Jocka Träskbäck Juttukulma-podcastissa 5.4.2021 – asiaa yrittäjyydestä, taloudesta ja koronakriisistä

Käväisin tänään vieraana Ilkka Heikkisen isännöimässä Juttukulma-podcastissa, jossa keskustelimme kahden ja puolen tunnin ajan työurastani, politiikasta, yrittäjyydestä ja maailman menosta hyvin laajalla skaalalla. Aiheina olivat päivänpolttavista kysymyksistä esimerkiksi hallituksen johtajuusvaje ja hämmentävä koronasekoilu sekä tietenkin valtiontalouden tarkastusviraston talousepäselvyydet.

Hieman laajemmista aiheista keskustelua käytiin esimerkiksi yrittäjyydestä ja sen merkityksestä suomalaisten tulevaisuudelle sekä sote-sekoilusta, koulujen yrittäjyyskasvatuksesta ja vajavaisesti taloustaitojen opetuksesta puhumattakaan puolen miljoonan suomalaisen ulosotosta ja 400 000 suomalaisen maksuhäiriöistä ja miten asiat tulisi mioelestäni ratkaista seuraavassa oikeistohallituksessa. Siinä samassa, joka joutuu tekemään poikkeuksellisen rajuja toimia vasemmistohallituksen jälkien korjaamisessa.

Kuuntele ja tilaa Juttukulma-podcastit alla olevista linkeistä.

YouTube
Spotify
Soundcloud

Suomeen tarvitaan sylttytehdaslaki – ryhtiliike veroeurojen käyttöön

Olemme viime viikkoina saaneet lukea ahkerien suomalaisten työllään ansaitsemien verorahojen räikeistä väärinkäytöksistä, joiden paljastumisessa medialla on ollut erityisen merkittävä rooli. Tämä rooli vallan vahtikoirana toki kuuluu medialle ja tutkiville journalisteille, mutta yksin niiden niskoille sitä ei pitäisi sälyttää. