AY-liike romuttaa yrittäjyyden edellytyksiä

Suomalaiset yrittäjät ja yritykset kärsivät parhaillaan epädemokraattisesta hyökkäyksestä, johon ne ovat itse syyttömiä. Lakkoilun juurisyy ei ole suomalaisten työehdoissa tai sosiaaliturvassa, vaan ammattiliittojen jäsenmäärän romahduksessa ja liittojohtajien jäämisessä ilman paikkaa lainsäätäjien pöydässä. Siksi ammattiliitot masinoivat jäseniään romuttamaan hyvinvointivaltion perustuksia yrittäjien ja työpaikkojen kustannuksella.

Poliittisten lakkojen tavoitteena on vaikuttaa lainsäädäntöön aiheuttamalla työnantajille taloudellista vahinkoa. Lakkojen kohteena ovat siis yrittäjät ja työpaikat, vaikka ilman niitä Suomessa ei olisi hyvinvointia. Suomessa lakien säätäminen kuuluu kuitenkin ammattiliittojen sijaan vaaleilla valitulle eduskunnalle. Hallituksen kaavailemat työelämän uudistukset ovat vain keppihevonen liittoherrojen arvovaltakiistassa.

Satojen miljoonien eurojen verovapaudesta nauttivien ammattiliittojen vaikuttaminen tapahtuu yleensä niiden ohjauksessa olevien puolueiden kautta, mutta puolueiden ollessa oppositiossa ammattiliitot yrittävät nyt saada vaikutusvaltaa lakkoilemalla. Maksajiksi joutuvat paitsi yrittäjät myös tavalliset palkansaajat ja Suomen kansainvälinen kilpailukyky. Seuraukset ovat kauaskantoisia.

Sipilän hallitus teki hyvää työtä työmarkkinoiden uudistamiseksi, kunnes pääministeri antoi periksi ammattiliittojen lakkoaseen edessä. Se oli karmaisevan kallis virhe. Samaa virhettä Orpon hallitus ei voi tehdä, ja päivä päivältä useampi palkansaaja ymmärtää miksi. Yrittäjien joutumista ammattiliittojen poliittisen arvovaltataistelun maksajaksi ei voida terveellä järjellä perustella.

Suomen talous on edellisen hallituksen holtittoman tuhlauksen vuoksi syvässä kriisissä ja poliittinen lakkoilu heikentää tilannetta entisestään. Suomessa tarvitaan nyt ryhtiliike, jossa työnteosta ja työllistämisestä tehdään taloudellisesti kannattavampaa ja jossa ammattiliitot kehittyvät 1960-luvun poteroistaan viimein 2000-luvulle.

Jocka Träskbäck
varakansanedustaja (kok.)
eurovaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaa-lehdessä ja Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 21.2.2024.

Liity Jockan Träskbäckin tukitiimiin

Menestyksekkäitä vaaleja ei tehdä koskaan yksin, vaan vaalityö on tiimityötä. Jokainen mukaan haluava voi tehdä juuri niin paljon tai vähän kuin haluaa, sillä jokainen tiimiläinen on tärkeä. Voit ilmoittautua mukaan Jocka Träskbäckin vaalitiimiin tällä lomakkeella. Sinunkin panoksesi on tärkeä.

Mikäli haluat tukea vaalikampanjaa taloudellisesti, lue lisää useista eri mahdollisuuksista tästä.

Lue tietosuojaseloste tästä.

Valintani presidentiksi on Alexander Stubb – yhdistävä tekijä

Tänään tehdään historiaa, kun Suomelle valitaan uusi presidentti. Suomella menee varmasti hyvin voitti kumpi tahansa, mutta Alexander Stubb on näistä kahdesta minun valintani presidentiksi.

Kaikista näiden vaalien ehdokkaista professori Stubb on ainoa, jolla on kokemusta pääministerinä toimimisesta. Hän tuntee kansainväliset päättäjät ja hänet tunnetaan maailmalla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi presidentti toimii keulahahmona myös Suomelle ja suomalaiselle elinkeinoelämälle. Valmiiksi hyvät ulkosuhteet ja positiivinen asenne ovat eduksi tässä työssä.

Kaikki tekevät virheitä, mutta vain toinen kahdesta ehdokkaasta on avoimesti myöntänyt tekemänsä virheet ja käsitellyt niitä julkisesti. Se on tärkeä ominaisuus kansakunnan arvojohtajalta. Lisäksi Stubbin osaaminen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on vertaansa vailla kahdesta kärkiehdokkaasta. Se jos mikä on presidentin tehtävien keskiössä.

