Lempäälä, Pirkanmaan kehittyvä helmi

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana sain kunnian kirjoittaa tervehdyksen Lempäälän 2022 tietopakettiin, joka jaetaan paitsi jokaiseen kotiin myös toimii loistavana luettelona palveluista, yrityksistä ja yhteystiedoista.

Kunta joko kehittyy tai taantuu, välimuotoja ei ole. Näistä lähtökohdista Lempäälä on asemoinut itsensä rohkeasti kehittyvien kuntien joukkoon, mutta se ei ole tapahtunut hetkessä. Katsellessamme kehittyvää Lempäälää voimme nähdä vuosikymmenten johdonmukaisen kehitystyön tuloksia. Näkyvimpiä painopisteitä ovat viime aikoina olleet Ideaparkin ympäristö ja kuntakeskus, mutta seuraavaksi harppauksia otetaan myös esimerkiksi Sääksjärvellä ja Hauralassa, unohtamatta kuitenkaan liikenneverkoston kehitystä niin maanteillä kuin raiteillakin.

Lempäälä tunnetaan palkittuna yrittäjäkuntana, jossa elinvoimaa tehdään kunnan ja yrittäjäyhdistyksen yhteisvoimin. Tiivis yhteistyö on näkynyt myös koronakriisin aikana, mutta juuret ovat paljon syvemmällä. Yhteistyö on luonut joukkuehenkeä, joka on huomattu muuallakin. Kuntalaisten laadukkaat peruspalvelut tarvitsevat elinvoimaisia yrityksiä ja työpaikkoja, joiden verotuloilla kuntalaisten palvelut maksetaan. Yritysten rooli korostuu entisestään, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan harteille ja kunnan tulopuoli samalla kapenee. Jokainen kuntalainen voi kantaa oman kortensa kekoon ostamalla paikallisia tuotteita ja käyttämällä paikallisten yritysten palveluita. Support your local, sanotaan.

Tätä kirjoittaessani kunnanvaltuustomme laatii uutta kuntastrategiaa, joka ohjaa tulevina vuosina kunnan kehityksen suuria linjoja. Strategia ei jää hyllyyn pölyttymään, vaan se toimii päätöksenteon ohjenuorana jokapäiväisessä työssä. Valtuuston puheenjohtajana olen vakuuttunut siitä, että kuntastrategia tulee painottumaan kasvuun ja kehitykseen, sillä se on kunnan ja kuntalaisten etu. Lempäälään on jo vuosikymmeniä toivottu uimahallia, ja nyt hanke on viimein saatu toden teolla käyntiin. Tavoitteena on päästä uimaan Ideaparkin alle jo vuoden 2023 lopussa, ellei luolastosta paljastu viivästyttäviä yllätyksiä. Samaan aikaan kunta panostaa merkittävästi esimerkiksi lähiluontoon ja Birgitan polun kehitykseen sekä kouluihin ja liikuntapaikkoihin. Tavoitteena on kasvaa ja kehittyä hallitusti sekä siten, että tuloksena on kaikille hyvä Lempäälä.

Meidän yhteinen Lempäälämme.

Jocka Träskbäck
Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Miksi aluevaaleissa kannattaa äänestää?

Aluevaalien ennakkoäänestys on käynnissä, mutta miksi nyt kannattaa äänestää?

Minä kerron sen alla olevalla videolla.

Pirkanmaan aluevaltuusto päättää jatkossa maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Siis sinunkin turvallisuudestasi. Ensimmäisen aluevaltuuston tärkein tehtävä on päättää hyvinvointialueen peruspilareista, eli hallinnosta ja mm. sote-yritysten tuottamien palvelujen osuudesta. Historian ensimmäinen aluevaltuusto rakentaa järjestelmän, jonka vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Nämä vaalit ovat maan historian tärkeimmät aluevaalit, joten nyt tarvitaan kokoomuslaista osaamista ja näkemystä siitä miten suomalaiset saadaan jonoista hoitoon, vanhuksille viimeinkin yksilöllistä hoivaa sekä lapsille ja nuorille mielenterveyspalveluja ajoissa.

Aluevaltuuston päätökset tulevat vaikuttamaan jokaiseen suomalaiseen niin hyvässä kuin pahassa, joten varmistathan osaltasi, että tolkun ihmiset varmistavat palvelujen tuottamisen laadukkaasti ja taloudellisesti kestävästi. Meillä kokoomuksella on siihen keinot. Tärkein niistä on palveluseteli, jolla saadaan pienetkin sote-yritykset mukaan hoitojonojen purkamiseen taloudellisesti järkevästi sekä kilpailemaan laadulla julkisen sektorin rinnalla. Kaiken lisäksi palvelusetelillä asiakas saa itse valita missä hän hoitoa saa. Yhteiskunnan palveluita ei voida tuottaa loputtomiin velkarahalla, joten nyt tarvitaan kokoomusta ja ryhtiliikettä.

Vain annettu ääni vaikuttaa juuri sinunkin palveluihisi, joten älä jätä tulevaisuutta muiden äänten varaan. Minun numeroni Pirkanmaalla on 305.

Aluevaltuustoissa tarvitaan siis tervettä järkeä, talousosaamista sekä tietenkin kokemusta sote-palvelujen päätöksenteosta. Olen ollut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna vuodesta 2017 lähtien, joten olen ollut jo vuosien ajan päättämässä niin erikoissairaanhoidosta kuin ambulansseista ja terveyskeskusten palveluista, sote-digipalveluista ja palveluseteleistä. Pitkälti siis samoista asoista, joista tulevassa aluevaltuustossa päätetään. Tälle kokemukselle on aluevaltuustossa käyttöä.

– Jocka Träskbäck, 47 vuotta
– Yrittäjä, toimitusjohtaja
– Perheessä vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta
– Kunnanvaltuuston puheenjohtaja
– Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja
– Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettu
– Tampereen lastenliiton hallituksen jäsen
– Pirkanmaan lastenliiton hallituksen jäsen

Vaaliteemani ovat seuraavat.

Suomalaiset jonoista hoitoon. Suomalaisten täytyy saada laadukasta hoitoa nykyistä nopeammin. Nykytilanteen parantamiseen löytyy ratkaisu 18 200 sote-yrityksestä, jotka tulee valjastaa mukaan talkoisiin. Tärkeintä on lisätä palvelusetelien käyttöä ja valinnanvapautta. Toinen tärkeä keino on Kela-korvausten nostaminen. Molemmat keventävät julkisen sektorin ruuhkia ja lyhentävät hoitojonoja. Coxan ja Sydänsairaalan nykymuotoinen toiminta tulee pelastaa vasemmiston kynsistä.

Verorahojasi on käytettävä vastuullisesti. Alati vähenevä joukko veronmaksajia maksaa työllään myös muiden suomalaisten julkiset palvelut. Siksi aluevaltuustoon tarvitaan talousvastuuta ja kykyä järjestää suomalaisten sote-palvelut taloudellisesti vastuullisesti ja kestävästi. Velkarahalla ja tulevien sukupolvien piikkiin ei voida elää loputtomasti.

Henkilöstön hyvinvointi tekee hyvää muillekin. Hyvinvoiva henkilöstö on nostettava keskiöön. Olen PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ajanut voimakkaasti henkilöstön työhyvinvointia, koska sillä on suuri merkitys henkilöstön pysyvyydelle ja saatavuudelle. Kun henkilöstö voi hyvin, voivat sekä työyhteisö että asiakkaatkin paremmin. Silloin myös työpaikan vetovoima kasvaa ja henkilöstöä saa helpommin.

Yhdessä parempaa hyvinvointia. Terveydenhoidon laatu ja nopea hoitoonpääsy edellyttävät yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Me kokoomuksessa tiedämme miten se toteutetaan. Palvelusetelien myötä asiakkaat saavat jatkossa valita hoitopaikkansa itse ja palveluntarjoajat kilpailevat erityisesti hoidon ja asiakaspalvelun laadulla julkisen sektorin rinnalla. Tämä kilpailu nostaa vääjäämättä hoidon laatua.

Maakuntaveroa ei pidä toteuttaa. Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman kireimpiä, joten sitä ei voida nostaa uudella maakuntaverolla. Sote-uudistuksen piti tuottaa säästöjä, mutta vasemmiston käsissä suunta muuttui päinvastaiseksi. Me kokoomuksessa voimme vielä pelastaa mitä pelastettavissa on, sillä nykyinen holtiton taloudenpito tarvitsee ryhtiliikkeen. Suomalaisten taskuille ei saa päästää lisää käsiä.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen on panostettava. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon ja nuorisopsykiatrian jonot purettua. Varhainen auttaminen säästää pitkällä tähtäimellä sekä rahaa että tuottaa paljon inhimillistä hyvää henkilön perhepiirille ja läheisille. Mielenterveys ei odota jonoissa.

En lupaa tyhjiä vappusatasia, vaan realismia. En osta ääniä vappusatasilla tai vedätä hoitajamitoituksella, vaan tarjoan arkirealismia ja kestävää taloutta. Siis niitä, joiden ansiosta Suomessa on hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Aluevaltuusto tarvitsee ryhtiliikkeen pitämään huolta laadukkaista palveluista ja vastuullisesta taloudesta. Terve talous on peruspalvelujen tarjoamisen edellytys.

