TikTok on nuorille myös merkittävä uutismedia – medialukutaitoon panostettava

Sosiaaalisen median aikakaudella somepalvelujen kehitys on nopeaa, ja erityisesti somenatiivien lasten ja nuorten vanhempien on usein hankala pysyä perässä instojen, snäppien ja tiktokien ristitulessa. Jättisuosioon maailmalla noussut kiinalainen TikTok on vanhempien keskuudessa vielä melko heikosti tunnettu sovellus, vaikka sen käyttäjämäärä on erittäin merkittävä myös suomalaisnuorten keskuudessa.

TikTokin perusajatus on julkaista ja levittää lyhyitä videoita, joista käyttäjät halutessaan tykkäävät. Alunperin pääosassa olivat lähinnä tanssivideot, mutta käyttäjästä riippuen ne ovat jääneet jo taka-alalle. Poikkeuksellisen TikTokista tekee sen aivan ylivertainen algoritmi, joka valitsee jokaiselle katsojalle oman videovirran juuri hänen omien mieltymystensä perusteella.

”Nuorten maailmankuva muodostuu yhä enenevässä määrin sosiaalisen median välityksellä ilman mediasisältöjä kuratoivia journalisteja.”

Supertehokkaan algoritminsä ansiosta TokTokilla on vertaansa vailla oleva kyky saada katsoja koukutettua jopa tuntikausiksi. Jos katsoja pitää tanssivideoista, saa hän niitä tuutin täydeltä. Jos taas liike-elämästä, bisnesvinkeistä ja ihmisten tunteikkaista kohtaamisista, saa hän niitä. Tilanne on sama myös muiden sisältöjen suhteen. Algoritmi tietää mitä käyttäjä ei vielä itsekään tiedä haluavansa.

TikTokia koskevissa keskusteluissa jää kuitenkin usein huomioimatta palvelun merkitys uutisvälittäjänä. Oli käyttäjän kiinnostuksen kohde sitten mikä tahansa, tarjoaa TikTok hänelle välähdyksiä ajankohtaisista uutisista. Nykyisin jo 150 maassa toimivalla palvelulla on 500 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää, joten sen merkitystä uutismediana ei tule missään nimessä väheksyä. Päinvastoin.

Valtava käyttäjämäärä mahdollistaa sen, että uutisista saa usein ensi käden tietoa nopeammin kuin uutistoimistoilta tai Twitteristä. Esimerkiksi Beirutin räjähdyksestä levisi TikTokissa kymmenittäin laadukkaita videoita jo silloin, kun perinteisissä uutismedioissa vasta laadittiin ensimmäisiä artikkeleita. Jos jonkin uutistapahtuman voi videoida, on se todennäköisesti jo TikTokissa.

”Somepalvelujen suuri käyttäjämäärä ja käyttäjien kokemattomuus tekevät niistä helpon alustan valeuutisten levittämiselle.”

Meidän aikuisten tulisi huomata, että nuorten maailmankuva muodostuu yhä enenevässä määrin ilman mediasisältöjä kuratoivia journalisteja. Tästä syystä somepalveluissa piilee myös vaaroja. Tänä syksynä TikTokissa levisi itsemurhavideo, joka päätyi myös monien lasten silmiin. Vanhempien tulisikin pitää lapset poissa somepalveluista. Itse vetäisin ikärajan vähintään 10 – 13-vuotiaisiin. Somepalvelujen suuri käyttäjämäärä ja käyttäjien kokemattomuus tekevät niistä helpon alustan myös  tahalliselle valeuutisten levittämiselle. Tulevaisuudessa myös uskottavan näköiset deep fake -videot julkisuuden henkilöistä ja poliitikoista tulevat olemaan riski tiedonvälitykselle.

Sosiaalisen median palvelut ovat tulleet jäädäkseen, joten vanhemmat eivät voi enää valita mistä nuoret uutisvirtansa hankkivat. Vanhempien ja koulujen tehtäväksi jää silloin medialukutaidon opettaminen. Merkittävään rooliin noussut medialukutaito on tarpeen niin sosiaalisissa kuin perinteisissä medioissa. 2000-luvulla kaikkeen uutisointiin tulee suhtautua terveen kriittisesti ja pohtia sisältöjen mahdollisia motiiveja. Lisäksi Yhdysvalloissa TikTokia syytettiin taannoin heikosta tietoturvasta sen kiinalaisen taustan vuoksi, mutta se onkin jo aivan toisen keskustelun paikka.

Vanhempien tärkein tehtävä on seurata mitä nuoret somessa tekevät ja keskustella nuorten kanssa avoimesti somesisällöistä ja yhteisistä pelisäännöistä. Samalla vanhemmat voivat ladata palvelun myös itselleen ja seurata mitä heidän nuorensa siellä julkaisevat. Vanhemmat voivat itsekin koukuttua esimerkiksi TikTokin videoihin vaikkapa ruoanlaitosta, tanssista, markkinoinnista tai auton fiksauksesta. TokTokin sisältökirjo on rajaton.

