvauksista edunvalvontaan. Nyt tulee arvioida kriittisesti onko tällainen lausuntotaakka perusteltua, kun seurauksena lääkäreillä on vähemmän aikaa potilastyöhön. Potilastietojen kirjaamisvelvoitetta tulee keventää ja kirjaamista hoitamaan tulee palkata sihteereitä, jotta lääkärit eivät käytä kallisarvoista työaikaansa paperitöihin.

Hyvinvointialueille ei pidä antaa lisää rahaa, koska rakenteellisia ongelmia ei korjata kaatamalla niiden päälle loputtomasti veronmaksajien omalla työllään ansaitsemaa rahaa. Hyvinvointialueiden tulee keskittyä vastuulliseen talouteen ja hoitojonojen lyhentämiseen korjaamalla ongelmien varsinaiset juurisyyt, joista lääkärien työtehon parantaminen on vain yksi väline. Se on kuitenkin väline, jonka seuraukset näkyvät nopeasti potilastyössä ja päivystysten ruuhkien vähenemisenä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälä-Vesilahden Sanomissa 15.11.2023.

Omavaraisempaa Eurooppaa, kiitos.

Euroopan unioni on tilanteessa, jossa kansainväliset konfliktit ja pandemia ovat aiheuttaneet haasteita ulkorajoilla ja osoittaneet haavoittuvuuksia toimitusketjujen häiriötilanteissa. Unionin täytyy siksi vahvistaa puolustustaan ja omavaraisuuttaan. Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta tässä kehityksessä kokoaan selvästi suuremmaksi toimijaksi.

Suomi on osa läntistä arvoyhteisöä, ja Nato-jäsenyyden myötä suomalaisen puolustusteollisuuden merkitys kasvaa. Euroopan puolustuksen riippuvuus Yhdysvalloista tarkoittaa, että unionin intresseissä on kasvattaa omavaraisuutta puolustusteollisuudessa. Suomessa toimiala on keskittynyt lähinnä Pirkanmaalle, joten maakunnan rooli tulee olemaan huomattava. Tampereella toimii lukuisia puolustusklusterin yhtiöitä ja ala työllistää noin 10 000 ihmistä. F-35 -hävittäjähankinta näkyy sekin vielä vuosikymmenten ajan teollisena yhteistyönä Pirkanmaan yrityksissä.

Ukrainan sota muistuttaa meitä ruokavarmuudesta, joka on keskeinen osa huoltovarmuutta. Maatalouden kannattavuus ja riittävät toimintaedellytykset ovat ratkaisevia kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle. Unionin omavaraisuus ja kilpailukyky kasvavat jatkossa strategisten raaka-aineiden saatavuuden, jalostuksen ja kiertotalouden asetuksella, joka edellyttää Euroopassa louhittavien strategisten raaka-aineiden määrän kolminkertaistumista vuoteen 2030 mennessä.

Suomen tulee hyötyä tästä kehityksestä lisäämällä omaa jalostustaan ja kiertotalouttaan. Vaasan akkutehdas olisi toteutuessaan mainio esimerkki korkeasta jalostusarvosta. Asetuksen mukaan 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista täytyy jatkossa jalostaa EU-alueella ja kierrätetyn materiaalin osuus nostaa 15 prosenttiin. Suomella ei ole varaa jättäytyä Euroopan Kongoksi, josta kaivannaiset lähetetään jalostettavaksi muihin maihin. Siksi meidän täytyy jalostusarvoa kasvattamalla varmistaa, että Suomeen jää nykyistä suurempi osuus raaka-aineiden arvosta. Varmistetaan siis paikkamme käynnissä olevan kehityksen hyötyjien leirissä.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 8.11.2023.

Hyvinvointialueiden tietojärjestelmiä järkeistettävä

Hyvinvointialueiden tietotekniikan kulut ovat tähtitieteelliset, mutta merkittäviä säästöjäkin on saatavissa. Hyvinvointialueella on nykyisin käytössä satoja tietojärjestelmiä, joista osa on peräisin vuosikymmenten takaa. Suomen julkisella sektorilla ylläpidetään tuhansia eri järjestelmiä, ja joukossa on merkittäviä päällekkäisyyksiä hyvinvointialueiden kesken. Ei tarvitse olla tietotekniikan insinööri ymmärtääkseen, että tällaista järjestelmien sillisalaattia ei kannata ylläpitää. Vanhojen tietojärjestelmien ylläpito ja yhteensovittaminen uusiin vie nimittäin merkittävästi resursseja. Eli veronmaksajien rahaa.

Julkisen sektorin tietojärjestelmiin vuosikymmenten varrella rakentunut himmeli tarvitsee isoa leikkuria, jotta järjestelmiä saadaan vähennettyä nykyisestä ja uusien järjestelmien myötä käytettävyys päivitetään tälle vuosituhannelle. Yksi uusi järjestelmä voi korvata useita vanhoja ja samalla parantaa käyttäjiensä työtehoa. Tekoälyn luomat mahdollisuudet tiedon louhinnassa ja koostamisessa tulee ottaa vakavasti, sillä ne hakevat vertaistaan jo lähitulevaisuudessa. Tietojärjestelmien ylläpito vie rahan lisäksi myös paljon energiaa, joten järjestelmien määrän vähentäminen on myös ympäristöteko.

Esittämäni uudistus ei tarkoita, että julkisen sektorin tulisi itse ryhtyä ICT-tuottajaksi, sillä se ei kuulu valtion tai hyvinvointialueen ydintehtäviin. Tähtitieteellisen kallis Apotti on hyvä esimerkki julkisen sektorin akilleen kantapäästä, eli hankintaosaamisen puutteesta. Tietojärjestelmien konsolidoinnissa tuleekin käyttää tilaajana tahoa, jolla on riittävän hyvä tietotekniikan hankintaosaaminen ja jolla on asiantuntemusta sote-alan tarpeista ja käytänteistä. Varsinainen tuotanto voidaan sitten tilata yksityisen sektorin yrityksiltä. Se kuitenkin edellyttää, että järjestelmät rakennetaan avoimella lähdekoodilla ja ilman riskiä ajautua niin sanottuun vendor lockiin, eli yhden kaupallisen toimijan vangiksi. Tietojärjestelmien siivoustalkoot olisi hyvä aloittaa pala kerrallaan jo aivan lähivuosina ennen kuin hyvinvointialueita ryhdytään yhdistelemään.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 7.9.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Edessä kipeitä päätöksiä

Maamme suurimmasta hallintouudistuksesta on kulunut puoli vuotta, joten nyt voimme tehdä ensimmäisiä analyysejä uudistuksen onnistumisesta. Palvelujen käyttäjiltä saatu palaute ei ole ollut mairittelevaa. Uusi hallitusohjelma pyrkii korjaamaan tilannetta monipuolisella soten korjaussarjalla ja suitsimalla holtitonta rahankäyttöä. Resurssien ollessa niukat tulee niitä käyttää erityisen vastuullisesti ja tehokkaasti, jotta kriittiset palvelut voidaan turvata myös tuleville sukupolville. Tämä tulee tarkoittamaan aluevaltuustoon valituille päättäjille myös kipeitä päätöksiä ja kompromisseja. Vaalien alla julistetut lupaukset esimerkiksi palveluverkoston pysyvyydestä tulevat jäämään monin paikoin toteutumatta. Se toki tiedettiin jo ennen aluevaaleja.