Ennakkoäänestys on käynnissä 12.-18.1.2022 ja varsinainen äänestyspäivä on 23.1.2022. Vaalipiirit ovat samat kuin eduskuntavaaleissa, eli minua ja muita Pirkanmaan ehdokkaita voi äänestää koko Pirkanmaalla. Minun numeroni on 305.

Varmistetaan yhdessä suomalaisille laadukkaat sote-palvelut.

#jocka305
#aluevaalit
#pirkanmaa
#kokoomus

Jocka Träskbäck – vaaliteemat aluevaaleissa 2022

Olen ehdolla aluevaaleissa Pirkanmaan aluevaltuustoon. Tällä sivulla voit tutustua teemoihini sekä asioihin, joita haluan erityisesti ajaa aluevaltuustossa. Tärkein teemani on varmistaa, että suomalaiset saavat laadukasta hoitoa silloin kun sitä tarvitsevat ja tietenkin terveen talouden periaatteiden mukaisesti.

Voit tutustua teemoihini myös monissa muissa foorumeissa, kuten esimerkiksi Instagramissa. Voit myös ladata vaaliesitteeni matkapuhelimeen alla olevasta QR-koodista. Tehdään yhdessä ryhtiliike suomalaisten sote-palveluihin.

Minua voit äänestää Pirkanmaallan numerolla 305.

1. Verorahojasi on käytettävä vastuullisesti

Alati vähenevä joukko veronmaksajia maksaa työllään myös muiden julkiset palvelut. Siksi aluevaltuustoon tarvitaan talousvastuuta ja kykyä järjestää suomalaisten sote-palvelut taloudellisesti vastuullisesti ja kestävästi. Velkarahalla ei voida elää loputtomasti.

2. Suomalaiset jonoista hoitoon

Suomalaisten täytyy saada laadukasta hoitoa nykyistä nopeammin. Tilanteen parantamiseen löytyy ratkaisu 18 200 sote-yrityksen yksityisestä sektorista, joka tulee valjastaa mukaan talkoisiin. Tärkeintä on lisätä palvelusetelien käyttöä ja valinnanvapautta. Toinen tärkeä keino on Kela-korvausten nostaminen. Molemmat keventävät julkisen sektorin ruuhkia ja lyhentävät hoitojonoja.

3. Lasten ja nuorten mielenterveyteen panostettava

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon ja nuorisopsykiatrian jonot purettua. Varhainen auttaminen säästää pitkällä tähtäimellä sekä rahaa että tuottaa paljon inhimillistä hyvää henkilön perhepiirille ja läheisille. Mielenterveys ei odota jonoissa.

4. Henkilöstön hyvinvointi tekee hyvää muillekin

Hyvinvoiva henkilöstö on nostettava keskiöön. Olen PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ajanut voimakkaasti henkilöstön työhyvinvointia, koska sillä on suuri merkitys myös henkilöstön pysyvyydelle ja saatavuudelle. Kun henkilöstö voi hyvin, voivat sekä työyhteisö että asiakkaatkin paremmin.

5. Yhdessä parempaa hyvinvointia

Terveydenhoidon laatu ja nopea hoitoonpääsy edellyttävät yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Me kokoomuksessa tiedämme miten se toteutetaan. Palvelusetelien myötä asiakkaat saavat jatkossa valita hoitopaikkansa itse ja palveluntarjoajat kilpailevat erityisesti hoidon ja asiakaspalvelun laadulla.

6. Maakuntaveroa ei pidä toteuttaa

Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman kireimpiä, joten sitä ei voida nostaa uudella maakuntaverolla. Sote-uudistuksen piti tuottaa säästöjä, mutta suunta on nyt päinvastainen. Me kokoomuksessa voimme vielä pelastaa mitä pelastettavissa on, sillä holtiton taloudenpito tarvitsee nyt ryhtiliikkeen. Suomalaisten taskuille ei saa päästää lisää käsiä.

7. En lupaa tyhjiä vappusatasia, vaan realismia

En osta ääniä vappusatasilla tai vedätä hoitajamitoituksella, vaan tarjoan arkirealismia ja kestävää taloutta. Siis niitä, joiden ansiosta Suomessa on hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Velkarahalla yhteiskunta ei voi loputtomiin elää. Aluevaltuusto tarvitsee ryhtiliikkeen pitämään huolta laadukkaista palveluista ja vastuullisesta taloudesta.