Hyvien puolella – pohdintaa Case Haippiringistä

JULKAISTU 3.5.2018: Vuonna 2000 perustamani verkkomedia Stara täytti äskettäin 18 vuotta, ja sivustolla on julkaistu tuona aikana peräti 110 000 artikkelia. Joukkoon mahtuu myös monia skuuppeja, joista osa on vaikuttanut hyvinkin laajalti. Staran historian mieleenpainuvin ja myös tärkein artikkeli julkaistiin kuitenkin 4.3.2017, kun Stara paljasti useiden merkittävien suomalaismedioiden julkaisseen perättömiä valeuutisia suosikkiartisti Kasmirista.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat, YleX, MTV, Voice ja Rumba uutisoivat kissankokoisin kirjaimin Kasmirin olleen osa Haippirinkiä, jossa jaettiin suuria määriä seksivideoita ja -kuvia, joista osan Axl Smith oli kuvannut laittomasti kotonaan. Tällaista roskaa pääsi julkaisuun, koska toimittajat ja heidän esimiehensä eivät vaivautuneet tarkistamaan juttujensa faktoja. He eivät olleet lukeneet edes käräjäoikeuden tuomiota, jonka sisällöstä kirjoittivat. Tuomiossa on 151 sivua, joten klikkihimoiset toimitukset eivät olisi edes teoriassa kyenneet selaamaan sitä läpi, kun ne jo julkaisivat uutisensa hädin tuskin 15 minuuttia tuomion julkistamisen jälkeen. Faktojen asianmukainen tarkistaminen ei siis ollut edes vaihtoehtona mukana.

”Voi toki pohtia, olisiko pitänyt hoksata alunperinkin, ettei Kasmir liity asiaan vain Smithin kaverina.”
Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka 24.3.2017

Perättömät lehtiväitteet aiheuttivat valtaisan someraivon, joka levisi nopeasti koko maahan tuhoten Kasmirin uran kertaheitolla. Kyseessä on mielestäni edelleen Suomen mediahistorian törkein ylilyönti. Varsinkin, kun hetkeä aiemmin useiden edellä mainittujen medioiden päätoimittajat olivat allekirjoittaneet julkilausuman ”Luotettavan median puolesta”.

”HS:n päätoimittaja Antero Mukka kertoo lehden tarttuneen aiheeseen puhtaasti journalistisista syistä: näkökulma oli uusi. Haastattelu ei ollut oikaisu, eikä sen lähtökohta ollut artistin maineen palauttaminen. Hän myöntää, että alkuperäisessä tiedonhankinnassa oltaisiin voitu olla aktiivisempia.”
Journalisti-lehti 24.3.2017

Erikoista oli myös se, että useat mediat eivät korjanneet virheitään edes Staran jo paljastettua ne perättömiksi. Sen sijaan ne antoivat valeuutistensa kerätä klikkauksia vielä peräti parin päivän ajan. Esimerkiksi Helsingin Sanomat ei ole tähän päivään mennessä oikaissut virhettään journalistin ohjeiden mukaisesti, sillä Hesari päätti rahastaa omalla mokallaan ja julkaista Kasmirin oikaisevan haastattelun vain maksumuurin takana. Varsinainen oikaisu puuttuu edelleen.

”Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.”
– Journalistin ohjeet

Nelosella nähdään perjantaina Vain elämää -ohjelman Kasmirin jakso, jossa myös Haippirinki-tapausta luonnollisesti käsitellään. Video löytyy tästä linkistä kuukauden ajan.  Sain nähdä nyt ennakkoon otteen tuosta poikkeuksellisen tunteikkaasta keskustelusta, jossa Kasmir mainitsee myös Staran ja minut. Olen äärimmäisen otettu kunniasta ja Kasmirin sanoista.

Katso video Kasmirin päivästä tästä:

 

Usein puhutaan, että toimittajan työssä on hienointa saada tehdä merkityksellisiä asioita. Tämä oli juuri sellainen. Minä tein Kasmirin tapauksessa vain työtäni, mutta jostain syystä muut eivät tehneet. Totuus valeuutisten takaa olisi varmasti paljastunut joskus myös ilman minua ja Staraa, mutta on mahdotonta sanoa koska ja olisiko se ollut Kasmirin uran kannalta myöhäistä.

Tässä tapauksessa voidaan toivottavasti sanoa, että loppu hyvin kaikki hyvin. Toivon, että valeuutisia karmaisevin seurauksin julkaisseet Helsingin Sanomat ja muut nimekkäät suomalaismediat ovat ymmärtäneet viimein ottaa opikseen. Toivottavasti ne keskittyvät jatkossa tarkistamaan faktat ennen kuin julkaisevat klikkihimoissaan perättömiä uutisia, jotka tuhoavat jonkun viattoman artistin elämäntyön. Median tulee nimittäin tuntea vastuunsa.

Luotettavan median puolesta.

PS: Lue tästä Kasmir-tapauksen vaiheet hetki hetkeltä.