Lempäälän kunnanvaltuusto käynnisti uimahallihankkeen – tällainen siitä on tulossa

Lempäälässä on toivottu vuosikymmeniä omaa uimahallia, jossa kuntalaiset voisivat virkistyä ja harrastaa kuntouintia sekä järjestää koululaisten uimakouluja. Kerta toisensa jälkeen suunnitelmat ovat kuitenkin kariutuneet erinäisistä syistä, mutta 24. marraskuusta 2021 kunnanvaltuusto päätti käynnistää uimahallihankkeen (Katso video tästä). Allekirjoittanut valittiin taannoin hanketta vetävän Kiinteistö Oy Lempäälän Uimahallin hallituksen puhenjohtajaksi, joten pääsen vetämään tätä suurta projektia yhdessä upean ammattilaistiimin kanssa. Kiitos hankkeen nykytilasta kuuluu suurelle joukolle ihmisiä, jotka ovat tehneet tämän eteen töitä vuosikymmenten varrella.

Yllä nähdään video hetkestä, jolloin sain kunnanvaltuuston puheenjohtajana kunnian iskeä nuijan pöytään kunnanvaltuuston historiallisen päätöksen kunniaksi. Samassa tilaisuudessa esitettiin ensimmäistä kertaa julkisesti hankkeen tuorein havainnevideo, jossa nähdään millainen Ideaparkin alla luolassa sijaitsevasta kohteesta on nykyisten suunnitelmien valossa tulossa. Videolla nähtäviin seikkoihin on vielä todennäköisesti tulossa kosmeettisia muutoksia, mutta pääosat tulevat säilymään nyt nähtävässä muodossa.

Lempäälässä pitäisi päästä uimaan vuoden 2023 lopussa, joka on kunnianhimoinen ja tiukka aikataulu. Tavoitteeseen päästään, jos kaikki menee hyvin. Minä ja hankkeen upea tiimi tulemme tekemään parhaamme, että hanke valmistuu aikataulussa. Samalla täytyy kuitenkin todeta, että kohdetta rakennetaan syvällä maan alla sijaitsevaan luolaan, joten haasteita ei varmasti tule puuttumaan. Kansainvälinen komponenttipula ja rakentamisen kallistuminen voivat tuoda lisähaasteita. Ne on kuitenkin luotu ylitettäväksi. Tässä alla vielä kuvia tulevasta kohteesta.

Lempäälän uimahalli-kylpylä, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli-kylpylä, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli-kylpylä, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli-kylpylä, havainnekuva 24.11.2021

TAYS-sairaalan uudistaminen on massiivinen hanke

Kävimme keskiviikkona Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston voimin tutustumassa TAYS-sairaalan vanhoihin osiin, joista osaa odottaa mahdollisesti purkaminen. Tämä uudistamishanke on kuitenkin kokonaisuudessaan niin massiivinen ja kallis, että sitä täytyy harkita rakennus rakennukselta hyvin tarkasti ja etsiä samalla muitakin ratkaisuja kuin purkaminen ja uuden rakentaminen.

Samalla tulee pohtia tarkasti mitä ollaan tekemässä ja miksi. Esimerkiksi pelkkä naapurirakennuksen vanhanaikainen kerroskorkeus ei riitä perusteeksi sille, että rakenteellisesti vielä kelvollisessa kunnossa oleva rakennus purettaisiin. Tähän tilanteeseen ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, vaan kyseessä on monimutkainen kokonaisuus.

Hankkeen massiivisuuden vuoksi on mahdollista, ettei sairaanhoitopiirin valtuusto ole valmis päättämään hankkeen käynnistämisestä vielä tämän vuoden puolella. Lähestyvä sote-uudistus ei ole riittävä peruste valtavalle rakennushankkeelle, josta syntyy veronmaksajille pitkällä aikavälillä valtavat kustannukset.

Verorahoja täytyy käyttää vastuullisesti ja harkiten.

Lempäälän uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi

Minut on tiistaina järjestetyssä yhtiökokouksessa valittu Lempäälän uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Oheista valokuvaa ottaessani en aavistanut, että kaksi vuotta myöhemmin vetäisin hanketta, jonka tarkoituksena on rakentaa kuvan luolastoon uimahalli-kylpylä. Kohtalolla on joskus taipumus ohjata erikoisiin suuntiin.

Kuntaan on toivottu uimahallia vuosikymmenten ajan, ja nyt tämä haave on viimein toteutumassa, kunhan suuri määrä palasia loksahtaa ensin kohdalleen. Tulen osaltani tekemään parhaani hankkeen toteutumiseksi taloudellisesti järkevällä tavalla.

Uimahalliyhtiössä meillä on loistava tiimi viemässä tätä tärkeää hanketta eteenpäin, ja uimahalli-kylpylää pyörittävä operaattori on esimerkiksi jo aiemmin valittu. Uimahalli-kylpylää tulee operoimaan Kuohun Uimavalvonta Oy, joka pyörittää jo nyt Kangasalla suosittua Kuohu-uimahallia. Osaamista ja kokemusta siis riittää myös siellä, kunhan ensin päästään avajaisiin saakka.

Hanke on siis hyvässä vauhdissa ja vauhti kiihtyy. Vuoden 2023 lopussa on tarkoitus päästä uimaan, mutta se edellyttää suunnitelmien saumatonta sujumista. Kun uimahalli-kylpylää rakennetaan maan alla sijaitsevaan luolastoon, on hankkeessa oltava valmis monenlaisiin viivästyksiin ja ratkaistava eteen tulevat haasteet nopeasti. Saappaat eivät siis ole pienimmästä päästä, mutta minä ja tiimi tulemme tekemään parhaamme.

Kiitos luottamuksesta.

Kaupunkiseudun saavutettavuus tarvitsee lentoyhteyksiä

Koronakriisin jäädessä hiljalleen taakse matkailu elpyy ja turismin lisäksi liikematkailu kasvaa nopeasti. Tampere-Pirkkalan lentokentällä on olennainen merkitys, kun Pirkanmaan liike-elämä ja matkailijat tarvitsevat lentoyhteyksiä metropoleihin. Tampereelta on perinteisesti lennetty maailmalle Helsinki-Vantaan kautta, mutta nyt Finnair on yllättäen päättänyt jättää kenttämme ulos talvikauden reitistöstään. Tällainen päätös on terveelle järjelle vieras.

Pirkanmaalla on tehty viime vuosina paljon töitä lentokentän kehittämiseksi, sillä taannoin Finavia investoi kiitotien remonttiin 15 miljoonaa euroa ja lisäksi suunnitteilla ovat lentokentälle johtava uusi kehätie ja raideliikenteen yhteys pääradalta. Näiden lisäksi myös pääradan perusparannus liittyy olennaisesti Tampere-Pirkkalan rooliin valtakunnan kakkoskenttänä. Kaupunkiseudun lentoyhteydet eivät toki ole Finnairin varassa, sillä Ryanair, SAS ja Air Baltic tarjoavat toivottavasti jatkossakin yhteydet hubeihinsa. Olisi kuitenkin tärkeää, että myös kotimainen lentoyhtiö tarjoaisi yhteyksiään joko Helsinkiin tai sitä merkittävämpään lentoliikenteen solmukohtaan.

Kansainväliset lentoyhteydet ovat elintärkeitä maakunnan elinkeinoelämälle ja erityisesti vientiyrityksille, joiden lentomatkustaminen ei ole loppumassa etäyhteyksien yleistymiseen. Kansainvälinen myyntityö tarvitsee jatkossakin vierailuja asiakkaiden luona ja lisäksi asiakkaiden tulee päästä vierailemaan täkäläisillä tehtailla. Tampereen kaupunkiseudun tulee olla ennen kaikkea saavutettava, ja siinä kotikenttä on ehdoton edellytys. Bussiyhteys Helsinki-Vantaalta ei sitä ole.

Tampereen kaupunkiseutu on Suomen HHT-kasvukäytävän kiintotähti ja Tampere profiloi itseään parhaillaan suurten tapahtumien kaupunkina. Hyvät lentoyhteydet ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta. Uusi Kansiareena tapahtumineen sekä lukuisat kansainväliset messut, kongressit, festivaalit ja erityisesti jääkiekon MM-kisat ovat hankkeita, joissa paikallinen lentokenttä on tärkeä. Finnarin lentoyhteyksien loppuminen rapauttaisi kaupunkiseudun elinkeinoelämän ja matkailun kilpailukykyä. Tätä taustaa vasten Finnairin päätös ei kestä kriittistä tarkastelua. Nyt olisi paikka käyttää poliittista vaikuttamista ongelman korjaamiseksi.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuuston puheenjohtaja (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 29.9.2021.