8. Ai millä kokemuksella?

Olen ollut PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna vuodesta 2017 lähtien ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa. Olen ollut viiden vuoden ajan päättämässä niin erikoissairaanhoidosta kuin ambulansseista ja terveyskeskusten palveluista, digipalveluista ja palveluseteleistä. Pitkälti siis samoista asoista, joista tulevassa aluevaltuustossa päätetään.

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 2021 ja menestystä vuodelle 2022

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle yhdessä ja erikseen.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan. Tämä vanha nuorkauppakamarilainen sanonta on pitänyt paikkansa myös vuonna 2021, joka piti sisällään niin kuntavaalien huikean äänimäärän kuin sen mahdollistaman tehtävän kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Tämän vastuullisen tehtävän lisäksi olen tehnyt parhaani sekä perheenisänä että yrittäjänä monissa yrityksissä. Puhumattakaan kunnan uimahalliyhtiöstä, jonka hallituksen puheenjohtajaksi minut nimitettiin syksyllä. Luottamustehtävissä on niiden nimityksen mukaisesti kyse luottamuksesta, jonka eteen meidän jokaisen tulee tehdä hartiavoimin töitä. Luottamus ei synny tyhjästä tai juhlapuheista, vaan aidosta tekemisestä.

Alkava vuosi tulee taatusti olemaan mielenkiintoinen, mutta pandemiasta johtuen sen tapahtumia on tässä vaiheessa vielä hankala hahmottaa. Aluevaalit tullaan tällä tietoa järjestämään 23. tammikuuta, ja olen vaaleissa ehdolla Pirkanmaan aluevaltuustoon numerolla 305. Olen istunut lähes viiden vuoden ajan PSHP-sairaanhoitopiirin valtuustossa ja istuin neljä vuotta hyvinvointilautakunnassa, joten sote-asiat ovat tuttuja. Aluevaltuustoon tarvitaan mielestäni henkilöitä, jotka ymmärtävät sekä taloudesta että sote-palveluista. Vain siten aluevaltuustoon saadaan kokoonpano, joka kykenee käyttämään veronmaksajien rahoja vastuullisesti sekä varmistamaan laadukkaat peruspalvelut ja ihmisten pääsemisen jonoista hoitoon.

Oheisessa kuvassa olen DJ-keikalla joskus vuosia sitten. Tänä iltana minun oli määrä olla DJ-keikalla Vaasassa, mutta koronarajoitukset tyhjensivät keikkakalenterin. Minulla on kaikeksi onneksi muitakin töitä, mutta yli sadallatuhannella suomalaisella ravintola-, tapahtuma- ja kulttuurialan ammattilaisella ja heidän perheillään ei ole. Haluankin näin vuoden vaihtuessa toivoa, että vuosi 2022 tultaisiin elämään ilman näiden alojen rajoituksia. Ravintolat, kulttuuri, musiikki ja liikunta ovat monelle suomalaiselle elinehto myös taloudellisesti.

Toivotan sinulle ja läheisillesi turvallista ja menestyksekästä uutta vuotta 2022.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, isä ja ihminen

Lempäälän kunnanvaltuusto käynnisti uimahallihankkeen – tällainen siitä on tulossa

Lempäälässä on toivottu vuosikymmeniä omaa uimahallia, jossa kuntalaiset voisivat virkistyä ja harrastaa kuntouintia sekä järjestää koululaisten uimakouluja. Kerta toisensa jälkeen suunnitelmat ovat kuitenkin kariutuneet erinäisistä syistä, mutta 24. marraskuusta 2021 kunnanvaltuusto päätti käynnistää uimahallihankkeen (Katso video tästä). Allekirjoittanut valittiin taannoin hanketta vetävän Kiinteistö Oy Lempäälän Uimahallin hallituksen puhenjohtajaksi, joten pääsen vetämään tätä suurta projektia yhdessä upean ammattilaistiimin kanssa. Kiitos hankkeen nykytilasta kuuluu suurelle joukolle ihmisiä, jotka ovat tehneet tämän eteen töitä vuosikymmenten varrella.

Yllä nähdään video hetkestä, jolloin sain kunnanvaltuuston puheenjohtajana kunnian iskeä nuijan pöytään kunnanvaltuuston historiallisen päätöksen kunniaksi. Samassa tilaisuudessa esitettiin ensimmäistä kertaa julkisesti hankkeen tuorein havainnevideo, jossa nähdään millainen Ideaparkin alla luolassa sijaitsevasta kohteesta on nykyisten suunnitelmien valossa tulossa. Videolla nähtäviin seikkoihin on ehkä tulossa vielä kosmeettisia muutoksia, mutta pääosat tulevat säilymään nyt nähtävässä muodossa.

