Tampereen pormestariohjelma 2025-2029 on julkaistu

Tampereen pormestariohjelma on julkaistu. Neuvottelimme siitä koalitiossa olevien ryhmien kanssa hyvässä hengessä. Kuten myös lehden analyysissä osuvasti todetaan, on ohjelmassa mukana monia kokoomukselle tärkeitä elementtejä. Olin itse kokoomuksen ryhmän vetäjänä pormestariohjelman elinvoima-osuudessa, ja ryhmän kädenjälki näkyy kiitettävällä tavalla lopputuloksessa. Ryhmässä olivat mukana Elina Järvenpää, Jouni Markkanen, Kari-Matti Hiltunen ja Arttu Vuori. Tässä alla mielestäni keskeisimpiä huomioita ja nostoja Tampereen seuraavan neljän vuoden päätöksentekoa ohjaavasta ohjelmasta.

Tärkein yksittäinen seikka pormestariohjelmasta on sitoutuminen talouden tasapainottamiseen vuoteen 2029 mennessä ja linjata veronkorotukset vasta aivan viimeiseksi keinoksi. Toisin sanoen KAIKKI muut keinot täytyy olla käytettynä ennen veronkorotuksia. Tampereen verotus on maamme suurten kaupunkien kirein, joten siinä ei ole enää piiruakaan kiristysvaraa. Mahdollisuus kaupungin yt-neuvotteluihin on niin ikään erittäin tärkeä elementti, kun taloutta tasapainotetaan. Keskeisiä ovat myös kaupungin ei-lakisääteisien tehtävien ja kaupungin hallinnon kriittinen tarkastelu sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon käyttäminen tilanteissa, joissa ne ovat kaupungin omaa tuotantoa parempia. Yritysten ja siten uusien työpaikkojen houkutteleminen kaupunkiin on niin ikään ratkaisevan tärkeää Tampereen elinvoiman ylläpitämisessä.

”Tulojen ja menojen tarkastelussa käsittelemme kaikki nykyiset ja uudet tehtävät. Sopeutustyössä tarkastelemme, mitkä palvelut ja tehtävät ovat jatkossakin välttämättömiä lakisääteisten tehtävien lisäksi. On myös tarkasteltava, onko sellaisia tehtäviä ja palveluja, joita muut tahot voivat hoitaa kaupunkia paremmin. Sopeuttamisohjelman yhteydessä pyrimme hankintojen tehostamiseen ja konsulttipalvelujen käytön vähentämiseen. Erityisen tärkeää olisi vaikuttaa talouskasvuun ja työllisyyden kehitykseen alueella.”

”Talouden tasapainottamisessa on välttämätöntä tarkastella palvelujen ostojen ohella myös henkilöstömenoja ja henkilöstön määrää sekä hallinnon järjestämisen vaihtoehtoja. Henkilöstön osallistuminen talouden tasapainottamiseen on erityisen tärkeää, jotta koko organisaation osaaminen on käytettävissä. Pyrimme vähentämään sairauspoissaoloja, hyödynnämme eläköitymisiä ja tarkastelemme määräaikaisia työsuhteita.”

”Sopeuttamistavoite on merkittävä ja mikäli riittäviä muita toimenpiteitä ei löydetä, niin työnantajan on harkittava muutosneuvotteluja, jossa tarkastellaan henkilöstörakennetta ja -määrää. Pyrimme priorisoimaan mahdollista henkilöstösopeutusta siten, että vältettäisiin suoraan asiakasrajapintaan kohdentuvien palvelujen heikentämistä.”

Yksityinen sektori maksaa julkisen sektorin palkat. Siksi myös Tampereella täytyy jatkossakin keskittyä kaiken kokoisten yritysten toimintaedellytysten lisäämiseen sekä veto- ja pitovoiman kasvattamiseen. Etsiessään uutta sijoittautumispaikkaa yritykset kiinnittävät huomiota ennen kaikkea sopivien tonttien saatavuuteen sekä liikenneyhteyksien sujuvuuteen ja osaavan työvoiman tarjontaan. Tampereen selvitys tilaa vaativan teollisuuden tonttitilanteesta (Business Tampere 21.6.2023) osoitti, että tonttivaranto on kriittisen niukka ja aiheuttaa jo nyt haasteita teollisuuden investoinneille. Tampereelle keskeistä on tunnistaa, että erityisesti puolustusklusteri, elämystalous ja innovaatiotoiminta ovat kaupungin kehityksen ja tulevaisuuden elinvoiman keihäänkärkiä.

”Vahvistamme Tamperetta innovaatioiden, elämystalouden ja kansainvälisen toiminnan keskuksena, ja tunnistamme puolustusklusterin merkityksen kaupungin elinvoimalle.”

”Kohdistamme pk-yrityksille tukitoimenpiteitä, joilla madallamme ensimmäisen työntekijän ja ensimmäisen kansainvälisen työntekijän palkkaamisen kynnystä, parannamme mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin sekä vahvistamme kykyä hyödyntää julkisen sektorin tarjoamia palveluja.”

”Hyvät liikenneyhteydet ja vähäpäästöinen energia ovat keskeisiä tekijöitä yritysten etsiessä uusia sijoittumispaikkoja alueelta. Varmistamme riittävän ja tarkoituksenmukaisen tonttivarannon sekä infrastruktuurin erityisesti tuotannollisten investointien tarpeisiin. Vaikutamme siihen, että sähköverkon kapasiteetti ei muodostu esteeksi suurinvestoinneille, esimerkiksi vetyteollisuudelle.”

”Edistämme kunnianhimoisesti energiamurrosta, kiertotaloutta ja vihreää siirtymää sekä vahvistamme Tamperetta innovaatioiden, elämystalouden ja kansainvälisen toiminnan keskuksena. Työllisyyden edistäminen on yksi keskeisistä tehtävistämme sekä kuntatalouden tasapainon että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta.”

”Elinvoimaiseen kaupunkiin perustetaan yrityksiä ja yhteisöjä, yhtiöiden toimipisteitä sekä uutta innovatiivista ja kestävää liiketoimintaa.”

”Jatkamme yritysalueiden kehittämistä elinkeinoelämän tarpeisiin ja edistämme sujuvaa liikkumista työpaikka-alueille.”

”Sujuvoitamme kaavoitusta, sopimus- ja lupaprosesseja, teemme tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa, autamme työntekijöitä ja työnantajia löytämään toisensa ja kannustamme yrittäjyyteen.”

