Lempäälän joulunavaus suoritettu: ”Rauhalliset hetket ovat hupeneva luonnonvara”

Lempäälän joulu on tänään avattu kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan toimesta. Oli hienoa nähdä, että kuntakeskuksen uudelle Erik Ednerin torille oli kerääntynyt ennätysmäärä kuntalaisia nauttimaan monipuolisesta ohjelmasta ja torimyyjien tuotteista. Uusi tori selvästi löytää yleisönsä, kunhan toritarjonta on riittävää.

Juhlapuheessani muistutin rauhoittumisen merkityksestä ja digilaitteista irrottautumisesta. Nuo molemmat lienevät vaikeita myös minulle, joten aihe oli varsin omakohtainen. Tässä alla juhlapuheeni kokonaisuudessaan.

——–

Arvoisat kuulijat,

Olemme kokoontuneet tänne Lempäälän kuntakeskukseen aloittamaan virallisesti joulun odotuksen. Jouluun kuuluu paljon perinteitä, jotka eroavat jonkin verran eri perheissä ja eri ihmisillä. Valtaosaa perheitä yhdistää kuitenkin tapa hiljentyä viettämään rauhallista joulun aikaa yhdessä. Joku omassa kodissaan, toiset mummolassa, ja toiset vaikkapa ystävien kesken.

Tällaisella digitaalisen monikanavaisuuden aikakaudella rauhalliset hetket ilman ruutuaikaa ovat monissa perheissä kuin varkain hupeneva luonnonvara. Perheen, ystävien ja sukulaisten yhdessäolo on kuitenkin usein sitä kaikkein arvokkainta aikaa, josta voidaan nauttia monin eri tavoin. Sähköisten välineiden sulkeminen edes hetkeksi on omiaan tuomaan tällaisiin yhteisiin kohtaamisiin kaivattua joulurauhaa itse kullekin.

Hyvät läsnäolijat,

Jouluun on aikaa kuukausi. Toisten mielestä vielä kuukausi, ja toisten mielestä vain kuukausi. Kyse on siis näkökulmasta. Meistä jokainen tarvitsee kuitenkin ajoittain aikaa, jolloin voimme ottaa hieman etäisyyttä työhön tai vaikkapa opiskeluun. Ja rauhoittua hetkeksi arjen kiireistä. Joulun aika on tässä suhteessa yksi vuoden tärkeimmistä.

Näillä sanoilla toivotan teille kaikille erittäin hyvää ja rauhallista joulun odotusta

——-

Uimahalli-kylpylän rakennustyöt käyntiin

Lempäälään toivotun uimahalli-kylpylän rakennustyöt aloitetaan nyt louhinnalla kauppakeskus Ideaparkin alla. Torstaina 27. lokakuuta luolastossa aloitetaan lisälouhinnat, jonka räjäytykset voivat tuntua Ideaparkin alueella myös maan pinnalla saakka. Louhinnat on arvioitu kestävän tammikuun 2023 loppuun.

Maailmanpoliittiset tapahtumat ovat vaikuttaneet monin paikoin myös rakennusalaan, eikä uimahalli-kylpylä ole tästä poikkeus. Ukrainan tilanteen johdosta materiaalien saatavuus on vaikeutunut ja hinnat ovat nousseet. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta hankkeen toteutus kuitenkin etenee, mutta uimahalli-kylpylän avajaisia tullaan tällä tietoa juhlimaan noin puoli vuotta aiemmin arvioitua myöhemmin, kesällä 2024.

– Luolaan rakentaminen on aina haasteellista, mutta viivästyksen myötä olemme saaneet lisää aikaa tarkastella suunnitelmia asiantuntijoiden kanssa entistäkin paremmiksi. Luvassa on kokonaisuus, jossa on mukana myös elämyksellisiä elementtejä, uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jocka Träskbäck kertoo.

Uimahalli-kylpylän toteuttaa Lempäälän kunnan ja Ideaparkin yhteinen kiinteistöyhtiö ja kohteen operaattoriksi on jo aiemmin valittu Kuohun Uimavalvonta Oy.