Lempäälässä pitäisi päästä uimaan vuoden 2023 lopussa, joka on kunnianhimoinen ja tiukka aikataulu. Tavoitteeseen päästään, jos kaikki menee hyvin. Minä ja hankkeen upea tiimi tulemme tekemään parhaamme, että hanke valmistuu aikataulussa. Samalla täytyy kuitenkin todeta, että kohdetta rakennetaan syvällä maan alla sijaitsevaan luolaan, joten haasteita ei varmasti tule puuttumaan. Kansainvälinen komponenttipula ja rakentamisen kallistuminen voivat tuoda lisähaasteita. Ne on kuitenkin luotu ylitettäväksi. Tässä alla vielä kuvia tulevasta kohteesta.

Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021
Lempäälän uimahalli, havainnekuva 24.11.2021

Lempäälän uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi

Minut on tiistaina järjestetyssä yhtiökokouksessa valittu Lempäälän uimahalliyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Oheista valokuvaa ottaessani en aavistanut, että kaksi vuotta myöhemmin vetäisin hanketta, jonka tarkoituksena on rakentaa kuvan luolastoon uimahalli. Kohtalolla on joskus taipumus ohjata erikoisiin suuntiin.

Kuntaan on toivottu uimahallia vuosikymmenten ajan, ja nyt tämä haave on viimein toteutumassa, kunhan suuri määrä palasia loksahtaa ensin kohdalleen. Tulen osaltani tekemään parhaani hankkeen toteutumiseksi taloudellisesti järkevällä tavalla.

Uimahalliyhtiössä meillä on loistava tiimi viemässä tätä tärkeää hanketta eteenpäin, ja uimahallia pyörittävä operaattori on esimerkiksi jo aiemmin valittu. Uimahallia tulee operoimaan Kuohun Uimavalvonta Oy, joka pyörittää jo nyt Kangasalla suosittua Kuohu-uimahallia. Osaamista ja kokemusta siis riittää myös siellä, kunhan ensin päästään avajaisiin saakka.

Hanke on siis hyvässä vauhdissa ja vauhti kiihtyy. Vuoden 2023 lopussa on tarkoitus päästä uimaan, mutta se edellyttää suunnitelmien saumatonta sujumista. Kun uimahalli rakennetaan maan alla sijaitsevaan luolastoon, on hankkeessa oltava valmis monenlaisiin viivästyksiin ja ratkaistava eteen tulevat haasteet nopeasti. Saappaat eivät siis ole pienimmästä päästä, mutta minä ja tiimi tulemme tekemään parhaamme.

Kiitos luottamuksesta.

Kaupunkiseudun saavutettavuus tarvitsee lentoyhteyksiä

Koronakriisin jäädessä hiljalleen taakse matkailu elpyy ja turismin lisäksi liikematkailu kasvaa nopeasti. Tampere-Pirkkalan lentokentällä on olennainen merkitys, kun Pirkanmaan liike-elämä ja matkailijat tarvitsevat lentoyhteyksiä metropoleihin. Tampereelta on perinteisesti lennetty maailmalle Helsinki-Vantaan kautta, mutta nyt Finnair on yllättäen päättänyt jättää kenttämme ulos talvikauden reitistöstään. Tällainen päätös on terveelle järjelle vieras.

Pirkanmaalla on tehty viime vuosina paljon töitä lentokentän kehittämiseksi, sillä taannoin Finavia investoi kiitotien remonttiin 15 miljoonaa euroa ja lisäksi suunnitteilla ovat lentokentälle johtava uusi kehätie ja raideliikenteen yhteys pääradalta. Näiden lisäksi myös pääradan perusparannus liittyy olennaisesti Tampere-Pirkkalan rooliin valtakunnan kakkoskenttänä. Kaupunkiseudun lentoyhteydet eivät toki ole Finnairin varassa, sillä Ryanair, SAS ja Air Baltic tarjoavat toivottavasti jatkossakin yhteydet hubeihinsa. Olisi kuitenkin tärkeää, että myös kotimainen lentoyhtiö tarjoaisi yhteyksiään joko Helsinkiin tai sitä merkittävämpään lentoliikenteen solmukohtaan.

