Hyvinvointialueiden yhdistämiseen valmistauduttava

Maamme historian suurimpiin lukeutuva hallinnollinen uudistus toteutui vuoden 2023 alussa, kun sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi mullistuivat sote-uudistuksen myötä. Keneltään ei ole jäänyt huomaamatta, että uudistus osoittautui nopeasti taloudelliseksi katastrofiksi. Tänä vuonna uudistuksesta arvioidaan koituvan veronmaksajille noin 1,2 miljardin euron lisäkulut. Yllätys se ei tietenkään ole, sillä hallinnon paisuttaminen ja poliitikoiden hillotolppien lisääminen luonnollisesti maksaa.

Sipilän hallituksen aloittaessa vuonna 2015 sote-uudistuksen oli määrä tuottaa kolmen miljardin euron säästöt esimerkiksi hallinnon päällekkäisyyksiä poistamalla. Vielä silloin suunniteltiin, että Suomi jakautuisi viiteen sote-alueeseen. Samana vuonna sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmä totesi lausunnossaan, että yli 12 alueen sote-mallit eivät palvelisi sote-uudistuksen tavoitetta hillitä kustannusten kasvua. Asiantuntijat lausuivat tuolloin, että viiden sote-alueen ratkaisu kytkeytyisi hyvin erityisvastuualueiden toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Tämän jälkeen aluepolitiikka astui kuitenkin mukaan ja vesitti uudistuksen säästötavoitteet.

Sipilän hallituksessa eräs puolueista vaati saada viiden alueen ja hallinnon sijaan peräti 18 sote-aluetta ja hallintoa. Tuolla yrityksellä sote-uudistus vielä kaatui, mutta jo seuraavassa hallituksessa sama puolue lisäsi kierroksia entisestään, ja lopulta syntyi peräti 21 hyvinvointialueen ja hallinnon Suomi. Eikä siinä vielä kaikki, sillä kaupan päälle tuli vielä Helsingin oma sote-alue. Suomessa on nyt siis 22 sote-aluetta hallintoineen ja valtuustoineen, joten hillotolppien maksimointi onnistui. Sen myötä voidaan perustellusti todeta, että uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat enää pelkkä kaunis muisto. Suomen kokoinen reilun viiden miljoonan ihmisen kansakunta tulisi hyvin toimeen pienemmällä määrällä hyvinvointialueita, jolloin varoja voisi ohjata hallinnon sijaan palveluihin.

Hyvinvointialueet ovat toimineet kymmenen kuukauden ajan. Miljardiluokan sote-lisälasku ja holtittomasti velkaantunut julkinen talous ovat merkkejä siitä, että poliittisessa päätöksenteossa ja hyvinvointialueiden toiminnassa täytyy ryhtyä valmistautumaan hyvinvointialueiden yhdistämiseen. Valmistautumista täytyy tehdä erityisesti tietojärjestelmissä, joiden yhdisteleminen tulee olemaan kallista ja hidasta. Yhtä lailla hallinnon muissakin rakenteissa täytyy valmistautua tulevaan. Pirkanmaa on ainoa niin sanotussa valiokuntamallissa oleva hyvinvointialue, ja tämä valinta voi johtaa merkittäviin haasteisiin hyvinvointialueiden tulevissa yhdistämisissä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 11.10.2023.

Viestien täytyy pysyä luottamuksellisena – EU-komission ehdotus on harha-askel

EU-komissio ehdottaa jäsenvaltiolle niin sanottua CSAM-asetusta, joka kieltäisi viestien salauksen monissa tutuissa sovelluksissa, kuten WhatsAppissa. Tarkoituksena on helpottaa rikostutkintaa, mutta ehdotettu keino ei kestä kriittistä tarkastelua. Suomessa liikenne- ja viestintävaliokunta sekä puolustusvoimat ovat jo kritisoineet ehdotusta, joka heikentäisi merkittävästi kansalaisten tietoturvaa ja loukkaisi perusoikeuksia.