”Kehitämme yritysasiakaskokemusta ja edistämme yhden luukun periaatetta yrityspalveluissa.”

”Edistämme osaavan työvoiman saatavuutta ja huolehdimme osaajista alueen kärkitoimialoille sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin.”

”Vahvistamme kaupungin roolia tapahtuma- ja elämysalustana, koska AV-ala ja kulttuuri- ja elämystalous ovat tärkeä osa kaupungin elinkeinorakennetta ja vetovoimaa. Matkailumarkkinoinnissa hyödynnämme vahvuusalueitamme ja käynnistämme alan yrityksille kansainvälistymisen kehityspolun. Tunnistamme palvelualojen merkityksen alueellisena työllistäjänä.”

”Tampere-Pirkkalan lentoaseman toiminnan kehittäminen sekä hyvät kansainväliset lentoliikenneyhteydet ovat keskeisiä kehittämis- ja edunvalvontakohteita.”

Viime vuosina varsinkin toisen asteen koulutustaso on heikentynyt, kun lähiopetusta on vähennetty ja omatoimisuutta lisätty. Yrityksiltä tulee jatkuvasti viestiä, että harjoitteluun tulevien opiskelijoiden osaaminen ei ole riittävää edes harjoitteluun. Tampereelle pyrimme parantamaan tilannetta yhdessä yritysten kanssa, jotta valmistuneiden osaaminen vastaisi mahdollisimman paljon tosielämän tarpeita. Ulkomailta tulleiden osaajien ja expatien perheiden tulee voida käydä koulupolku englanniksi, mutta suomen kielen osaaminen on ratkaisevan tärkeää Suomeen integroitumisessa. Myös kaupungille talouspositiivisten tilauskoulutusten mahdollisuudet täytyy hyödyntää.

”Huolehdimme riittävästä määrästä lähiopetusta ja varmistamme opiskelijoiden tukipalveluiden saatavuuden.”

”Vahvistamme ammatillisessa koulutuksen osaamisperusteisuutta sekä työelämälähtöisten osatutkintojen hyödyntämistä.”

”Edistämme osaavan työvoiman saatavuutta ja huolehdimme osaajista alueen kärkitoimialoille sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Lisäämme työelämä- ja yrittäjyyslähtöisyyttä toisen asteen koulutuksessa.”

”Kehitämme tutkintoon valmistavaa koulutusta ja kartoitamme uusia keinoja tukea peruskoulun päättäneitä nuoria, joiden kouluvalmiudet eivät riitä jatko-opintoihin tai tutkintoon valmentavaan koulutukseen.”

”Nostamme oppisopimuskoulutuksen roolia mahdollisena koulutuspolkuna. Varmistamme riittävän määrä oppisopimustyöpaikkoja alueelle. Lisäämme myös työelämä- ja yrittäjyyslähtöisyyttä toisen asteen koulutuksessa.”

”Englanninkielinen koulupolku varhaiskasvatuksesta toisen asteen päättymiseen ja ylioppilaskirjoituksiin asti lisää Tampereen kansainvälistä vetovoimaa, mutta suomen kielen oppiminen on keskeinen osa Tampereelle ja Suomeen integroitumista.”

”Hyödynnämme Tredun ja TAKKin tilauskoulutuksen tuottaman opiskelijapotentiaalin.”

”Tavoittelemme sitä, että tulevaisuudessa yhä useampi korkeakoulutettu työllistyisi yrittäjyyden kautta.”

Kaupunki joko kasvaa tai näivettyy, välimuotoja ei ole. Siksi on tärkeää, että Tampereen pormestariohjelmassa linjataan tulevien vuosien kehitystä ja sen suuntaa. Tampereelle eteläinen kasvusuunta on erittäin tärkeää. Järjestelyratapihan siirto Hatanpäältä Kuljuun ei toteudu vielä aikoihin, mutta siirron edistäminen aloitetaan nyt tällä valtuustokaudella. Tampere tarvitsee Hatanpään ratapihan alueen asumiseen ja yritystoimintaan. Eteläinen kasvusuunta on tärkeää myös Lakalaivan ja Rautaharkon tulevien uusien raideliikenteen seisakkeiden ansiosta. Lakalaivassa pysähtynee lähijunien lisäksi tulevaisuudessa myös osa IC-junista. Eikä sovi unohtaa VT3 Puskiaisten oikaisun ja Kehä II -tien mahdollistamia uusia merkittäviä yritysalueita. Pormestariohjelman mukaan Tampere pyrkii olemaan mukana kansainvälisesti merkittävän siruhankkeen jatkokaudella, ja hanke voi hyvinkin sijoittua tulevaisuudessa Tampereen eteläiselle kaupunkiseudulle.

”Edistämme eteläisen kasvusuunnan ja Hatanpään järjestelyratapihan kehittämistä tulevaisuuden käyttötarkoituksiin.”

”Etelän suunta, eli nykyisen järjestelyratapihan alue, Hatanpää ja Lakalaiva, on yksi tulevaisuuden kasvun painopistealueista, joka kytkeytyy laajemmin koko kaupunkiseudun kehitykseen. Tuemme alueen kehittymistä ohjelmallisesti edistämällä järjestelyratapihan siirtoa sekä alueen suunnittelua yhdessä alueen maanomistajien, valtion ja kaupunkiseudun kuntien kanssa. Selvitämme Lokomon alueen kehittämismahdollisuuksia yhteistyössä kiinteistönomistajan kanssa.”

”Tampereen tulee olla kasvava kaupunki, jossa ihmiset, yritykset ja yhteisöt menestyvät, vaikka taloudellinen toimintaympäristö olisi haastava. Tavoittelemme aktiivisesti kaupunkiin kansainvälisiä yrityksiä ja investointeja.”

”Jatkamme aktiivista vaikuttamistyötä Helsingistä Tampereen kautta pohjoiseen johtavan pääradan kehittämiseksi henkilöliikenteen matka-ajan nopeuttamiseksi ja tavaraliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi, samalla huoltovarmuuden ja eurooppalaisen raideleveyden vaatimukset huomioiden. Edistämme Tampere-Pirkkalan kansainvälisiä lentoyhteyksiä saavutettavuusohjelman kautta.”

”Pääradan kehittäminen, järjestelyratapihan siirto, valtatien 9 kehittäminen sekä valtatien 12 ja kantatien 65 kehittäminen ovat kohteita, joiden toteutumista edistämme aktiivisella edunvalvontatyöllä kestävyys- ja luontonäkökulmat huomioiden.” (VT3 Puskiaisten oikaisu ei ole Tampereen alueella)

”Tuemme yrittäjyyttä sujuvalla kaavoituksella ja palveluilla.”

”Kehitämme yhteistä TKI-, startup- ja innovaatioympäristöä alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi yhdessä Business Tampereen kanssa. Varmistamme Tampereen mukanaolon siruhankkeen jatkokaudella ja edistämme tutkimuksen ja patenttien jatkokehitystä teollisiksi investoinneiksi. Tunnistamme puolustusklusterin merkityksen Tampereen elinvoimalle ja hyödynnämme vastuullisesti puolustusyhteistyön mahdollisuudet.”

”Startup- ja kasvuyrittäjyyden tukeminen mahdollistaa yrityskentän tehokkaan uusiutumisen ja kasvun. Jatkamme elinvoimapoliittisen toimikunnan toimintaa, ja vahvistamme yritysten toimintaedellytyksiä Tampereella sekä parannamme eri sektorien toimijoiden yhteistyötä. Kaupungin päätöksenteossa teemme yritysvaikutusten ennakkoarviointia.”

”Tunnistamme Tampereen kasvavan roolin merkittävien tuotekehitysyksiköiden sijoittumispaikkana, ja edistämme toimintaympäristön kehittymistä.”

”Tavoittelemme aktiivisesti kansainvälisiä osaajia, yrityksiä ja investointeja. Kehitämme kansainvälistä rekrytointia yhdessä yksityisen sektorin kanssa.”

Tampereen ydin on tietenkin keskusta, jonka täytyy olla jatkossakin elinvoimainen ja ennen kaikkea hyvä paikka asua ja yrittää. Keskusta voi olla elinvoimainen vain, kun siellä on helppo asioida kaikilla kulkumuodoilla ja kun siellä on riittävästi asiakaskuntaa kivijalkaliikkeille. Tampereen keskusta on viime vuosina kehittynyt todella nopeasti, ja sama suunta jatkuu myös tulevaisuudessa. Samalla täytyy muistaa, että ostovoima liikkuu nimenomaan autolla, joten yksityisautoilu ja pysäköinti tulee pitää keskustan kehittämisessä aivan keskiössä. Pysäköintiä ohjataan jatkossa myös maan alle verkoston laajentamisen myötä. Erääksi käytännön ongelmaksi on muodostunut kaupungin auttamattoman hidas byrokratia esimerkiksi liiketilojen käyttötarkoituksen muutoksissa, ja siihen pyrimme saamaan muutosta alkavalla valtuustokaudella. Eräs suurista kysymyksistä on Takolta vapautuvan tehdasalueen tuleva käyttö.

”Parannamme kaupunkilaisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Panostamme erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin ja yhteistyöhön Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Vastaamme kasvaneeseen päihdeongelmaan ja sen vaikutuksiin ihmisten hyvinvoinnissa ja turvallisuuden tunteessa uusilla yhteisöllisillä toimintamalleilla ja ehkäisevän päihdetyön keinoilla.”

”Keskustaan on helppo tulla joukkoliikenteellä, kävellen, pyörällä ja autolla. Viimeistelemme keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjaamaan kehittämistä. Keskustan kehä pidetään sujuvana autoliikenteelle, jota ohjataan kokoojakaduille ja keskustan kehälle.”

”Toimiva liikennejärjestelmä ja liikkuminen ovat keskeisiä tekijöitä arjen sujuvuuden, yritystoiminnan, logistiikan sekä yhdyskuntarakenteen kestävyyden näkökulmasta.”

”Edistämme asemakortteleiden, Tullin alueen sekä läntisen keskustan tulevien kehittämishankkeiden toteutusta.”

”Korkean rakentamisen hankkeita edistetään keskustassa korkean rakentamisen vyöhykkeellä. Rohkean uuden arkkitehtuurin rinnalla sallimme myös vanhoja arkkitehtuurityylejä.”

”Keskustan katuverkon kehittämisessä vältämme samanaikaisten hankkeiden aiheuttamaa häiriötä, priorisoiden hankkeita, jotka parantavat asukkaiden arkea, liiketoiminnan ja logistiikan edellytyksiä sekä liikkumisen sujuvuutta.”

”Takon alueen uutta käyttöä selvitetään ja suunnitellaan yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa.”

”Toteutamme Viinikan maanalaisen ajoyhteyden. Hanke tukee keskustan saavutettavuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä edesauttaa keskustan tulevien kehittämishankkeiden toteutusta. Ajoyhteys mahdollistaa maanalaisten pysäköintilaitosten verkoston laajentamisen ja maanpäällisen pysäköinnin vapauttamisen muuhun käyttöön sekä keskustan katujen kehittämisen kävelypainotteisemmiksi. Edistämme läntisen keskustan maanalaisen pysäköinnin ratkaisuja. Uusilla ja täydentyvillä alueilla voidaan hyödyntää keskitettyjä pysäköintiratkaisuja.”

”Varmistamme pientalotonttien tarjonnan ja sujuvan vuosittaisen tontinluovutusmenettelyn.”

”Vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituiseen käyttöön tarkastellaan valmistelussa olevan selvityksen sekä tulevan alueidenkäyttölain mukaisesti.”

Kunta- ja aluevaalien tarkastuslaskenta suoritettu

Kunta- ja aluevaalien tarkistuslaskenta on valmis. Samalla varmistui, että sain Tampereella kuntavaaleissa 1296 ääntä ja Pirkanmaalla aluevaaleissa 2531 ääntä. Uskomattomia lukemia! Sain kokoomuksen listalla Tampereella neljänneksi eniten ääniä heti pormestarin, ministerin ja kansanedustajan jälkeen. Aluevaaleissa sain kokoomuksen listalla toiseksi eniten ääniä.

Suuri kiitos luottamuksesta ja vahvasta mandaatista tehdä työtä kokoomuksen valtuustoryhmissä. Kiitos tukijoille, tiimiläisille ja lähipiirille. Ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista. Saavutettu tulos antaa upeat lähtökohdat tuleviin paikkaneuvotteluihin ja myös merkittävän mandaatin vaikuttaa aidosti Tampereen ja koko Pirkanmaan asioihin.

Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous pidetään 2. kesäkuuta. Teemani politiikassa ovat olleet samat jo vuodesta 2017 lähtien, eli ne ovat varmasti valtaosalle tuttuja. Hihat pysyvät käärittyinä ja ahkera työ jatkuu nöyrin mielin.

Vielä kerran valtava kiitos luottamuksestanne.

Jocka Träskbäck palaa Tampereelle – ehdolla kaupunginvaltuustoon

Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Jocka Träskbäck on palannut takaisin Tampereelle. Hän on kuntavaaleissa ehdolla Tampereen kaupunginvaltuustoon. Kokoomuksen Tampereen aluejärjestö nimesi Träskbäckin kuntavaalien ehdokkaaksi perjantaina.

Träskbäck oli kuntavaaleissa 2021 Lempäälän äänikuningas ja hän on siitä saakka toiminut Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Aluevaaleissa 2022 hänet valittiin Pirkanmaan aluevaltuutetuksi ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajaksi. Tampereella vuodesta 1996 saakka vaikuttaneelle Träskbäckille paluu kaupunkiin oli luonnollinen valinta.

– Työni ja vapaa-aikani ovat olleet Tampereella jo lähes 30 vuoden ajan, vaikka olen asunut viimeiset 10 vuotta Lempäälässä. Valtaosa myös luottamustehtävien kokouksista järjestetään Tampereella, joten paluu oli vain ajan kysymys. Pari vuotta suunniteltu muutto on hyvä ajoittaa valtuustokauden loppuun, jotta äänestäjiltä saatua mandaattia voidaan kunnioittaa mahdollisimman kattavasti, Jocka Träskbäck kertoo.

– On ollut suuri kunnia saada vaikuttaa asioihin Lempäälässä, jossa halutaan kasvaa ja kehittyä, ja jossa panostetaan erityisesti yrittäjyyteen ja lapsiin. Nämä samat arvot näkyvät myös Tampereella, jossa hallittu kasvu, elinvoima ja lapsiperheet ovat päätöksenteon keskiössä. Monipuoliselle 30 vuoden yrittäjäkokemukselle olisi varmasti käyttöä kaupunginvaltuustossa, Träskbäck jatkaa.

– Työteliäs ja osaava Jocka on tervetullut lisä hienoon ehdokasjoukkoomme Tampereella. Eduskunta- ja eurovaalit ovat osoittaneet, että hän nauttii laajaa kannatusta myös täällä. Tervetuloa takaisin kotiin, Kokoomuksen Tampereen aluejärjestön puheenjohtaja Ilpo Rantanen kommentoi.

Kotikunnan vaihtumisen myötä Träskbäck tulee jättämään luottamustoimensa Lempäälässä. Pirkanmaan hyvinvointialueen luottamustoimet sen sijaan säilyvät nykyisellään. Träskbäck toimii aluevaltuuston lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston jäsenenä ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Lisäksi hän vaikuttaa aktiivisesti myös useiden yritysten hallitustoiminnassa.

Suomen Dubaissa tarvitaan malttia

”Tampereelle nousee Suomen Dubai” eräs päivälehti kiteytti taannoin Näsinsaaren ja Hiedanrannan suunnitelmat. Määritelmä sopii myös keskustaan, sillä ratapihan päälle on syntymässä uusi kaupunginosa. Kasvun pitää kuitenkin olla hallittua, jotta verovaroin tuotettavat julkiset palvelut pysyvät perässä, olivat ne sitten lasten ja nuorten tai perheiden ja vanhusten palveluita. Pelkän kasvun tavoittelu ei voi olla itseisarvo, sillä vain hallittu kasvu tuottaa elinvoimaa ja parempaa arkea kaikille.

Totesin lähes päivälleen kolme vuotta sitten tällä palstalla, että Tampereella rohkeus on tuonut menestyksen. Sama pätee edelleen. Rohkeus kehittää ja ottaa jopa riskejä on vahvan poliittisen yhteistyön tulosta. Puolueiden yhteistyö on johtanut siihen, että kehitystä on tehty pitkäjänteisesti yli valtuustokausien. Tämän seuraukset näkyvät välillisesti myös konserttien, tapahtumien ja matkailun kasvussa, jotka tuovat kaupunkiin merkittäviä rahavirtoja ja lisäävät vetovoimaa entisestään.

Tampereen väkiluku kasvoi viime vuonna kuudella tuhannella, ja vuotta aiemmin lähes viidellä tuhannella. Muuttovoitosta jo noin puolet tulee ulkomailta. Siksi on erityisen tärkeää, että uudet tulokkaat kotoutuvat ja työllistyvät kantaakseen itse vastuuta omasta toimeentulostaan. Oikeudet edellyttävät aina vastuunkantoa, sillä yhteiskunnan henkinen ja taloudellinen kasvu saavutetaan vain uutteralla ja yritteliäällä työllä.

Hallittua kasvua ei synny ilman elinkeinoelämää, yrityksiä ja yrittäjiä. Nämä yhteiskunnan tukipilarit tarvitsevat kasvaakseen toimitiloja ja tontteja sekä hyviä liikenneyhteyksiä ja osaavia työntekijöitä. Näitä kaikkia tulee edistää poliittisesti paitsi kaavoituksella myös byrokratian karsimisella, liikenneyhteyksillä, koulutuspanostuksilla ja TKI-investoinneilla. Rajalliseksi tiedettyjä investointeja täytyy siis kohdentaa viisaasti, jotta ne tukevat kaupungin vastuullista kasvua. Tampereella tarvitaan jatkossakin hyvää poliittista yhteistyötä, jotta tulevaisuudessa voidaan katsoa tyytyväisenä taaksepäin. Toivottavasti polarisaation aikakausi ei tuota säröjä hyvään yhteistyöhön.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Kolmostien oikaisu ja Kehä II etenevät – havainnevideot julkaistu

Tampereen kaupunkiseudun kehitykselle ratkaisevan tärkeät tiehankkeet, kolmostien oikaisu ja kehä 2, etenevät parhaillaan suunnitelmien mukaan. Puskiaisten oikaisu linjaa kolmostien jatkossa Lempäälän Kuljusta uutta moottoritietä Pirkkalan Linnakallioon ja Kehä II kulkee jatkossa Kangasalta Hervannan, Vuoreksen ja Sääksjärven kautta lentokentälle.