Kansainväliset lentoyhteydet ovat elintärkeitä maakunnan elinkeinoelämälle ja erityisesti vientiyrityksille, joiden lentomatkustaminen ei ole loppumassa etäyhteyksien yleistymiseen. Kansainvälinen myyntityö tarvitsee jatkossakin vierailuja asiakkaiden luona ja lisäksi asiakkaiden tulee päästä vierailemaan täkäläisillä tehtailla. Tampereen kaupunkiseudun tulee olla ennen kaikkea saavutettava, ja siinä kotikenttä on ehdoton edellytys. Bussiyhteys Helsinki-Vantaalta ei sitä ole.

Tampereen kaupunkiseutu on Suomen HHT-kasvukäytävän kiintotähti ja Tampere profiloi itseään parhaillaan suurten tapahtumien kaupunkina. Hyvät lentoyhteydet ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta. Uusi Kansiareena tapahtumineen sekä lukuisat kansainväliset messut, kongressit, festivaalit ja erityisesti jääkiekon MM-kisat ovat hankkeita, joissa paikallinen lentokenttä on tärkeä. Finnarin lentoyhteyksien loppuminen rapauttaisi kaupunkiseudun elinkeinoelämän ja matkailun kilpailukykyä. Tätä taustaa vasten Finnairin päätös ei kestä kriittistä tarkastelua. Nyt olisi paikka käyttää poliittista vaikuttamista ongelman korjaamiseksi.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuuston puheenjohtaja (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnina 29.9.2021.

Kiitos luottamuksestanne – valtuuston puheenjohtajuus on suuri kunnia

Sain eilen suuren kunnian tulla valituksi Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi. Kiitän lämpimästi sekä äänestäjiä että valtuutettuja, joilta saamani luottamuksen ansiosta valinta arvovaltaiseen ja vastuulliseen tehtävään oli mahdollista. Lupaan edistää ja tukea valtuutettujen onnistumista heidän tehtävissään sekä edistää kuntalaisten äänen kuulumista valtuustossa ja kunnan muussa päätöksenteossa.

Ensimmäinen kokous oli nuotitettu valmiiksi ryhmien käytyä paikkaneuvotteluja koko kesän ajan, mutta hetkeä ennen kokouksen alkua eräs ryhmistä ilmoitti tyytymättömyyttään tulokseen. Näin ollen pääsimme heti tulikokeeseen, kun harvinaisella tavalla jouduimme suhteelliseen vaaliin kahden lautakunnan osalta. Yllättävä käänne hoidettiin vs. hallintojohtaja Riku Rekosen ja talousjohtaja Kari Auvisen – kiitos heille molemmille – avustuksella asiantuntevasti ja tyylikkäästi, joten luottamushenkilöt saatiin lopulta valittua melko värikkäiden vaiheiden jälkeen.

Valtuuston puheenjohtajan tehtävän lisäksi valtuusto valitsi minut myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon, jossa neljä vuotta sitten alkanut työ terveydenhuollon ammattilaisten kanssa jatkuu edelleen. Olen pyrkinyt vaikuttamaan sairaanhoitopiirissä paitsi talouteen myös johtamiskulttuuriin ja henkilöstön hyvinvointiin. Tulen pitämään nämä oman toimintani keskiössä jatkossakin.

Kuva: Lapset seurasivat nettilähetyksen kautta isän edesottamuksia nuijan varressa, ja sinäkin voit katsoa valtuustokauden avauskokouksen YouTubesta ainakin seuraavan parin viikon ajan alla olevasta linkistä.

#lempäälä #valtuusto #kokoomus #jocka2023 #jocka2021 #ryhtiliike

Ensimmäinen valtuustokausi päättyy – miten meni noin omasta mielestä?

Lempäälän uusi kunnanvaltuusto kokoontuu tänään keskiviikkona ensimmäiseen kokoukseensa, jossa valitaan uudet henkilöt luottamuselimiin. Tänään selviää myös mikä tulee jatkossa olemaan minun roolini kunnan päätöksenteossa. Päättyvä valtuustokausi 2017-2021 oli minulle ensimmäinen, mutta kaikkea muuta kuin viimeinen. Annoin politiikalle pikkusormen, mutta se vei koko käden. On ollut upeaa nähdä miten paljon kuntapolitiikassa saa aikaiseksi, kun on loistava tiimi ympärillä. Politiikka on nimittäin joukkuelaji. Yllä olevassa kuvassa kuluvan kauden Kokoomuksen valtuustoryhmä.

Olin kommentoinut politiikkaa vuosien ajan aktiivisesti, kun kokoomuksen Mirva Kurki pyysi syksyllä 2016 minua ehdolle kuntavaaleihin. Suostuin siltä seisomalta, ja kuntavaaleissa tulikin lopulta upea tulos. Äänestäjille suuri kiitos luottamuksesta. Olen pyrkinyt olemaan  luottamuksen arvoinen.