Aamulehti 4.10.2023

Suomen ei pidä hyväksyä ehdotusta, joka romuttaisi kyberturvallisuutta sekä avaisi rikollisille ja vieraiden valtioiden tiedustelulle uusia mahdollisuuksia. Toteutuessaan asetus loukkaisi yksityiselämän suojan keskeistä periaatetta viestien luottamuksellisuudesta. Salauksen kieltämisen myötä yksityisviestit olisivat jatkossa viranomaisten ja operaattorien luettavissa, joten ne voisivat päätyä myös rikollisten käsiin. Asetus heikentäisi myös journalistien lähdesuojaa varsinkin jäsenmaissa, joissa lehdistönvapaus on jo valmiiksi heikko.

Asetuksen toteutuessa rikolliset löytäisivät kyllä nopeasti keinoja jatkaa salattujen viestien lähettämistä. Ehdotus ei siten ratkaisisi sen perusteena olevaa ongelmaa, vaan loisi uusia ongelmia toisaalle. Terrorismin ja lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjunta ovat erittäin tärkeitä tavoitteita, mutta kaikkien kansalaisten tietoturvaa heikentävä ja rikollisten toimintaedellytyksiä lisäävä asetus ei ole siihen oikea keino. EU-parlamentti äänestää asetuksesta 16.-19. lokakuuta pidettävässä täysistunnossa.

CSAM-ehdotus asettuu outoon valoon myös siksi, että Euroopan parlamentti pääsi juuri sopuun kyberturvallisuuden vahvistamisesta EU-instituutioissa (CyberSec for EUIBA) ja taannoin hyväksyttiin kyberturvallisuusdirektiivi (NIS2). Parlamentissa halutaan siis vahvistaa kyberturvaa, mutta samaan aikaan komissio ehdottaa kansalaisten kyberturvan ja yksityisyyden suojan heikentämistä. Tämä yhtälö ei ole kestävällä pohjalla, sillä kyberturvaan täytyy nyt panostaa kaikilla rintamilla.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 4.10.2023.

Puopolon vieraana – YEL-pommi laukesi yrittäjien syliin

JULKAISTU 11.9.2023 Yrittäjien eläkelaki YEL on – aivan kuten vuosi sitten ennustin – nyt johtanut siihen, että lukemattomat yrittäjät ovat saaneet mielivaltaisia ja perusteettomia eläkemaksuja. Merkittävässä osassa eläkeyhtiöiden laskelmia työtulon perusteeksi on nimittäin laskettu yrityksen tai jopa usean eri yrityksen liikevaihdot, joiden perusteella ei luonnollisestikaan voida mitenkään arvioida yrittäjän omaa todellista työpanosta.

Silloin kun yrityksen liikevaihto sekoitetaan yrittäjän työpanokseen, ovat laskuvirheet jo perustavaa laatua. Silti eläkeyhtiöt eivät ole suostuneet korjaamaan ilmiselviä virheitään ja YEL-maksut ovat yrittäjälle henkilökohtaisesti ulosottokelpoisia. Ongelma on siis vakava ja se on ajanut yrittäjiä perusteettomasti taloudelliseen ahdinkoon ja jopa lopettamaan yrittäjäuransa. Jostain syystä eduskunnassa YEL-kriisi ei ole aiheuttanut vielä minkäänlaisia reaktioita, mikä on nähdäkseni osoitus siitä, että eduskunnassa on liian vähän yrittäjätaustaisia päättäjiä.

