Kolmostien oikaisu ja Kehä II etenevät – havainnevideot julkaistu

Tampereen kaupunkiseudun kehitykselle ratkaisevan tärkeät tiehankkeet, kolmostien oikaisu ja kehä 2, etenevät parhaillaan suunnitelmien mukaan. Puskiaisten oikaisu linjaa kolmostien jatkossa Lempäälän Kuljusta uutta moottoritietä Pirkkalan Linnakallioon ja Kehä II kulkee jatkossa Kangasalta Hervannan, Vuoreksen ja Sääksjärven kautta lentokentälle.

Nämä yhdessä mahdollistavat useita uusia asuinalueita ja yritysalueita sekä järjestelyratapihan siirron sekä siihen liittyvät uudet työpaikka- ja yritysalueet. Tiehankkeen yleissuunnitelma valmistui kesäkuussa 2024, ja nyt hankkeesta on julkaistu havainnevideoita. Niistä nähdään miten Tampereen kaupunkiseutu jatkossa kehittyy ja miltä uudet tielinjaukset näyttävät myös autoilijan näkökulmasta.

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan lentokorkeudelta:

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan autoilijan perspektiivistä:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi lentokorkeudelta:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi autoilijan perspektiivistä:

Sote-päätösten perustuttava tietoon

Suomen historian suurimman hallinnollisen uudistuksen oli alun perin tarkoitus tuottaa myös säästöjä, mutta syksyllä 2019 tavoitteesta luovuttiin. Tämä näkyy nyt uudistuksen jatkuvana rahapulana, yt-neuvotteluina ja leikkauksina. Onkin perusteltua kysyä mihin 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa tarvitaan 22 hyvinvointialuetta valtuustoineen, hallituksineen ja organisaatioineen, kun viisi aluetta riittäisi hyvin ja tulisi veronmaksajille halvemmaksi.

Eräs uudistuksen keskeisiä tavoitteita on saada selville mitä julkisten sote-palvelujen tuottaminen maksaa ja miten niiden kustannukset jakautuvat, koska vain siten julkisen ja yksityisen sektorin kustannuksia voidaan vertailla ja selvittää miten palvelut kannattaa toteuttaa.

Palvelujen tuottaminen julkisen sektorin omana toimintana ei voi olla itseisarvo, mikäli se on kalliimpaa saati jos kustannuksia ei edes tiedetä. Verorahoja täytyy käyttää järkevästi, ja siinä onnistuminen edellyttää kaikkien kustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Päätöksiä hyvinvointialueiden oman tuotannon lisäämisestä ei voida tehdä vastuullisesti ennen julkisen sektorin kustannusten avaamista, koska päätösten tulee aina perustua tietoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan näitä yksikkökustannuksia, joista ensimmäisiä lukuja saataneen ensi vuoden alkupuolella. Vasta sitten pääsemme vertailemaan julkisen sektorin kustannuksia yritysten lisäksi myös eri hyvinvointialueiden kesken. Myös se on tärkeää, sillä hyväksi havaittuja käytänteitä tulee jakaa. Samalla monituottajuuden esteitä tulee purkaa lainsäädännöstä, koska veronmaksajien rahoja täytyy käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti. Vain kustannusten läpinäkyvyys takaa, että veroeuroille saadaan paras mahdollinen vastine.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa ja Ylöjärven Sanomissa 6.7.2024.

RantaRock 1994 juhlittiin 30 vuotta sitten

30 vuotta sitten RantaRockissa Virroilla juhannuksena 23.-25.6.1994 tein ensimmäisen DJ-festarikeikkani, josta sai alkunsa vuosien työ RantaRockeissa ja sen massiivisilla promokiertueilla, kulissien takana sekä myöhemmin myös lukemattomilla muilla festareilla ja kiertueilla kautta maan. Mahtavia muistoja jokaisesta.

Viimeinen Virroilla järjestetty RantaRock oli eppinen monessakin mielessä. Silloin oli vielä voimissaan vanha kunnon telttamajoitus, ja ikimuistoisten extempore-aamujatkojen myötä musiikki soi ympäri vuorokauden koko juhannuksen ajan. Minun lisäkseni tuon vuoden DJ-kattauksessa olivat mukana DJ Edward (rip) ja DJ Pali. Yhdessä oheisista kuvista soitan aamuyön sateessa vinyylejä jonkun festarivieraan vaaleansinisen pickupin tavaratilassa. Nuo bileet ovat tulleet sittemmin usein vastaan eri yhteyksissä. Sähkö autoon vedettiin jatkoroikilla ja discosta haettiin mukaan kaiuttimia, levypakki, levysoittimet, mikseri, vahvarit ja stroboputkia. Sadat ihmiset tanssivat upottavassa mutavellissä aamuun saakka. Välillä peseydyttiin pulahtamalla vaatteet päällä järveen uimaan. Suihkuja ei tarvittu.

Virroilla oli tunnetusti melkoisia haasteita sähkön riittävyyden suhteen, ja ajoittain päälavan bändien soitto taukosi valtavien konttikokoisten aggregaattien temppuillessa. Juhannuksen suosituin artisti oli Haddaway, jonka What is Love oli ollut edellisen juhannuksen ylivoimaisesti suosituin biisi ja soinut jokaisessa autossa ja teltassa läpi juhannuksen. Nyt Haddawayn lisäksi lavalla esiintyivät – ehkä – myös DJ Bobo, Pandora, Dr Alban, Culture Beat ja Kummelit. Parhaiten tapahtuma muistetaan kuitenkin Renny Harlinin ja Geena Davisin vierailusta.

Koska juhannusta 1994 edelsivät varsin massiiviset sateet, oli RantaRockin festaripaikalla kaikkialla nilkkoihin saakka mutaa. Katsomona toimi suuri mäki, joka keksittiin muuttaa valtavaksi liukumäeksi. Sitä pitkin suuri joukko festarivieraita lasketteli yltä päältä mudassa, ja taas käytiin peseytymässä järvessä. Hauskanpitoa ja remeltämistä riitti vailla huolta huomisesta. Ja kännykkäkameroita ei ollut vielä keksittykään, joten turhantärkeitä somepousauksia ei tarvinnut kenenkään vielä tehdä. Hauskanpito oli aitoa.

Juhannuksena 1994 RantaRock jätti hyvästit Virroille, ja seuraavan vuoden RantaRock 1995 Vaasassa oli ja on yhä edelleen suomalaisen festarihistorian ikonisin yksittäinen tapahtuma. Samaan tuskin voi enää yltää yksikään toinen yleisötapahtuma. Siitä kuitenkin vuoden päästä tarkemmin. Oli hienoa saada olla töissä RantaRockissa ja sen kulisseissa vuodet 1994-1998. Se oli suomalaisen festarihistorian upeaa aikaa ja ysärimusiikin syntymähetki. Kukaan meistä ei tosin silloin voinut ymmärtää miten suosittua ysäristä tulisi genrenä vielä vuosikymmenien päästä. Upeita aikoja.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan.

Tänään nostetaan malja RantaRockille 1994.

Vesimaailma Louhi lanseerattiin – rakentuu 30 metriä Ideaparkin alle

Syksyllä 2021 minut nimitettiin Kiinteistö Oy Lempäälän Uimahallin hallituksen puheenjohtajaksi, eli vetämään hanketta, jonka tuloksena on määrä saada rakennettua 30 metriä Lempäälän Ideaparkin alle uimahalli-kylpylä. Tänään hanke eteni siihen pisteeseen, että valitsemamme nimi ja graafinen ilme viimein julkistettiin. Nimi on Vesimaailma Louhi. Siellä on määrä uida jo tulevana syksynä.

Yleisö sai taannoin esittää omia nimiehdotuksiaan ja vastauksia tuli noin 3 000 kappaletta. Valitsimme lopulta nimen Vesimaailma Louhi, jonka graafisen ilmeen teki I2-mainostoimisto Tampereelta. Ilmeeseen voit tutustua oheisista kuvista. Pidän sekä nimeä että graafista ilmettä varsin onnistuneena.

Vesimaailma Louhi pian valmis

Hanke itsessään on ollut erittäin merkittäviä haasteita pullollaan, mutta nyt hankkeen valmiusaste on noin 95 prosenttia. Silti tarkkaa avauspäivää ei voida vielä antaa, koska luolaan rakentaminen on aivan toista luokkaa kuin maan päälle rakentaminen. Tässä vaiheessa julkista on vain se, että ensi syksynä uidaan kyllä. Nimen julkistamistilaisuudessa oli läsnä myös mediaa, kuten Tamperelainen ja Lempäälän-Vesilahden Sanomat.