Kolumni: Boomerin luottokortti väärissä käsissä

Olipa kerran vastuullinen suomalainen yrittäjäperhe, jonka talouden vanhemmat olivat saaneet taantuman jälkeen tasapainoon vuosikymmenen uurastuksella, vetämällä vyötä tiukemmalle ja parantamalla perheyrityksen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Perhe palkitsi ahkeruudesta ja rohkaisi kantamaan vastuuta omasta ja muiden hyvinvoinnista. Yhteisin ponnistuksin perheen talous olikin lopulta saatu kuntoon.

Isovanhemmat muistelivat usein miten kansakoulussa opetettiin elämään omien varojen mukaan. He korostivat, että lainaa otettaessa täytyy olla varma siitä, että lyhennyksiä ja korkoja kyetään maksamaan tuloilla. Isä muistutti usein leikillään, että maagista rahaa sylkevää taikaseinää ei ole vielä löydetty. Terveen taloudenpidon myötä perheen talous ja hyvinvointi olivat kohentuneet selvästi, kunnes eräänä päivänä tytär löysi boomeri-isänsä luottokortin ja päätti kokeilla sen suomia mahdollisuuksia.

Tyttären koulussa ei opetettu taloustaitoja saati oman talouden hallintaa kuin nimeksi, joten luoton, koron ja pääoman perusajatus ei ollut vielä selkeä. Kavereiden kesken oli mukavampi keskustella shoppailusta, juhlimisesta ja lentämisestä kuin taloudesta ja velasta. Tyttären toveri kertoi kuitenkin ymmärtävänsä mistä velassa on kyse ja toinen iloitsi, että nyt tulee rahaa. Kaksi muuta toveria totesivat, että luotot ja korot voisi aina maksaa uusilla lainoilla ja pikavipeillä. Lopuksi yksi vielä muistutti, ettei luottokortti ollut tyttären, joten miksi hän kantaisi huolta muiden ihmisten veloista.

Tyttären holtiton tuhlaus paljastui lopulta vanhemmille, kun tilillä ei ollutkaan enää rahaa isoäidin hoivapaikkaan ja äidin hammaslääkäriin. Tili oli tuhlattu miinukselle 7 050 euron verran jokaista perheenjäsentä kohti. Lopulta isä joutui kiinnittämään perheen asunnon lainatakseni rahaa pelkkien korkojen maksamiseen. Samoihin aikoihin vanhemmat saivat tietää, että heidän halutaan maksavan eläkemaksuja myös palkasta, jota ei ole edes olemassa. Eihän sellaista voisi Suomessa tapahtua.

Jocka Träskbäck
Kirjoittaja on Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 14.9.2022.

Kodeissa selvittävä 72 tuntia – oletko jo varautunut?

Kirjoitin taannoin tällä palstalla miten päätimme Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnassa ottaa erääksi kuluvan vuoden painopisteistä varautumisen. Tuolloin harva aavisti miten ajankohtainen teemasta pian tulisikaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut energia-alan kriisi ovat nostaneet varautumisen keskeiseen asemaan. Suomessa on väläytelty ensi talveksi mahdollisuutta jopa sähkönjakelun katkoksiin.

Valiokunnan edellisessä kokouksessa saimme katsauksen Pirkanmaan kuntien ja kaupunkien varautumisesta. Näissä varautumissuunnitelmissa riittää vielä parannettavaa monin paikoin. Yhteiskunnan ydintoimintojen turvaamisen lisäksi varautuminen koskee myös ihan tavallisia kotitalouksia. Varautumissuosituksen mukaan jokaisessa kodissa tulisi olla varautunut selviytymään 72 tuntia ilman sähkön, veden, lämmön ja ruoan jakelua. Käsite tunnetaan myös kolmen päivän kotivarana.