Kulunut vaalikampanja on osoittanut, että Stubb on johdonmukaisesti lähestynyt muita ehdokkaita positiivisen kautta. Paneelien niin sanotuissa kaksintaisteluissa hän on jättänyt kritiikin väliin ja keskustellut mieluummin kilpakumppaninsa kanssa siitä miten asioita voi ratkaista yhdessä. Hän on yhdistävä tekijä.

Valintani presidentiksi on Alexander Stubb.

#alex24

EU:n puolustushankintoja tarvitaan Pirkanmaalle

Euroopan unioni on haastavassa tilanteessa, kun Venäjän toimet aiheuttavat ongelmia ulkorajoilla ja kansainvälisissä toimitusketjuissa. Unionin on välttämätöntä vahvistaa omavaraisuuttaan sekä puolustusteollisuudessa että ruoan, energian, mineraalien ja puolijohteiden tuotannossa. Suomella on samalla mahdollisuus nousta tässä kehityksessä selvästi kokoaan suuremmaksi toimijaksi.

Olemme osa läntistä arvoyhteisöä, ja Nato-jäsenyyden myötä suomalaisen puolustusteollisuuden merkitys kasvaa. Euroopan unionin tulisi jatkossa keskittää puolustusteollisuuden hankintoja sisämarkkinoilleen, eli myös Suomen puolustusklusteriin. Meillä ei ole varaa jättäytyä nykytilaan Euroopan Kongoksi.

Suomessa ja varsinkin Pirkanmaalla on alalta vahvaa osaamista ja pitkää kokemusta. Täällä toimii kymmeniä kansainvälisesti merkittäviä puolustusklusterin yhtiöitä sekä ammusten ja kaluston tuotannossa että ohjelmistokehityksen alalla. Myös F-35 -hävittäjähankinta tulee sekin näkymään vielä pitkään teollisena yhteistyönä suomalaisissa yrityksissä.

Ukrainan sota muistuttaa myös ruokavarmuudesta, joka on keskeinen osa huoltovarmuutta. Maatalouden kannattavuus onkin edellytys kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle.

Unionin omavaraisuus ja kilpailukyky kasvavat lisäksi kriittisten raaka-aineiden asetuksella, joka edellyttää unionin alueella louhittavien tärkeiden raaka-aineiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Asetuksen mukaan peräti 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista täytyy jatkossa jalostaa EU-alueella ja kierrätetyn materiaalin osuus tulee nostaa 15 prosenttiin.

Suomen täytyy hyötyä Euroopan unionin omavaraisuuden kasvattamisesta lisäämällä omaa jalostustaan. Meillä ei ole varaa jättäytyä nykytilaan Euroopan Kongoksi, josta arvokkaat kaivannaiset laivataan pilkkahintaan muihin maihin jalostettavaksi ja ostetaan takaisin valmiina tuotteina.

Suomalaista jalostusarvoa nostamalla täytyy varmistaa, että tänne jää nykyistä suurempi osa raaka-aineiden arvosta. Suomen täytyy varmistaa paikkansa tämän kehityksen hyötyjien leirissä. Siihen vaaditaan aktiivista vaikuttamista sekä Suomessa että Euroopan unionissa.

Kirjoittaja on lempääläläinen yrittäjä, varakansanedustaja ja europarlamenttiehdokas (kok.).

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 17.1.2024.

VPK-toiminta on tehokasta ja taloudellista

Suomen ensimmäinen palokunta perustettiin Turkuun jo vuonna 1838. Tuolloin kyseessä oli VPK, eli vapaaehtoinen palokunta. 186 vuotta myöhemmin sopimuspalokunnat hoitavat tehtäviä peräti 90 prosentissa Suomen pinta-alasta ja ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä. Aktiivisten VPK-harrastajien merkitys suomalaisten arjen turvallisuudelle on siten kiistaton.

Sote-uudistuksessa mediahuomio on kohdistunut pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta pelastustoimi on merkittävä osa uudistusta. Hallinnon lisäämiseen keskittynyt uudistus johti nopeasti talouskriisiin, jonka säästötoimia pyritään parhaillaan osoittamaan muualle kuin potilastyöhön. Rahojen loputtua myös pelastustoimi on nyt vaarassa joutua säästöjen kohteeksi, mutta sillä olisi kauaskantoisia seurauksia.