10 186 kertaa kiitos! Eurovaaleissa 27. sija

Puolen vuoden eurovaalien aktiivinen kampanjointi on takana. Henkilökohtainen vaalitulokseni 10 186 ääntä riitti Suomen 232 ehdokkaan joukosta sijalle 27. Sitä voidaan pitää ensikertalaiselle ihan kelvollisena tuloksena, vaikkei tavoite läpimenosta toteutunutkaan. Tulos antaa kuitenkin erittäin vahvan mandaatin jatkaa poliittista vaikuttamistyötä eri foorumeissa. Puolueena kokoomus saavutti historiallisen vaalivoiton, joka on konkreettinen osoitus maltillisen oikeistolaisen EU-politiikan suosiosta Suomessa. Lämmin kiitos tukijoille ja äänestäjille. Työ jatkuu.

Kolmen kuukauden loppukiriin mahtui noin parisataa tilaisuutta, satoja puheenvuoroja pienille ja suurille yleisöille, noin 4 000 kädestä käteen jaettua flyeriä ja karkkia sekä noin 13 000 ajokilometriä. Upea tukiryhmäni jakoi postilaatikoihin ympäri Suomea yli 90 000 flyeriä, levitti banderolleja näkyville paikoille ja seisoi vaalikentillä Jocka-liivit yllään jakamassa hyvää mieltä ja vaalitietoutta. Erityisen tärkeässä roolissa olivat myös kampanjaa taloudellisesti tukeneet yritykset ja yksityishenkilöt, jotka osaltaan mahdollistivat kampanjan toteutumisen. Vaalit ovat aina tiimityön tulosta. En voi sanoin kuvailla miten ylpeä olen tästä tiimistäni. Kiitos.

Ilman perheen joustavuutta näin intensiivisen 24/7 vaalikampanjan tekeminen ei olisi ollut mitenkään mahdollista. Siksi täytyy kiittää koko perhettä siitä, että joustoa ja ymmärrystä tällaiselle touhulle on ollut lähes loputtomasti. Suuret kiitokset.

Eurovaalikampanja oli upea kokemus monin tavoin. Esimerkiksi siten, että pääsimme kokoomuksen loistavalla ehdokasjoukolla kiertämään Suomea viikkokausiksi. Mieleen jäi lukemattomia hyviä keskusteluita Suomen ja Euroopan unionin suunnasta sekä turvallisuudesta ja ulkopolitiikasta. Harvinainen rauhallinen aamiaishetki Jämsän helteisellä torilla Mika Aaltolan ja paikallisten kokoomuslaisten kanssa. Mika Kasosen kyydissä matkaaminen Jyväskylään ja hektinen Pohjanmaan kierros upeassa kesäkelissä. Puhumattakaan Ursula von der Leyenin tapaamisesta Helsingissä ja monista antoisista keskusteluista pääministeri Orpon kanssa. Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan.

Politiikan tekeminen ei ole ammatti, vaan intohimo. Vaalien tekeminen ei ole työtä, vaan elämäntapa. Ulkopuolisen voi olla hankala hahmottaa miten joku saa virtaa siitä, että tapaa tuhansia ihmisiä vaalikentillä ja voi samalla vaikuttaa asioiden suuntaan. Moni varmasti pohtii kannattaako vaalityötä tehdä, jos ei pääsekään läpi. Vastaan heille, että tietenkin kannattaa. Politiikka on maratoni, jossa jokaiset vaalit tuovat lisää poliittista pääomaa ja vaikuttavuutta. Vaikka vaaleissa ei tulisikaan valituksi, johtaa hyvä tulos aina hyviin asioihin kulisseissa. Luennoidessani opiskelijoille yrittäjyydestä korostan, että hyvin tehty työ huomataan aina. Sama pätee myös politiikkaan.