Venäläisestä energiasta irtautuminen ja Olkiluoto kolmosen mahdollinen viivästyminen voisivat johtaa Suomessa tilanteeseen, jossa kotitalouksien sähkönjakelua jouduttaisiin ehkä rajoittamaan hetkellisesti. Vaikka tämä uhkakuva tuskin toteutuu, kannattaa kotitalouksien ottaa varautuminen tosissaan. Vara ei tunnetusti venettä kaada. Vinkkejä suositusten mukaiseen varautumiseen löytyy 72tuntia.fi-verkkosivulta. Kodeista tulisi löytyä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ennen kaikkea ruokaa, vettä, lääkkeitä.

Lisäksi kotona kannattaa olla paristokäyttöiset radio ja taskulamppu, varavirtalähde puhelimelle, ruoanlaittoväline, vesikanisteri tai kannellinen ämpäri, kosteuspyyhkeitä sekä talvisin polttopuita, mikäli asunnossa on tulisija. Asianmukaisesti varautunut asukas voi jatkaa arkeaan turvallisesti poikkeustilanteen ajan, mikä vähentää yhteiskunnan palvelujen kuormitusta. Varautumisella voidaan lisäksi parantaa turvallisuuden tunnetta, joka on tärkeä osa kokonaisuutta. Hyvin varautunut voi nukkua yönsä levollisin mielin.

Jocka Träskbäck
hyvinvointialueen valtuutettu sekä hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä 3.8.2022.

Kolumni: Turvallisuus ja varautuminen keskiöön hyvinvointialueella

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti myös Suomen kansallisen turvallisuuden keskiöön, ja samalla puolueet kääntyivät pikavauhtia Naton kannattajiksi. Se oli upea ryhtiliike, kiitos. Tätä kirjoitettaessa lasketaan enää päiviä Suomen hakemuksen jättämiseen. Ukrainan tilanne vaikuttaa suomalaisiin monilla elämän osa-alueilla, ja vaikutukset näkyvät myös toimintaansa parhaillaan aloittavan hyvinvointialueen arjessa.

Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäinen kokous järjestettiin viime viikolla pelastuslaitoksen tiloissa Tampereen Kaupissa. Valiokunnan toimialueeseen kuuluvat nimensä mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä kuntien välinen yhteistyö ja kokonaisturvallisuus. Näistä viimeiseen sisältyvät niin pelastuslaitokset ja ensihoito kuin kansalaisten turvallisuuteen tähtäävä ennaltaehkäisy ja varautuminen. Valiokunnan varapuheenjohtajana näkemykseni on, että varsinkin näin alkuvaiheessa toiminnan pääpainon tulee olla turvallisuudessa ja varautumisessa.

Puolustusliitto Naton jäsenyys lisää paitsi maamme turvallisuutta myös turvallisuuden tunnetta. Jälkimmäisen merkitystä hyvinvoinnille ei sovi aliarvioida. Hyvinvointialueella väestön suojaaminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy tuottavat onnistuessaan pitkällä aikavälillä säästöjä sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Teemana kokonaisturvallisuus risteää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kanssa, koska ne kaikki tähtäävät kansalaisten hyvinvointiin. Mitä enemmän niihin panostetaan edistävänä ja ehkäisevänä, sitä vähemmän tarvitaan terveydenhoidon korjaavaa työtä esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Ahkera veronmaksaja kiittää.

Valiokuntamme tehtäväkenttä on siis melko laaja, ja se voi valita kokonaisuudesta teemoja, joita katsoo parhaaksi nostaa esiin aluevaltuustossa saakka. Näissä valinnoissa avoin ja aktiivinen keskustelu kansalaisten kanssa on tärkeää, sillä ihmiset ovat aina oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Myös turvallisuuden saralla. Ollaan siis yhteyksissä.

