Luottoluokitus laskee – on ryhtiliikkeen aika!

Luottoluokittaja Fitch laski Suomen luottoluokitusta AA+ -luokasta AA-luokkaan. Tämä tulee nostamaan valtionvelan kustannuksia ja voi johtaa luokituksen laskuun myös jatkossa, ellei kierrettä saada katkaistua. Tilanne on siis hälyttävä. Luottoluokituksen laskun syyt eivät yllättäneet. Samat ongelmat ovat paisuneet jo vuosikymmeniä, koska välttämättömiä rakenteellisia muutoksia ei ole uskallettu tehdä äänestäjien suuttumisen pelossa. Nyt on viimeinen hetki tehdä massiivinen ryhtiliike. Luottoluokittaja Fitchin lista tuntuu nimittäin kovin tutulta:

• Riittämätön julkisen talouden sopeutus
• Korkea ja kasvava valtionvelka
• Pitkäaikaiset ja suuret budjettialijäämät
• Heikko talouskasvu

Nyt täytyy karsia rajusti julkista sektoria ja sen byrokratiaa, panna ammattiliitot verolle, leikata Yleisradion budjettia, karsia tehottomia yritystukia, vähentää kehitysapua, leikata tulonsiirtoja, lakkauttaa tehottomia virastoja, aloittaa hyvinvointialueiden ja niiden tietojärjestelmien yhdistäminen, lopettaa asumistuet hyvin toimeen tulevilta sekä toteuttaa esittämäni laaja yrittäjyysreformi YEL-korjauksineen. Tuossa vain muutama esimerkki. Talous täytyy saada tasapainoon Marinin kaudella alkaneen ”Rahaa on” -syöksykierteen jäljiltä. Vaihtoehtoja ei ole.

Porvarihallitus on ainoa kokoonpano, joka voisi edes teoriassa saada korjattua tilanteen ilman IMF:n salkkumiesten väliintuloa. Kuluneiden kahden vuoden käsien heiluttelusta on aika siirtyä viimein vaikuttaviin toimiin ja saada Suomen syöksykierre taittumaan. Tehdä siis RYHTILIIKE isoilla kirjaimilla.

Suomi tarvitsee yrittäjyysreformin

Yrittäjyys on yhteiskunnan selkäranka, sillä yksityinen sektori maksaa julkisen sektorin palkat ja palvelut. Yrittäjyys on nyt kuitenkin kriisissä, sillä kymmenet tuhannet yrittäjät ovat vuoden sisällä lopettaneet toimintansa tai ajautuneet jopa konkurssiin. Keskeisiä syitä ovat tuhoisaksi jo ennakkoon tiedetty YEL-uudistus sekä arvonlisäveron nosto ja EU:n päättämä alarajahuojennuksen poisto. Suomella ei ole varaa toistaa 1990-luvun laman virhettä ja menettää kokonaista yrittäjäsukupolvea. Nyt tarvitaan kansallinen ryhtiliike, jotta meille syntyy myös tulevaisuudessa uusia työpaikkoja, innovaatioita ja menestystarinoita sekä niiden myötä verotuloja.

Esitän, että Suomessa käynnistetään laaja yrittäjyysreformi, jonka valmistelussa kuullaan viimein myös pienyrittäjiä. Yrittäjyysreformin tavoitteena on tehdä yrittäjyydestä ja työllistämisestä taas kannattavaa ja houkuttelevaa. Porvarihallitus on jo ottanut oikeansuuntaisia askelia, mutta yksittäiset uudistukset eivät enää riitä korjaamaan syvenevää kriisiä. Tilastot osoittavat, että nyt tarvitaan laaja rakennemuutos, ja se tarvitaan nopeasti. Suomen julkista taloutta ei nimittäin saada tasapainoon verottamalla enemmän, vaan vahvistamalla yksityisen sektorin elinvoimaa.