Toiveajatteluun on houkuttelevaa turvautua, kun arkirealismi on liian karvasta kertoa äänestäjille. Eräs nuori mies totesi äskettäin eduskunnassa, että ”Vastuun kantaminen on vaikeampaa kuin eläminen velaksi, jotta poliitikko saisi helpommin ääniä taas seuraavissa vaaleissa”. Naulan kantaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa rahat on tuhlattu ja vyötä täytyy kiristää. Monen poliitikon voi olla jatkossa haastavaa kohdata esimerkiksi äänestäjiä, joille on luvannut jokaiseen kuntaan terveyskeskuksen. Nuoruudessani kaduilla oli sanonta, jonka mukaan suu teki lupauksia, joita kroppa ei pystynyt lunastamaan. Nyt on kyse eri toimialasta, mutta analogia on sama. Uskon, että suomalaiset kyllä ymmärtävät talouden realiteetit, kunhan asiasta puhutaan avoimen rehellisesti ilman katteettomia lupauksia. Raha kun ei vieläkään tule maagisesta taikaseinästä.

Äänestäjien luottamuksen saamiseksi eivät riitä vaalilupaukset, sillä luottamus täytyy ansaita uudelleen ja uudelleen. Meidät aluevaltuutetut on valittu edustamaan kaikkia pirkanmaalaisia, joten edustamme myös sinua. Jostain syystä kynnys ottaa yhteyttä aluevaltuuston asioissa vaikuttaa olevan korkeampi kuin oman kunnan asioissa. J.K. Paasikivi totesi aikanaan viisaasti, että tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Sama pätee myös aluevaltuustoon ja sote-uudistukseen, sillä päättäjät eivät voi puuttua ongelmiin, jos niistä ei ole tietoa. Siksi epäkohtia huomatessaan kannattaa ottaa yhteyttä valtuutettuihin, jotta sote-uudistukseen jääneitä valuvikoja saadaan korjattua. Monia epäkohtia onkin jo saatu korjattua jopa muutamalla puhelinsoitolla ja sähköposteilla, joten aktiivisuus on ollut valttia. Toiset epäkohdat tarvitsevat sen sijaan lainsäädännön korjausliikettä. Yhteistyö on kuitenkin yleensä ratkaisu.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja
konserni- ja toimitilajaoston jäsen

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 28.6.2023.

Boomeri-isän luottokortti leikattiin kahtia

Kirjoitin viime syksynä tässä lehdessä fiktiivisen tarinan perheestä, jonka tytär oli saanut käsiinsä boomeri-isänsä luottokortin. Nyt tuo kortti on viimein leikattu kahtia ja on tullut aika kääriä hihat. Orpon hallitusohjelman kantavana teemana on valtion talouden tasapainotus, sillä holtittoman neljän vuoden lasku täytyy maksaa. Julkista taloutta vahvistetaan ja taloutta tasapainotetaan peräti kuudella miljardilla eurolla. Se on ryhtiliike, joka tulee ikävä kyllä näkymään myös leikkauksina.

Kyseessä on Suomen historian yrittäjämyönteisin hallitusohjelma, joka korostaa ahkeruutta ja työntekoa. Yhteiskunnassa ei voi olla oikeuksia ilman velvollisuuksia. Veronmaksajien hartiat eivät nimittäin kestä, jos saajien määrä kasvaa ja maksajien määrä vähenee. Työn tekemisestä täytyy siksi tehdä kannattavaa jokaiselle elämäntilanteeseen katsomatta ja yrityksiä täytyy kannustaa työpaikkojen luomiseen yksityiselle sektorille. Hallitusohjelma parantaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja lisää suomalaisten ostovoimaa. Lisäksi laittomien lakkojen sanktiot vähentävät AY-liikkeen kannustimia järjestää poliittisia lakkoja Suomen pysäyttämiseksi milloin milläkin verukkeella.

