Ammattiliittojen itkupotkuraivarit – öykkäröinnin lyhyt oppimäärä

Suomessa eletään parhaillaan historiallisia hetkiä, kun SAK on käskyttänyt jo toisen kerran lyhyen ajan sisään joukkionsa barrikadeille marionettinsa SDP:n vaalikampanjaa tekemään. Hakaniemen vasalli Antti Rinne tekee täsmälleen kuten hänen isäntänsä käskee, ja soppa on  silloin valmis.

Jokainen asioita seuraava tietää, että kyse ei ole todellisuudessa irtisanomislaista aivan kuten kevään lakkoilussa ei ollut todellisuudessa kyse aktiivimallista. Molemmissa lakkoiluissa kyse oli ja on vain ja ainoastaan kahdesta asiasta: 1. Demarien vaalikampanjasta ja 2. Ammattiliittojen kipuilusta jäsenmäärän ja arvovallan syöksykierteessä. Lue jälkimmäisestä pidempi kirjoitukseni tästä.

On päivänselvää, että irtisanomislaki täytyy ajaa läpi. Siitä ei ole mitään epäselvyyksiä. Laki tulee madaltamaan työllistämisen kynnystä ja synnyttämään siten merkittävän määrän uusia työpaikkoja. Laki siis parantaa työllisyyttä. Olen kirjoittanut aiheesta jo aiemmin, joten en turhaan toista itseäni. Lue aiheesta pidempi kirjoitus tästä. Irtisanomislakia on turha tässä yhteydessä pidemmälti käsitellä, koska se ei liity mitenkään nyt meneillään olevaan lakkoiluun ja yhteiskunnan kehityksen mukanaan tuomaan ammattiliittojen kipuiluun.

SDP ei halua kiistan päättyvän sovintoon

Irtisanomislaki valittiin nyt tekosyyksi samasta syystä kuin aktiivimalli keväällä. Niiden molempien tilalla olisi voinut olla vaikkapa hulevesilaki tai eläinsuojelulaki. Aivan mikä tahansa. Tämä seikka vahvistui viimeistään, kun pääministeri Juha Sipilä esitti lakkokenraali Antti Rinteelle suorassa A-Studio -ohjelmassa sovintoa ja irtisanomislain vetämistä pois. Rinne ei ottanut asiaa kuuleviin korviinsa eikä edes vastannut, joten Sipilä toisti sovintoesityksen vielä kaksi uutta kertaa. Rinne väisti ne kaikki. Viimeistään tämä vahvisti vedenpitävästi, että SDP ei missään nimessä halua, että sen vaalikampanjana toimivat lakot peruttaisiin.

Juha Sipilän hallitus taas on puolestaan antanut jo lukemattomia kertoja ammattiliitoille äärimmäisen nolosti veto-oikeuden hallituksen päätöksiin, joten nyt on täysin perusteltua puhua siitä kuka maata todellisuudessa johtaa, eduskunta ja sen valitsema hallitus vai sittenkin joku random joukkio ulkoparlamentaarisia yhdistyksiä Hakaniemestä? Ensin mainitun demokratian peruspilarin on meille valinnut Suomen kansa demokraattisilla vaaleilla ja toinen taas on… No tiedätte kyllä.

Myös irtisanomislain tapauksessa hallitus meni nopeasti polvilleen ja laski esityksen koskevien yritysten työntekijämäärän kahdestakymmenestä kymmeneen. Se oli nolo hetki suomalaiselle demokratialle ja hallituksen uskottavuudelle. Hallituksen pitäisi nyt kasvattaa munat ja tehdä viimein päätöksiä itsenäisesti Suomen kansan sille antamalla mandaatilla ilman asiaan täysin kuulumattoman yksittäisen vaalikampanjan vaikutusta. Kenellekään ulkopuoliselle ei tule antaa veto-oikeutta tällaisissa asioissa.

Maailma muuttuu ja nykyisenkaltaiset ammattiliitot ovat vääjäämättä kuolemassa pois, joten kolmikannan jäätyä syystäkin historiaan tulee ammattiliittoja jatkossa enää kuulla korkeintaan lausuntojen antajina.

Esimerkiksi SAK väittää juhlapuheissaan edelleen olevansa yli miljoonan suomalaisen järjestö, mutta totuus on täysin toinen. Taannoin nimittäin paljastui, että syöksykierteessä olevan SAK:n jäsenmäärä on enää hädin tuskin 600 000 suomalaista. Jäsenpako vain nopeutuu jatkossa, kun ammattiliitot paljastavat viimein oikeat tarkoitusperänsä. Työttömyys ja kurjuus ovat niiden etu ja tavoite, jonka varjolla nuo veroparasiitit keräävät miljardeja kaikkein köyhimmiltä suomalaisilta esimerkiksi asumistukina ylisuurien riistovuokrien kautta. Köyhiltä tuhkatkin pesästä ammattiliiton holviin. Kirjoitin aiheesta taannoin. Lisäksi suuri osa suomalaista maksaa joka kuukausi siivun palkastaan Hakaniemen pohjattomaan kassaan.

Ammattiliittojen rajattoman härskiyden osoitti viimeistään viime viikon äänestys eduskunnassa. Perustuslain myötä Suomessa ylintä päätösvaltaa käyttävä eduskunta päätti, että hallitus voi jatkaa irtisanomislain valmistelua. Siis valmistelua, jonka perusteella joskus hamassa tulevaisuudessa esitettävän lain eduskunta voi halutessaan myös hylätä. Viimeistään eduskunnan päätöksen jälkeen ammattiliittojen olisi pitänyt kaivautua ökypalkkaisine johtajineen takaisin kiviensä alle ja antaa demokratian tehdä tehtävänsä. Sen sijaan AY-joukkio päätti uhmata Suomen kansaa ja sen valitsemaa eduskuntaa jatkamalla lakkoiluaan. Vastaavaa ei taida olla tapahtunut koskaan aiemmin, joten ammattiliittojen hätä arvostuksensa tulevaisuudesta on nyt todella suuri.

Tällä hetkellä lakot on siis osoitettu suoraan suomalaista kansanvaltaa, eduskuntaa ja perustuslakia vastaan. Ammattiliitot lakkoilevat siis jokaista suomalaista vastaan. Samat ammattiliitot elävät pitkälti valtion rahoittamana, koska nuo veroparasiitit jättävät tilittämättä vuosittain noin 200 miljoonaa euroa valtion kassaan. Puuttuvan summan joutuvat maksamaan muut veronmaksajat. Sinä ja minä. Nyt käsillä oleva tilanne antaa myös asiantuntijoiden mukaan syyn kysyä perustellusti, että miksi valtio rahoittaa järjestöjä, jotka toimivat suoraan kansanvaltaa vastaan. Enää ei ole olemassa mitään syytä miksi työmarkkinajärjestöjen verovapautta ei pitäisi poistaa. Siksi se on myös yksi vaaliteemoistani.

Tähän kokonaiskuvaan sopii mainiosti, että alkavan viikon kaksipäiväisen lakkoilun uhreiksi ammattiliitot ovat valinneet juuri lapset ja vanhukset, eli kaikkein heikoimmat. Juuri ne, joiden etua nämä samat liitot ja niiden poliittinen käsikassara SDP väittävät juhlapuheissaan suojelevan. Todelliset tarkoitusperät kuitenkin paljastuivat, kun kriisi arvovallan murentumisesta alkoi.

Ammattiliitto ei liity ansiosidonnaiseen mitenkään

Päivä päivältä yhä useampi suomalainen ymmärtää, että ammattiliitto ei liity mitenkään ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja että ammattiliitto ei maksa pennin jeniä ansiosidonnaisista työttömyyskorvauksista. Suomalaisten sumutus tästä aiheesta on jatkunut jo vuosikymmeniä, mutta onneksi koko ajan useampi ymmärtää, että ammattiliitot vievät merkittävän osan kuukausipalkasta ilman, että ne liittyvät mitenkään työttömyysturvaan saati olisivat ansiosidonnaisen edellytys.

Laki edellyttää, että kenenkään ei tarvitse kuulua liittoon saadakseen ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Siihen riittää pelkän työttömyyskassan jäsenyys, ja kassat ovat aina liitoista erillisiä organisaatioita. Esimerkiksi niin sanottu Loimaan kassa, eli YTK, laski juuri tällä viikolla hintojaan, koska sen suosio on räjähdysmäisessä kasvussa. YTK tarjoaa työttömyysturvaa ilman liittojen kuukausipalkasta viemää merkittävää osuutta. Yksi vaaliteemoistani on saada jokainen suomalainen palkansaaja automaattisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Lue lisää siitä ja muista vaaliteemoistani tästä.

Valhe, propaganda ja muunneltu totuus

Parhaillaan verkossa liikkuu rajattomasti vihervasemmiston räikeän valheellista propagandaa, jolla pyritään perusteettomasti oikeuttamaan lasten jättäminen ilman ruokaa kahdeksi päiväksi. Esimerkiksi tämä somepäivitys tarjoaa malliesimerkki siitä miten valheellinen vasemmistopropaganda saa ihmiset uskomaan mitä tahansa soopaa, jota AY-liikkeen propagandaosasto heille tuubeistaan syöttää. Kuvitelkaapa, että monet suomalaiset tekevät tällaisen roskan perusteella ensi keväänä äänestyspäätöksensä.

Väite: ”Hallitus söi sanansa olla heikentämättä työttömien asemaa, kun kiky-sopimus sovittiin.”