Jocka Träskbäck
Aluevaltuutettu (kok.), hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä 18.5.2022

Suomessa alkoi avoin ja rohkea Nato-aikakausi – elinkeinoelämän momentum on nyt

Ensimmäiseksi haluan kiittää kokoomusta vuosikymmenten johdonmukaisesta työstä Naton jäsenyyden puolesta. Ilman tuota pohjaa Suomi ei nyt hakisi Natoon. Toiseksi haluan kiittää muita puolueita siitä, että käännyitte lopulta jäsenyyden kannalle ja teitte historiallisen merkittävän ryhtiliikkeen. Kolmanneksi kiitän presidentti Sauli Niinistöä ja pääministeri Sanna Marinia. Presidentin suosiollisella avustuksella pääministeri käänsi paitsi oman mielipiteensä myös puolueensa Naton kannalle. Arvostan sitä koko sydämestäni. Suomi ja suomalaiset kiittävät.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö johdatti siis kansakuntamme puolustusliitto Natoon hallitun tyylikkäästi ja vähäeleisesti. Juuri niin kuin se pitikin tehdä. Kuitenkin diktaattori Putinille osoitetut sanat ”Katsokaa peiliin” osoittivat, että pinnan alla kuohui. Siellä kuohui oman tulkintani mukaan paitsi suuttumus Venäjän sotarikoksista myös uudenlainen vapauden ja huojennukseen tunne. Viimeinkin Suomi on karistamassa selästään vuosikymmeniä painolastinamme olleen suomettumisen sekä naiivin ja pelonsekaisen Venäjän nöyristelyn. YYA-aikakauden rippeet lakaistaan viimein nurkista.

Kansanedustaja Elina Valtonen totesi kansainväliselle medialle suomalaisen retoriikan muuttuneen Nato-käsittelyn myötä vapautuneeksi ja rohkeaksi. Se saatiin huomata myös presidentin puheesta. Niinistö kertoi kysyneensä Putinilta puhelimessa miksi tämä pommittaa naisia ja lapsia Kiovassa, Harkovassa ja Mariupolissa. Vastausta Niinistö ei kuitenkaan saanut, mutta suomalaisten viesti meni varmasti perille. Uskon, että myös osana Natoa Suomi uskaltaa tuoda omat kantansa esiin rohkeasti ja suoraselkäisesti.

Suomi on ollut jo pitkään kiinteä osa länsimaita ja läntistä arvoyhteisöä. Puheet puolueettomuudesta ovat olleen lähinnä Yleisradion lapsille ja nuorille välittämää disinformaatiota. Euroopan unionin jäsenmaana emme nimittäin ole olleet tähänkään saakka puolueettomia. Nato-kumppanina Suomi on ollut jo pitkään tiiviissä yhteistyössä puolustusliiton kanssa ja joidenkin mielestä olemme jopa Nato-yhteensopivampi kuin moni puolustusliiton nykyisistä jäsenmaista. Natoon liittyminen ei siis ole niin suuri muutos kuin vasemmalta laidalta on pitkään pyritty esittämään.

Naton jäsenyydellä on Suomelle myös suuri taloudellinen merkitys, sillä muualla maailmassa Venäjän naapuruus katsotaan merkittäväksi riskiksi investoinneille. Nyt kun puolustusliiton jäsenyys tuo suomalaisille turvaa, tuo se turvaa myös ulkomailta tänne tuleville investoinneille. Tulevina vuosina on tärkeää, että tämä seikka otetaan eduskunnassa huomioon kaikessa elinkeinoelämää koskevassa päätöksenteossa. Nyt jos koskaan Suomen täytyy aktiivisesti alentaa kynnystä investoida Suomeen ja työllistää Suomessa. Silloin suurimpia voittajia ovat suomalaiset veronmaksajat. Momentum on nyt.

Onko trollitili 2020-luvulla iImartelun korkein/kornein muoto?

Sanotaan, että kopiointi on imartelun korkein muoto. Olen kuitenkin alkanut epäillä, että imartelun korkein muoto on yhden henkilön trollaamiseen perustettu ja siihen tarkoitukseen johdonmukaisesti käytetty sometili. Trollitili, joka on perustettu ainoastaan siihen, että sillä käydään puskista käsin häiriköimässä vain jonkun tietyn käyttäjän kommentteja. Trollitilit eivät suinkaan ole ilmiönä uusi, ja ne ovatkin nousseet viime aikoina yhä useammin tapetille. En ole kuitenkaan aiemmin törmännyt trollitiliin, joka on omistettu vain yhdelle käyttäjälle. Pidän sitä kunnianosoituksena.

”Trollaus on vilpillistä ja joskus pahantahtoista häiriökäyttäytymistä verkossa. Trolli kalastelee muiden verkon käyttäjien reaktioita ja pyrkii saamaan huomiota itseensä provosoimalla. Trollaus karnevalisoi keskustelua satiirin tavoin, mutta sillä on eri tavoite. Trolli pyrkii peittämään todelliset aikeensa ja johtamaan harhaan (muita paitsi toisia trolleja) naamioimalla toimintansa.”
Trolli häiriköi naamioimalla toimintansa

Olemme kaveripiirissä seuranneet jo pitkään erään Lempäälässä asuvan aktivistin heinäkuussa 2020 perustamaa Twitter-tiliä, joka on perustettu vain minun päivityksiäni kommmentoimaan. Tämän trollitilin käyttäjällä ei ole kanttia kommentoida omalla nimellään, joten hän on joutunut jo pitkään näkemään kovasti vaivaa voidakseen häiriköidä nimimerkin takaa. Tällaista vaivannäköä voisi jo kutsua asialle omistautumiseksi.

Hyvät naiset ja herrat. Saanko esitellä, Aimo Pamaus.

Tämä trollitili ei ole julkaissut koskaan yhtään varsinaista omaa päivitystään, eikä tilillä ole yhtään seuraajaa tai seurattavaa. Aivan toimettomana tili ei ole kuitenkaan ollut, sillä sen käyttäjä seuraa aktiivisesti mitä kirjoitan ja käy tasaisin väliajoin tekemässä nimimerkin takaa löysiä vihervasemmistohenkisiä heittoja. Trollitilin viestihistoriasta löytyy kokonaista yksi kommentti, joka ei koske minun viestiäni. Tuon kunnian sai arvostamani nuori osaaja Mats Uotila paperittomia koskevalla päivityksellään. Se resonoi niin, että trollitili lipesi hetkeksi missiostaan.

Mielenkiintoista on myös se, että koska tämä trollitili paljastui jo kuukausia sitten, joten olemme ehtineet rauhassa verrata sen käyttämiä sanoja ja sanamuotoja omalla nimellään twiittaaviin. Näiden joukosta ei lopulta ollut kovin vaikea löytää trollitilin oikeaa haltijaa. Ihmisellä kun on taipumus toistella tiettyjä fraaseja ja käsitellä samoja teemoja huolimatta siitä twiittaako hän omalla nimellään vai nimettömänä trollitilin suojista. Nimimerkin takaa laukominen on tietenkin epämiehekästä, mutta ei se harvinaista ole.

Viime aikoina on ollut mielenkiintoista vertailla tosielämän henkilön ja hänen ylläpitämänsä trollitilin päivityksiä keskenään. Jatkossa on mielenkiintoista seurata jatkaako käyttäjä vain minun trollaamista vai laajentaako hän kenties repertuaariaan myös muihin. Vai käykö niin, että paljastumisen myötä trollitili katoaa ja tilalle tulee uusi samanlainen. Arvostaisin, että kyseinen henkilö uskaltaisi käyttää rehdisti omaa nimeään. Se olisi ryhtiliike.

Aiheeseen löyhästi liittyen keskustelimme juuri disinformaatiosta, informaatiovaikuttamisesta, medialukutaidosta ja kuplautumisesta Sebastian Lohjan podcastissa. Katso video tästä alta tai tästä linkistä.

Kolumni: Aluevaltuustossa nollasta sataan

Suomessa tehdään parhaillaan historiaa, kun vuoden 2023 alussa toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla rakennetaan uusia hallintohimmeleitä aiempien hallintokerrosten lisäksi. Tähän mennessä aluehallitus ja aluevaltuusto ovat jo aloittaneet työnsä, jossa rakennetaan käytännössä puhtaalta pöydältä uutta hallintomallia. Pirkanmaan aluevaltuustolla on edessään mittava urakka, jonka tulokset vaikuttavat tavalla tai toisella maakunnan jokaisen asukkaan elämään. Valmista pitäisi olla vuodenvaihteessa, johon mennessä pitäisi varmistaa jokaiselle pirkanmaalaiselle niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin pelastustoimen palvelut. Tässä urakassa ei ole aikaa tuhlattavaksi.