Yrittäjyysreformiin tulee sisällyttää jo käynnissä oleva YEL-korjaussarja, jota täytyy kiirehtiä. Eläkemaksujen tulee perustua todellisiin lukuihin, ei mielikuvitukseen. Pöydällä tulee olla myös rahastointi, valinnanvapauden lisääminen, 401K-eläkesäästäminen sekä eri eläkejärjestelmien yhdistäminen. Yrittäjän sosiaaliturvaa on päivitettävä vastaamaan muiden kansalaisten tasoa, sillä nykymalli kohtelee yrittäjiä kuin toisen luokan kansalaisia. Keskeisiä teemoja ovat myös alarajahuojennuksen poiston kompensointi, positiivisesta luottorekisteristä toiminimiyrittäjille aiheutuvien ongelmien korjaaminen sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen kannustaminen. Olennaista on, että reformi tuottaa aidosti yrittäjyyteen kannustavan rakennemuutoksen.

Jokainen pienikin yrittäjä tekee arvokasta työtä olemalla aktiivinen osa yhteiskuntaa. Osa heistä tulee juuri ja juuri toimeen omillaan, mutta selviävät kuitenkin ilman yhteiskunnan tukia. Jokainen kansainvälisesti menestyvä yritys on lähtenyt pienestä, ja tulevia menestystarinoita meillä ei ole varaa hukata. On kestämätöntä, että suomalaiset yrittäjät joutuvat taistelemaan markkinoiden sijaan järjestelmän kanssa, vaikka sen tulisi tukea niiden kasvua ja menestystä. Juhlapuheiden ja kampaviinereiden aika on nyt ohi, sillä Suomi tarvitsee yrittäjyysreformin, joka on yrittäjyyden kunnianpalautus. Uudistus ei ole vain yrittäjien etu, vaan se on myös kansantalouden ja siten jokaisen suomalaisen etu. Nyt on aika kääriä hihat.

Jocka Träskbäck
kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja (kok.)
yrittäjä, aluevaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 19.7.2025

Suomalainen yrittäjäkenttä romuttuu – YEL-kriisin korjausta kiirehdittävä

Surullisia uutisia. Suomalainen yrittäjäkenttä romuttuu päivä päivältä ja nyt käsillä on ennustamamme katastrofi. Kuten olen jo vuosia varoittanut, Marinin hallituksen YEL-pommi ajaa monet yrittäjät ahdinkoon, kun rahat eivät riitä perusteettomien maksujen hoitamiseen. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt ottaa kriisi välittömästi korjattavakseen, mutta asiassa viivyteltiin ensin puolitoista pitkää vuotta ja vauhti on edelleen luokattoman hidasta kriisin vakaviin seurauksiin nähden.

Tänään Tekniikka & Talous uutisoi, että suomalaisten yritysten konkurssiluvut ovat synkimmät 25 vuoteen, eikä toukokuu katkaissut alkanutta syöksykierrettä. Tilastojen mukaan varsinkin pienten yritysten rahat ovat loppu, ja syytä siihen ei tarvitse kovin kaukaa hakea. On selvää, että hälytyskellojen pitäisi viimeistään nyt soida myös porvarihallituksessa, vaikka olemme toki soittaneet niitä jo kolmen vuoden ajan.

On selvää, että Suomen yleisesti heikko taloustilanne, ALV-korotukset ja EU-päätöksellä toteutunut alarajahuojennuksen poistaminen heikentävät yrittäjien taloutta, mutta YEL-pommi on ollut monilla kamelin selän katkaissut ratkaiseva yksittäinen tekijä. Arvonlisäveron korotus on usein vielä hoidettavissa, mutta kun eläkeyhtiö tempaisee lottokoneesta perättömiä ulosottokelpoisia laskuja, on edessä usein yrityksen alasajo tavalla tai toisella. Osa pienyrittäjistä on onnistunut panemaan yrityksensä ns. talviteloille, mutta osa on ajautunut konkurssiin. Me kaikki tiedämme miten Suomessa suhtaudutaan konkurssiin tehneisiin ihmisiin, joten moni heistä ei ole enää tekemässä paluuta yrittäjäksi.