Hallitus vähentämässä poliisien määrää – onko arvopohja suomalaisten etu?

Hallitus lähtee syyskuun budjettiriiheen esityksellä, jossa poliisin resursseihin ollaan tekemässä merkittäviä leikkauksia. Toteutuessaan leikkaukset kiistatta heikentäisivät kansallista turvallisuutta. Esitys on nimittäin vähentämässä koko maasta yli 450 poliisia, joista pelkästään Helsingistä on sata. Aloittaessaan hallitus lupasi lisätä poliisien määrää kolmellasadalla, mutta nyt esitetään kuitenkin leikkauksia. Tämä kehityssuunta on kestämätön, sillä valtion tärkein tehtävä on kansalaisten turvallisuuden varmistaminen. Nyt suunta on kuitenkin päinvastainen.

Kokoomus on sitoutunut lisäämään poliisien määrää merkittävästi 8 000 poliisiin ja vaihtoehtobudjetissaan esittänyt 40 miljoonan euron pysyvää rahoitusta poliisin resurssien parantamiseksi. Edellisellä kaudella poliisikoulun aloituspaikkamäärää nostettiin maksimiin, eli 400 henkilöön. Se oli tärkeä askel 8 000 poliisin tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt kokoomus esittää Marinin hallitukselle, että hallitus peruu suunnittelemansa leikkaukset ja niiden sijaan lisää poliisin resursseja.

Suomalaisilla tulee olla perusoikeus saada poliisilta turvaa niin arjessa kuin rikosten tutkinnassa. Nykyisin suuri määrä rikoksia jää kokonaan tutkimatta, koska poliisilla ei ole riittävästi resursseja. Mikäli hallituksen esittämä leikkaus hyväksytään, tilanne muuttuu entistäkin heikommaksi ja suomalaisten oikeusturva vaarantuu. Tätä eduskunnan ei tule sallia missään tilanteessa.

Sisäministeriön virkamiehet esittivät leikkauksia maahanmuuton kustannuksiin, mutta ministeri Ohisalo käytti punakynää ja päätti leikata maahanmuuton sijaan poliisilta. Kyse ei siis ole siitä etteikö rahaa käytettäisi ja leikkauksia tehtäisi, vaan kyse on ennen kaikkea siitä mihin rahaa käytetään ja mistä leikataan. Ne ovat puhtaasti arvovalintoja. Nyt onkin perusteltua kysyä onko hallituksen valitsema arvopohja suomalaisten etu?

Marinin hallitus on käyttänyt satoja miljoonia euroja ideologisiin hankkeisiin ja päättänyt lähettää tuhansia miljoonia euroja Etelä-Euroopan maiden talouskasvua tukemaan, mutta samaan aikaan rahaa ei kuitenkaan riitä omien kansalaisten turvallisuuteen. Tästä on perusteltua huolestua. Poliisiin kohdistuvat leikkaukset täytyy budjettiriihessä perua ja päinvastoin varmistaa, että poliisien määrä nousee. Päätöksenteossa etusijalle pitäisi aina asettaa työ, talous ja turvallisuus. Tämä kolmikko muodostaa arvopohjan, joka on suomalaisten etu.

#jocka2023
#ryhtiliike

Kiitos luottamuksestanne – valtuuston puheenjohtajuus on suuri kunnia

Sain eilen suuren kunnian tulla valituksi Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi. Kiitän lämpimästi sekä äänestäjiä että valtuutettuja, joilta saamani luottamuksen ansiosta valinta arvovaltaiseen ja vastuulliseen tehtävään oli mahdollista. Lupaan edistää ja tukea valtuutettujen onnistumista heidän tehtävissään sekä edistää kuntalaisten äänen kuulumista valtuustossa ja kunnan muussa päätöksenteossa.