Väärin. Hallitus ei ole kiky-sopimusta neuvoteltaessa luvannut missään vaiheessa olla heikentämättä työttömien tai työllisten asemaa. Se on yksinomaan ammattiliittojen valhe, jonka perättömyyden Helsingin Sanomat äskettäin osoitti hankkimalla tutkittavakseen kyseisissä kiky-kokouksissa tehdyt muistiot. Mikäli tuollainen lupaus olisi tehty, olisi siitä kiistatta olemassa sanatarkasti materiaalia mustaa valkoisella vähintään kokouksen muistiinpanoissa. Väite on siis yksinkertaisesta perätön, eli valhe.

Väite: ”Hallituksen toimet ovat yksipuolisesti heikentäneet pienituloisten asemaa Suomessa.”

Väärin. Tuloerot ovat nykyisen hallituksen aikana pienentyneet, joten pienituloiset saavat nyt enemmän rahaa suurituloisiin nähden kuin demareiden istuessa viimeksi hallituksessa. Mielikuva köyhien rokottamisesta on vain vihervasemmiston perätön väite, joka on osoitettu tilastollisesti vääräksi jo lukemattomia kertoja. Suomalaisten ja kansainvälisten tilastojen mukaan Suomi edustaa tuloerojen pienuudessa kirkkainta kärkeä Euroopassa ja koko maailmassa. Myös ostovoimakorjatussa mediaanitulossa Suomen gini-kerroin on aivan Euroopan kärkitasoa. Lisäksi tilastokeskuksen mukaan köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien osuus on laskenut merkittävästi sen jälkeen, kun nykyinen hallitus aloitti, eli kun demarit putosivat hallituksesta. Faktoilla on usein taipumus pilata hyvin alkanut propaganda.

Väite: ”Nyt kun pienipalkkaiset keittäjät ja siivoojat ovat lakossa työehtojensa takia”

Väärin. Lakossa ovat JULKISEN sektorin keittäjät ja siivoojat, joita YKSITYISEN sektorin yrityksiä koskeva irtisanomislaki ei koske mitenkään. Nyt lakkoilevat eivät ole lakimuutoksen piirissä, joten keittäjät ja siivoojat eivät ole lakossa työehtojensa takia, vaan he jättävät lapset ilman ruokaa aivan muista syistä. Todellinen syy lakkoiluun tulikin todettua jo edellä. Veikkaan, että valtaosa lakkoilevista ei ymmärrä, että lakkokenraalit ovat määränneet heidät lakkoon demarien vaalikampanjan ja ammattiliittojen vaikutusvallan pönkittämisyrityksen vuoksi. Loput eivät uskalla mennä työpaikoilleen, vaikka liitto ei voi pakottaa ketään lakkoilemaan. Ei jäseniään eikä ketään muutakaan.

Tämän kaiken seurauksena alkavalla viikolla lapset eivät saa kahtena päivänä ruokaa kouluissa ja päiväkodeissa. Monille lapsille koulun ja päiväkodin ruoka on päivän ainoa lämmin ateria. Maanantaisin ruoan menekki kasvaa jopa 20 % normaalista, kun lapset tulevat viikonlopun jälkeen nälkäisinä kouluun ja päiväkotiin. Demarien vaalikampanjan ansiosta näiden lasten nälkä jatkuu kaksi ylimääräistä päivää, ja ruokaa on luvassa yhteiskunnan toimesta vasta keskiviikkona. Mahtavat lakkoilijat ja heidän lakkokenraalinsa olla tyytyväisiä saavutukseensa. Yhtä tyytyväisiä saavutukseensa lienevät ne demaripäättäjät, jotka ovat kieltäneet ravintoloita ja kauppiaita tarjoamasta nälkäisille lapsille ruokaa. Nälkä on ollut maailman kriisipesäkkeissä perinteisesti politiikan välikappale. En olisi uskonut, että 2000-luvulla sitä käytetään myös Suomessa.

Pienen ihmisen puolella? Kunpa olisivatkin.

Käräjäoikeuden metoo-tuomiot oikeusvaltion voitto – joku roti someraivollakin

Suomessakin on eletty jo parin vuoden ajan niin sanottua #metoo-aikakautta, jolloin mitättömien ja jopa täysin perättömien someväitteiden perusteella on tuhottu julkisissa ammateissa olevien ihmisten työuria ja yksityiselämää. On ollut surullista nähdä miten myös monet suomalaiset mediat ovat klikkihimoissaan lähteneet mukaan tähän farssiin, koska ne ansaitsevat someraivolla ja someraivon lietsomisella riihikuivaa rahaa. Medioiden etu on siis heittää bensaa liekkeihin, vaikka se tarkoittaisi monille inhimillistä tragediaa.

Haluan selvyyden vuoksi todeta, että seksuaalinen häirintä täytyy ottaa aina vakavasti, sillä se on aito ja oikea ongelma myös Suomessa. Siitä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Sananvapaus edellyttää, että seksuaalisesta häirinnästä saa keskustella avoimesti. Osa someraivoa aiheuttavista paljastuksista pitää varmasti paikkansa, mutta lapsi menee pesuveden mukana, kun joukossa on myös tekaistuja someraivoja. Niiden taustalla voi olla esimerkiksi kosto aikaisemmasta henkilökohtaisesta kaunasta.

Suomen rikoslaissa huonoa käytöstä ja vonkaamista ei ei ole kuitenkaan säädetty laittomaksi saati rangaistavaksi. Valheellisten väitteiden levittäminen toisesta ihmisestä sen sijaan on sekä laitonta että rangaistavaaa. Se kannattaa pitää mielessä. Vikkeläsormisten somettajien pitäisi hengittää syvään ja laskea vaikka tuhanteen ennen kommentointia, jos ei ole aivan varma asiastaan. Sometuomioistuimen sijaan vain poliisin tehtävä on tutkia onko jotain laitonta tapahtunut ja sen jälkeen saattaa asia syyttäjän tietoon. Suomessa on olemassa syyttömyysolettama, jonka mukaan ihminen on syytön kunnes toisin todistetaan. Se on oikeusvaltion tärkeimpiä perusperiaatteita, joka kuitenkin näyttää usein unohtuvan niin somettajilta kuin medioiltakin.

Kirjoitin vuosi sitten blogiini massojen someraivosta otsikolla ”Media maalittaa julkkiksia – klikkirahastusta vai jotain aivan muuta?”. (Lue kirjoitus tästä). Kirjoituksessani käsittelin muun muassa laulaja Tomi Metsäkedon tapausta, jossa oli monia epäilyttäviä seikkoja. Esimerkiksi toimittaja Maria Veitola pyysi suljetussa someryhmässä paljastuksia nimenomaan Tomi Metsäkedon tekemisistä, ja tietenkin hän sai niitä. Kuka tahansa olisi voinut keksiä hänelle mitä tahansa tarinoita. Tarkistamatta lainkaan saamiensa tarinoiden todenperäisyyttä Veitola esitti ”paljastukset” Tähdet, tähdet -ohjelman tuotantoyhtiölle ja hankki Metsäkedolle potkut ohjelmasta. Someraivo johti myöhemmin potkuihin myös Mamma Mia -musikaalista. Yhtään rikosilmoitusta väitetyistä rikoksista ei ollut tehty, eikä ole vielä tänä päivänäkään.

Maria Veitolan someviesti

Metsäkedon kohussa nimenomaan media heitti bensaa Metsäkedon ympärille sytytetyn rovion liekkeihin ja sai siten mainoksillaan sievoisen rahasumman. Tavallisesti media maalittaa yhtä julkkista kerralla ja uran tuhotumisen jälkeen siirtyy seuraavaan. Toimittajien taitavasti valitut sanakäänteet estävät syytteet kunnianloukkauksesta, mutta tavallinen somelainen ei ymmärrä missä raja menee. Veitolan maalittaman Tomi Metsäkedon lokakampanjan myötä someraivo paisui äärimmilleen ja verkossa alkoi levitä toinen toistaan rajumpia väitteitä muka totuutena. Lopulta homma lähti pahasti laukalle, joten uransa murenemista sivusta seuraamaan joutunut Metsäketo oli pakotettu viemään asia käräjille ratkaistavaksi.

Nyt, vuosi kohun jälkeen, Helsingin käräjäoikeus on tuominnut neljä naista sakkorangaistuksiin kunnianloukkauksista. Oikeusvaltio saavutti siis tänään merkittävän virstanpylvään. Tuomitut naiset joutuvat sakkorangaistuksen lisäksi maksamaan Metsäkedolle 7 415 euroa oikeudenkäyntikuluja. Voimme vain kuvitella millaista rahallista ja henkistä haittaa someraivo on Metsäkedolle aiheuttanut. Jos tapaus etenee vielä hovioikeuteen, niin kunnianloukkaukset voivat hyvinkin muuttua siellä rikoslain 24 luvun 10 §:n mukaisiksi törkeiksi kunnianloukkauksiksi. Toivottavasti tämän oikeustapauksen myötä ihmiset ymmärtävät, että somessa ei saa kirjoittaa ihan mitä tahansa perätöntä tuubaa.

Rajansa someraivollakin. Eräänlainen ryhtiliike kai sekin.

#jocka2019
#ryhtiliike

PS: Jos aihe kiinnostaa, niin lue tästä kirjoitukseni median maalittamisesta ja someraivosta.