YEL-kriisin korjausliikkeen hoitaminen osoittaa miten heikosti eduskunnassa ymmärretään yrittäjyyttä ja yrittäjien arkea. Tässä alla linkki tuoreeseen Neuvottelija-podcastin jaksoon, jossa käsittelemme YEL-kriisin tämänhetkistä tilannetta ja korjaustarpeita sekä niiden aikataulua. Jakso kannattaa katsoa, jos haluat tietää missä YEL-kriisissä nyt mennään ja mitkä ovat mahdolliset seuraavat toimenpiteet.

YEL-kriisin tilannekatsaus Samuli Sairialan podcastissa

YEL-kriisi kurittaa yhä edelleen suomalaisia yrittäjiä, mutta nyt valoa voi olla näkyvissä tunnelin päässä. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti äskettäin selvitysmiehen kartoittamaan ratkaisuja vakavan ongelman korjaamiseksi ja tiedän, että myös alan piirissä kehitetään parhaillaan ratkaisuja ongelmaan. Niistä myöhemmin lisää, kun esitykset julkistetaan. Nyt kävin kuitenkin Samuli Sairialan podcastin vieraana keskustelemassa YEL-kriisin tämän hetken tilanteesta.

Kuuntelija-podcastin vieraana – aiheina mm. YEL, yrittäjyys, perintövero ja talous

Kävin Roni Arvosen vieraana Kuuntelija-podcastissa, jossa keskustelimme laajasti erityisesti yrittäjyyteen ja talouteen liittyvistä asioista. Käynnissä oleva YEL-kriisi joutui tietenkin perkaukseen kuten myös ALV-nostaminen ja yrittäjyys yleensä. Painavaa asiaa tuli myös taloudesta, Koiviston konklaavista ja monesta muusta merkittävästä asiasta.

Kuuntelija-podcastin voi katsoa YouTubesta tai kuunnella Spotifystä. Voit katsoa jakson myös tästä alta upotuksena. Kannattaa samalla käydä tilaamassa Kuuntelija-podcast, jotta saat tiedon tulevista jaksoista.

YEL-kriisin korjausliike etenee viimeinkin

Onnea yrittäjät! Orpon hallitus on viimein aloittanut YEL-kriisin korjausliikkeen ja ryhtyy hallitusohjelmansa mukaisesti selvittämään tilanteen korjaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Olen työstänyt tätä asiaa vuosien ajan kulisseissa, vaalikentillä, seminaareissa, ministerien tapaamisissa, lukuisten lehtien sivuilla, paneelikeskusteluissa ja SuomiAreenalla. Nyt viimein alkaa tapahtua.

Tuntuu tietenkin hienolta, kun asia viimeinkin edistyy, mutta korjausliike olisi pitänyt aloittaa jo puolitoista vuotta sitten. Kuitenkin parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Politiikassa asioilla on joskus tapana edistyä hitaasti.

Nyt meidän tulee varmistaa, että YEL-kriisiin ratkaisuja selvittävä työryhmä saa aikaan jotain konkreettista eikä lakaise yrittäjien huolta maton alle höttöisellä jargonilla ja katteettomilla puheilla alivakuuttamisesta. Koska kyse ei ole alivakuuttamisesta, vaan täysin päättömistä tuulesta temmatuista eläkemaksuista. Tältä osin julkista valtaa on luovutettu eläkeyhtiöiden virkailijoille, jotka eivät ymmärrä edes palkan ja liikevaihdon eroa.

Eduskunnassa on edelleen aivan liian vähän aitoja yrittäjiä, jotta YEL olisi otettu riittävän nopeasti korjattavaksi ja samasta syystä nyt tulee varmistaa, että alkava selvitystyö tuottaa oikeasti konkreettisia tuloksia ja Marinin hallituksen rakentama YEL-pommi saadaan viimein purettua. Kenenkään ei pidä joutua maksamaan perusteettomia tuulesta temmattuja eläkemaksuja.

Alla listattuna muutamia omia ulostulojani vuosien varrelta. Niihin kannattaa tutustua, jos aihe ei vielä ole kovin tuttu ja jos nykyinen malli vaikuttaa sinusta ihan toimivalta. Nyt täytyy kääriä hihat ja saada aikaan ratkaisuja.