Olin tänään keskustelemassa asiasta Ivan Puopolon suositussa podcastissa, jonka voit katsoa upotettuna alta tai tästä linkistä. YEL-asiakokonaisuus on hieman hankalasti ymmärrettävä varsinkin niille, jotka eivät ole yrittäjiä. Pyrimme Puopolon kanssa avaamaan asiaa ymmärrettävään muotoon siten, että muutkin kuin yrittäjät ymmärtävät mistä on kyse. Katso video tästä:

Viime vuonna kiteytin ongelman niin, että kenenkään ei pitäisi joutua maksamaan eläkemaksua fiktiivisten laskelmien perusteella. Nyt on kuitenkin käynyt täsmälleen kuten ennustin, ja se on johtanut yrittäjyyden kannustimien merkittävään heikkenemiseen. Suomessa uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joten yhteiskunnalla ei ole varaa heikentää tällä tavalla hyvinvoinnin selkärankaa.

Kävin nyt keskustelemassa asiasta ja sen ratkaisuista myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen kanssa. Tavoitteeni on saada Suomen Yrittäjät ymmärtämään tilanteen vakavuuden ja että yrittäjien edunvalvojan tulisi pikaisesti herätä pitämään yrittäjien puolta eläkeyhtiöiden perusteettomia laskelmia vastaan. Uskon tapaamisen pohjalta, että yhteistyössä tähän asiaan tullaan vielä löytämään ratkaisuja. Nyt niillä alkaa kuitenkin olla kiire.

Turun Sanomat 3.8.2022

Aamulehti 30.8.2023

YEL-tapaaminen Suomen Yrittäjissä

Kirjoitin muutama päivä sitten Aamulehdessä ja Kalevassa miten YEL-pommi on räjähtänyt yrittäjien syliin. Kirjoituksesta sai alkunsa vilkas julkinen keskustelu, joka on pienyrittäjien akuutissa kriisissä tietenkin paikallaan. Kävin tänään Helsingissä tapaamassa YEL-asioissa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäistä.

Pienten yrittäjien huoli on kuultu yrittäjäjärjestössä. Pentikäinen lupasi, että SY ottaa eläkeyhtiöiden kanssa esiin tapauksia, joissa yrittäjän työtulo on määritelty väärin. Jos tällaista epäilee, voi olla yhteydessä Suomen Yrittäjien lakineuvontaan. Lisäksi SY kannattaa hallitusohjelmassa olevan YEL-tarkastelun kiirehtimistä. Se olisikin tärkeää saada nopeasti työn alle.

Rakentava keskustelu vie yrittäjien yhteistä asiaa eteenpäin.

YEL-kriisistä on vielä todettava, että se on nyt ajanut monet pienyrittäjät todella ahdinkoon, eivätkä nuo yrittäjät ole ymmärtäneet asiaa väärin. Siirtymäajan ansiosta yrittäjät selviävät ensimmäiset kolme vuotta 4 000 euron työtulon korotuksella, joka tarkoittaa noin 80 euron korotusta kuukausittaiseen eläkemaksuun. Sitä seuraavat kolme vuotta korotus on sama, mutta sitten on edessä vapaa pudotus, ellei lakimuutosta saada voimaan kuudessa vuodessa. Moni miettii nyt kannattaako yritystä perustaa tai jatkaa, jos kuuden vuoden päästä on lappu luukulla.

Nyt pienyrittäjien syliin räjähtänyt YEL-pommi ei liity suoraan siihen miten työtulo paperilla pitäisi laskea ja on laskettu jo 1970-luvulta saakka, vaan siihen miten työtulo nyt käytännössä eläkeyhtiöissä lasketaan. Uudistuksen voimaantulon myötä laskutapa on nimittäin muuttunut merkittävästi aikaisemmasta ja laskelmissa on tehty räikeitä virheitä, kun maksuperusteena on ollut yrityksen liikevaihto. Siinä on nyt akuutti ongelma, jonka korjaamisella on kiire. Hienoa, että Suomen Yrittäjät lupasi ottaa selvitykseen tällaisia tapauksia.