Taannoin uutisoitiin miten Vuoden kylänä palkitun Kalajoen Raution kylän sopimuspalokunta esitettiin lakkautettavaksi osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen säästöjä. Paikalliset VPK-harrastajat olivat tämän jälkeen valmiita luopumaan yhdistystuista ja tekemään kaksi vuotta töitä euron tuntipalkalla yhteisen turvallisuuden eteen. Lisäksi paikalliset yritykset olivat valmiita maksamaan paloaseman vuokria.

Ehdotus osoittaa miten tärkeänä koko yhteisö näkee paikallisen sopimuspalokunnan roolin arjen turvaajana. Tämä tulee ymmärtää myös hyvinvointialueiden päätöksissä säästöpaineiden keskellä, kun eurot täytyy käyttää nykyistä tehokkaammin. Historia ei ole aina tae tulevasta, mutta taloudellisesti tehokas toiminta nyt on yleensä taloudellisesti tehokasta jatkossakin.

Toimin taannoin puheenjohtajana Pirkanmaan hyvinvointialueen työryhmässä, joka selvitti pelastustoimen henkilöstötilannetta. Tilanne on huolestuttava, ja juuri sopimuspalokuntien merkitys korostui taloudellisesti tehokkaana ratkaisuna. Harrastustoiminnalla on kuitenkin haasteita jo ilman säästötoimiakin, sillä ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta kisailevat nykyisin perheiden lisäksi monet muutkin harrastukset. Tästäkin syystä palokuntien harrastajamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa ja varsinkin arkipäivisin päivystyksiä on ollut paikoin vaikea hoitaa.

Sopimuspalokuntien korvaaminen vakinaisilla palokunnilla olisi omiaan lisäämään pelastustoimen kustannuksia, joten hyvinvointialueiden sinänsä välttämättömissä säästötoimissa tulisi keskittyä sopimuspalokuntien toiminnan kehittämiseen ja elinvoiman varmistamiseen. Silloin meillä on jatkossakin aktiivisia ja asiantuntevia harrastajia turvaamassa jokaisen suomalaisen arkea taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Koskaan ei nimittäin tiedä koska pelastajien tarve tulee omalle kohdalle.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 15.1.2024.

EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa

Euroopan unionin talouskurin ja budjettikäytäntöjen uudistaminen on nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Tilintarkastustuomioistuimen raportti paljasti, että peräti 4,2 prosenttia unionin 196 miljardin euron menoista käytettiin vuonna 2022 virheellisesti. Siis 8 200 miljoonaa euroa. Muutos edellisvuoden kolmeen prosenttiin oli merkittävä, ja huolestuttava kehityssuunta korostaa varainkäytön valvonnan tärkeyttä. Viime vuosien kriisit ovat johtaneet nopeisiin rahoitusratkaisuihin, mikä on osaltaan lisännyt virheiden ja väärinkäytösten riskiä.

Vuonna 2021 voimaan tullut ehdollisuusasetus suojaa Euroopan unionin budjettia oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksilta. Joulukuussa komissio päätti kuitenkin vapauttaa Unkarille 10 miljardia euroa oikeusvaltioperiaatteen vuoksi jäädytettyjä varoja. Päätös ja varsinkin sen ajankohta osoittivat komissiolta huonoa harkintaa, sillä Unkarin lupaamat toimet oikeusvaltion tilan parantamiseksi eivät ole vielä toteutuneet. Päätös herättää syystäkin huolta unionin päätöksenteon johdonmukaisuudesta. Suomen on korostettava näitä huolia ja varmistettava, että jäsenmaat noudattavat yhdessä sovittuja perusarvoja.

Lue myös: EU-komissiosta heikkolaatuisia esityksiä (29.11.2023)

Europarlamentissa Suomen on edistettävä uudistuksia, jotka parantavat talouskäytäntöjen läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Tämä ei ole yksinomaan taloudellinen kysymys, vaan myös moraalinen ja poliittinen sitoumus, joka vahvistaa EU:n uskottavuutta ja kestävyyttä. On tärkeää, että Suomi ja muut jäsenmaat varmistavat veronmaksajien rahojen asianmukaisen ja tehokkaan käytön ja että uudistukset heijastavat unionin ja Suomen pitkän aikavälin taloudellisia etuja. Kyse ei ole unionin rahoista, vaan veronmaksajien rahoista.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 30.12.2023 ja Kauppalehdessä 2.1.2024.