Turun Sanomat 3.8.2022

Aamulehti 30.8.2023

YouTube Puopolo 11.9.2023

YouTube Neuvottelija 1.2.2024

YouTube Tuumaustunti 4.8.2024

Twitter/X 21.7.2024

Twitter/X 10.7.2024

Facebook

Blogi 16.8.2024

LinkedIn

Tiktok 21.7.2024

YEL-esitys vakava isku yrittäjyydelle

JULKAISTU 3.8.2022 Yrittäjät ovat Suomen selkäranka, jota ilman ei olisi hyvinvointia. Marinin hallituskaudella yrittäjävastaisuus on saanut huolestuttavasti jalansijaa, mikä näkyy parhaillaan esityksenä YEL-uudistuksesta. Toteutuessaan se nostaisi yrittäjien eläkemaksuja jopa sadoilla euroilla kuukaudessa, mikä olisi kestämätöntä. Monet varsinkin pienyrittäjät joutuisivat silloin lopettamaan yritystoimintansa, joten seuraukset kansantaloudelle olisivat vakavia.

Hallituksen mukaan ”esityksen tavoitteena on, että yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa”. Suomessa on 180 000 yksinyrittäjää, joista puolet tienaa Suomen Yrittäjien taannoisen selvityksen mukaan alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Eläkemaksujen sitominen työpanokseen tai ammattinimikkeen mediaanipalkkaan on usein mahdotonta. Yrittäjyys on elämäntapa, jossa ei tunteja lasketa, joten työpanos on usein suurempi kuin yrityksen maksukyky. Yrittäjien kyselyssä peräti 53,8 prosenttia yksinyrittäjistä ilmoitti työtulonsa olevan pienempi kuin oman työpanoksensa arvo. Yrittäjät eivät voi maksaa eläkemaksuja palkasta, jota ei ole olemassa.

Kuva: Suomen Yrittäjien YEL-kysely 2022
Kuva: Suomen Yrittäjien YEL-kysely 2022

Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joten yrittäjyyden kannustimien heikentäminen ja yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen nostaminen olisi yhteiskunnan kantokyvyn kannalta kestämätöntä. Peräti 71,7 prosenttia yrittäjistä pitää jo nykyisiä eläkemaksuja kohtuuttomana suhteessa sillä saataviin eläke-etuuksiin, ja vain 8,4 prosenttia yrittäjistä uskoo saavansa aikanaan maksuja vastaavaa eläkettä. Maksajat eivät siis luota järjestelmään. Yrittäjien eläkejärjestelmä kaipaa varmasti remonttia, mutta nyt esitetty malli ei siihen sovellu. Ei varsinkaan nykyisessä tilanteessa, jossa yrittäjien talous on jo valmiiksi kantokyvyn äärirajoilla. Yhteiskunnan selkäranka ansaitsee lisää kannustimia, ei lisää hiekkaa rattaisiin.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
eduskuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 3.8.2022.

Ilman yrittäjiä ei olisi kakkua jaettavaksi

Koronakriisin keskellä on hyvä muistaa, että Suomessa on yli 180 000 yksinyrittäjää. Suomen Yrittäjien mukaan puolet heistä ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Kaikista yrittäjistä lähes puolet tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja kahdella kolmasosalla on haasteita jaksamisessa. Yrittäjät joutuvat kuitenkin tulemaan toimeen palkansaajia heikommalla sosiaaliturvalla sekä ilman työaikoja, arkipyhiä, lomia ja lomarahoja. Kaupan päälle tulee vielä taloudellinen riskinotto.

Tästä huolimatta yrittäjistä maalataan politiiikan vasemmalla laidalla jatkuvasti mielikuvaa ahneina veronkiertäjinä ja yhteiskuntavastuuta karttavina riistäjinä. Järjestelmällisen vastakkainasettelun rakentaminen on ollut viime aikoina silmiinpistävää jopa aivan kärkipoliitikoiden ulostuloissa. Ideologinen jako porvareihin ja työläisiin kuuluu tunkkaiselle 1950-luvulle, sillä narratiivi kahden kerroksen väestä ei ole enää tätä päivää. 2000-luvulla yritykset ovat joukkueita, joissa tittelit on riisuttu ja kaikki pelaavat yhdessä.