Sote-lainsäädännön heikosta valmistelusta johtuen aluevaltuustojen toimintaan jäi valuvikoja, jotka tuottavat parhaillaan päänvaivaa kaikilla hyvinvointialueilla. Sen sijaan, että lainsäätäjä olisi määritellyt valmiiksi tietyn hallintomallin, antoi se hyvinvointialueille vapaat kädet rakentaa omat himmelinsä. Näin ollen jokaisella aluella hallintomalli rakennetaan alusta saakka itse, eivätkä erilaiset mallit ole yhteismitallisia saati vertailukelpoisia. Paremmalla lainvalmistelulla olisi vältetty tällaisen ongelman syntyminen. Erityisesti talouslukujen pitäisi olla vertailtavissa myös alueittain, mutta nyt siitä ollaan vielä kaukana. Toivottavasti tähän ongelmaan keksitään pian ratkaisu.

Valtuuston toisessa kokouksessa valittiin jäseniä alueen valiokuntiin. Minut valittiin hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, joka on merkittävä näköalapaikka hyvinvointialueen toimintaan ennen kaikkea turvallisuuden saralla. Valiokuntien vastuualueiden jakaminen on vielä hieman kesken, mutta alustavasti tälle valiokunnalle kuuluvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhdyspinnat ja kokonaisturvallisuus. Valiokunnan lisäksi toimin myös aluehallituksessa varajäsenenä, mikä avaa ikkunan aivan päätöksenteon kovaan ytimeen. Nämä tehtävät tuovat vaikutusmahdollisuuksia, mutta myös vastuuta. Varsinkin kun tiedämme jo ennakkoon, että rahat eivät tule riittämään nykyisen palveluverkoston ylläpitämiseen. Siksi terve talous täytyy kyetä pitämään päätöksenteon keskiössä.

Pirkanmaan ensimmäisen aluevaltuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluu linjaus yksityisen palvelutuotannon roolista sote-palvelujen tuotannossa. Suomessa on noin 18 200 sote-yritystä, joita ilman sote-palveluita ei voida tuottaa tälläkään hetkellä. Olen ollut viisi vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa, jossa olen saanut ilokseni huomata miten joustavasti ja tehokkaasti yksityisiä palvelutuottajia osataan jo nyt käyttää pirkanmaalaisen terveyden hyväksi. Myös kunnat ja kaupungit tukeutuvat enenevässä määrin yksityisiin sote-yrityksiin esimerkiksi palveluseteleillä. Yksityinen sektori tulee jatkossakin olemaan julkisen palvelutuotannon tärkeä tukijalka, jota ilman suomalaiset jäisivät odottamaan hoitojonoihin. Koska lisää rahaa ei löydy maagisesta taikaseinästä, tulee julkisen sektorin ottaa yksityisen puolen käytänteistä soveltuvin osin myös mallia. Vain yhdessä voimme varmistaa parasta mahdollista hoitoa jokaiselle pirkanmaalaiselle. Siinä voidaan onnistua vain terveellä taloudenpidolla.

Jocka Träskbäck (kok.)
Kirjoittaja on Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu.

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehden kolumnina 13.4.2022.

Työ, talous ja turvallisuus. Suomelle uusi suunta eduskuntavaaleissa 2023

Eduskuntavaalit 2023 lähestyvät kovaa vauhtia. Johdonmukaisesti työn, talouden ja turvallisuuden puolella ollut kokoomus lähtee vaaleihin tänään julkaistun kannatusmittauksen mukaan paalupaikalta peräti 26,1 prosentin kannatuksella. Vaikka kannatus on historiallisen suuri, ei se ole varsinaisesti mikään yllätys. Lähes jokainen suomalainen tietää, että kokoomus on ollut kautta aikojen työn ja talouden puolue. Lisäksi kokoomus on vuodesta 2006 saakka johdonmukaisesti ajanut Suomea kohti Natoa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että kokoomus on ollut tässäkin asiassa oikeassa.