EU:n puolustushankintoja keskitettävä Suomeen

Euroopan unioni on haastavassa tilanteessa, kun Venäjän toimet aiheuttavat ongelmia ulkorajoilla ja kansainvälisissä toimitusketjuissa. Unionin on välttämätöntä vahvistaa omavaraisuuttaan sekä puolustusteollisuudessa että ruoan, energian, mineraalien ja puolijohteiden tuotannossa. Suomella onkin nyt mahdollisuus nousta tässä kehityksessä selvästi kokoaan suuremmaksi toimijaksi.

Olemme osa läntistä arvoyhteisöä, ja Nato-jäsenyyden myötä suomalaisen puolustusteollisuuden merkitys kasvaa. Euroopan unionin tulisi jatkossa keskittää puolustusteollisuuden hankintoja sisämarkkinoilleen, eli myös Suomen puolustusklusteriin. Suomessa on alalta vahvaa osaamista ja pitkää kokemusta. Täällä toimii kymmeniä kansainvälisesti merkittäviä puolustusklusterin yhtiöitä sekä ammusten ja kaluston tuotannossa että ohjelmistokehityksen alalla. Samalla täytyy muistaa, että F-35 -hävittäjähankinta tulee sekin näkymään vielä pitkään teollisena yhteistyönä suomalaisissa yrityksissä.

Ukrainan sota muistuttaa myös ruokavarmuudesta, joka on keskeinen osa huoltovarmuutta. Maatalouden kannattavuus onkin edellytys kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle. Unionin omavaraisuus ja kilpailukyky kasvavat lisäksi kriittisten raaka-aineiden asetuksella, joka edellyttää unionin alueella louhittavien tärkeiden raaka-aineiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Asetuksen mukaan peräti 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista täytyy jatkossa jalostaa EU-alueella ja kierrätetyn materiaalin osuus tulee nostaa 15 prosenttiin.

Suomen täytyy hyötyä Euroopan unionin omavaraisuuden kasvattamisesta lisäämällä omaa jalostustaan. Meillä ei ole varaa jättäytyä nykytilaan Euroopan Kongoksi, josta arvokkaat kaivannaiset laivataan pilkkahintaan muihin maihin jalostettavaksi ja ostetaan takaisin valmiina tuotteina. Suomalaista jalostusarvoa nostamalla täytyy varmistaa, että tänne jää nykyistä suurempi osa raaka-aineiden arvosta. Suomen täytyy varmistaa paikkansa tämän kehityksen hyötyjien leirissä. Siihen vaaditaan aktiivista vaikuttamista sekä Suomessa että Euroopan unionissa.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 27.12.2023

Kodeissa varauduttava hyvän sään aikana

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuoreessa selvityksessä suomalaisten kriisinkestävyydessä havaittiin merkittäviä puutteita. Hyvinvointialueiden on syytä huolestua tuloksista, sillä peräti 40 prosenttia suomalaisista ei selviäisi ilman sähköä ja 60 prosenttia ei selviäisi ilman juoksevaa vettä kahta vuorokautta pidempään. Viranomaisten suosituksen mukaan jokaisen kotitalouden tulisi selvitä poikkeustilanteessa 72 tuntia, eli kolme vuorokautta, ilman juoksevaa vettä ja sähköä.

Pakkastalvi on yleensä tiukimmillaan tammi-maaliskuussa, jolloin yhteiskunnan perusrakenteet ovat kovilla ja poikkeustilanteet aiheuttavat ihmisille suuremman riskin kuin muulloin. Suomessa valtiollinen infrastruktuuri on hyvässä kunnossa, mutta se ei poista kokonaan riskiä ongelmatilanteisiin esimerkiksi sähkön ja veden jakelussa. Ennen vuoden kovinta pakkaskautta onkin sopiva hetki käyttää hetki kodin ja sen asukkaiden varautumiseen. Mahdollisen ongelmatilanteen iskiessä varautuminen voi olla myöhäistä, joten asia kannattaa hoitaa kuntoon hyvän sään aikana.

Käsittelimme viime viikolla Pirkanmaan hyvinvointialueen kokonaisturvallisuusvaliokunnassa alueellista valmiussuunnitelmaa ja turvallisuussuunnitelmaa. Menemättä suunnitelmien yksityiskohtiin on selvää, että panostukset varautumiseen ja jatkuvuuteen ovat tärkeitä. Julkisen sektorin varautumisen lisäksi myös kotitalouksien tulee tehdä oma osuutensa. Vastuu poikkeusoloihin varautumisesta on ihmisillä itsellään, eikä se ole edes vaikeaa tai kallista. Asiaa voi hoitaa kuntoon tavallisten kauppareissujen yhteydessä ottamalla huomioon muutamia varautumisen perusperiaatteita ja -tarvikkeita.