Kirjoitukseni Aamulehdessä 2.1.2021

Menestyäkseen Suomi tarvitsee vastakkainasettelun sijaan kannustavan ilmapiirin yrittäjyyteen ja työllistämiseen. Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista peräti 93 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Ne ovat maamme selkäranka. Uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka pitävät yhteiskunnan pyörimässä ja kantavat päävastuun hyvinvoinnin rahoittamisesta. Ilman menestyviä yrittäjiä maahan ei synny työpaikkoja ja eikä verotuloja valtion ydintoimintojen maksamiseen.

Vain yritysten avulla voidaan ylläpitää yhteiskuntaa, jossa heikoimmista pidetään huolta ja jossa tarjotaan laadukasta koulutusta, terveydenhoitoa, vanhuspalveluja ja varhaiskasvatusta. Yritysten toimintaedellytysten sekä yrittäjien kannustimien ja sosiaaliturvan parantaminen satavat lopulta yhteiseen laariin, jolloin kaikki voittavat. Elinkelpoisten yritysten ei saa antaa kaatua koronakriisiin, sillä pelissä on hyvinvoinnin tulevaisuus. Yrittäjien asian tulisi olla myös Marinin hallituksen asia, sillä ilman heitä hallituksella ei olisi kakkua jaettavaksi. Se kannattaa Säätytalolla muistaa.

Jocka Träsbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 2.1.2021

Osta Lempäälästä -markkinointisivu avattiin Facebookissa

Yritysystävällisessä Lempäälässä me haluamme tehdä parhaamme, jotta paikallisten yritysten toimintaedellytykset olisivat mahdollisimman hyvät sekä kriisin aikana että kriisistä noustaessa. Kirjoitin eilen miten lähetimme Lempäälän elinkeinopoliittisen yhteistyöryhmän nimissä valtionvarainministeri Katri Kulmunille toimenpide-esitykset yrittäjien ahdingon pikaisesta helpottamisesta. Tänään Lempäälän Kehitys on vuorostaan avannut sosiaaliseen mediaan uudet Osta Lempäälästä -markkinointisivut.

Tarkoituksena on helpottaa paikallisten yritysten palvelujen ja tuotteiden sekä yhteistyömahdollisuksien löytymistä niin kuluttajille kuin yritysasiakkaillekin. Facebookissa avatulla sivulla paikalliset yrittäjät voivat markkinoida veloituksetta tuotteitaan ja palvelujaan kahden valmiin viestiketjun kommenteissa. Tarjoukset 04/2020 -ketjussa voidaan markkinoida juuri nyt ajankohtaisia tarjouksia ja Yritykset/palvelut/tuotteet -ketjussa voidaan markkinoida yleisemmin yrityksen tarjoamia tuotteita ja palveluja. Ilmoituksia molempiin ketjuihin voi lisätä tästä päivästä lähtien.

Kaikki kuntalaiset ovat tietenkin tervetulleita sivun tykkääjiksi ja käyttäjiksi, ja Lempäälän Kehitys toivookin, että palvelusta leviäisi tieto mahdollisimman laajalle yleisölle. Sinäkin voit siis tykätä siitä ja kutsua ystäväsi mukaan. Lempäälän Kehitys valvoo sivun sisältöä julkaisuohjeiden mukaisesti.

Historiallisen syvän kriisin keskellä kamppailevat yrittäjät tarvitsevat nyt jokaisen asiakkaan tukea. Oli asuinpaikka mikä tahansa, nyt on tärkeä tukea paikallisia yrittäjiä ostamalla tuotteita ja palveluja tai esimerkiksi lahjakortteja tulevaa käyttöä varten. Ruokaa ulos myyvien ravintoloiden tulevaisuus on nyt kiinni asiakkaiden määrästä, joten voimme kantaa kortemme kekoon tilaamalla ruokaa mukaan tai jopa kotiovelle toimitettuna. Pelastetaan yhdessä yritykset ja niiden työpaikat, sillä meistä jokainen tarvitsee paikallisia tuotteita ja palveluja myös tämän kriisin jälkeen.

Yhdessä tästä kyllä selvitään.