Ensimmäisten kuntavaalieni jälkeen päätin hypätä suoraan syvään päähän, joten lähdin mukaan moniin mielenkiintoisiin luottamustehtäviin saadakseni mahdollisimman nopeasti kattavan kokemuksen päätöksenteosta. Valtuuston lisäksi tulivat paikat kunnanhallituksessa, hyvinvointilautakunnassa, elinkeinopoliittisessa yhteistyöryhmässä sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ja varapaikka Tampereen elinvoima- ja osaamislautakunnassa. Lisäksi neljän vuoden päästä löysin itseni kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan ja kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajan tehtävistä. Ei siis ihme, että kalenterista on saanut viime vuosina etsiä vapaita slotteja suurennuslasin kanssa.

Kaikessa tekemisessä panos-tuotto täytyy olla kohdallaan. Olen alusta saakka pitänyt politiikkaan käytettyä suurta aikaresurssia panostamisen arvoisena, koska olemme saaneet kokoomuksen valtuustoryhmällä aikaan paljon hyvää. Toki samalla tulee todeta, että tuloksia syntyy vain hyvässä yhteistyössä muiden poliittisten ryhmien kanssa. Yksikään ryhmä ei tee muutoksia yksin, ja siksi politiikkaa nimitetäänkin usein kompromissien taiteeksi. Pitkän linjan yrittäjänä suurin yllätys minulle oli julkisen sektorin päätöksenteon hitaus, mutta olemme kaikki saaneet huomata, että tuloksia saadaan joskus aikaan myös nopeasti. Esimerkiksi koronakriisin myötä kunnassa tehtiin monia nopeita liikkeitä esimerkiksi yhdessä yrittäjien kanssa. Siitä kuntaan saatiin taannoin myös kansallinen Vuoden koronateko -palkinto.

Kokoomus Lempäälä tavoiteohjelma 2021-2024

Minulta on usein kysytty mitä valtuutettu tekee. Vastaus riippuu tietenkin valtuutetun omasta aktiivisuudesta, mutta yleensä valtuutetuilla on muitakin luottamustehtäviä esimerkiksi lautakunnissa tai kunnan konserniyhtiöissä. Harva istuu ainoastaan valtuustossa. Valtuuston kokoukset vievät yleensä kuukaudesta kaksi iltaa ja yhden päivän. Ensimmäisenä iltana on suljettu valtuustoinfo ja toisena on julkinen valtuuston kokous. Lisäksi päivä menee aineistoon tutustumiseen. Päälle tulevat vielä mm. erilaiset seminaarit, joita on melko usein. Kunnanhallitus vie kuukaudessa yleensä kaksi päivää ja iltaa, kun parin viikon välein päivällä tutustutaan ensin aineistoon ja illalla istutaan noin 3-5 tunnin kokous. Lautakunnat kokoontuvat yleensä kerran kuukaudessa. Silloin kokous kestää yleensä parista tunnista muutamaan tuntiin ja ennen sitä tutustutaan aineistoon jokunen tunti.

Valtuutetun ja muiden luottamushenkilöiden aika kuluu siis pitkälti materiaaliin tutustumiseen ja päätöksentekoon. Tästä prosessista julkinen valtuuston kokous on vain jäävuoren huippu, sillä asiat on käsitelty jo useaan kertaan ennen valtuustoon päätymistä. Tästä syystä kokousta seuraavalle voi joskus syntyä mielikuva, ettei asioista keskustella riittävästi. Todellisuudessa pykälästä on voitu käydä ennen valtuustoa tuntikausien monipuoliset keskustelut sekä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Unohtamatta tietenkään viranhaltijoita, jotka ovat valmistelleet asioita jo ennen niiden päätymistä päätöksentekoon saakka. Ajoittain tulee eteen suurempia asioita, joista on järjestetty lähetekeskusteluja ja seminaareja. Esimerkiksi kuluneen kauden eräs odotetuimmista päätöksistä, uimahalli, oli käsittelyssä lukemattomissa eri tilaisuuksissa ennen julkistamista ja valtuustoa.