Nämä yhdessä mahdollistavat useita uusia asuinalueita ja yritysalueita sekä järjestelyratapihan siirron sekä siihen liittyvät uudet työpaikka- ja yritysalueet. Tiehankkeen yleissuunnitelma valmistui kesäkuussa 2024, ja nyt hankkeesta on julkaistu havainnevideoita. Niistä nähdään miten Tampereen kaupunkiseutu jatkossa kehittyy ja miltä uudet tielinjaukset näyttävät myös autoilijan näkökulmasta.

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan lentokorkeudelta:

VT3 Lempäälästä Pirkkalaan autoilijan perspektiivistä:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi lentokorkeudelta:

Kehä II Pirkkala–Sääksjärvi autoilijan perspektiivistä:

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 2021 ja menestystä vuodelle 2022

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle yhdessä ja erikseen.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan. Tämä vanha nuorkauppakamarilainen sanonta on pitänyt paikkansa myös vuonna 2021, joka piti sisällään niin kuntavaalien huikean äänimäärän kuin sen mahdollistaman tehtävän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Tämän vastuullisen tehtävän lisäksi olen tehnyt parhaani sekä perheenisänä että yrittäjänä monissa yrityksissä. Puhumattakaan kunnan uimahalliyhtiöstä, jonka hallituksen puheenjohtajaksi minut nimitettiin syksyllä. Luottamustehtävissä on niiden nimityksen mukaisesti kyse luottamuksesta, jonka eteen meidän jokaisen tulee tehdä hartiavoimin töitä. Luottamus ei synny tyhjästä tai juhlapuheista, vaan aidosta tekemisestä.

Alkava vuosi tulee taatusti olemaan mielenkiintoinen, mutta pandemiasta johtuen sen tapahtumia on tässä vaiheessa vielä hankala hahmottaa. Aluevaalit tullaan tällä tietoa järjestämään 23. tammikuuta, ja olen vaaleissa ehdolla Pirkanmaan aluevaltuustoon numerolla 305. Olen istunut lähes viiden vuoden ajan PSHP-sairaanhoitopiirin valtuustossa ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa, joten sote-asiat ovat tuttuja. Aluevaltuustoon tarvitaan mielestäni henkilöitä, jotka ymmärtävät sekä taloudesta että sote-palveluista. Vain siten aluevaltuustoon saadaan kokoonpano, joka kykenee käyttämään veronmaksajien rahoja vastuullisesti sekä varmistamaan laadukkaat peruspalvelut ja ihmisten pääsemisen jonoista hoitoon.

Oheisessa kuvassa olen DJ-keikalla joskus vuosia sitten. Tänä iltana minun oli määrä olla DJ-keikalla Vaasassa, mutta koronarajoitukset tyhjensivät keikkakalenterin. Minulla on kaikeksi onneksi muitakin töitä, mutta yli sadallatuhannella suomalaisella ravintola-, tapahtuma- ja kulttuurialan ammattilaisella ja heidän perheillään ei ole. Haluankin näin vuoden vaihtuessa toivoa, että vuosi 2022 tultaisiin elämään ilman näiden alojen rajoituksia. Ravintolat, kulttuuri, musiikki ja liikunta ovat monelle suomalaiselle elinehto myös taloudellisesti.

Toivotan sinulle ja läheisillesi turvallista ja menestyksekästä uutta vuotta 2022.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, isä ja ihminen

Sote-uudistus romuttaisi pienten kuntien vaikutusvallan – myös Pirkanmaalla

Marinin hallituksen sote-esitys tulisi toteutuessaan romuttamaan suomalaisten hyvinvointia tavalla jollaista ei ole koskaan aiemmin nähty. Tässä kirjoituksessa ei käsitellä yksityisten sote-palvelujen alasajoa, sote-asiantuntijoiden kritiikin järjestelmällistä sensurointia tai kansalaisten jakamista kahteen sotekastiin varallisuuden perusteella, vaan nyt keskitytään sote-pakettiin liittyvään kuntien vaikutusvallan katoamiseen maakuntauudistuksen myötä.

Mikäli erityisesti keskustan ajama maakuntauudistus joskus toteutuu, menettävät pienet kunnat viimeisetkin mahdollisuudet vaikuttaa omien kuntalaistensa sote-asioihin. Pienet kunnat eivät jatkossa kykenisi vaikuttamaan asioihin edes yhdessä toimien, kun maakunnan keskuskaupungilla olisi yli puolet edustajista ja siten vaikutusvallasta. Minun on vaikea ymmärtää hallituspuolueiden kiimaa ajaa uudistusta, joka vie maakuntien äänestäjiltä ja poliitikoilta merkittävästi vaikutusvaltaa keskuskaupungeille.

Suomen kunnista 59 on jäämässä aluevaltuustoissa ilman yhtään paikkaa. Niistä seitsemän on Pirkanmaalla.

Kyllä, luit aivan oikein.

Ajatuspaja Toivon aluevaltuustoselvitys kertoo, että vuoden 2017 kuntavaalien tulosten perusteella jopa 59 pientä kuntaa olisi jäämässä ilman yhtään aluevaltuutettua. Tämä johtuu siitä, että nykyisistä kuntayhtymistä tuttuja äänivaltaleikkureita ei käytettäisi valittaessa uudet valtuutetut suoralla maakuntavaalilla. Näin ollen maakunnan suurin kaupunki saisi kokonsa mukaisesti eniten ääniä ja päätösvaltaa. Monissa aluevaltuustoissa keskuskaupunki saisi enemmistön, jolloin se voisi itse päättää muidenkin kuntien asioista välittämättä mitä muut kunnat ovat asioista mieltä ja mikä olisi niiden asukkaiden etu.

Kuudessa maakunnassa keskuskaupungin väkiluku on yli puolet maakunnan väkiluvusta ja viidessä yli 40 prosenttia. Ainoastaan Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa edes yksi paikka on jokaisen kunnan ulottuvilla. Eniten nollan aluevaltuutetun kuntia olisi edellisten kuntavaalien perusteella Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Pirkanmaalla seitsemän kuntaa jäisi ilman valtuustopaikkaa. Seitsemän! Mitä näiden kuntien keskustavaikuttajat mahtavat ajatella puolueensa kärkihankkeesta, joka veisi kunnalta ja sen poliitikoilta vaikutusvallan kunnan omiin sote-asioihin? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Maakuntauudistuksen toteutuessa Pirkanmaan aluevaltuustossa istuisi 79 valtuutettua, eli ehdokkaita maakunnan ehdokaslistaan voisi ottaa 98 per puolue. Tampere saisi kokonsa perusteella 42 valtuustopaikkaa, eli 53 prosenttia. Toisin sanoen Tampere voisi tehdä koko maakunnan sote-päätökset yksin muita kunnista välittämättä. Tämä ei nykyisin esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ole mahdollista.