Ensimmäinen kokous oli nuotitettu valmiiksi ryhmien käytyä paikkaneuvotteluja koko kesän ajan, mutta hetkeä ennen kokouksen alkua eräs ryhmistä ilmoitti tyytymättömyyttään tulokseen. Näin ollen pääsimme heti tulikokeeseen, kun harvinaisella tavalla jouduimme suhteelliseen vaaliin kahden lautakunnan osalta. Yllättävä käänne hoidettiin vs. hallintojohtaja Riku Rekosen ja talousjohtaja Kari Auvisen – kiitos heille molemmille – avustuksella asiantuntevasti ja tyylikkäästi, joten luottamushenkilöt saatiin lopulta valittua melko värikkäiden vaiheiden jälkeen.

Valtuuston puheenjohtajan tehtävän lisäksi valtuusto valitsi minut myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon, jossa neljä vuotta sitten alkanut työ terveydenhuollon ammattilaisten kanssa jatkuu edelleen. Olen pyrkinyt vaikuttamaan sairaanhoitopiirissä paitsi talouteen myös johtamiskulttuuriin ja henkilöstön hyvinvointiin. Tulen pitämään nämä oman toimintani keskiössä jatkossakin.

Kuva: Lapset seurasivat nettilähetyksen kautta isän edesottamuksia nuijan varressa, ja sinäkin voit katsoa valtuustokauden avauskokouksen YouTubesta ainakin seuraavan parin viikon ajan alla olevasta linkistä.

#lempäälä #valtuusto #kokoomus #jocka2023 #jocka2021 #ryhtiliike

Ensimmäinen valtuustokausi päättyy – miten meni noin omasta mielestä?

Lempäälän uusi kunnanvaltuusto kokoontuu tänään keskiviikkona ensimmäiseen kokoukseensa, jossa valitaan uudet henkilöt luottamuselimiin. Tänään selviää myös mikä tulee jatkossa olemaan minun roolini kunnan päätöksenteossa. Päättyvä valtuustokausi 2017-2021 oli minulle ensimmäinen, mutta kaikkea muuta kuin viimeinen. Annoin politiikalle pikkusormen, mutta se vei koko käden. On ollut upeaa nähdä miten paljon kuntapolitiikassa saa aikaiseksi, kun on loistava tiimi ympärillä. Politiikka on nimittäin joukkuelaji. Yllä olevassa kuvassa kuluvan kauden Kokoomuksen valtuustoryhmä.

Olin kommentoinut politiikkaa vuosien ajan aktiivisesti, kun kokoomuksen Mirva Kurki pyysi syksyllä 2016 minua ehdolle kuntavaaleihin. Suostuin siltä seisomalta, ja kuntavaaleissa tulikin lopulta upea tulos. Äänestäjille suuri kiitos luottamuksesta. Olen pyrkinyt olemaan  luottamuksen arvoinen.

Ensimmäisten kuntavaalieni jälkeen päätin hypätä suoraan syvään päähän, joten lähdin mukaan moniin mielenkiintoisiin luottamustehtäviin saadakseni mahdollisimman nopeasti kattavan kokemuksen päätöksenteosta. Valtuuston lisäksi tulivat paikat kunnanhallituksessa, hyvinvointilautakunnassa, elinkeinopoliittisessa yhteistyöryhmässä sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ja varapaikka Tampereen elinvoima- ja osaamislautakunnassa. Lisäksi neljän vuoden päästä löysin itseni kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan ja kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajan tehtävistä. Ei siis ihme, että kalenterista on saanut viime vuosina etsiä vapaita slotteja suurennuslasin kanssa.

Kaikessa tekemisessä panos-tuotto täytyy olla kohdallaan. Olen alusta saakka pitänyt politiikkaan käytettyä suurta aikaresurssia panostamisen arvoisena, koska olemme saaneet kokoomuksen valtuustoryhmällä aikaan paljon hyvää. Toki samalla tulee todeta, että tuloksia syntyy vain hyvässä yhteistyössä muiden poliittisten ryhmien kanssa. Yksikään ryhmä ei tee muutoksia yksin, ja siksi politiikkaa nimitetäänkin usein kompromissien taiteeksi. Pitkän linjan yrittäjänä suurin yllätys minulle oli julkisen sektorin päätöksenteon hitaus, mutta olemme kaikki saaneet huomata, että tuloksia saadaan joskus aikaan myös nopeasti. Esimerkiksi koronakriisin myötä kunnassa tehtiin monia nopeita liikkeitä esimerkiksi yhdessä yrittäjien kanssa. Siitä kuntaan saatiin taannoin myös kansallinen Vuoden koronateko -palkinto.