Toimittajataustaisena olen aina ollut intohimoinen uusiin asioihin perehtymisessä, ja ehdokkuus eurovaaleissa sai sukeltamaan syvälle Euroopan unionin päätöksenteon ytimeen. Samalla selvisi, että unionissa on todella paljon korjattavaa. Ensinnäkin Suomen kansallisia etuja täytyy ryhtyä ajamaan nykyistä vahvemmin, yrittäjyyden ja kilpailukyvyn asemaa on välttämätöntä parantaa nykyisestä ja unionin päätöksentekoa täytyy siirtää nykyisestä mikromanageerauksesta takaisin ylätason asioihin. Jäsenmaat tarvitsevat lisää päätösvaltaa omiin asioihinsa, oli kyse sitten metsänhoidosta tai pullonpalautuksesta. Puolustuksen vahvistamisen lisäksi täytyy ratkaista myös sisäisen turvallisuuden tilannetta esimerkiksi ohjaamalla turvapaikanhakijat unionin ulkopuolelle odottamaan asiansa käsittelyä.

Haluan vielä kiittää kaikkia minua äänestäneitä luottamuksesta ja jokaista vaalitiimissä aktiivisesti toiminutta arvokkaasta tuesta. Tätä työtä tehdään teitä varten ja paremman Suomen puolesta. Työ politiikassa ja yrittäjärintamalla jatkuu.

Euroopan unionin parlamentissa Suomea edustavilla on suuri vaikutus jokaisen suomalaisen arkeen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksiin. Näissä vaaleissa gallupit eivät kyenneet ennustamaan tapahtumia, jotka yllättivät varmasti kaikki. Toiset positiivisesti, toiset vähemmän positiivisesti.

Ajatuksia eurovaalien tuloksesta

Kokoomus sai murskavoiton, jolla suomalaiset antoivat vahvan mandaatin maltillisen oikeistolaiselle EU-politiikalle. Vihreät ja perussuomalaiset menettivät kannatustaan roimasti ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson keräsi historialliset 247 604 ääntä. Siihen ei ole kukaan aiemmin kyennyt. Eurovaalit ottivat samalla askeleen henkilövaalien suuntaan. Se voikin olla perusteltua, sillä mepit toimivat hieman erillään Suomen puolueista. Nyt nähdyssä vaalituloksessa teemana korostui turvallisuus, joka onkin alkavan parlamenttikauden keskeisin teema. Suomelle tämä tarkoittaa taloudellista mahdollisuutta, koska suomalaiset yritykset ovat puolustuksessa maailman kärkikaartia ja varsinkin Keski-Euroopassa on huutava pula alan tuotteista.

Euroopan unionin päätöksenteko vaikuttaa jokaisen suomalaisen arkeen, joten nyt on mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan Suomen edunvalvonta kehittyy uuden parlamentin myötä. Viime vuosina siinä on ollut toivomisen varaa, kun suomalaiset on toistuvasti pantu maksajaksi ja vastineeksi unionista on tullut jatkuvasti lisää turhaa sääntelyä. Uuden parlamentin viidestätoista suomalaisesta mepistä peräti yksitoista on uusia. Se antaa mahdollisuuden muuttaa suuntaa myös edunvalvonnan osalta. Suomi tarvitsee parlamenttiin lisää yrittäjähenkistä omien puolien pitämistä, koska muut maat ovat tehneet sitä aina.

Euroopan unionissa Suomea edustaneet parlamentaarikot ovat perinteisesti jääneet vähälle mediahuomiolle, joten nyt valitulla kokoonpanolla on mahdollisuus muutokseen. Erityisesti odotan Sebastian Tynkkysen EU-avauksia ja niistä viestimistä somekanavissa. Olisi tärkeää, että EU-päätöksenteosta viestitään nykyistä aktiivisemmin myös perinteisessä mediassa. Äänestysprosenttina 42,4 on huolestuttava ja kertoo siitä, ettei unionin asioita tunneta Suomessa riittävän hyvin.

Turvapaikanhakijat EU-alueen ulkopuolelle

Aggressiivisen Venäjän raukkamainen hyökkäys Ukrainaan on nostanut turvallisuuden ja puolustuksen EU-vaalien kärkiteemaksi. Euroalueen turvallisuus ja taloudellinen kilpailukyky ovat seuraavan EU-parlamenttikauden keskeisimmät teemat. Samalla kun käsitellään unionin ulkorajojen puolustamista, on syytä keskittyä myös sisäiseen turvallisuuteen, joka on heikentynyt viime vuosina huolestuttavasti.