Nyt se on varmaa! Olen Kokoomuksen ehdokas eduskuntavaaleissa

Pirkanmaan Kokoomus on tänään valinnut minut ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin. Kiitos. En ole poliitikko, vaan ennen kaikkea yrittäjä ja perheenisä. Olen toiminut päätoimisena yrittäjänä 24 vuotta useissa eri alojen yrityksissä, ja olen lisäksi kahden alle kouluikäisen lapsen perheenisä. Yrittäjän ja lapsiperheen arki ovat siis molemmat tuttuja. Eduskunnassa tulen siksi ajamaan erityisesti lapsiperheiden ja yrittäjien asioita, koska nyt meidän täytyy kääriä hihat ja ryhtyä tekemään yhdessä parempaa, puhtaampaa ja turvallisempaa Suomea.

Siksi #jocka2019

Arkadianmäellä tarvitaan nyt kansanedustajia, joilla on aitoa kokemusta yrittäjyydestä. Nimi yrityksen omistajaluettelossa ei tuo kokemusta ja näkemystä, sillä työelämän uudistaminen vaatii päättäjiltä jotain paljon konkreettisempaa. Kukaan ei tietenkään voi muuttaa maailmaa yksin, mutta yhdessä se kyllä onnistuu – pieni pala kerrallaan. Politiikassa on tärkeintä saada äänensä kuuluviin oikeissa foorumeissa ja saada muutkin innostumaan ponnisteluista yhteisen tavoitteen eteen. Sellaisesta vaikuttamisesta minulla on vuosikymmenten vankka kokemus.

Eduskunnan vierailulla 2011.

Jokainen on varmasti huomannut, että eduskunnassa tarvitaan kipeästi toimintakulttuurin muutosta. Jostain syystä faktoihin perustuva tekeminen on väistynyt härskin populismin tieltä, ja esimerkkejä saamme nykyisin päivittäin. Haluan olla osaltani palauttamassa suomalaisten uskoa rehelliseen ja suoraselkäiseen politiikkaan. Sellaiseen, jossa ikävätkin asiat sanotaan suoraan. Sellaiseen, jossa hallitus ja eduskunta ottavat niille kuuluvan roolin, eivätkä luovuta päätösvaltaa ulkopuolelle. Esimerkiksi vaikkapa ammattiyhdistyksille.

Siksi #ryhtiliike.

Olen onnellinen saatuani edelleen kasvavaan vaalitiimiini mukaan erittäin nimekkään joukon pirkanmaalaisia eturivin tekijöitä ja mielipidevaikuttajia. Ihmisiä, jotka haluavat muutosta nykyiseen politiikkaan ja uskovat minun olevan oikea valinta sitä toteuttamaan. Kiitos luottamuksestanne. Vaalitiimiini mahtuu vielä mukaan, joten ota rohkeasti yhteyttä, jos sinäkin haluat muutosta eduskuntaan. Kiitos jokaiselle jo tähän mennessä tukeaan osoittaneelle yhdessä ja erikseen! Tästä alkaa upea tie kohti eduskuntaa ja parempaa Suomea.

Eduskuntavaalit 14.4.2019.

Hallituksen panttivankidraama jatkuu – lunnaat maksettiin silti

Ikäväkseni joudun toteamaan, että osuin napakymppiin. Kirjoitin sattumalta juuri tämän aamun Pohjalainen-sanomalehdessä miten ammattiyhdistykset pitävät parhaillaan Suomea panttivankinaan. Vain tunteja tuon kirjoituksen julkaisemisen jälkeen aamupäivällä Sipilän hallitus ilmoitti antaneensa kiristäjille periksi. Taas kerran. Sitä nimitetään nyt kompromissiksi. Sama kaava on toistunut tällä kaudella aivan liian monta kertaa. Missä on johtajuus?

Pohjalainen 2.10.2018

Demokraattisessa maassa poliittisen päätösvallan pitäisi kuulua vaaleilla valitulle eduskunnalle, mutta Sipilän hallituksessa tilanne on toinen. Hallitus on antanut ammattiyhdistyksille rajattoman veto-oikeuden, jota ne ovat käyttäneet koko hallituskauden ajan. Päätöksenteon peräsimessä ei ole ollut hallitus, vaan ulkoparlamentaarinen AY-liike, joka on vesittänyt hallituksen tärkeitä kehityshankkeita yksi toisensa jälkeen. Kirjoitin taannoin tästä aiheesta blogiini otsikolla ”Irtisanomissuoja saatava 2000-luvulle – vaikka lakkoaseen piippuun katsoen”. Toivoin siinä, että hallitus olisi viimein kasvattanut munat ja yrittänyt puolustaa demokraattista päätöksentekoa AY-mafiaa vastaan.

Toiveeni ei toteutunut. Taaskaan.

Kirjoitin tänään Pohjalainen-lehdessä, että hallitus ei missään nimessä saa antaa enää piiruakaan periksi ammattiyhdistyksille, jotka eivät yksinkertaisesti kuulu päättäjien pöytään. Tänään kuitenkin selvisi, että hallitus vesitti tarpeellisesta uudistuksestaan puolet ammattiliittojen vaatimusten vuoksi. Yritysten työllistämistä helpottavan irtisanomissuojan päivittämisen oli alunperin määrä koskea alle 20 työntekijän yrityksiä, mutta tänään työministeri Jari Lindström kertoi, että jatkossa se koskee vain alle 10 työntekijän yrityksiä. Tästä puuttuu enää se, että hallitus kääntäisi toisenkin posken, johon iskemällä koko hankkeesta luovuttaisiin.

Kansanedustaja Hjallis Harkimo naureskeli tänään, että seuraavaksi irtisanomislaki rajataan vain kahden hengen yrityksiin. Tätä menoa hän on vielä oikeassa. On huolestuttavaa, että johtajuutta ei oteta edes maan hallituksessa siten kuin äänestäjien ja eduskunnan antama mandaatti edellyttäisi. Keskusteluja täytyy tietenkin käydä monien tahojen kanssa  ja lausuntoja pyytää, mutta uudistuksista luopuminen yksi toisensa jälleen ammattiyhdistysten vaatimusten vuoksi on järjetöntä. Minusta irtisanomislaki tulisi ottaa käyttöön kaiken kokoisille yrityksille, koska se tulisi helpottamaan merkittävästi työllistämistä. Lain nimi pitäisi mielestäni olla ”työelämän joustavuuslaki”. Ammattiyhdistykset pääsivät nyt kuitenkin määrittelemään terminologian ja latasivat nimeen haluamansa arvot.

Medioissa ja somekeskusteluissa kiristykseen antautumista on perusteltu sillä, että hallituspuolueet eivät menettäisi ääniä ensi kevään vaalien alla. Niitä kuulemma menetettäisiin, jos irtisanomislaki menisi läpi sellaisenaan. Nyt seuraa uutinen: Väärin! Jokainen talouselämää ja talousmatematiikkaa edes jossain määrin ymmärtävä tietää, että irtisanomislaki vaikuttaisi positiivisesti työllistämiseen. Se, että kaikki eivät sitä ymmärrä, ei ole kestävä peruste ammattiyhdistykselle antautumiseen. Mitä tulee hallituspuolueiden maineelle kriitikoiden silmissä, niin se kolhu on jo saatu, eikä se poistu ottamalla takapakkia 20 työntekijästä 10 työntekijään. Päin vastoin vaikutus on nyt tuplaantunut, sillä kriitikoiden äänten lisäksi menetettiin myös omien kannattajien ääniä, kun hallitus lähti hännystelemään AY-liikettä. Tästä voidaan kyllä vielä nousta, mutta se edellyttää reipasta ryhtiliikettä ja aidon johtajuuden ottamista. Viimeistään nyt hallituksen täytyisi ryhtyä aidosti johtamaan tätä maata.

Kirjoitin äskettäin, että hallituksen pitäisi mieluummin valita kertalaakista suoraselkäinen lakkosuma kuin roikkua vuodesta toiseen löysässä hirressä ammattiyhdistysten kiristettävänä ja siten vesittää yhteiskunnan tärkeitä uudistuksia. Kertalaakista iskevää massiivista lakkosumaa tulisi seurata saman tien yleishaitallisten ammattiyhdistysten verovapauden poistaminen sekä täysi korvausvelvollisuus lakoilla aiheutetuista vahingoista. Myös poliittisten lakkojen kieltäminen kokonaan tulee toteuttaa ensi tilassa monien muiden maiden tapaan.

Nyt olemme tilanteessa, jossa ammattiyhdistykset pyörittävät hallitusta aivan oman tahtonsa mukaan. Tiedäthän sanonnan, jossa hiiret hyppivät pöydillä, kun kissa on poissa. Niin. Juuri niin. Hallituksen nolosta pakittamisesta huolimatta huomenna lakkoilusta kärsivä Suomi tarvitsee ryhtiliikettä nyt enemmän kuin koskaan. Siksi olen ehdolla Pirkanmaalta kokoomuksen ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Olen siis ehdolla ehdokkaaksi. Ensi kevään vaalien jälkeen onkin sitten aika tehdä eduskunnassa ryhtiliike.

Siksi #jocka2019

Siksi #ryhtiliike

Kansantalous ammattiyhdistysten panttivankina

Ammattiyhdistysliike virittelee parhaillaan lakkoasetta, jolla se kiristää hallitusta perumaan työelämän tärkeän uudistuksen. Monet hallituksen aikaisemmat uudistukset on peruttu samasta syystä, kun hallitus on taipunut kerta toisensa jälkeen ja mahdollistanut elinkeinoelämän ja kansantalouden ottamisen ammattiyhdistysten panttivangiksi. Niiden lunnaat ovat kalliita, sillä poliittiset lakot aiheuttavat täysin sivullisille yrityksille ja ihmisille miljardivahingot.