Kokoomus Lempäälä tavoiteohjelma 2021-2024

Minulta on usein kysytty mitä valtuutettu tekee. Vastaus riippuu tietenkin valtuutetun omasta aktiivisuudesta, mutta yleensä valtuutetuilla on muitakin luottamustehtäviä esimerkiksi lautakunnissa tai kunnan konserniyhtiöissä. Harva istuu ainoastaan valtuustossa. Valtuuston kokoukset vievät yleensä kuukaudesta kaksi iltaa ja yhden päivän. Ensimmäisenä iltana on suljettu valtuustoinfo ja toisena on julkinen valtuuston kokous. Lisäksi päivä menee aineistoon tutustumiseen. Päälle tulevat vielä mm. erilaiset seminaarit, joita on melko usein. Kunnanhallitus vie kuukaudessa yleensä kaksi päivää ja iltaa, kun parin viikon välein päivällä tutustutaan ensin aineistoon ja illalla istutaan noin 3-5 tunnin kokous. Lautakunnat kokoontuvat yleensä kerran kuukaudessa. Silloin kokous kestää yleensä parista tunnista muutamaan tuntiin ja ennen sitä tutustutaan aineistoon jokunen tunti.

Valtuutetun ja muiden luottamushenkilöiden aika kuluu siis pitkälti materiaaliin tutustumiseen ja päätöksentekoon. Tästä prosessista julkinen valtuuston kokous on vain jäävuoren huippu, sillä asiat on käsitelty jo useaan kertaan ennen valtuustoon päätymistä. Tästä syystä kokousta seuraavalle voi joskus syntyä mielikuva, ettei asioista keskustella riittävästi. Todellisuudessa pykälästä on voitu käydä ennen valtuustoa tuntikausien monipuoliset keskustelut sekä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Unohtamatta tietenkään viranhaltijoita, jotka ovat valmistelleet asioita jo ennen niiden päätymistä päätöksentekoon saakka. Ajoittain tulee eteen suurempia asioita, joista on järjestetty lähetekeskusteluja ja seminaareja. Esimerkiksi kuluneen kauden eräs odotetuimmista päätöksistä, uimahalli-kylpylä, oli käsittelyssä lukemattomissa eri tilaisuuksissa ennen julkistamista ja valtuustoa.

Mitä kuluneella valtuustokaudella 2017-2021 on sitten saatu aikaiseksi? Kuntalaisten kannalta merkittävimpiä päätöksiä ovat olleet uimahalli-kylpylähankkeen käynnistäminen yhdessä Ideaparkin kanssa sekä veroprosentin pitäminen ennallaan tässä haastavassa tilanteessa. Kaavoitusta on tehostettu merkittävästi neljän vuoden takaisesta ja myös yritystonttien lisäämistä on saatu viimein käyntiin toden teolla. Omakotitonttien jakaminen todettiin sekin toimivaksi pilotiksi. Myös rakennusjärjestyksen lupaviidakkoa kevennettiin selvästi. Koulujen osalta Kanavan uuden yläkoulun jättihanke saatiin valmiiksi. Kouluihin on päätetty panostaa lisäksi mm. Nurmella ja Saikassa sekä Sääksjärvellä, jossa vanhan osan purkulupa odottaa valituksen ratkaisua. Talouden seurantaa ja ennustamista on tällä kaudella kehitetty merkittävästi. Varhaiskasvatuksen maksut saatiin viimein muutettua hoitoaikaperusteiseksi. Koulujen ja päiväkotien ryhmäkokoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Lempäälä-talo ja uusi pääkirjasto saatiin nekin valmiiksi.

Tänään alkavalla valtuustokaudella edessä on varmasti monia mielenkiintoisia hankkeita. Edessä on esimerkiksi Sääksjärven koulukeskuksen kehitystyö, Sääksjärven osayleiskaavan hyväksyminen ja asemakaavoitus sekä Hakkariin suunniteltava koko perheen tekojäärata. Kokoomuksen valtuustoryhmä tulee tekemään hartiavoimin työtä elinvoiman ja vetovoiman parantamiseksi, sillä yritykset ja niiden työpaikat mahdollistavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja laadukkaiden peruspalvelujen tarjoamisen. Tutustu tästä linkistä Lempäälän Kokoomuksen tavoiteohjelmaan alkavalle valtuustokaudelle.