Tampereelle ja Pirkanmaalle positiivisia kirjauksia ovat panostukset TKI-rahoitukseen ja liikenteen investointeihin. Pirkanmaalla on poikkeuksellisen vahvat klusterit esimerkiksi puolustusteollisuudessa ja ICT-alalla. Hallitusohjelma kuoppaa viimein pääradan kanssa rinnakkaisen metsäradan toteutumisen, kuten Tamperelainen-lehdessä 1.7.2020 peräänkuulutin. Tämän jätti-investoinnin sijaan kehitetään olemassa olevaa päärataa, mikä on julkisten varojen vastuullista käyttämistä. Lisäksi työ voidaan aloittaa heti ja tuloksia nähdään nopeammin. Tieinvestoinneissa etusijalle tulee asettaa ysitien lisäksi myös kolmostien oikaisu, joka on ollut maakuntakaavassa vuodesta 1992 lähtien.

Yrittäjät ja työnteko ovat yhteiskuntamme talouden selkäranka. Tämä näkyy varmasti jatkossa aiempaa paremmin. Vain terve talous mahdollistaa hyvinvoinnin.

Jocka Träskbäck
varakansanedustaja (kok.)
kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Pelastustoimi tarvitsee aktiivista VPK-toimintaa

Vuoden alussa toteutunut maamme historian suurin hallintouudistus keskittyy pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, joten julkisessa keskustelussa sote-asiat ovat saaneet lähes jakamattoman huomion. Uudistukseen sisältyvät pelastuspalvelut ovat kuitenkin jääneet liian vähälle huomiolle – ainakin merkitykseensä nähden.

Palomiehet on kautta aikojen kuvattu urheina sankareina, jotka vaaroja kaihtamatta pelastavat pulaan joutuneita kansalaisia. Mielikuva pitää toki paikkansa, mutta toimenkuvaan kuuluu paljon muutakin. Tärkeitä tehtäviä ovat myös esimerkiksi valistus ja ammatin esittely uravalintana. Viimeksi mainitun merkitys on nousemassa arvoon arvaamattomaan, sillä samaan aikaan kun mediassa keskitytään hoitajapulaan, on pelastajapula kriisiytymässä. Aiheesta ei vain puhuta riittävästi.

Toimin parhaillaan puheenjohtajana Pirkanmaan hyvinvointialueen työryhmässä, joka selvittää pelastusalan henkilöstön tilannetta yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja laatii aluevaltuustolle mietinnön toimenpide-ehdotuksineen. Työ on vasta alkanut, mutta jo nyt on selvää, että tilanne on huolestuttava varsinkin kansallisella tasolla.

Pirkanmaan tilanne on maakunnan vetovoiman ansiosta parempi kuin monilla muilla alueilla, mutta meilläkin tarvitaan kiireesti toimia, joilla tilanne voidaan korjata ajoissa. Yksi ratkaisuista on pelastusalan vetovoiman ja koulutuspaikkojen lisääminen. Toinen on maakunnallisen koulutuksen lisääminen. Muihin mahdollisiin ratkaisuihin työryhmämme ottaa aikanaan kantaa mietinnössään.

Nykyisin ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta kisailevat perheen lisäksi monet harrastukset, joten aika on kortilla. VPK-toiminta, eli sopimuspalokunnat, ovat Suomessa olleet perinteisesti yksi erittäin tehokkaista pelastustoiminnan muodoista. Harrastajamäärät ovat kuitenkin laskussa ja varsinkin arkipäivisin päivystyksiä on sen vuoksi paikoin hankala hoitaa. Silloin tilalle tarvitaan ammattilaisia, joiden määrä kuitenkin vähenee huolestuttavasti. Tätä turvallisuuden yhtälöä ei siis ole helppo ratkaista.

Vapaaehtoiset palokunnat ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä ja ne huolehtivat pelastustehtävistä peräti 90 prosentin alueella Suomen pinta-alasta. Tällä alueella asuu noin 46 prosenttia suomalaisista. Aktiivisten harrastajien merkitys on siis ratkaiseva. Nämä suomalaisten turvallisuudelle tärkeät vapaaehtoiset pitävät aktiivisesti huolta osaamisestaan koulutuksilla ja harjoittelulla, joten heidän merkittävä roolinsa suomalaisten arjen turvaajana tulee huomioida. Turvallinen Suomi syntyy vain yhteispelillä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälä-Vesilahden Sanomissa keskiviikkona 23.5.2023.