Mitä kuluneella valtuustokaudella 2017-2021 on sitten saatu aikaiseksi? Kuntalaisten kannalta merkittävimpiä päätöksiä ovat olleet uimahallihankkeen käynnistäminen yhdessä Ideaparkin kanssa sekä veroprosentin pitäminen ennallaan tässä haastavassa tilanteessa. Kaavoitusta on tehostettu merkittävästi neljän vuoden takaisesta ja myös yritystonttien lisäämistä on saatu viimein käyntiin toden teolla. Omakotitonttien jakaminen todettiin sekin toimivaksi pilotiksi. Myös rakennusjärjestyksen lupaviidakkoa kevennettiin selvästi. Koulujen osalta Kanavan uuden yläkoulun jättihanke saatiin valmiiksi. Kouluihin on päätetty panostaa lisäksi mm. Nurmella ja Saikassa sekä Sääksjärvellä, jossa vanhan osan purkulupa odottaa valituksen ratkaisua. Talouden seurantaa ja ennustamista on tällä kaudella kehitetty merkittävästi. Varhaiskasvatuksen maksut saatiin viimein muutettua hoitoaikaperusteiseksi. Koulujen ja päiväkotien ryhmäkokoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Lempäälä-talo ja uusi pääkirjasto saatiin nekin valmiiksi.

Tänään alkavalla valtuustokaudella edessä on varmasti monia mielenkiintoisia hankkeita. Edessä on esimerkiksi Sääksjärven koulukeskuksen kehitystyö, Sääksjärven osayleiskaavan hyväksyminen ja asemakaavoitus sekä Hakkariin suunniteltava koko perheen tekojäärata. Kokoomuksen valtuustoryhmä tulee tekemään hartiavoimin työtä elinvoiman ja vetovoiman parantamiseksi, sillä yritykset ja niiden työpaikat mahdollistavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja laadukkaiden peruspalvelujen tarjoamisen. Tutustu tästä linkistä Lempäälän Kokoomuksen tavoiteohjelmaan alkavalle valtuustokaudelle.

Kokoomuksen valtuustoryhmä lähtee uudelle kaudelle uudella energisellä ja ennen kaikkea osaavalla kokoonpanolla. Tästä seuraa paljon hyvää.

Kolumni: Kunta kehittyy tai taantuu – välimuotoja ei ole

Tampere ja monet sen kehyskunnat ovat hyvässä vireessä, kun asiaa tarkastellaan kasvun näkökulmasta. Muuttovoitossa mitattuna Tampere on Suomen ykkönen ja sen kehyskunnista Lempäälä, Nokia, Kangasala ja Pirkkala kasvavat vauhdikkaasti. Maaseutumaiset kunnat kasvavat kaupunkien kustannuksella, ja syntyvyyden laskiessa kasvu on yhä enemmän vain muuttajajoukon varassa. Mutta mistä kasvua saadaan?

HHT-kasvukäytävään kuuluvalla Pirkanmaalla taistelu uusista asukkaista on arkitodellisuutta, ja se ajaa kunnat kilpailemaan tonttitarjonnan lisäksi myös peruspalveluilla ja elinvoimalla. Jälkimmäinen tuo kuntiin myös uusia yrityksiä, jotka taas tuovat mukanaan uusia työpaikkoja ja verotuloja. Ilman niitä kunnilla on edessään ongelmia, sillä vain terve kasvu mahdollistaa hyvinvoinnin ja laadukkaat peruspalvelut.

VALTUUSTOKAUDEN ALUSSA monissa kunnissa laaditaan strategioita tulevan päätöksenteon tueksi. Samalla vedetään suuria linjoja mille alueille kasvun halutaan jatkossa ohjautuvan ja millaista asukasmäärän kasvua tavoitellaan. Tampereella ja kehyskunnissa on luonnollista tiivistää keskustojen asutusta ja kaavoittaa uusia asuinalueita – tietenkin lähiluontoa kunnioittaen, kuten nykyisin jo tehdäänkin.

MUUTOSVASTARINTA ja NIMBY-mentaliteetti (ei minun takapihalleni) ovat kehityksen suurimpia esteitä. Monissa kunnissa on pieni ja äänekäs joukko, joka pyrkii hidastamaan kehitystä. Neliraajajarrutuksen myötä muut asukkaat ovat kuitenkin vaarassa menettää kehityksen hedelmiä, oli kyse sitten uusien asuinalueiden kaavoituksesta, koulujen rakentamisesta tai tieverkoston kehittämisestä.

KUNNAT TARVITSEVAT KASVUA pysyäkseen elinvoimaisina ja itsenäisinä. Kaikkia kuntalaisia ei ole mahdollista miellyttää, joten päättäjien tulee tehdä kauaskantoisia ja kehityshakuisia ratkaisuja nykyisiä ja myös tulevia kuntalaisia ajatellen. Toinen vaihtoehto on kunnan taantuminen, jota valtaosa päättäjistä tuskin haluaa. Kunnnat tarvitsevat nyt rohkeita päättäjiä ja päätöksiä, joissa kuntalaisten etu toteutuu.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä koluminina 7.7.2021.