PRH mokasi? Helsinkiläinen rekisteröi useita hymiöitä tavaramerkiksi

Suomessa nähdään pian mielenkiintoinen ennakkotapaus oikeudesta yleisesti käytössä oleviin kirjoitusmerkkeihin, kun helsinkiläinen Tuomas Mattila on yllättäen saamassa Patentti- ja rekisterihallitukselta yksinoikeuden kahden hymiön käyttämiseksi tavaramerkkinä. Sain nimittäin tänään selville, että PRH on hyväksynyt 27. lokakuuta 2005 jätetyt hakemukset ja rekisteröinyt 🙂 ja 🙂 -merkit tavaramerkeiksi kolmessa eri tavaraluokassa. Virasto on tehnyt ilmiselvästi virheen.

Mikäli tavaramerkkien rekisteröintiä ei väiteajan aikana vastusteta, Mattilalla on rekisteröintiensä perusteella jatkossa yksinoikeus käyttää kyseisiä hymiöitä tavaramerkinomaisesti esimerkiksi mainonnassa, liikeenjohdossa, yrityshallinnossa, myynti- ja kolikkoautomaateissa ja tietokoneissa. Lisäksi rekisteröinnit kattavat myös kaukoviestinnän, eli käytännössä internetin, radion ja television. Mikäli rekisteröintejä ei kumota, eivät muut saa jatkossa käyttää näitä hymiöitä kaupallisesti näiden tavaroiden ja palvelujen tunnusmerkkinä.

Vaikka tavaramerkit on nyt rekisteröity, tulevat ne lainvoimaiseksi vasta, jos merkkejä ei vastusteta kahden kuukauden väiteajan sisällä. Tavaramerkkien 236083 ja 236082 väiteaika päättyy 31. heinäkuuta 2006. Nostan asian nyt esiin, jotta väitteitä mahdollisesti tekevillä on siihen riittävästi aikaa. Merkkien rekisteröintiä voi tavaramerkkilain 14 § mukaan vastustaa, jos merkit ovat sekoitettavissa toisen vakiintuneeseen tunnukseen tai merkkiin, jota toinen on käyttänyt aiemmin ja hakija on ollut tästä tietoinen.

Nämä eivät kuitenkaan ole ainoat väiteperusteet, sillä tässä poikkeuksellisessa tapauksessa voidaan vedota myös tavaramerkkilain 15 §:ään, jonka mukaan merkin osaa, jonka rekisteröinti aiheuttaa epätietoisuutta yksinoikeuden laajuudesta, ei voi rekisteröidä. Lisäksi tulee huomata niin sanottu vapaana pitämisen tarve, joka estää rekisteröimästä tunnuksia, joita muilla täytyy jatkossakin olla oikeus käyttää. Tällaisille tunnusmerkeille ei voida myöntää yksinoikeutta. Väiteperusteita siis riittää.

Jos Mattilan hakemus menisi jostain syystä ilman väitteitä läpi tai mahdolliset väitteet kumottaisiin, suosittelen hakemaan tavaramerkkiä esimerkiksi ä ja ö -kirjainten pisteille tai sanoille ja, tai, jos ja kun. Rahantuloa ei voisi estää. En tiedä onko Mattila hakenut tavaramerkkiä huumorimielessä vai vakavissaan, mutta hymiöitä ei voida päästää rekisteriin. Minä katson, että patentti- ja rekisterihallitus on tehnyt virheen hyväksyessään nämä hakemukset.

PÄIVITYS 13.8.2012:

Paljastukseni päätyi nopeasti valtakunnallisiin medioihin, joissa se sai odottamattoman paljon palstatilaa. Lopulta rekisteröintejä vastaan tehtiin peräti 20 väitettä, joka on uusi ennätys Suomessa. Odottamatonta oli kuitenkin se, että patentti- ja rekisterihallitus teki saman virheen KOLME kertaa, sillä ensin virasto hylkäsi kaikki 20 väitettä ja sen jälkeen vielä valituslautakunta hylkäsi kuusi viraston virheestä tehtyä valitusta. Uskomatonta, että patentti- ja rekisterihallituksessa ei tunneta tavaramerkkilakia.

Lopulta korkein hallinto-oikeus palautti viraston amatöörit ruotuun ja totesi hymiö-tavaramerkit laittomiksi. KHO kumosi patentti- ja rekisterihallituksen virheelliset päätökset ja katsoi, että hymiötä ei voida rekisteröidä tavaramerkiksi, koska merkit eivät ole riittävän erottamiskykyisiä ja niiden on säilyttävä kaikkien käytössä. Niillä on siis vapaana pitämisen tarve. Täsmälleen kuten kuusi vuotta aiemmin kirjoitin. Kuuden vuoden prosessi olisi säästynyt, mikäli virastossa olisi tunnettu tavaramerkkilaki ja oikeuskäytäntö.

Tavaramerkit

Pinseri käsittelee tavaramerkkejä kertoen, että tavaramerkkien haltijan tulee pyrkiä siihen, että tavaramerkistä ei tule yleiskielen sanaa. Toisaalta yritys haluaa, että kaikki tuntevat kyseisen tavaramerkin. Jos siitä kuitenkin tulee yleiskielessä kaikkia alan tuotteita tarkoittava sana, siltä ikäänkuin poistuu tavaramerkin suoja.

Yksi hyvä esimerkki on Nokia, joka rekisteröi ”kännykkä” -sanan tavaramerkiksi 7.7.1998. Sittemmin kännykkä -sana on yleistynyt tarkoittamaan kaikkia matkapuhelimia, joten Nokia ikäänkuiin menetti yksinoikeuden tavaramerkkiinsä. Saman kohtalon on kokenut tuotenimistä mm. Asperiini ja Xerox.

Adoben Photoshop on mahdollisesti kokemassa saman kohtalon, mutta ainakin vielä yritys taistelee tiukoilla ohjeilla yleistymistä vastaan. Tässä esimerkki: CORRECT: The new features in Adobe® Photoshop® software are impressive. INCORRECT: Photoshop’s features are impressive.