Pirkanmaalla kokonaan ilman valtuustopaikkaa jäisivät Ruovesi, Urjala, Vesilahti, Punkalaidun, Kuhmoinen, Kihniö ja Juupajoki. Enintään yhden valtuustopaikan saisivat Mänttä-Vilppula, Orivesi, Virrat, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Pälkäne. Lempäälä saisi aluevaltuustoon kolme valtuustopaikkaa.

Kuten edellä jo totesin, keskuskaupungin ulkopuoliset kunnat eivät voisi edes yhdessä tuumin mitään keskuskaupungin enemmistölle, jonka turvin päätöksenteko olisi yksin yhden kunnan/kaupungin hallinnassa. Lienee selvää, että tällaisen tilanteen myötä päätöksenteossa painotettaisiin keskuskaupungin etuja esimerkiksi palveluverkon kehittämisessä. Tampereella on tuskin kovin suuria intressejä parantaa vaikkapa Lempäälän, Oriveden tai Vesilahden sote-palvelujen saatavuutta.

Maakuntavaaleissa ehdokkaat asetettaisiin luonnollisesti puolueiden toimesta, mutta listojen sisällä ehdokasjoukko painottuisi väkisinkin keskuskaupungin suuntaan ja se vaikuttaisi osaltaan valittavien järjestykseen. Vaikutusta korostaisi se, että kuntalaisilla on luontainen taipumus äänestää oman kunnan ehdokasta. Sellaista tilannetta ei tulla näkemään, että jokin puolueista painottaisi ehdokaslistaansa laatiessaan reuna-alueiden ehdokkaita keskuskaupungin ehdokkaiden kustannuksella. Jopa vappusatanen toteutuu ennen kuin niin tapahtuu.

Oli Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen sisällöstä mitä mieltä tahansa – ja sehän on silkkaa höttöä – edes hallituspuolueiden ei pitäisi ohittaa tosiseikkaa, että SDP, Vihreät, RKP, Vasemmistoliitto ja erityisesti Keskusta ovat nyt tekemässä uudistusta, jossa kuntien päätösvalta ohjataan yksinomaan keskuskaupungeille. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kehyskunnilla ei olisi enää mahdollisuutta vaikuttaa oman kuntansa ja kuntalaistensa asioihinsa. Jokainen voi vapaasti pohtia tulisiko tämä uudistus parantamaan vai heikentämään pienten kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja.

Sitä kannattaa miettiä ennen kuntavaaleja.

Ideologinen autovastaisuus näivettää Tampereen keskustaa

Tampereella on ollut jo yli viiden vuoden ajan käynnissä yksityisautojen vastainen liike, joka on aiheuttanut tähän mennessä paljon vahinkoa keskustan yrityksille ja elinvoimalle. Vuonna 2014 käynnistynyt autovastainen kampanja alkoi jo vuosia ennen ratikkapäätöstä, joten pelkästään ratikkaa tilanteesta on turha syyttää. Kyse on nimittäin laajemmasta ideologisesta autovastaisuudesta, joka on ollut alusta saakka vihreän liikkeen ytimessä ja päässyt lopulta soluttautumaan tamperelaisen päätöksenteon ytimeen.

Keskustan elinvoima näyttää olevan Tampereella ainoastaan sivuseikka, sillä kaupunkipolitiikan päätavoitteena on ollut viime aikoina yksityisautoilun estäminen kaikin keinoin. Hämeenkadun sulkeminen yksityisautoilta kesäkuussa 2014 aloitti tapahtumasarjan, jolla ostovoimaiset asiakkaat ajettiin pois Hämeenkadun ympäristöstä. Ratikan on määrä aloittaa liikennöinti 2021, eli seitsemän vuoden näivettämisen jälkeen. Toivoa sopii, että ratikka toisi keskustaan viimein takaisin ostovoimaa ja asiakasvirtoja. Mitään takeita siitä ei ole, mutta meidän kaikkien sopii toivoa keskustan palautumista entiseen asemaansa. Pidetään siis yhdessä peukkuja. Lienee kuitenkin liikaa toivottu, että Hämeenkadulta jo lähteneet kauppajätit palaisivat nopeasti takaisin.

LUE MYÖS: Yrittäjät jättävät uppoavan keskustan Tampereella (17.2.2015)

Hämeenkadun vähittäiskaupan alasajon jälkeen autovastainen liike huomasi, että he voivat seuraavaksi käyttää Ratapihankadun purkukuntoista rötisköä, niin sanottua tavara-asemaa, ideologisen tavoitteensa välineenä. Vuosikymmeniä tyhjäkäytöllä maisemaa rumentamassa seissyt kivikasa olikin yhtäkkiä suojelemisen arvoinen, mutta vain sen autoilulle aiheuttaman haitan ansiosta. Mitään todellista arvoa tönöllä ei ole koskaan ollut. Asuin itse aivan tavara-aseman naapurissa 15 vuoden ajan, eikä kukaan tuolloin vaatinut sen pelastamista, kunnes rakennuksesta tuli sattumalta kaupunkipolitiikan vihreä pelinappula. Nyt vakavissa talousvaikeuksissa oleva kaupunki polttaa useita miljoonia euroja tuon rötiskön siirtämiseen. Rahat käytetään siis homeisen kivikasan siirtoon sen sijaan, että niillä olisi palkattu esimerkiksi opettajia tai lastenpsykiatreja. Varsinainen arvopohja.

”Tammelantorille parkkipaikkojen menettäminen olisi kuolinisku.”
– torikauppias Mauno Laihonen 15.1.2020

Nyt Tamperelainen uutisoi, että Tampereen kaupungin jopoväki on valinnut seuraavaksi uhrikseen legendaarisen Tammelantorin, joka on yksi koko Suomen tunnetuimmista toreista. Ensin autoilijoiden merkittävä ostovoima ajettiin pois ydinkeskustasta ja nyt aivan sama hanke on menossa Tammelassa. Joku on nimittäin saanut yllättäen ja vastoin aiemmin luvattua päähänsä poistaa jo vuoden 2020 aikana Tammelantorin kadunvarsien 61 parkkipaikasta 50, jolloin jäljelle jäisi vain 11 parkkipaikkaa. Hämeenkadun parkkipaikkojen poistamisen ymmärsin, koska suoraan kadun alle tuli Hämpin Parkki. Tammelantorin tilanne on kuitenkin täysin toinen, koska vaihtoehtoista pysäköintiä alueella ei ole. Yhtään perusteltua ja kriittisen tarkastelun kestävää syytä alueen parkkipaikkojen poistamiselle ei siis ole olemassa. Pinninkatu ei ole koskaan ollut merkittävä pyöräreitti, mutta nyt parkkipaikat ollaan siitä huolimatta vaihtamassa pyöräbaanoiksi.

Tampere on saanut tartunnan Helsingissä jylläävästä viherviruksesta, jonka näkyviin oireisiin lukeutuu yksityisautoilun estäminen huolimatta terveestä järjestä, näivettyvästä elinvoimasta ja veronmaksajille koituvista kustannuksista. Ensin Tampereella ideologisen autovastaisuuden alttarille uhrattiin Hämeenkatu ympäristöineen, ja seuraava uhri on Tammelantori.

LUE MYÖS: Hämeenkatu näivettyi – autoileva ostovoima siirtyi kauppakeskuksiin (14.11.2019)

Muutin Tammelaan vuonna 1996 ja asuin jo pelkästään Pinninkadulla 15 vuoden ajan yhteen menoon. Olen edelleen mukana siellä sijaitsevassa taloyhtiössä, joten olen seurannut tarkasti Tammelan kehitystä jo vuosikymmenien ajan. Viime vuodet tiiviisti myös Viiden tähden keskusta ja Pinnin pihat -hankkeita, joista varsinkin ensin mainittu on todella hieno hanke. Tähän saakka Tammelan alueen asukkaille on kerrottu, että Tammelantorin ympäristön parkkipaikat poistuvat vasta maanalaisen toriparkin valmistumisen myötä. Silloin parkkipaikkojen vähentäminen onkin mielestäni perusteltua. Tammelantorin kadunvarsien pysäköintipaikat ovat tärkeitä monille asiakkaille, sillä kaikki eivät kulje bussilla tai jopolla. Parkkipaikkojen poistaminen ilman vaihtoehtoista pysäköintiä olisi siten kaupungilta omaan polveen puukottamista.

Porissa päätettiin viime viikolla muuttaa pysäköinti kauppatoria ympäröivillä kaduilla maksuttomaksi. Syykin oli vanha tuttu: ”Elinvoimaisuuden vahvistamiseksi keskusta-alueella on mahdollista toteuttaa myös aikarajoitettua lyhytaikaista pysäköintiä.” Pysäköinnin helpottaminen vahvistaa siis elinvoimaa. Jopoa ei kannata keksiä aina uudelleen.

Nyt Tampereella täytyy ottaa järki käteen, ettei Tammelantorin elinvoimalle käy yhtä huonosti kuin Hämeenkadulle kävi. Pinninkadun pysäköintipaikat voidaan toki poistaa, mutta vasta Tammelantorin pysäköintilaitoksen jo valmistuttua. Näin alueen asukkaille on aiemmin kerrottu ja niin täytyy myös käytännössä toimia. Tammelantori on osa upeaa Viiden tähden keskusta -hanketta, jossa Tampereen ydinkeskusta siirtyy hiljalleen kosken itäpuolelta länsipuolelle Tullin alueelle. Pyöräbaanat voivat siis hyvin odottaa kunnes toriparkki on valmis.

Ostovoima liikkuu autolla, ei Jopolla.

Tampereen keskustan näivettyminen jatkuu – kivijalkayritykset lähtevät

Kirjoitin 17. helmikuuta 2015 tässä blogissani ja Tamperelainen-lehden kolumnissani Tampereen keskustan alasajosta otsikolla ”Yrittäjät jättävät uppoavan keskustan”. Tuolloin yrittäjien joukkopako Hämeenkadulta oli vasta alkamassa, ja sittemmin keskusta on muuttunut vuosi vuodelta enemmän shoppailun keitaasta lähinnä työssäkäyntikeskukseksi. Tänään reilut neljä vuotta myöhemmin Hämeenkadun merkittävimpiin lukeutuva kaupan alan työnantaja H&M ilmoitti sulkevansa molemmat Hämeenkadun liikkeensä. Ei muita liikkeitä.

Vain kaksi Hämeenkadun liikettään.

Pohditaan sitä hetki.

Tamperelainen 15.2.2015

Neljässä vuodessa kirjoitukseni pointit ovat yhä ajankohtaisia ja osa jopa ajankohtaisempia kuin aiemmin. Neljä vuotta sitten ei tosin ollut vielä ratikkapäätöstä saati ratikkatyömaata, joten silloin kyse oli vasta ostovoimaisten autoilijoiden järjestelmällisestä häätämisestä keskustasta. Siinä on neljässä vuodessa onnistuttu. Ensin niin tehtiin sulkemalla keskustan pääväylä autoilta, ja sen jälkeen hanke jatkui jättämällä autokaistat kokonaan pois Hämeenkadulta remontista. Tiedän, että Hämeenkadulla olisi ollut tilaa ratikan ohella myös autoille, mutta jostain syystä niitä ei sinne haluttu takaisin. Olen kuullut tälle päätökselle useita erilaisia selityksiä, mutta sitä ei kannata kuitenkaan tässä spekuloida.

Hämeenkadun suunnitelma, Ramboll
Hämeenkadun suunnitelma, Ramboll

Keskusta on niin sekaisin, että ihmiset välttävät sitä. Se näkyy myynnissä.
– Ravintoloitsija Tapio Palmroth Aamulehdessä 6.9.2018

Tampere on tietääkseni maailman ainoa kapealle kannakselle rakennettu kaupunki, jonka pääväylä on suljettu kokonaan yksityisautoilta. Monet yksityisautoilun kieltämistä kannattavat vetoavat tässä keskustelussa mielellään kahteen seikkaan, pysäköintipaikkoihin ja verkkokauppaan. Pysäköintipaikkojen poistaminen on ratkaisevaa monille kivijalassa toimiville yrityksille, mutta pysäköinti ei ole tämän vuosia jatkuneen kriisin pääasiallinen syy. Auton saa kyllä keskustaan, sillä Hämpin Parkki on siihen tarpeeseen suorastaan loistava. Syy ei ole myöskään verkkokauppa, minkä varsinkin H&M-päätös kiteyttää. Nyt suljetaan kerralla kaksi Hämeenkadulla sijaitsevaa myymälää, mutta muut liikkeet jatkavat normaalisti. Päätöstä uppoavan Hämeenkadun jättämistä ei näin ollen voida mitenkään argumentoida verkkokaupan syyksi. Ongelman juurisyy onkin aivan muualla.