Miten sitten tulisi varautua? Ensinnäkin kotiin kannattaa varata astioita veden varastoimiseksi siten, että määrä riittää asukkaille kolmeksi vuorokaudeksi. Sopiva nyrkkisääntö on kaksi litraa vettä asukasta kohden vuorokaudessa. Veden lisäksi myös helposti valmistettavaa ja pitkään säilyvää kuivaruokaa tai säilykkeitä tulisi olla varattuna kolmeksi vuorokaudeksi, kuten myös ruoan valmistukseen sopiva retkikeitin tai muu väline. Välttämättömiä lääkkeitä tulee olla varattuna riittävästi.

Paristoradio viranomaisten ohjeiden seuraamiseksi kuuluu varautumisen perusteisiin. Puhelimeen ja USB-taskulamppuihin saa kätevästi virtaa taskuun mahtuvista vara-akuista. Omakotitaloissa tulee varmistaa, että tulisijan lämmittämiseen on riittävästi polttopuita, ja mahdollisen aggregaatin toiminta tulee varmistaa hyvissä ajoin. Jokaisessa kodissa on suositeltavaa tehdä varautumiskävely, jotta edellä mainittujen tarvikkeiden sijainti on tuoreessa muistissa, mikäli esimerkiksi sähköt katkeavat pitkäksi aikaa. Hyvin varautunut nukkuu varmasti yönsä muita paremmin.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 20.12.2023.

EU-komissiosta heikkolaatuisia esityksiä

Suomalaisten edunvalvonta on Euroopan unionissa keskeisessä roolissa, sillä peräti 70 prosenttia lainsäädännöstämme tulee unionista. Euroopan parlamentissa tehtävät päätökset vaikuttavat jokaisen suomalaisten arkeen, joten unionin lainsäädännön laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Viime vuosina EU-komission esityksissä on ollut runsaasti haasteita, sillä ne ovat olleet toistuvasti heikkotasoisia ja jopa haitallisia. Virheiden korjaaminen vie siksi merkittävästi Euroopan parlamentin resursseja. Esimerkkejä komission kelvottomista esityksistä ei tarvitse hakea kaukaa.

Lue myös: EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa (30.12.2023)

Juomaveden puhtauteen tähtäävä esitys juomavesidirektiivistä edellyttäisi Suomelta vuosittain miljardiluokan investointeja vesiputkien uusimiseen, vaikka suomalainen juomavesi on tutkitusti maailman puhtainta ja jopa puhtaampaa kuin jäsenmaiden pullovedet. Olisi terveelle järjelle vierasta joutua vaihtamaan nykyisiä vesiputkia uusiin ja pohjoisen olosuhteisiin huonosti sopiviin materiaaleihin vain koska komissio ei ymmärrä Suomen olosuhteista johtuvia kansallisia erityispiirteitä.

CSAM-asetuksella komissio esitti viestinnän salauksen kieltämistä, joka olisi toteutuessaan heikentänyt kansalaisten tietoturvaa ja parantanut verkkorikollisten toimintaedellytyksiä. Pakkausjätteen vähentämiseen tähdännyt esitys pakkausasetuksesta olisi toteutuessaan romuttanut suomalaisen panttijärjestelmän, joka on edistyksellisimpiä maailmassa. Euroopan parlamentti joutui korjaamaan tätäkin esitystä ja tuloksena jäsenmaiden nykyiset järjestelmät otetaan sittenkin huomioon.

Lue myös: EU-komission esityksissä parantamisen varaa (29.11.2023)

Kuluvalla kaudella komission esityksissä on siis ollut järjestelmällisesti puutteita, ja onkin perusteltua kysyä onko komissio tehtäviensä tasalla. Seuraavalla kaudella parlamentin tulee ohjata komissiota tolkullisempaan suuntaan. Euroopan unionin arvostuksen kannalta on tärkeää, että esitysten tasoa parannetaan. Unionin tulee pitäytyä vain ylätason sääntelyssä ja jättää päätösvaltaa myös jäsenmaille läheisyysperiaatteensa mukaisesti.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 29.11.2023.