Euroopan unionin on aika kohdistaa katse peiliin, kun käsitellään turvapaikanhakijoiden ja turvapaikan jo saaneiden aiheuttamia uhkia. Periaatteena tulisi olla, että turvaa euroalueelta hakenut ei saa aiheuttaa vaaraa muille. Mikäli näin tapahtuu, euroalue on hänelle väärä paikka. Turvapaikan jo saaneiden kohdalla tulee ottaa tiukka linja, jossa vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä tulee evätä jo saatu turvapaikka ja heidät tulee palauttaa kotimaahansa.

Turvapaikan jo saaneita vakavampi ongelma ovat sellaiset turvapaikanhakijat, jotka ovat jääneet laittomasti euroalueelle kielteisestä päätöksestä huolimatta. Heidän muodostamansa varjoyhteiskunnat aiheuttavat vakavaa uhkaa muille. Ruotsista voidaan helposti katsoa miten käy, jos tällaiseen kehitykseen ei puututa ajoissa. Ongelmaan on onneksi keksitty ratkaisu Italiassa ja Britanniassa.

Italia lähettää turvapaikanhakijat Euroopan unionin ulkopuolelle Albaniaan odottamaan hakemusten käsittelyä. Näin toimittaessa henkilöt eivät voi jäädä laittomasti Euroopan unionin alueelle, kun turvapaikka jää saamatta. EU voisi tehdä samanlaista yhteistyötä esimerkiksi Marokon kanssa. Sisäisen turvallisuuden parantumisen lisäksi tällä olisi ennaltaehkäisevä vaikutus, kun Afrikan maissa tiedettäisiin jo ennakkoon, että Eurooppaan saapuvat joutuvat nopeasti takaisin Afrikan puolelle. Nykyinen turvapaikkajärjestelmä kaipaa merkittävää remonttia, jolla parannetaan unionin sisäistä turvallisuutta.

Jocka Träskbäck
eurovaaliehdokas (kok.)
varakansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Päivän Lehti -verkkolehdessä 5.6.2024.

Jocka Träskbäck Terevision vieraana

Sain kunnian vierailla Tere Sammallahden suositussa Terevisio-podcastissa, jossa aineena olivat erityisesti EU-vaalit ja Suomen etujen ajamien Euroopan unionissa. Olen eurovaaleissa kokoomuksen yrittäjäehdokas numerolla 232. Keskustelussa mukana myös Terevision kakkoshost Sebastian Stenfors. Kiitos molemmille herroille hyvistä keskusteluista. Katso jakso tästä tai alta.

Träskbäck: ”Tarvitsemme ryhtiliikkeen – kansallisia etuja on puolustettava”

Pirkanmaalla useita paikallislehtiä julkaiseva Pirmediat haastatteli minua EU-vaaliteemaiseen lehteensä. Tuloksena oli oheinen sivun haastattelu, jossa kerron näkemyksiäni Euroopan unionin tulevaisuudesta ja Suomen etujen ajamisesta siellä. Suomi tarvitsee parlamenttiin aktiivisempaa edunvalvontaa ja sekä Suomen että Euroopan unionin kilpailukyvyn parantamista. Ja siihen tarvitaan vankkaa yrittäjäkokemusta ja -näkemystä.

Nyt on aika ajaa Suomen etuja.

 

Euroopan unionin lentokorkeutta nostettava

Tuleeko Euroopan unionin päättää pullonkorkeista? Entä määritellä vesijohtojen materiaalit tai rajoittaa yksityisen metsäomaisuuden käyttämistä? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä, kun pohditaan nykyjärjestelmän uskottavuutta kansalaisten silmissä. Suomen lainsäädännöstä peräti 70 prosenttia tulee unionista, joten sen päätöksenteko vaikuttaa jokaisen elämään.

Suomi liittyi Euroopan unioniin lähes 30 vuotta sitten. Alunperin unionissa keskityttiin tekemään pitkän aikavälin suuria linjauksia ja asettamaan jäsenmaille yhteisiä tavoitteita, joista ei voitu päättää yksin jäsenmaissa. Tavoitteisiin pääsemisen keinot jäsenmaat saivat päättää itse ottaen huomioon omat kansalliset erityispiirteensä. Päätöksenteon lentokorkeus oli tuolloin oikea. Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut huolestuttavasti, kun Euroopan komissiosta on alkanut tulla ehdotuksia, jotka eivät noudata tätä niin sanottua läheisyysperiaatetta, subsidiariteettia.