Juurisyy oli ja on yhä saavutettavuus.

Olen keskustellut Hämeenkadun alasajosta satojen ihmisten kanssa, enkä ole kuullut kenenkään karttavan keskustaa ainoastaan pysäköintipaikkojen katoamisen vuoksi. Sen sijaan lähes jokaisessa keskustelussa tuli jo ennen ratikkatyömaata esiin, että keskustassa autoilu on tehty liian vaikeaksi. Ja se tehtiin nimenomaan Hämeenkadun sulkemisella yksityisautoilta.

Yhtäkkiä keskustasta tehtiin autoilun Amazing Race, jossa yksisuuntaiset kadut vaihtelivat vähän väliä suuntiaan ja jossa poliisi ratsasi niitä raukkoja, jotka uskaltautuivat ajamaan keskustaan ja tekivät epähuomiossa virheen asfalttiviidakossa. Tuossa tilanteessa – siis vuosia ennen ratikkatyömaan alkamista – ostovoimaiset autoilevat kuluttajat valitsivat ihan ymmärrettävästi ostospaikakseen keskustan sijaan Partolan, Turtolan, Lielahden tai Ideaparkin. Niiden saavutettavuus oli ja on kunnossa. Oman osansa kokonaisuuteen toi Hämeenkadun elävöittäminen 6 000 euron punaisilla kukkaruukuilla, puiston penkeillä ja muovisilla ruohomatoilla. Tyyli ei mene koskaan pois muodista.

Tammikuussa 2017 Kokoomus ja SDP päättivät lopettaa epäonnistuneen joukkoliikennekokeilun ja avasivat Hämeenkadun hetkeksi autoilijoille. Tuolloin nähtiin myös koominen tilanne, kun kadun sulkemista vaatineen valtuustoryhmän jäsen julisti, että 1) Hämeenkadun avaaminen ei riittäisi pienentämään Satankunnankadun valtavia ruuhkia. Samaan aikaan toinen jäsen julisti kuvien kera, että 2) Satakunnankadulla ei ollut ruuhkia edes pahimpaan ruuhka-aikaan. Hmmm.

Ratikkatyömaa repi keskustan lopullisesti auki, mikä oli monille pienille ja muutenkin jo kädestä suuhun eläville kivijalkayrittäjille ratkaiseva isku. Nyt keväällä 2019 keskustassa yhä sinnitteleviä yrittäjiä lyödään entisestään korottamalla jo valmiiksi korkeita pysäköintimaksuja. Taas ostovoimaista autoilevaa asiakaskuntaa ajetaan muualle ostoksille. Juhlapuheet keskustan yrittäjien tukemisesta haihtuivat jälleen kerran ilmaan.

Tampere

H&M ei suinkaan ole viimeinen lähtijä, sillä lukemattomat yritykset ovat jo lähteneet. Tiedän, että seuraavaksi Hämeenkadulta on poistumassa myös Kultajousi. Ainakin kolme Hämeenkadun merkittävää toimijaa harkitsee lähtemistä. Suurista toimijoista Sokos aloitti tammikuussa YT-neuvottelut ja Stockmann on samassa tilanteessa. Verkossa veikkaillaan parhaillaan kumpi niistä lähtee Hämeenkadulta ensin. Toivottavasti molemmat ovat paikoillaan vielä 10 vuoden päästä, mutta en löisi sen puolesta vetoa. Ihmisillä on taipumus tottua hyvään, joten en henkilökohtaisesti usko, että ratikan valmistuttua ihmiset palaavat enää ostoksille keskustaan. Kahville ja leffaan ehkä, mutta ei ostoksille.

Neljässä vuodessa on tapahtunut myös myönteistä kehitystä, sillä Hämpin Parkki on saatu toimimaan hienosti. Esitin neljä vuotta sitten, että sinne järjestettäisiin maksuttomia teemapäiviä, ja näin myös tehtiin kirjoitettuani siitä toisen kerran Aamulehteen. Hyvä niin. Maakunta tarvitsee elinvoimaisen maakuntakeskuksen ja se puolestaan tarvitsee elinvoimaisen keskustan. Olisi kaikkien etu, että Tampereen keskusta saadaan elvytettyä vuosikausien alasajon jälkeen vuosina 2021-2023. Siihen mennessä ydinkeskusta voi kuitenkin muuttua tyhjien liiketilojen keskittymäksi. Siitä tilanteesta on tunnetusti vaikea nousta uuteen kukoistukseen.

JockaTV: Yritysvierailu Triuvareen – yrittäjän terveiset tulevalle eduskunnalle

Kävin tänään yritysvierailulla tamperelaisessa Triuvare-yrityksessä, joka on yritysten IT-kumppani ja ratkoo yritysten tietotekniikkaan liittyviä ongelmia. Lisäksi Triuvare pyrkii siihen, että IT ei olisi yritykselle pelkkä kustannus, vaan että siitä saisi jotain irtikin. Triuvaren yrittäjä-toimitusjohtaja Toni Rantanen kertoi kahvin äärellä Triuvaren palvelutarjonnasta.

Olen kirjoittanut ja puhunut viime aikoina paljon työperäisestä maahanmuutosta ja siitä miten peräti 40 prosenttia suomalaisista yrityksistä kärsii työvoimapulasta. Varsinkin monet ICT-alan yritykset ovat tukalassa tilanteessa, kun suomalaisia koodareita ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi markkinoilla ja ulkomailta ammattilaisia ei tarveharkinnan takia saa järkevästi.

Olen peräänkuuluttanut ulkomaisten työvoiman tarveharkinnasta luopumisesta, joka tulee toteuttaa ainakin sellaisilla aloilla, joiden tiedetään kärsivän kotimaisten osaajien puutteesta. Yrittäjä Rantanen lähetti tulevalle eduskunnalle terveisiä, että yrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamisen rimaan tulisi alentaa merkittävästi nykyisestä.