Kokoomuksen valtuustoryhmä lähtee uudelle kaudelle uudella energisellä ja ennen kaikkea osaavalla kokoonpanolla. Tästä seuraa paljon hyvää.

Kolumni: Kunta kehittyy tai taantuu – välimuotoja ei ole

Tampere ja monet sen kehyskunnat ovat hyvässä vireessä, kun asiaa tarkastellaan kasvun näkökulmasta. Muuttovoitossa mitattuna Tampere on Suomen ykkönen ja sen kehyskunnista Lempäälä, Nokia, Kangasala ja Pirkkala kasvavat vauhdikkaasti. Maaseutumaiset kunnat kasvavat kaupunkien kustannuksella, ja syntyvyyden laskiessa kasvu on yhä enemmän vain muuttajajoukon varassa. Mutta mistä kasvua saadaan?

HHT-kasvukäytävään kuuluvalla Pirkanmaalla taistelu uusista asukkaista on arkitodellisuutta, ja se ajaa kunnat kilpailemaan tonttitarjonnan lisäksi myös peruspalveluilla ja elinvoimalla. Jälkimmäinen tuo kuntiin myös uusia yrityksiä, jotka taas tuovat mukanaan uusia työpaikkoja ja verotuloja. Ilman niitä kunnilla on edessään ongelmia, sillä vain terve kasvu mahdollistaa hyvinvoinnin ja laadukkaat peruspalvelut.

VALTUUSTOKAUDEN ALUSSA monissa kunnissa laaditaan strategioita tulevan päätöksenteon tueksi. Samalla vedetään suuria linjoja mille alueille kasvun halutaan jatkossa ohjautuvan ja millaista asukasmäärän kasvua tavoitellaan. Tampereella ja kehyskunnissa on luonnollista tiivistää keskustojen asutusta ja kaavoittaa uusia asuinalueita – tietenkin lähiluontoa kunnioittaen, kuten nykyisin jo tehdäänkin.

MUUTOSVASTARINTA ja NIMBY-mentaliteetti (ei minun takapihalleni) ovat kehityksen suurimpia esteitä. Monissa kunnissa on pieni ja äänekäs joukko, joka pyrkii hidastamaan kehitystä. Neliraajajarrutuksen myötä muut asukkaat ovat kuitenkin vaarassa menettää kehityksen hedelmiä, oli kyse sitten uusien asuinalueiden kaavoituksesta, koulujen rakentamisesta tai tieverkoston kehittämisestä.

KUNNAT TARVITSEVAT KASVUA pysyäkseen elinvoimaisina ja itsenäisinä. Kaikkia kuntalaisia ei ole mahdollista miellyttää, joten päättäjien tulee tehdä kauaskantoisia ja kehityshakuisia ratkaisuja nykyisiä ja myös tulevia kuntalaisia ajatellen. Toinen vaihtoehto on kunnan taantuminen, jota valtaosa päättäjistä tuskin haluaa. Kunnnat tarvitsevat nyt rohkeita päättäjiä ja päätöksiä, joissa kuntalaisten etu toteutuu.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä koluminina 7.7.2021.

Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 9.6.2021: ”Kuntalaiset ovat arkensa parhaita asiantuntijoita”

Lempäälän kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltiin hallintosäännön muutoksia, joiden myötä kuntalaisten ääni kuuluu entistäkin paremmin päätöksenteossa. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana pidin aiheesta oheisen ryhmäpuheenvuoron.

—-

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Kuntalaisten vaaleissa valitsemilla kunnanvaltuutetuilla on useita välineitä, joilla he voivat ohjata kunnan johtamista ja päätöksentekoa. Kuntastrategian, taloussuunnitelman ja talousarvion lisäksi eräs merkittävistä välineistä on hallintosääntö, joka on luottamushenkilöiden tahdonilmaisu viranhaltijoille. Mikäli laissa ei toisin määrätä, hallintosääntö luo raamit viranhaltijoiden päätöksenteolle.

Hallintosääntöön ilmaantuu yleensä valtuustokauden aikana muutostarpeita, sillä hallintosääntö elää kehityksessä mukana luottamushenkilöiden, eri toimielinten ja viranhaltijoiden ohjenuorana. Siksi sitä on tarpeen ajoittain myös päivittää. Hallintosäännön päivittäminen on osoitus siitä, että valtuusto seuraa aikaansa ja haluaa kirjata nämä muutokset myös paperille.

Tällä kertaa kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle muutoksia yhteensä kahdeksaan lukuun. Nyt esitettävät muutokset ovat omiaan edistämään yhteistyötä ja keskustelua viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Merkittävä osa nyt esitettävistä muutoksista on tarkennuksia euromääräisiin rajoihin kunnan hankintojen hyväksymisessä. Toisin sanoen hallintösääntö määrittelee kuka missäkin tilanteessa voi tehdä päätökset ja nyt näitä rajanvetoja hieman viilataan.

Näiden euromäärien lisäksi nyt tehtävät muutokset koskevat myös kunnan viestintää ja yhteydenpitoa kuntalaisiin. Lempäälä on perinteisesti ollut kunta, jossa kuntalaisia on osallistettu päätöksentekoon poikkeuksellisen aktiivisesti, ja nyt tätä positiivista kehitystä halutaan viedä eteenpäin lisäämällä keskustelutilaisuuksia ja antamalla kovasti toivottu aloiteoikeus muun muassa nuorisovaltuustolle, seniorineuvostolle ja vammaisneuvostolle. Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa aloiteoikeuden laajentamista mainituille vaikuttamistoimielimille.

Puheenjohtaja, nämä hallintosäännön muutokset on käsitelty ja päätetty yhdessä poliittisten ryhmien välillä, joten kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy esitettävät muutokset ja toivoo kuntalaisilta jatkossakin positiivista aktiivisuutta erityisesti osallisuuden saralla. Kuntalaiset ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Heillä on paras tietämys siitä mitä kuntalaiset kulloinkin tarvitsevat.

Lempäälän lähiluonto kehittyy – Birgitan polulle tehdään uusi rengasreitti

Lempäälässä luonto on lähellä ja kunnan ylpeys, 50 kilometrin Birgitan polku, on parhaillaan mittavan perusparannuksen kohteena. Kirjoitin taannoin miten kunta on investoimassa peräti 200 000 euroa Birgitan polun kehittämiseen. Viime syksynä käynnistyneessä hankkeessa tehdään muun muassa uusia reittejä ja nuotiopaikkoja sekä kunnostetaan jo olemassa olevia reittejä ja laavuja. Tarkoitus on tehdä myös esteettömiä reittejä, jotta kaikki kuntalaiset pääsisivät nauttimaan Lempäälän upeasta lähiluonnosta.

Esittelyssä Kirskaanniemi

Birgitan polku, Kirskaanniemi, marraskuussa 2020 kunnostettua reittiä.
Birgitan polku, Kirskaanniemi, marraskuussa 2020 kunnostettua reittiä.

Sääksjärven liepeillä sijaitsevan Kirskaanniemen reittiä kunnostettiin viime syksynä koko marraskuun ajan, ja tulokset olivat hienoja. Kirskaanniemeen on nyt entistäkin helpompi kulkea vaikkapa koko perheen voimin. Nyt samalla alueelle ollaan ollaan tekemässä kokonaan uutta rengasreittiä, jonka nimeksi tulee Koipitaipaleen kierros. Nimi viittaa 45 hehtaarin suuruiseen uuteen luonnonsuojelualueeseen, jonka perustimme valtuustokauden alkupuolella Koipitaipaleen ja Höytämöjärven maisemiin. Katso tämän linkin takaa terveiset reitiltä.

Esittelyssä Ammejärvi

Tähän mennessä uusi rengasreitti on merkitty tutuilla keltaisilla lappusilla, jota toivomme kuntalaisten lähtevän rohkeasti kulkemaan. Reitillä ei ole vielä kovin näkyvää polkua, mutta kuntalaisten suosiollisella avustuksella sellainen on tarkoitus tallata reitille tämän kesän aikana. Loppukesästä tai viimeistään syksyllä reitin varrelle toteutetaan myös uusia nuotiopaikkoja kuntalaisten retkeilypäiviä piristämään. Birgitan polkua kehitetään siis parhaillaan vauhdikkaasti kuntalaisten iloksi, jotta lempääläisillä olisi vielä vuosikymmenten päästä upeaa lähiluontoa.

Rakennetaan yhdessä huomisen Lempäälää.