Pitkän aikavälin korjauksiakin tarvitaan ja niitä ovat muun muassa YEL-maksujen rahastointi, YEL-asioiden keskittäminen yhteen julkiseen toimijaan ja YEL-maksujen määritys siten, että takuueläkkeen saavuttamisen jälkeen yrittäjä saisi itse päättää miten eläketurvansa hoitaa. Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan YEL-järjestelmän kokonaistarkastelu aloitetaan. Se tulisi tehdä pikaisesti.

Hyvinvointialueiden tietojärjestelmiä järkeistettävä

Hyvinvointialueiden tietotekniikan kulut ovat tähtitieteelliset, mutta merkittäviä säästöjäkin on saatavissa. Hyvinvointialueella on nykyisin käytössä satoja tietojärjestelmiä, joista osa on peräisin vuosikymmenten takaa. Suomen julkisella sektorilla ylläpidetään tuhansia eri järjestelmiä, ja joukossa on merkittäviä päällekkäisyyksiä hyvinvointialueiden kesken. Ei tarvitse olla tietotekniikan insinööri ymmärtääkseen, että tällaista järjestelmien sillisalaattia ei kannata ylläpitää. Vanhojen tietojärjestelmien ylläpito ja yhteensovittaminen uusiin vie nimittäin merkittävästi resursseja. Eli veronmaksajien rahaa.

Julkisen sektorin tietojärjestelmiin vuosikymmenten varrella rakentunut himmeli tarvitsee isoa leikkuria, jotta järjestelmiä saadaan vähennettyä nykyisestä ja uusien järjestelmien myötä käytettävyys päivitetään tälle vuosituhannelle. Yksi uusi järjestelmä voi korvata useita vanhoja ja samalla parantaa käyttäjiensä työtehoa. Tekoälyn luomat mahdollisuudet tiedon louhinnassa ja koostamisessa tulee ottaa vakavasti, sillä ne hakevat vertaistaan jo lähitulevaisuudessa. Tietojärjestelmien ylläpito vie rahan lisäksi myös paljon energiaa, joten järjestelmien määrän vähentäminen on myös ympäristöteko.

Esittämäni uudistus ei tarkoita, että julkisen sektorin tulisi itse ryhtyä ICT-tuottajaksi, sillä se ei kuulu valtion tai hyvinvointialueen ydintehtäviin. Tähtitieteellisen kallis Apotti on hyvä esimerkki julkisen sektorin akilleen kantapäästä, eli hankintaosaamisen puutteesta. Tietojärjestelmien konsolidoinnissa tuleekin käyttää tilaajana tahoa, jolla on riittävän hyvä tietotekniikan hankintaosaaminen ja jolla on asiantuntemusta sote-alan tarpeista ja käytänteistä. Varsinainen tuotanto voidaan sitten tilata yksityisen sektorin yrityksiltä. Se kuitenkin edellyttää, että järjestelmät rakennetaan avoimella lähdekoodilla ja ilman riskiä ajautua niin sanottuun vendor lockiin, eli yhden kaupallisen toimijan vangiksi. Tietojärjestelmien siivoustalkoot olisi hyvä aloittaa pala kerrallaan jo aivan lähivuosina ennen kuin hyvinvointialueita ryhdytään yhdistelemään.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 7.9.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Vastineeni Aamulehdessä: Nyt pitäisi etsiä ratkaisuja YEL-asiaan

Kirjoitin Aamulehdessä (AL 29.8.) miten yrittäjien eläkemaksu-uudistus on johtanut siihen, että yrittäjien eläkemaksut määritellään todellisten tulojen sijaan eläkeyhtiön arvioiden perusteella ja miten työtulon perusteeksi lasketaan nyt jopa useiden yhtiöiden liikevaihdot. Yrittäjät on siis pantu maksamaan eläkemaksuja tuloista, joita ei ole olemassa. Ajatus fiktiivisistä tuloista maksuperusteena on terveelle järjelle vieras, mutta tuhansille yrittäjille se on tänäänkin karua todellisuutta.

Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula kommentoi (AL 1.9.), että kirjoitukseni perustuisi väärinymmärrykseen. Ikävä kyllä näin ei ole. Yrittäjät, joiden todelliset tulot eivät riitä maksamaan kuviteltuun työtuloon perustuvia maksuja eivät ole ymmärtäneet väärin. Yrittäjät, jotka parhaillaan harkitsevat lopettavansa yritystoiminnan eivät ole ymmärtäneet väärin. Yrittäjät, jotka ovat menettäneet yöunensa perusteettomien maksujen vuoksi eivät ole ymmärtäneet väärin. Yrittäjäjärjestön ei pitäisi aliarvioida yrittäjien ymmärrystä syntyneestä tilanteesta.

Kirjoituksessaan Makkula kommentoi ansiokkaasti yel-historiaa ja taustoja, mutta sivuutti varsinaisen ongelman työtulon määrittelystä. Kuitenkin juuri sen synkkä varjo hämärtää parhaillaan tuhansien yrittäjien arkea. Juhlapuheissa uudistus voi näyttää onnistuneelta, mutta kentällä tilanne on aivan toinen. Kulmahuoneissa olisi korkea aika herätä ongelman vakavuuteen ennen kuin on liian myöhäistä. Selitykset eivät yrittäjien ahdinkoa helpota, sillä nyt pitäisi etsiä yhdessä konkreettisia ratkaisuja yrittäjien tulevaisuuden turvaamiseksi.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 3.9.2023.

YEL-pommi laukesi yrittäjien syliin

Vuosi sitten yrittäjät huomasivat miten tuolloin vasta valmistelussa ollut YEL-uudistus uhkasi romuttaa heidän taloutensa ja ajaa yhteiskunnan selkärankana toimivia yrittäjiä kortistoon. Nyt uhkakuva on toteutunut. Marinin hallitus päätti toteuttaa uudistuksensa, vaikka sen kohtuuttomista seurauksista varoitettiin. Kyseessä on laajin yrittäjyyteen kohdistunut takaisku sitten vuoden 1992 Koiviston konklaavin. Parhaillaan Suomessa on käynnissä suurin konkurssiaalto sitten 1990-luvun, joten monet yrittäjät ovat ahdingossa ilman perusteettomia eläkemaksujakin.

Marinin hallituksen ideologisesti latautuneessa uudistuksessa yrittäjät pantiin nyt maksamaan eläkemaksuja tuloista, joita ei ole olemassa. Eläkemaksut määritellään jatkossa todellisten tulojen sijaan yrittäjän arvioidun työpanoksen perusteella. Valtaosa yrittäjistä ei voisi edes teoriassa maksaa itselleen työpanostaan vastaavaa yksityisen sektorin mediaanipalkkaa.

Suomessa on 194 000 yksinyrittäjää, joista 44 prosenttia tienaa alle 2 000 euroa kuukaudessa. On mahdoton ajatus, että pitkää päivää tekevät yrittäjät voisivat maksaa 600-900 euroa kuukaudessa eläkemaksuja palkasta, jota he eivät saa. Työtulon kertakorotuksen 4 000 euron raja ei tilannetta muuta, vaan ainoastaan hidastaa iskua. Käytäntö on viime viikkoina osoittanut, että eläkeyhtiöt ovat paikoin laskeneet henkilön työtuloksi jopa useiden yritysten yhteenlasketut liikevaihdot. Jotain on siis perustavalla tavalla pielessä.

Yrittäjien eläkejärjestelmä on alunperinkin rakennettu kestämättömälle pohjalle, koska sen varoja ei rahastoida. Tuloksena on rakennelma, jossa yrittäjien maksamat eläkerahat maksetaan suoraan toiselta luukulta ulos, eivätkä ne jää kasvamaan tulevaa käyttöä varten. Yrittäjät ovat taloudellisesti valveutuneita ja ymmärtävät, että nykyinen YEL on kuin heittelisi seteleitä ruotsinlaivalta mereen. Ei ihme, että Suomen Yrittäjien kyselyssä vain 8,4 prosenttia yrittäjistä uskoi saavansa maksujaan vastaavaa eläkettä. Orpon hallitusohjelman mukaan YEL-järjestelmän kehittämistarpeista tulee käynnistää arviointi. Tätä hanketta täytyy nyt kiirehtiä, sillä nykyinen valuviallinen järjestelmä tulee rakentaa pikaisesti uudelleen puhtaalta pöydältä. Purkkapaikkaukset eivät enää riitä.

Jocka Träskbäck
varakansanedustaja (kok.)
yrittäjä

Kirjoitus on julkaistu 30.8.2023 Aamulehdessä ja Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Vaikuttamisen anatomia korostuu hankalissa tilanteissa

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja kompromissien taidetta. Mikään poliittinen ryhmä, puolue tai henkilö ei kykene tekemään muutosta yksin. Tiivis yhteistyö muiden kanssa on välttämätöntä, jos halutaan saada muutos parempaan. Sama asia koskee niin eduskuntaa kuin kunnan- ja kaupunginvaltuustoja sekä hyvinvointialueiden aluevaltuustoja. Yhteisiin asioihin vaikutetaan vain yhdessä tai ei vaikuteta lainkaan. Välimuotoja ei ole.

Ajoittain tulee eteen tilanteita, joissa jokin poliitikko tai poliittinen ryhmä ajaa itseään nurkkaan hakematta aidosti ratkaisua yhdessä muiden kanssa. Näissä tapauksissa on unohdettu, että tiukka kynnyskysymys jossain asiassa voi hankaloittaa poliitikon tai poliittisen ryhmän uusien avausten läpimenoa jatkossa. Yhteistyökyky on ratkaisevaa. Sitä joko on tai ei ole. Yhteistyöhön kyvyttömät ajautuvat vääjäämättä päätöksenteon ulkokehälle, josta käsin joutuvat jatkossa seuraamaan muiden päätöksentekoa. Samalla tulee muistaa, että valtakunnallinen politiikka on eri asia kuin paikallinen. Paikallinen yhteistyö ei ole kiinni eduskunnan jakolinjoista.

Aluevaltuuston syyskausi alkaa näinä päivinä, kun käsittelyyn tulevat muun muassa palveluverkon kehittämisen periaatteet jo heti elokuun kokouksessa. Sitä ennen eri toimielimet käsittelevät asiaa ja antavat lausuntonsa valtuustolle. Kyse on kriittisen tärkeästä asiasta, sillä siinä päätetään periaatteista, joiden mukaan Pirkanmaan sote-palvelut jatkossa sijoittuvat. Aluevaalien alla kuultiin katteettomia lupauksia muun muassa siitä, että jokaisessa kunnassa säilyisi terveyskeskus. Ikävä kyllä näillä lupauksilla ei ollut todellisuuspohjaa. Sote-uudistukseen varatut rahat eivät yksinkertaisesti riitä ja edessä on todennäköisesti palveluverkon karsintaa.

Sote-uudistus valmisteltiin edellisessä hallituksessa kovassa kiireessä, joten siihen jäi monia valuvikoja. Oikeuskansleri vahvisti viime viikolla, että lainvalmistelussa tehtiin monia virheitä. Niiden vakavuudesta kertoo, että Valvira päätti heinäkuussa ottaa koko maan kiireettömän erikoissairaanhoidon valvontaansa hoitojonojen pidentymisen vuoksi. Voidaankin todeta, että suomalaiset maksavat heikon lainvalmistelun hintaa nyt terveydellään. Orpon hallitusohjelmassa korjataan näitä ongelmia. Säästöjen lisäksi tavoitteena on, että jokainen suomalainen pääsisi jatkossa ajoissa hoitoon toisin kuin nyt. Se edellyttää resurssien tehokkaampaa käyttöä ja yksityisen sektorin ottamista mukaan lyhentämään hoitojonoja.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 2.8.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.