Nyt on aika kääriä hihat

Päättyneellä hallituskaudella kiireessä rakennetun sote-uudistuksen tarvitsemat korjaukset nousivat yhdeksi eduskuntavaalien pääteemoista. Toteutuneen sote-uudistuksen päätavoitteet ovat säästöjen ja palvelujen parantamisen sijaan hallinnon ja poliitikoiden hillotolppien lisääminen sekä yritysten poistaminen sote-alalta ja tukipalveluista. Suomi otti neljässä vuodessa 40 miljardia euroa lisää velkaa, josta 11 miljardia ei liittynyt kriiseihin. Rahanmenosta huolimatta terveyspalvelut sakkasivat laajalla rintamalla. Lienee selvää, että nyt on korjaussarjan aika. Yhdessä hallituskaudessa näitä ongelmia ei ehditä korjata.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on laskenut, että sote-alalle tarvitaan jopa 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2040 mennessä. Pitovoiman lisääminen ei riitä, sillä tarvitaan myös vetovoimaa. Hoitajakadon juurisyitä on monia, ja palkka on vain yksi niistä. Johtaminen ja työn arvostus sekä työssä jaksaminen ovat niin ikään tärkeitä tekijöitä. Lisäksi avustava henkilöstö tulee palauttaa, jotta rajallinen määrä hoitajia kykenee taas keskittymään potilastyöhön siivoamisen, ylimitoitetun päätetyön ja ruokien jakamisen sijaan. Eräs toimiva ratkaisu on kehittää eläköityneille hoitajille malli, jossa he voivat halutessaan jatkaa työuraansa niin, että tällaista työtä verotettaisiin kevyemmin. Nyt tarvitaan rohkeita avauksia.

Mielenterveysongelmien osalta tilanne on kriisiytynyt hyvin vakavaksi, ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikaisesti ryhtiliike. Tilanteen vakavuus antaa syyn ihmetellä miksi edelliset hallituspuolueet äänestivät terapiatakuun kumoon kesäkuussa 2022 äänin 63-88. Suomeen tarvitaan vastuullisempaa päätöksentekoa, jotta voimme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja saada suomalaiset jonoista hoitoon. Siinä tarvitaan myös yksityisiä yrityksiä. Sote-uudistuksen korjaussarjan toteutuminen riippuu seuraavan hallituksen kokoonpanosta. Vastuullista hyvinvointia ei nimittäin voi rakentaa velkarahalla.

Jocka Träskbäck
aluevaltuuston kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 19.4.2024.

Kilpailuttaminen on veronmaksajien etu

Vuodenvaihteessa aloittaneet hyvinvointialueet käyttävät valtavia rahasummia, joilla on tarkoitus tuottaa suomalaisille sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut. Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue, jonka kokonaismenot ovat tänä vuonna arviota 2,6 miljardia euroa. Summa on noin 5 000 euroa jokaista pirkanmaalaista kohti. Nettoveronmaksajille summa on merkittävästi tätä suurempi. Veronmaksajien omalla työllään ansaitsemaa ja valtiolle verotettua rahaa tulisi käyttää tehokkaasti, jotta sillä saadaan mahdollisimman paljon laadukkaita terveyspalveluita. Nyt näin ei kuitenkaan ole.

Marinin hallituksen kiireessä kyhäämään sote-lainsäädäntöön jäi monia valuvikoja, joita joudutaan korjaamaan vielä pitkään. Eräs valuvioista on johtanut siihen, että hyvinvointialueen tukipalveluita ei kilpailuteta avoimesti, vaan kilpailutusta kierretään ostamalla ennalta määriteltyjen yhtiöiden osakkeita. Omistuksen myötä niistä tulee niin sanottuja inhouse-yhtiöitä, joilta voidaan ostaa palveluita ilman kilpailutusta. Koska todellista kilpailua ei ole, ei näillä yhtiöillä ole myöskään kannustimia käyttää veronmaksajien rahaa tehokkaasti.

Pirkanmaan hyvinvointialue ostaa tänä vuonna palveluita noin tuhannella miljoonalla eurolla. Tästä merkittävä osa jää jatkossa avointen kilpailutusten ulkopuolelle. Tilanne on kriittinen suurelle joukolle yksityisiä yrityksiä ja yrittäjiä, jotka tarjoavat julkiselle sektorille tukipalveluita. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi siivous- ja ruokapalvelut, kuljetus ja logistiikka, työvaate- ja pesulapalvelut sekä tietotekniikka.

Inhouse-yhtiöiden käyttöä perusteltiin alunperin sillä, että ne järjestäisivät avoimet kilpailutukset yksityisen sektorin yrityksille. Tämä tavoite näyttää toistaiseksi jääneen juhlapuheiden asteelle. Seuraavan eduskunnan tuleekin puuttua lainsäädännön tasolla tällaiseen kilpailutusten kiertämiseen. Valtion ei koskaan pidä kilpailla yritysten kanssa, sillä Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjyyttä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 15.3.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Kolumni: Kauhea kankkunen ja korjaussarja

Elokuvassa Kauhea kankkunen joukko ystävyksiä irrottelee Las Vegasissa vailla arkirealismin pidäkkeitä. Holtiton juhliminen johtaa todellisuudentajun katoamiseen ja päättömään rahanmenoon. Polttarit päättyvät lopulta kalliiseen sekasortoon. Elokuvan avauskohtaukseen olisi sopinut fläppitaulu, jolle päähenkilö kirjoittaa ohjenuoraksi ”Rahaa on”. Seurue tekee nimittäin tulevaisuusinvestointeja esimerkiksi Black Jack -pelipöydässä. Todennäköisesti ystävykset olivat yhdessä todenneet, että rahaa voi käyttää rajattomasti pysyviin menoihin ja investointeihin.

Elokuvat ovat yleensä fiktiivisiä, mutta tälle jättisuosioon nousseelle Hollywood-hitille löytyy hämmästyttäviä yhtymäkohtia tosielämästä ja vieläpä läheltä suomalaisia. Elokuvissa tarinat päättyvät usein onnellisesti, mutta tosielämässä tilanne on toinen. Velat kun tulevat yleensä maksettavaksi korkojen kera. Katteettomat juhlapuheet pysyvistä miinus- tai nollakoroista kuuluvat vain sketsisarjoihin. Täällä tosielämän puolella neljän vuoden juhliminen alkaa olla nyt loppusuoralla, mutta kauhea kankkunen alkoi jo ennen juhlien päättymistä. Kyse ei nimittäin ole keksitystä tarinasta, vaikka sen juonenkäänteet ovatkin kuin komediasta. Ei ihme, että Pahkasika-lehti jouduttiin lopettamaan, koska sen oli mahdotonta kilpailla tosielämän kanssa.

Tosielämässä tarina ei pääty lopputeksteihin. Sen sijaan vastuullisten buumereiden täytyy kääriä hihat ja ryhtyä korjaamaan holtittoman juhlimisen seurauksia. Vastuunkantajien täytyy yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on. Kulutusjuhlasta nauttivat ystävykset haluaisivat ymmärrettävästi jatkaa somehuuruista rientoaan, mutta jokainen päivä on yhteiskunnalle liikaa. Käsistä lähtenyt juhliminen voi joskus johtaa nestemäiseen korjaussarjaan, mutta sellaisen sijaan nyt tarvitaan talouden ja terveyspalveluiden korjaussarjaa. Sellaista, joilla saadaan talous tasapainoon ja terveyspalvelut kuntoon. Urakka kestää vuosia, eikä se tule olemaan kaunista. Vastuullista kyllä, mutta ei kaunista. Kesärannan bileet ovat ohi ja nyt on oikea aika tilata lasku.