Nykyisin ehdotukset puuttuvat kasvavassa määrin jäsenmaiden yritysten ja kansalaisten arkeen myös pienissä arkisissa asioissa, joten lentokorkeus on laskenut merkittävästi. Kehityssuunta on ongelmallinen myös siksi, että komission tulisi kyetä valvomaan unionin lainsäädännön toteutumista. Lisääntyvällä sääntelyllä komissio tukehduttaa itse itseään. Ylisääntely on krooninen vaiva, joka pahenee, ellei siihen puututa tehokkaasti. Päätöksenteon lentokorkeutta on syytä nostaa pikaisesti, jos resursseja halutaan käyttää tehokkaasti. Euroopan unionin täytyy tulevina vuosina keskittyä jatkuvan nippelisääntelyn sijaan unionin kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden kehittämiseen.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, eurovaaliehdokas (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaa-lehdessä sekä Iisalmen Sanomissa ja Oriveden Sanomissa.

Kolumni: Ei uusia verokerroksia

Hyvinvointialueiden syntyvaiheessa muutama vuosi sitten Suomessa käytiin vilkasta keskustelua siitä pitäisikö hyvinvointialueilla olla oma verotusoikeus, eli tarvitaanko Suomeen uuden hallintokerroksen lisäksi myös uusi verotuskerros. Kuten arvata saattaa, toinen poliittinen puoli kannatti ahkerien suomalaisten verotuksen kiristämistä ja toinen puoli vastusti valtion käsien työntämistä vieläkin syvemmälle palkansaajien taskuihin. Maakuntaveroa perusteltiin esimerkiksi sillä, että sen myötä hyvinvointialueet eivät enää olisi valtion tiukassa talutusnuorassa. Argumentti oli terveen talouden kannalta susi jo syntyessään. Hyvinvointialueiden nimenomaan tulee olla valtion tiukassa taloudellisessa ohjauksessa, eikä niille pidä antaa avointa sekkiä saati pääsyä kansalaisten rahoihin.

Maakuntavero nousi uudelleen keskusteluihin, kun viime viikolla eräs suomalainen puolue esitti, että Euroopan unionissa pitäisi selvittää mahdollisuuksia ryhtyä verottamaan unionin kansalaisia. Tällaiselle talouden mannerlaattojen muutokselle ei pidä antaa mahdollisuutta. On päivänselvää, että uudet verokerrokset paitsi nostaisivat suomalaisten kokonaisveroastetta nykyisestä valmiiksi kestämättömästä tasosta myös lisäisivät byrokratiaa ja julkisen sektorin kuluja sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Tuloksena olisi unioni, jossa ahkerat ihmiset maksaisivat työllään yhä useamman työkykyisen ja työikäisen elämisen, tulonsiirrot ja entisestään kasvavan julkisen sektorin palkka- ja hallintokulut. Ja jos EU-verotus olisi kerran saatu käynnistettyä, olisi sitä enää mahdotonta saada loppumaan. Oli foorumi sitten Euroopan unioni tai Suomi, ei vastuullisessa taloudenpidossa tule antaa tilaa uusille verokerroksille.

Suomessa hyvinvointialueiden talous on parhaillaan rajusti retuperällä aivan kuten sote-hallintohimmeliä rakennettaessa vuosia sitten ennustimme. Vastuullinen päätöksenteko tarkoittaa, että palkansaajien rokottamisen sijaan hyvinvointialueilla ryhdytään elämään siten, että alueille annetut rahat riittävät. Suu säkkiä myöden siis. Edellisellä hallituskaudella näimme toistuvasti miten ongelmia ratkaistiin kaatamalla niiden päälle velkarahaa. Sellaiseen meillä ja tulevilla sukupolvilla ei olisi ollut varaa. Nyt valtion rahat ovat loppu ja edessä on monenlaisia säästötoimia sen sijaan, että maksajaksi pantaisiin palkansaajat uusien verokerrosten kautta. Suomi ja Euroopan unioni eivät tarvitse yhtään uutta veroa, vaan ne molemmat tarvitsevat tiukkaa ja vastuullista taloudenpitoa sekä kulukuuria. Vain siten rahaa voi riittää myös varsinaisten palvelujen ylläpitoon.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 8.5.2024.