Työ, talous ja turvallisuus. Parempi Suomi.

Olen käytettävissä kokoomuksen ehdokkaaksi myös seuraavissa eduskuntavaaleissa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa sain – kiitos siitä teille – ensikertalaisena peräti 3 476 ääntä. Paikka eduskunnassa jäi tuolloin noin 1 500 äänen päähän, mutta siitä saakka olen tehnyt johdonmukaisesti töitä paremman Suomen ja Pirkanmaan eteen. Ryhtiliikkeen eteen. Nyt käynnissä olevan neljän vuoden holtittoman taloudenpidon jälkeen ryhtiliikettä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomalainen veronmaksaja täytyy palauttaa seuraavalla hallituskaudella takaisin päätöksenteon keskiöön. Rajuja leikkauksiakin on luvassa, mutta nyt nähtävän tuhlauksen myötä vaihtoehtoja ei ole. Mikäli olet samaa mieltä ja haluat tukea minua matkalla eduskuntaan, liity tästä linkistä tukiryhmääni Facebookissa.

TYÖ. Suomalaiset täytyy saada töihin. Jokaisen työkykyisen tulee kantaa vastuunsa veronmaksajana, joten kannustinloukkuja täytyy purkaa ja vastikkeetonta sosiaaliturvaa leikata. Työnteon on oltava kaikissa tilanteissa taloudellisesti kannattavaa, mitä se ei tällä hetkellä kaikille ole. Sosiaaliturvan tulisi olla kuten trampoliini, ei mukavuudella houkutteleva sohva. Työn verotusta täytyy keventää kaikilla tulotasoilla ja ansiotuloveron progressiota loiventaa, sillä nykyisellään progressio on työlle asetettu haittavero. Mitä ahkerampi olet, sitä suuremman osuuden tuloista maksat tulonsiirtoina muille. Nykyinen veromalli johtaa siihen, että veronmaksajien koulutukseen tekemien investointien tuotto on heikompi kuin pitäisi.

TALOUS. Talouden puolella katseet tulee keskittää ulkomaiden avustamisen sijaan kotimaahan ja suomalaisten elämänlaadun parantamiseen. Maailmanlaajuiset kriisit antavat perustellun syyn kohdistaa panostuksia ulkomaiden sijaan suomalaisiin sekä Suomen puolustukseen, huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen. Sekä tietenkin tieverkoston ja raideyhteyksien perusparannukseen.

TURVALLISUUS. Kansallisessa turvallisuudessa kokoomus on ainoana puolueena ollut johdonmukaisesti Nato-jäsenyyden kannattaja jo vuodesta 2006 lähtien, eli 16 vuoden ajan. Arvostan, että myös muut puolueet ovat Ukrainan tapahtumien myötä viimein tulleet kokoomuksen linjoille tässä asiassa. Turvallisuus on kuitenkin paljon muutakin kuin Nato-jäsenyys ja varautuminen Venäjän hyökkäykseen. Se on myös maan sisäistä turvallisuutta, jossa korostuvat poliisin ja pelastuslaitoksen toiminta ja resurssit. Minut valittiin juuri Pirkanmaan hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, joten turvallisuus on jatkossa entistä lähempänä omia tehtäviäni Pirkanmaan aluehallinnossa.

”Työ ja yritteliäisyys ovat arvoja, joita tulee jakaa jokaiselle sen mukaan, kun hän on omalla työllään ja toiminnallaan ollut niitä luomassa. Nykyään puhutaan niin paljon oikeuksista, mutta harva muistaa puhua velvollisuuksista.”
– Kokoomuksen vaalimainos 1948

Muutama vuosi sitten löysin valtion elokuva-arkistosta kokoomuksen vaalimainoksen vuodelta 1948. Siinä kiteytettiin erittäin hyvin kokoomuksen juuret, joiden suuntaan puolueen kurssia on viime aikoina reivattu oikein urakalla. Siis oikeaan suuntaan.