Jocka Träskbäck
valtuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnini 15.2.2023.

Kolumni: Hyvinvointialue aloitti – edessä voi olla haasteita

Turvallista alkanutta vuotta! Elämme parhaillaan historiallisia aikoja, sillä olemme jatkossa kaikki Suomen suurimman hyvinvointialueen asukkaita. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pelastustoimessa kuntarajat katosivat nimittäin uudenvuoden ilotulitusten myötä. Suuri joukko viranhaltijoita on tehnyt hartiavoimin töitä, jotta ihmiset saisivat jatkossa sote-palveluita mahdollisimman saumattomasti kautta Pirkanmaan. Heikon lainvalmistelun vuoksi työtä on kuitenkin jouduttu tekemään kovassa kiireessä, joten nyt kannattaa varautua myös ongelmatilanteisiin. Erityisesti tietojärjestelmien ja palkkahallinnon osalta ilmassa on parhaillaan kovasti kysymysmerkkejä. Hyvinvointialueen ensimmäiset palkat tulevat sopivasti maksuun perjantaina 13. päivä.

Tämä historiallinen muutos tapahtuu hetkellä, joka ei ainakaan vähennä tilanteeseen liittyviä epävarmuuksia. Terveydenhoito on parhaillaan historiansa syvimmässä kriisissä, joka näkyy sekä vanhustenhoidossa että päivitysten ruuhkautumisessa. Juurisyitä tähän ovat ennen kaikkea huolimattomasti säädetty hoitajamitoitus sekä vakava hoitajapula. Lakkoihin liittyneen pakkolain seurauksena viime vuonna peräti tuhat hoitajaa pyysi poistamaan ammattioikeutensa Valviran rekisteristä, kun normaalisti poistuma on ollut vain kymmeniä hoitajia vuodessa.

Suomessa on parhaillaan tuhansia vanhusten hoivapaikkoja vapaana, mutta niitä ei voida ottaa käyttöön hoitajamitoituksen vuoksi. Kun vanhukset eivät saa ammattimaista tukea läheltään, joutuvat he turvautumaan päivystyksiin. Kriisi päivystyksissä, hoitoonpääsyssä ja vanhustenhoidossa tulee syvenemään, mikäli hoitajamitoitusta hallituksen suunnitelmien mukaan kiristetään ja lisäksi kela-korvauksia poistetaan. Nyt päätöksentekoon tarvitaan realismia, sillä suomalaisten ei pitäisi koskaan joutua maksamaan politiikan hintaa terveydellään.

Monia kuntalaisia on viime päivinä ihmetyttänyt sairaanhoitopiirin tapaus, jossa jouduimme kutsumaan koolle ylimääräisen valtuuston kokouksen. Kyse oli siitä, että hyvinvointialueen budjettiin oli jostain syystä laskettu mukaan kuntien omistaman sairaanhoitopiirin rahaa, vaikka hyvinvointialueen rahoitus kuuluu valtiolle. Sairaanhoitopiirin hallitus halusi laskuttaa 8,1 miljoonan euron alijäämän kunnilta, vaikka konserniyhtiöissä oli 30 miljoonaa euroa jakokelpoisia varoja. Mikäli laskutus olisi tehty, olisi se vähentänyt miljoonilla euroilla kuntien tulevien vuosien valtionosuuksia, eli tarkoittanut pysyviä leikkauksia esimerkiksi koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja muihin peruspalveluihin. Esityksestäni valtuusto päätti, että tämä alijäämä täytyy kattaa konsernin sisällä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 4.1.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.