Suomessa poliittisten päätösten tekeminen kuuluu ainoastaan vaaleilla valitulle eduskunnalle ja sen valitsemalle hallitukselle, joten AY-liikkeen toimet ovat demokratian ja parlamentarismin halveksimista. Tietääkseni yhtään ammattiliittoa ei ole valittu eduskuntaan. Pian nähdään onko AY-liikkeellä siitä huolimatta veto-oikeus hallituksen ja eduskunnan päätöksiin.

AY-liike on kaivanut lakkoaseen esiin, koska hallitus on helpottamassa työllistämistä ja irtisanomista pienissä yrityksissä. Työllisyyden parantuminen on tunnetusti punainen vaate Hakaniemessä, jossa eletään työttömyydestä ja kurjuudesta. Siksi liitot ovat vesittäneet monta tärkeää uudistusta. Nyt olemme tilanteessa, jossa hallitus ei saa antaa enää piiruakaan periksi. Mieluummin pysäytetään Suomi kertalaakista kuin alistutaan vuodesta toiseen jatkuvaan kiristykseen ja uhkailuun. Nyt hallitukselta odotetaan ryhtiliikettä.

Hyvinvointivaltion rapauttaminen täytyy saada loppumaan, sillä seuraava taantuma odottaa nurkan takana. AY-liikkeelle täytyy osoittaa kaapin paikka, koska sillä ei ole roolia päätöksenteossa. Tällä hallituskaudella Suomeen on syntynyt yli 120 000 uutta työpaikkaa, mutta mikä mahtaisi olla tilanne ilman AY-liikkeen kapuloita rattaissa?

Eduskunnan täytyy ottaa pikaisesti käsittelyyn ammattiyhdistysten verovapauden lopettaminen ja korvausvelvollisuus poliittisten lakkojen aiheuttamista vahingoista. Verovapauden myötä me veronmaksajat joudumme maksamaan vuosittain satoja miljoonia euroja enemmän veroja – kuuluimme liittoon tai emme. Siitä on yhdenvertaisuus kaukana.

Kirjoitus on julkaistu tänään Pohjalainen-lehdessä.

Vaaliteemat eduskuntavaaleissa

Tulen ajamaan eduskunnassa asioita, joihin olen perehtynyt ja joista olen kirjoittanut jo vuosien ajan esimerkiksi blogissani sekä myös kolumneissa ja sanomalehdissä. Tällä sivulla kerron hieman näistä teemoistani, joista keskustelen mielelläni tarkemmin esimerkiksi vaalitilaisuuksissani. Omasta historiastani voit lukea tästä linkistä tiivistetyn, mutta värikkään koosteen.

Tulevat teemani eduskunnassa

  1. Yrittäjien asemaa parannettava.
  2. Lapsiperheet päätöksenteon keskiöön.
  3. Ympäristö ja ilmastonmuutos otettava vakavasti.
  4. Työelämä uudistettava 2000-luvulle.
  5. Ryhtiliike eduskuntaan ja yhteiskuntaan.
Jocka Träskbäck ja Petteri Orpo Turun puoluekokouksessa 2018.

1. YRITTÄJIEN ASEMAA PARANNETTAVA

Yrittäminen on saatava kannustavaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi palkkatyölle. Yrittämisen verotusta on kevennettävä nykyisestä. Yritystuet on otettava kriittiseen tarkasteluun ja tehottomat yritystuet on lopetettava. Säästyvillä varoilla tulee laskea palkan sivukuluja, jolloin yritysten kynnys palkkaamiseen laskee ja työllisyys paranee. Viron veromallia tulee alkavalla hallituskaudella kokeilla rajatulla alueella.

Lue lisää: Veronmaksajilta miljoonatuet kaupalliselle medialle?

Yrittäjien sosiaaliturva tulee saada tavallisten palkansaajien tasolle. Perhe-etuusjärjestelmää tulee uudistaa sellaiseksi, että se mahdollistaa yrittäjille lapsen hoitamisen nykyistä selvästi pidemmällä ajalla. Äitiyslomasta (perhevapaasta) yritykselle syntyvät kustannukset tulee korvata yritykselle verovaroista täysimääräisesti, koska naisten tasa-arvo työmarkkinoilla parantuu silloin merkittävästi. Nykymallissa yhdestä raskaudesta tulee yrittäjälle jopa 17.500 euron lisäkulut (Lähde: Yrittäjänaiset).

Lue lisää: Suomalaiset talkoot

Työllistämisen kynnystä on laskettava kaiken kokoisissa yrityksissä helpottamalla irtisanomista, eli joustavoittamalla työmarkkinoita. Henkilökunta on yrityksen tärkein voimavara, eikä yksikään yrittäjä palkkaa ketään irtisanottavaksi. Ketään ei voida myöskään jatkossakaan irtisanoa ns. pärstäkertoimen perusteella. Irtisanomislaki tulee saattaa voimaan ja kokeilujakson jälkeen laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä. Mallia hyvin toimiviin työmarkkinoihin ja irtisanomiseen tulee hakea Tanskasta.

Yrittäjyyden houkuttelevuutta uravalintana ja valmiuksia yrittäjyyteen täytyy parantaa verotuksen lisäksi ottamalla yrittäjyyskasvatus vahvasti mukaan koulujen opetussuunnitelmaan. Lisäksi kouluissa täytyy opettaa henkilökohtaisen talouden hallinnan ja talousmatematiikan perusteita, jotta perustiedot olisivat kunnossa esimerkiksi pikavippien ja omien raha-asioiden kanssa toimittaessa.

Lue lisää: Irtisanomissuoja saatava 2000-luvulle

Digitaaliset innovaatiot täytyy mahdollistaa. Moni kuvittelee, että Suomi olisi etulinjassa digitalisaatiossa ja innovaatioissa. Ikävä kyllä se pitää paikkansa vain juhlapuheissa. Suomessa on keksitty monia mullistavia innovaatioita, jotka lainsäädäntömme on kuitenkin nopeasti kaatanut. Esimerkiksi verkossa toimiva digiboksi TVkaista ja kirjojen vuokrauspalvelu Booka Booka olivat vuosikymmenen edellä aikaansa. Molemmat kaatuivat Suomen kivikautiseen lainsäädäntöön. Vuosia myöhemmin aivan vastaavat palvelut lanseerattiin yhdysvalloissa ja niistä tuli kansainvälisiä miljardibisneksiä. Suomen pitäisi nyt katsoa peiliin ja toteuttaa päättäjien juhlapuheissa vilahteleva Suomi. Vain siten Suomesta voi vielä joskus saada alkunsa maailmaa mullistava verkkopalvelu.

Lue lisää: Maailma digitalisoituu – ja Suomi perässä
Lue lisää: Kun Suomi kehityksen kelkasta putosi
Lue lisää: Suomi on digikauden innovaatioiden dinosaurus

2. LAPSIPERHEET PÄÄTÖKSENTEON KESKIÖÖN

Lasten ja perheiden täytyy pärjätä yhteiskunnassa. Päiväkodit ja koulut sekä niiden ryhmäkoot, koulukyydit sekä lasten ja nuorten harrastustoiminta ja terveyspalvelut vaikuttavat pitkälti siihen millaisia aikuisia meillä tulevaisuudessa on. Näihin käytetyt resurssit ovat sijoitus Suomen ja suomalaisten tulevaisuuteen.

Ryhmäkoot täytyy pitää maltillisina varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, jotta jokainen lapsi saisi tarvitsemansa eväät elämään ja siinä tarvitsemansa avun. Lapset tarvitsevat opettajaksi aikuisen ihmisen, sillä ihmistä ei voi ulkoistaa nykyteknologialle tai omatoimiselle opiskelulle. Olen tehnyt Lempäälän kunnanhallituksessa konkreettista työtä esikoulujen ryhmäkokojen pienentämiseksi. Lisäksi varhaiskasvatuksessa tulee olla käytössä oma perheohjaaja Lempäälän nykyisen mallin mukaisesti.

Lahjakkaita lapsia pitää tukea jo alakoulussa. Lasten tasapäistämisen pitää loppua, sillä lahjakkaat lapset pitkästyvät hitaampien vauhdissa ja heidän potentiaalinsa jää käyttämättä. Suomella ei ole varaa menettää yhtään sukupolvellista menestyjiä, jotka ovat pienelle maalle elintärkeitä. Kokeista tulee jatkossa antaa oikeita numeroita ja pallopeleissä pitää laskea maaleja sekä julistaa voittanut joukkue. Pettymysten välttely lapsuudessa kostautuu teini-ikäisenä tai viimeistään aikuisena, kun tosielämä iskee päin kasvoja.

Mielenterveysongelmaisten on saatava apua viipymättä ja ilman nykyistä byrokraattista paperisotaa, joka on monille ongelmista kärsiville jopa avun saamisen este. Hoidon tarpeen arviointiin pitää jatkossa päästä koko maassa korkeintaan viikossa. Osallisuuden mahdollisuuksia on lisättävä. Jokaisella suomalaisella täytyy olla mahdollisuus tuntea olevansa aktiivinen osa yhteiskuntaa ilman, että se olisi kiinni ihmisen sosiaalisesta asemasta tai rahasta.

Matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä sosiaalipalveluja lisättävä. Helposti lähestyttävien sosiaalipalvelujen avulla ehkäistään paitsi syrjäytymistä ja tulevia mielenterveysongelmia myös inhimillisiä tragedioita ja sote-kustannusten nousua. Lempäälässä jo pitkään menestyksekkäästi käytössä ollut perhetupamalli on hyvä esimerkki siitä, että sosiaalipalvelu voi olla myös kerhomainen viihtymistila, jossa vanhemmat ja lapset saavat ammattiapua leikin lomassa ilman rasittavaa byrokratiaa.

Perhekeskusmalli käyttöön Pirkanmaalla. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) myötä tulee ottaa käyttöön malli, jossa perheet saavat laajat palvelut yhdestä paikasta. Perhekeskuksissa sijaitsevat esimerkiksi neuvolan ja perhetyön palvelut, ja apua on lisäksi saatavissa esimerkiksi vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Saman hankkeen yhteydessä tulee edistää lapsiystävällistä toimintakulttuuria ja lapsivaikutusten arviointia.

Pojat ovat poikia ja tytöt tyttöjä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa täytyy lisätä, mutta aikuisten keksintö lasten sukupuolineutraaliudesta tulee jättää omaan arvoonsa. Sukupuolten stereotypioita ei voida häivyttää poistamalla lapsilta heidän sukupuolensa. Tyttöjen tulee saada vapaasti leikkiä autoilla ja poikien nukeilla, mutta heidän sukupuoliaan ei pidä yrittää häivyttää. Stereotypioita häivytetään asennekasvatuksella eikä biologiaa vääristämällä. Tasa-arvon edistäminen voidaan aloittaa tekemällä myös isänpäivästä liputuspäivä äitienpäivän tavoin.

Lue lisää: Kun tasa-arvolla ajettiin päin seinää

Olivier Guillard

3. YMPÄRISTÖ JA ILMASTONMUUTOS

Ilmastonmuutos on otettava vakavasti. Suomessa on maailman puhtain ilma, ja olemme laskeneet viime vuosina CO2-päästöjä eniten koko Euroopassa. Olemme siis hoitaneet omat asiamme hyvin, eivätkä Suomen pienuuden vuoksi toimenpiteemme maailmaa pelasta – tai tuhoa. Omien toimenpiteiden lisäksi Suomen tuleekin ottaa edelläkävijänä maailman ilmastoasioiden johtajuus itselleen ja näyttää koko muulle maailmalle miten ilmastoasioita voidaan tehokkaaasti ratkaista. Suomalainen teollisuus on puhtaimpia maailmassa, ja tuota osaamistamme meidän tulee jatkossa viedä maailmalle, jotta teollisuudesta saadaan puhtaampaa. Näin toimiessaan Suomi voi tehokkaimmin vaikuttaa koko planeetan ja uusien sukupolvien tulevaisuuteen. Nuorkauppakamarissa sanottaisiin, että tavoitteena on ”maximum positive impact” meitä ympäröivään yhteiskuntaan.

Laivat saatava ilmastosopimusten piiriin. Maailman 15 suurinta rahtilaivaa tuottaa enemmän typpioksidi- ja rikkipäästöjä kuin KAIKKI maailman autot yhteensä. Maailman merillä seilaa joka päivä tuhansia rahtilaivoja, joita 80 prosenttia käyttää ns. bunkkeriöljyä, joka sisältää 3 500 kertaa enemmän rikkiä kuin autojen dieselpolttoaine. Laivoista muodostuu 13 % maailman rikkioksidipäästöistä, 15 % typpioksidipäästöistä ja 2 % hiilidioksidipäästöistä, mutta laivaliikenne ei ole silti mukana Pariisin ilmastosopimuksessa.

Puhdas vesi on julistettava ihmisoikeudeksi. YK julisti puhtaan veden ihmisoikeudeksi jo vuonna 2010, mutta EU ja Suomi eivät ole sitä vieläkään tehneet. Maapallon vedestä vain 2,5 prosenttia on makeaa vettä ja siitäkin nestemäisenä vain vajaa prosentti. Suomen järvissä ja maaperässä on siis varastoituna mittaamattoman arvokas luonnonvara, jota meidän täytyy suojella kaikin keinoin sekä yhtiöittämiseltä ja myymiseltä että myös vapaakauppasopimusten (mm. TTIP ja CETA) investointisuojalta. Investointisuoja tulee ottaa huomioon myös kaivoslain pikaisessa uudistamisessa.

Lue lisää: Ihmiskunnan suurin puhallus käynnissä

Kaivoslaki on uudistettava pikaisesti. Nykyinen laki lahjoittaa kansallisomaisuutemme kenen tahansa ulkomaisen riistettäväksi ilman mitään käytännön velvoitteita yksityistä omistusta tai luontoa ja luontoarvoja kohtaan. Suomen täytyy ottaa nopeasti käyttöön kaivosvero, jolla Suomi ottaa merkittävän osuuden maaperästään kaivetuista miljardeista. Nykyisin Suomeen jää vain 2,4 prosenttia malmien arvosta (Finnwatch). Valtauksille täytyy asettaa pinta-alaan perustuva vuosimaksu. Kaivosyhtiöiltä täytyy kerätä merkittävä rahasto ympäristötuhojen täysimääräiseen korjaamiseen. Lisäksi yksityisen maanomistuksen kohtelu täytyy uudistaa suomalaista omistusta puolustamaan. Kaivoshankkeiden lupakäsittelyjen vaatimuksia tiukennettava merkittävästi ja luvituksessa on huomioitava myös matkailunäkökulma.

Liikenteen päästöjä on pienennettävä autoveron alentamisella. Korkean autoverotuksen vuoksi Suomessa on yksi Euroopan vanhimpia ja saastuttavampia autokantoja. Sähköautojen ja muiden vähäpäästöisten autojen hankintaa tulee tukea verohelpotuksin ja autoedun puolittamisella. Fossiilisia energialähteitä on vähennettävä ja panostettava ilmastoystävälliseen ydinvoimaan.

Lue lisää: Autoedun päivittämisellä kohti tulevaisuutta

Jocka Träskbäck

4. TYÖELÄMÄ UUDISTETTAVA 2000-LUVULLE

Työn tekemisen oltava aina kannattavaa. Kannustinloukut täytyy poistaa, että suomalaisten kannattaisi taas tehdä työtä. Peräti puolet akateemisista ei ole kiinnostunut vastuullisemmista työtehtävistä, koska käteen jäävä raha ei vastaa työmäärän kasvua. Työn verotusta täytyy keventään ja samalla siirtyä haittojen ja kulutuksen verottamiseen.

Lue lisää: Suomen työelämän suurin ongelma on muutosvastarinta
Lue lisää: Aktiivimalli keskellä massahysteriaa – mutut ja jossittelut faktoina

Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus pitää laajentaa koskemaan yhdenvertaisesti kaikkia palkansaajia. On räikeää eriarvoisuutta, että ihmisille maksetaan veronmaksajien taskuista eri suuruisia korvauksia jäsenyyksien perusteella. Organisaatiot saavat halutessaan itse maksaa omista rahoistaan mitä haluavat, mutta ansiosidonnainen maksetaan lähes kokonaisuudessaan (95,5%) verotuloista. Siksi maksujen suuruus ei voi riippua kassojen jäsenyyksistä. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta euroakaan, joten niiden jäsenyys ei liity ansiosidonnaiseen mitenkään.

Lue lisää: Ansiosidonnainen yhdenvertaisuuden esteenä – ammattiliittojen sumutuksen loputtava
Lue lisää: Unelmaduuniin vai oikeasti töihin?

Työmarkkinajärjestöjen verovapaus on poistettava. Perusteettoman muinaisjäänteen poistaminen tuo valtion kassaan verotuloja vuodessa noin 200 miljoonaa euroa. Sama summa kerätään nyt veronmaksajien taskuista, eli nykytilanteessa jokainen veronmaksaja tukee veroparasiittia halusi sitä tai ei. Ammattiliitot eivät ole tuloverolain 22 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla yleishyödyllisiä yhteisöjä. Siksi tuloverolain 31 §:n 1 momentin 6 kohta niiden verovapaudesta tulee poistaa. Veronmaksajien ei pidä maksaa lakko- ja vaalitukia ammattiliitoille.

Lue lisää: Tuhkatkin pesästä – näin härskisti asumistukimiljoonat koplataan
Lue lisää: AY-liike kipuilee arvovaltansa romahdettua

Äitiysloman kulut korvattava työnantajalle. Vaikka kukaan muu ei sitä uskalla sanoa ääneen, niin kerron naisten olevan työelämässä merkittävästi eriarvoisessa asemassa, koska vain naiset synnyttävät. Sukupuolen perusteella tehtävä rekrytointi ei ole laillista, mutta se on jokapäiväistä arkea. On ymmärrettävää, että kun vaakakupissa ovat 25-vuotiaat mies ja nainen, niin miehellä on mainitusta syystä etulyöntiasema. Yrittäjänaiset laskivat taannoin, että yksi raskaus aiheuttaa yritykselle jopa 14.000 euron kulut. Se on pienelle yritykselle ylitsepääsemätön summa. Haluan, että tämä vakava epäkohta korjataan tulevalla hallituskaudella. Sipilän hallitus ryhtyi korvaamaan kuluista taannoin 2.500 euroa, mutta se ei vielä riitä parantamaan naisten tasa-arvoa työelämässä. Äitiysloman ja perhevapaan kustannukset tulee korvata kokonaan.

Poliittiset lakot on kiellettävä. Suomessa poliittiset päätökset tekee vaaleilla valittu eduskunta ja sen valitsema hallitus. Ammattiyhdistyksiä ei ole valittu eduskuntaan, joten niillä ei ole minkäänlaista roolia päätöksenteossa. Kun kolmikanta ei toimi, on päätösvalta yksin eduskunnalla. Vaikuttaminen poliittisilla lakoilla ei kuulu länsimaiseen keinovalikoimaan ja se tulee säätää laittomaksi. Poliittiset lakot voidaan mahdollistaa Ruotsin mallin mukaan korkeintaan sopimuksettomassa tilassa työsopimuksen saamisen välineeksi. Lakkoja ei voi käyttää hallituksen kiristämiseen. Ammattiyhdistykset tulee määrätä korvausvelvolliseksi lakkojen ulkopuolisille aiheuttamista haitoista.

Lue lisää: Hallituksen panttivankidraama jatkuu – lunnaat maksettiin silti
Lue lisää: Kansantalous ammattiyhdistysten panttivankina

Työllisyyskokeilua pitää jatkaa myöhemmin mahdollisesti toteutuvaan maakuntauudistukseen saakka. Hyviä tuloksia saavuttanutta kokeilua ollaan ajamassa alas kestämättömin perustein, ja samalla suuri joukko työkykyisiä työttömiä on vaarassa jäädä vaille tukea. Kokeilua tulee jatkaa ja jopa laajentaa uusiin kaupunkeihin, jotta syrjäytymisvaarassa olevat työttömät saadaan taas mukaan yhteiskuntaan ja aktiiviseen elämään. Ilman apua he eivät siinä onnistu.

Lue lisää: Työllisyyskokeilun jatkuttava – nuoret ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat apua työllistymisessä

Yrityksille ammattitaitoista työvoimaa. Suomessa on parhaillaan samanaikaisesti valtavasti työttömiä ja erittäin vakava työvoimapula. Pirkanmaan yrityksistä peräti 41 % kertoo, että työvoiman saatavuus rajoittaa niiden toimintaa. Kysyntä ei siis kohtaa tarjontaa. Tämä kohtaanto-ongelma täytyy ratkaista kolmella tavalla. Ensinnäkin muuntokoulutus auttaa aikuisia opettelemaan uuden ammatin ja sen myötä työllistymään. Toiseksi työttömiä täytyy rohkaista muuttamaan työn perässä ja/tai kulkemaan pidemmän työmatkan. Kolmanneksi ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta täytyy luopua, jos ja kun haluamme Suomen menestyvän jatkossakin kansainvälisillä markkinoilla. Ellei asiaa korjata, tilanne tulee pahentumaan vuosi vuodelta, koska digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly tulevat viemään 30 vuodessa jokaisen työpaikan minkä voivat. Se sisältää merkittävän määrän myös asiakaspalvelun työpaikkoja. Asiaan täytyy herätä ennen kuin se on myöhäistä.

Lue lisää: Hyvästi työpaikat – muutosvastarinta on turhaa
Lue lisää: Työvoiman tarveharkinta – monikulttuurisuutta vai pelkkää sanahelinää?

Poliisi-tv:n promokuva vuodelta 2002.

5. RYHTILIIKE EDUSKUNTAAN JA YHTEISKUNTAAN

Eduskunnassa tehtävä ryhtiliike. Kuluvalla hallituskaudella tahallinen valehtelu ja monenkirjava vehkeily ovat huolestuttavasti lisääntyneet suomalaisessa politiikassa. Tekaistuilla asunnoilla veronmaksajilta jättisummien huijaaminen, jatkuva tahallinen väärinymmärtäminen ja suoranainen valehtelu täytyy karsia. Debattia pitää käydä, mutta sen tulee perustua faktoihin toisin kuin nykyisin. Valheella ei pitäisi olla minkäänlaista sijaa politiikassa saati eduskunnassa ja tutkimuslaitoksissa. Lisäksi tehtävien päätösten vaikutukset tulisi selvittää edes maalaisjärki-tasolla ennen kuin niitä päästetään julkisuuteen tiedotustilaisuuksissa. Esimerkiksi Lafferin käyrä tuntuu olevan täysin tuntematon käsite veropäätöksiä tehtäessä.

Lue lisää: Valehtelusta tullut politiikan väline
Lue lisää: Poliisihallitus valehtelee alkoholilain siivellä
Lue lisää: Populisti ostaa ääniä lasten tulevaisuudella
Lue lisää: SDP ajaa Suomea selvitystilaan – jakovarassa piilee jakovaara
Lue lisää: Anne Berner kaahasi päin seinää – unohti käsijarrun

Suomessa laittomasti oleskelevat turvapaikanhakijat on otettava kiinni ja poistettava maasta. Suomen tulee auttaa vain aidoiksi pakolaisiksi (UNHCR) määriteltyjä kiintiöpakolaisia. Samalla rajan yli tulleisiin turvapaikanhakijoihin tulee ottaa kriittinen kanta ja ryhtyä noudattamaan Dublinin sopimista heidän palauttamisestaan edelliseen EU-maahan. Laittomasti maassa oleville ei tule tarjota mitään kiireellistä laajempia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Lue lisää: Terroristi valehteli meille nimensä ja ikänsä – kenelle tuli yllätyksenä?

Viinit ruokakauppoihin ja Alkon monopoli lopetettava. Alkoholilaki on osoittanut, että alkoholin saatavuuden merkittävä lisääntyminen ei enää 2000-luvulla lisää kulutusta. Suomen on siten aika siirtyä eurooppalaiseen kulttuuriin ja lakkauttaa alkoholin monopoli perusteettomana. Alko voi jatkaa yhtenä alan toimijana muiden joukossa.

Lue lisää: THL pyyhkii vaikka nelosolut on jo housuissa
Lue lisää: Suuren alkoholihuijauksen anatomia – kristallipallo osui oikeaan
Lue lisää: Mielipiteeni Aamulehdessä: ”Viinit kuuluvat ruokakauppaan”
Lue lisää: Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä

Seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa kiristettävä. Tuomioistuinten nykyisin langettamat tuomiot väkivalta- ja seksuaalirikoksista määrätään poikkeuksetta aivan asteikon alapäästä. Lisäksi monet tuomioistuimet käyttävät paljousalennusta, jossa tuomio on sitä lyhyempi mitä monipuolisempaa väkivaltaa on käytetty. Koska tuomarit eivät osaa käyttää rangaistusasteikkoa sellaisena kuin se on säädetty, tulee rikoslain rangaistusasteikkoa kiristää erityisesti alapäästä. Lisäksi esitin jo aiemmin, että täysi-ikäisen seksi alle 13-vuotiaan kanssa tulee aina määritellä automaattisesti raiskaukseksi ilman lieventäviä seikkoja.

Lue lisää: Oikeusjärjestelmän törkeä mahalasku

Törkeästä rattijuopumuksesta auto takavarikoitava. Suomessa kuolee vuosittain noin 30 ihmistä rattijuopon uhrina, joten ongelma on äärimmäisen vakava. Kuolemaan johtaneista tapauksista lähes jokaisessa tekijä on vahvassa yli 1,5 promillen humalassa. Olen jo aiemmin esittänyt, että törkeään rattijuopumukseen syyllistyneen rattijuopon auto tulee takavarikoida ensikertalaiselta tilapäisesti valtiolle ja toisella kerralla kokonaan. Auto on rikoslain 10 luvussa määritelty tekoväline, joka tulee uusien rikosten ehkäisemiseksi menettää valtiolle auton omistussuhteista välittämättä.

Lue lisää: Tappajat kaasuttelevat teillämme

Perintövero on poistettava. Perintövero lisää epätasa-arvoa ja sen tuotto on veron aiheuttamiin seurauksiin nähden pieni. Monet kuvittelevat virheellisesti, että perintöveron poistaminen suosisi erityisesti rikkaita. Näin ei todellisuudessa ole. Perintöveron poistaminen auttaisi kaikkein eniten pienituloisia lapsiperheitä. Rikkailla on kyllä varaa maksaa perintöverot perinnöksi saamastaan kesämökistä tai talosta, mutta pienituloiselle se on usein silkka mahdottomuus. Niinpä vanhemmilta perinnöksi saatu lapsuuden koti tai kesämökki joudutaan nykytilanteessa hyvin usein myymään pois, että perinnöstä aiheutuneet verot saadaan maksettua. Perintövero erääntyy usein maksettavaksi jo ennen kuin perintö on jaettu ja kiinteistö myyty, jolloin se voi johtaa ulosottoon.

Lue lisää: Varjobudjetista, perinnöistä ja alkoholista

Pirkanmaan liikenneinvestoinnit kasvuun. Pirkanmaa tuottaa 8 prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta, mutta maakunta on saanut 2000-luvulla vain 2 prosenttia liikenneinvestoinneista. Suomen liikenteellinen keskipiste pitää nostaa investointien kärkikohteeksi tulevalla hallituskaudella. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 sisältää muun muassa Tampereen Kehä II -tien Kangasalta Hervannan, Vuoreksen ja Sääksjärven kautta Tampere-Pirkkalan lentokentälle. Lisäksi se sisältää moottoritien oikaisun Lempäälän Kuljusta Pirkkalaan ja rautatieyhteyden lentokentälle. Näihin hankkeisiin tarvitsemme rahoituksen nopeasti. Pirkanmaa tarvitsee kansanedustajia, jotka ajavat liikennehankkeita eteenpäin merkittävästi nykyistä voimakkaammin.

Lue lisää: Pirkanmaalle uusi liikenteen solmukohta
Lue lisää: Sääksjärven moottoritien meluesteistä

Tunnin juna ja lähijunat. Pirkanmaa tarvitsee pääradalle kolmannen ja neljännen raiteen sekä niiden myötä tunnin junan Helsinkiin ja Tampere-Pirkkalan lentokentältä Helsinki-Vantaalle. Tämä HHT-kasvukäytävän olennainen hanke tuovat Tampereen ja Helsingin toistensa työssäkäyntialueiksi ja tekee Tampere-Pirkkalasta Suomen kakkoskentän. Lisäraiteet mahdollistavat lähijunat Tampereelta Lempäälään ja Toijalaan. Nokian lähijunan hanketta täytyy myös viedä eteenpäin.

Lue lisää: Lähijunat saatava raiteilleen
Lue lisää: Tunnin juna Helsinkiin etenee

Valehtelusta tullut politiikan väline – ryhtiliike tarvitaan nyt!

Termit valehtelija ja valhe olivat vielä muutama vuosi sitten elleivät nyt kiellettyjä niin ainakin liian rajuja kansallisen politiikan areenoille. Silloin esimerkiksi eduskunnassa opastettiin käyttämään niiden sijaan termiä ”muunneltu totuus”. Viimeisen vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä nykyisin jopa politiikan toimittajat joutuvat perustellusti käyttämään mainittuja termejä. Niin käytän minäkin, koska olen kyllästynyt nykyiseen trendiin, jossa tietoinen valehtelu on otettu mukaan sekä ammattiyhdistysten että poliittisten puolueiden keinovalikoimiin.

Enää ei ole kyse pienistä valkoisista valheista tai erilaisista näkemyksistä, vaan tarkoituksellisesta perättömien väitteiden levittämisestä. Iltalehden politiikan toimittaja Mika Koskinen kysyi suoraan saako poliitikko tosiaan valehdella. Toinen kokenut politiikan toimittaja Timo Haapala totesi Twitterissä osuvasti, että jos tällaisen valehtelun hyväksyy, niin voi hyväksyä kaiken.

Pidän nykytilannetta huolestuttavana monestakin syystä. Politiikkaan pesiytynyt valehtelun kulttuuri on omiaan romuttamaan kansalaisten luottamusta politiikkaan, poliitikoihin ja puolueisiin. Miksi useasti valheesta kiinni jäänyt kansanedustaja puhuisi jatkossa totta? Miksi kansalaisen pitäisi luottaa siihen, että sama kansanedustaja puhuisikin ensi kerralla totta? Ei miksikään. Suomalaisilla on perusteltu syy kyseenalaistaa kaikki näiden henkilöiden ja instanssien väitteet ja niiden todenperäisyys. Luottamusta sen sijaan luovat esimerkiksi Juhana Vartiaisen (kok) ja Osmo Soininvaaran (vihr) kaltaiset kansanedustajat, jotka sanovat ikävätkin asiat siten kuin ne ovat. Sellainen luo luottamusta puoluekantaan katsomatta.

En luonnollisestikaan haluaisi todeta ketään valehtelijaksi, mutta faktoja rakastavana pitkän linjan toimittajana en voi olla kertomatta suomalaisille mitkä järjestöt, puolueet ja henkilöt heille kulloinkin satuilevat puutaheinää. Kansalaisilla on oikeus tietää ketkä heille syöttävät perättömyyksiä. Viestintuojaa on turha ampua. Tiedon saatuaan jokainen suomalainen voi sitten vapaasti pohtia mikä on ollut kulloinkin motiivina ja miten se vaikuttaa jatkossa. Vanha sanonta toteaa, että luottamuksen voi menettää vain kerran, ja kansanedustajan tehtävä on maan korkeimpia luottamustehtäviä. Haluammeko tosiaan nähdä eduskunnassa jatkossakin ihmisiä, jotka levittävät kannattajilleen tietoisesti väärää tietoa? Sen voi jokainen äänioikeutettu vapaasti itse päättää ensi keväänä vaaliuurnilla.

Valehteleva poliitikko saa helposti myös kollegansa näyttämään samalta. Aiheesta käydyissä keskusteluissa on nostettu usein esiin, että jokainen poliitikko olisi pohjimmiltaan valehtelija. Se lienee hyvin yleinen stereotypia. Itse en ole poliitikko, vaan yrittäjä ja perheenisä, mutta en silti voi allekirjoittaa yleistystä. Asioita pitää voida ajaa rehellisesti, ja sekä asioihin että puolueisiin kohdistuvaa kritiikkiä pitää voida harjoittaa rehellisesti faktapohjalta. Kaikissa puolueissa ja hankkeissa on varmasti jotain sellaista, jota voi kritisoida ilman tarkoituksellista valehtelemista. Jostain syystä tuohon politiikan osa-alueeseen on viime aikoina muodostunut musta aukko, jota paikataan yhä useammin perättömillä väitteillä. Ja niistä jäädään usein myös kiinni.

Paras esimerkki tällaisesta kulttuurista on Vihreät. Tuoreimpina heistä Jani Toivola ja Emma Kari, mutta samaa ovat tehneet jo pitkään myös esimerkiksi Ville Niinistö ja Touko Aalto. Vielä muutama vuosi sitten Vihreät menestyi hienosti osallistuessaan politiikkaan faktapohjalta, mutta sitten Niinistön kauden loppupuolella tapahtui jotain mikä muutti tilanteen. Vihreissä alkoi totuuden ja suoraselkäisyyden jälkeinen aikakausi, joka on voimistunut viikko viikolta. Samaan aikaan puolueen kannatus on ollut ihan ymmärrettävästi vahvassa laskussa, sillä suomalaiset ovat fiksumpia kuin mitä puolueessa uskotaan. Vihreät on malliesimerkki äänestäjien aliarvioimisesta, mutta toki perättömyyksiä levitetään myös muista puolueista ja myös ammattiyhdistyksistä. Jokaisella puolueella lienee omat luurankonsa kaapissa.

Kertojasta riippumatta valehtelun syy on nähdäkseni yleensä siinä, että varsinaiset argumentit ovat loppuneet ja populistiset tarkoitusperät täytyy pyrkiä siitä huolimatta täyttämään. Kun faktat eivät enää tarjoa tarpeeksi raflaavia vastakkainasetteluja, keksii populisti päästään uusia. Toki aina löytyy myös ihmisiä, jotka uskovat sokeasti heille syötettävän pajunköyden.

Järjestöpuolella tähän sortui taannoin SAK, joka lanseerasi valheellisen #viimeinenniitti -kampanjan. Järjestö yritti kampanjallaan mustamaalata hallituksen suunnitelmat työllistämisen helpottamiseksi, mutta  joutui vetämään kuvansa nopeasti pois. Poliittiset valehtelijat voisivat kritisoida hallitusta, oppositiota tai niiden hankkeita myös faktapohjalta, jolloin somemyrskyjen sijaan voisi syntyä myös hedelmällistä keskustelua. Nyt sellainen on mahdotonta, kun perättömyyksien kohteet joutuvat alituisesti korjaamaan väitteitä, ja hedelmällinen jatkokeskustelu on sen jälkeen lähes mahdotonta. Ikävä kyllä.

SAK:n valhekampanja 2018

Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten poliitikot saivat puhua eduskunnassa lähes mitä tahansa, kun kansa keskittyi vain kuuntelemaan ja ihmettelemään. Sitten alkoi internetin aikakausi, jonka myötä poliitikoiden jokainen lausunto jää talteen kenen tahansa sekunneissa googletettavaksi. Tämä on luonut politiikkaan aivan uudenlaisia paineita, jotka ovat varmasti raskaita varsinkin jo vuosikymmeniä eduskunnassa istuneille konkareille. Kaikella kunnioituksella heitä kohtaan täytyy kuitenkin todeta, että perättömyyksiä harrastaa konkarien sijaan pääasiassa poliitikoiden nuorempi sukupolvi, joka ei ole kasvanut suoraselkäisyyteen, vaan on jousitettuine selkärankoineen niin sanotun vapaan kasvatuksen tulosta.

Olen ehkä naiivi, mutta uskon nykyisen tilanteen parantuvan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Toivottavasti eduskunnassa tapahtuu puolueesta riippumatta merkittäviä miehistönvaihdoksia. Olen itse ehdolla kokoomuksen ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin. Pirkanmaan Kokoomus valitsee eduskuntavaalien ehdokkaansa lokakuussa. Tulevan kampanjani yksi tärkeimmistä termeistä on #RYHTILIIKE. Sitä tarvitaan eduskunnassa nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Emme saa ottaa Suomessa käyttöön Yhdysvaltojen mallin mukaista totuuden jälkeistä aikaa. Emmehän?

#jocka2019
#ryhtiliike

Case Soini romuttaa luottamusta politiikkaan

Case Soinista. Vuonna 2008 Ilkka Kanerva joutui jättämään ministerin tehtävänsä, koska lähetteli tekstiviestejä. Vuonna 2018 ulkoministeri Timo Soini julistaa maailmalla Suomen virallista linjaa vastaan, mutta pitää silti edelleen tiukasti kiinni ministerisalkustaan. Surullista.

Eilinen äänestys ei silti liittynyt todellisuudessa naisten oikeuksiin, vaan oli ainoastaan opposition yritys kaataa hallitus ennen vaaleja. Vielä vuonna 2011 SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto olivat nimittäin yhdessä tekemässä hallitusohjelmaa, jossa päätettiin selvittää aborttilain kiristyksiä tavoitteena vähentää aborttien määrää. Sen palan historiaansa nuo puolueet ovat tietenkin aktiivisesti unohtaneet. Nyt demarien gallup-tulokset ja hallituksen pyrkimys työelämän uudistamiseen tarjosivat Antti Rinteelle vastustamattoman paikan vaalitempaukselle, joten puolue päätti käyttää Timo Soinia keppihevosena.

Suomella ei tietenkään voi olla ulkoministeriä, joka julistaa maailmalla Suomen virallista ulkopoliittista linjaa vastaan ja pitää samalla hallitusta panttivankinaan. Timo Soinin olisi tullut jättää ministerin tehtävänsä jo heti Argentiina-kommenttiensa jälkeen ilman mitään äänestyksiä. Ministereitä on vaihdettu pienemmästäkin syystä, mutta Soini on onnistunut saamaan hallituksesta niskalenkin. Se on surullista, ja erityisesti se on omiaan romuttamaan entisestään jo muutenkin heikkoa luottamusta politiikkaan rehdin ja suoraselkäisen vaikuttamisen välineenä.

Kriisienhallinnan täytyy olla nykyisin nopeaa, ja siksi tämä asia olisi pitänyt ratkaista nopeasti hallituksen sisällä. Koska se ei kuitenkaan onnistunut, sai oppositio tilaisuuden tehdä Soinin toiminnasta näyttävän vaalitempauksen äänestyksineen. Populistipuolueet SDP ja Vihreät tarttuvat parhaillaan hanakasti jokaiseen mahdolliseen oljenkorteen, ja tällä kertaa niille tuli hallitukselta syöttö suoraan lapaan.

Timo Soinilla ei ole tässä pelissä mitään hävittävää, koska hänen uransa politiikassa näyttää olevan joka tapauksessa ohi, kun hänen puolueensa katoaa seuraavissa vaaleissa poliittiselta kartalta. Tässä farssissa Soini pääsi kuitenkin vielä kerran paistattelemaan voittajana. Suurin häviäjä sen sijaan oli suomalaisten luottamus politiikkaan ja poliitikoihin. Tällainen teatteri pitäisi kyetä karsimaan pois eduskunnasta, sillä politiikka tarvitsee nyt kipeästi ryhtiliikettä.

Siksi.

#jocka2019
#ryhtiliike

Työllisyyskokeilun jatkuttava – nuoret ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat apua työllistymisessä

Tällä hallituskaudella Suomessa on saavutettu kansantaloudellisesti erittäin merkittävä työllisyystavoite, jota oppositiossa pidettiin mahdottomana saavuttaa. Työllisyysaste on nimittäin noussut hallituksen tavoitteeksi asettamaan 72 prosenttiin, josta Sipilän hallitus ansaitsee ison hatunnoston. Oppositiolla oli tätä tavoitetta kritisoidessaan käytössä kansainvälisestä talouskehityksestä aivan samat lähtötiedot kuin hallituksellakin, mutta silti työllisyyden parantumisen mahdollisuus tyrmättiin jyrkästi. Tosin ymmärrettävästi, sillä vihervasemmiston keinoilla työllisyystavoitteen saavuttaminen olisi ollut täysin mahdotonta saavuttaa.

Työllisyyden parantumiseen ovat vaikuttaneet monet seikat. Kansainvälisen kasvusyklin lisäksi hallitus on tehnyt paljon konkreettisia toimenpiteitä työllisyyden parantumisen eteen. Eräs niistä on paikallisesti toteutettu työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu, joka ei tosin ole ehtinyt vaikuttaa juurikaan koko maan työllisyyden isoon kuvaan. Paikallisesti sen tuloksista on kuitenkin saatu erittäin rohkaisevia kokemuksia varsinkin nuorten ja pitkä-aikaistyöttömien kohdalla. Kokeilussa esimerkiksi OMA-valmentaja arvioi työttömän palvelutarpeet ja ohjaa hänet yksilöllisen tarpeen mukaan työhön, koulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin.

Työllisyyskokeilu: Asiakkaiden ja työttömien määrät koko kokeilussa

Kuntaliiton mukaan kokeilut ovat tuottaneet 10 000 työpaikkaa nimenomaan kaikkein vaikeimmin työllistyville, ja sitä kautta kokeilu on tuottanut 11,5 miljoonan säästöt jo yksin työmarkkinatuessa. Lisäksi mukaan pitää laskea inhimillisen hyvinvoinnin parantuminen ja työllistyneiden vaikutus yhteiskuntaan. Työllinen kansalainen ei rasita yhteiskunnan palveluita siten kuin kotona yksikseen syrjäytyvä pitkäaikaistyötön. Tästä johtuvat palvelutarpeiden väheneminen tarkoittaa merkittäviä säästöjä julkisen talouden kokonaiskustannuksiin.

Koska työllisyyskokeilu on ollut menestyksekäs, olisi sen jatkuminen ja laajentaminen koko maahan nähdäkseni perusteltua, koska työllisyyden parantamiseen sijoitettu euro tulee moninkertaisesti takaisin. Onnistunutta työllisyyskokeilua ollaan nyt kuitenkin yllättäen ajamassa alas. Työministeri Jari Lindström (sin) on ilmoittanut, että työllisyyskokeiluja ryhdytään ajamaan alas jo syyskuun lopussa. Käytännössä lokakuun alusta lähtien kokeiluihin ei enää ohjattaisi uusia työttömiä ja vastuu työttömistä palautuisi tehottomuudestaan tunnetuille TE-keskuksille – myös täällä meillä Pirkanmaalla. Se on ikävä ja taloudellisesti kestämätön päätös.

Kävin itse paikan päällä Tampereen työllisyyspalveluissa (kuva yllä) tutustumassa toimintaan, joka on ollut paitsi ansiokasta myös erittäin tuloksekasta. Keskustelin aamupäivän ajan kokeilun parissa työskentelevien kanssa ja vierailu oli monin tavoin antoisa. Työllisyyspalvelujen väki on etsinyt nuoria ja pitkäaikaisia työttömiä kirjaimellisesti näiden kodeista ja auttanut heitä yksilöinä pääsemään takaisin yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Merkittävä osa asiakkaista on saanut uuden alun koulutus- ja työuralleen. Tärkeintä kokeilussa on kuitenkin ollut henkilökohtainen kontakti, joka on osoittanut vuosia työttömänä olleille ihmisille, että heistä välitetään yksilöinä.

Työllisyyskokeilu: Kokemukset OMA-valmentajan tapaamisesta Tampereen kokeilussa

Poliittisten päättäjien tulisi ensisijaisesti ymmärtää syitä ja seurauksia, ja siinä on ollut viime vuosikymmeninä Suomessa vakavia haasteita. Esimerkkejä voidaan hakea niin alkoholiverosta ja -laista kuin autoverostakin. Lafferin käyrä onkin ikävän monelle päättäjälle tuntematon käsite. Euron sijoitus nyt voi tuottaa tulevaisuudessa viisi takaisin, mutta yksinkertaisen talousmatematiikan ymmärtäminen näyttää olevan päättäjille usein vaikeaa. Työllisyyskokeilun jatkamisessa on kyse aivan samasta asiasta.

Vireillä oleva maakuntauudistus on (ehkä toteutuessaan) siirtämässä ainakin tällä tietoa työllisyyspalvelut maakunnille. Medioissa on uutisoitu, että suuret kaupungit ovat vedonneet kokeilun jatkumisen puolesta. Tämä on mielestäni hieman harhaanjohtavaa, sillä kokeilu ei ole vain suurten kaupunkien asia. Kasvu- ja työllisyyspalvelujen pitäminen omissa käsissä on mielestäni suuria kaupunkeja tärkeämpää nimenomaan pienissä kunnissa, joissa palvelut jäisivät maakuntien hoidossa auttamattomasti suurten jalkoihin. Tuskin kukaan vakavissaan uskoo, että pienten kuntien kasvu- ja työllisyyspalvelut pysyisivät tasokkaina, jos ne siirtyisivät yhteen kasvottomaan maakunnalliseen organisaatioon. Pirkanmaan alueellisessa kokeilussa on mukana 10 kuntaa, eli Tampere ei suinkaan ole ainoa.

Työllisyyskokeilu: Työmarkkinatuen vuosivertailu kaikki kokeilukunnat

On luonnollisesti mahdotonta sanoa täysin varmuudella mikä osa työllisyyden parantumisesta on ollut kansainvälisen talouskehityksen, hallituksen toimien ja nyt lopettamisuhan alla olevan työllisyyskokeilun ansiota. Varmaa sen sijaan on, että ilman Suomen sisäisiä toimenpiteitä työllisyyden kasvu olisi jotain aivan muuta kuin mitä se on nyt ollut. Sen vahvistaa jo opposition lausumat, joissa se katsoi 72 prosentin työllisyysasteen mahdottomaksi toteuttaa. Tämän kehityksen jatkuminen edellyttää tehokkaita toimia, joilla työttömät saadaan taas aidosti töihin ja yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi.

Kaiken tämän lisäksi siirtyminen maakunnallisiin työllisyyspalveluihin olisi toteutumassa aikaisintaan vasta vuonna 2021, joten nykyisen kokeilun loppuessa Tampereen sekä muiden kaupunkien ja kuntien työllisyyspalveluihin olisi tulossa jopa kolmen vuoden katkos. TE-keskuksilla ei ole kykyä ja resursseja vastata sinne tilapäisesti siirtyvään kysyntään, jolloin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät jäisivät vuosiksi ikään kuin heitteille. Siihen Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa, koska seuraava taantuma on jo oven takana. Pilottihankkeiden lakiesitys jumittaa yhä eduskunnassa, eikä se ehdi enää tähän hätään. Siksi työllisyyskokeilujen tulisi jatkua vähintään siihen saakka kunnes uudet maakunnat aloittavat – jos aloittavat.

Näillä perustein työllisyyskokeilua täytyy jatkaa.

#jocka2019
#ryhtiliike