”Henkinen ja taloudellinen nousu ja hyvinvointi saavutetaan vain uutteralla ja yritteliäällä työllä. Mitä ihminen kylvää sitä hän myös niittää. Työnsä hedelmiä hän vain nauttii.”
– Kokoomuksen vaalimainos 1948

74 vuotta sitten kiteytettiin kokoomuksen arvot, joiden takana olen seisonut koko aikuisikäni ja joiden ansiosta olen kokoomuksen jäsen. Näiden arvojen puolesta minä teen nykyisin työtä kunnanvaltuustossa ja aluvaltuustossa. Näiden arvojen puolesta täytyy tehdä työtä myös eduskunnassa.

Lempäälä, Pirkanmaan kehittyvä helmi

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana sain kunnian kirjoittaa tervehdyksen Lempäälän 2022 tietopakettiin, joka jaetaan paitsi jokaiseen kotiin myös toimii loistavana luettelona palveluista, yrityksistä ja yhteystiedoista.

Kunta joko kehittyy tai taantuu, välimuotoja ei ole. Näistä lähtökohdista Lempäälä on asemoinut itsensä rohkeasti kehittyvien kuntien joukkoon, mutta se ei ole tapahtunut hetkessä. Katsellessamme kehittyvää Lempäälää voimme nähdä vuosikymmenten johdonmukaisen kehitystyön tuloksia. Näkyvimpiä painopisteitä ovat viime aikoina olleet Ideaparkin ympäristö ja kuntakeskus, mutta seuraavaksi harppauksia otetaan myös esimerkiksi Sääksjärvellä ja Hauralassa, unohtamatta kuitenkaan liikenneverkoston kehitystä niin maanteillä kuin raiteillakin.

Lempäälä tunnetaan palkittuna yrittäjäkuntana, jossa elinvoimaa tehdään kunnan ja yrittäjäyhdistyksen yhteisvoimin. Tiivis yhteistyö on näkynyt myös koronakriisin aikana, mutta juuret ovat paljon syvemmällä. Yhteistyö on luonut joukkuehenkeä, joka on huomattu muuallakin. Kuntalaisten laadukkaat peruspalvelut tarvitsevat elinvoimaisia yrityksiä ja työpaikkoja, joiden verotuloilla kuntalaisten palvelut maksetaan. Yritysten rooli korostuu entisestään, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan harteille ja kunnan tulopuoli samalla kapenee. Jokainen kuntalainen voi kantaa oman kortensa kekoon ostamalla paikallisia tuotteita ja käyttämällä paikallisten yritysten palveluita. Support your local, sanotaan.

Tätä kirjoittaessani kunnanvaltuustomme laatii uutta kuntastrategiaa, joka ohjaa tulevina vuosina kunnan kehityksen suuria linjoja. Strategia ei jää hyllyyn pölyttymään, vaan se toimii päätöksenteon ohjenuorana jokapäiväisessä työssä. Valtuuston puheenjohtajana olen vakuuttunut siitä, että kuntastrategia tulee painottumaan kasvuun ja kehitykseen, sillä se on kunnan ja kuntalaisten etu. Lempäälään on jo vuosikymmeniä toivottu uimahallia, ja nyt hanke on viimein saatu toden teolla käyntiin. Tavoitteena on päästä uimaan Ideaparkin alle jo vuoden 2023 lopussa, ellei luolastosta paljastu viivästyttäviä yllätyksiä. Samaan aikaan kunta panostaa merkittävästi esimerkiksi lähiluontoon ja Birgitan polun kehitykseen sekä kouluihin ja liikuntapaikkoihin. Tavoitteena on kasvaa ja kehittyä hallitusti sekä siten, että tuloksena on kaikille hyvä Lempäälä.

Meidän yhteinen Lempäälämme.

Jocka Träskbäck
Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja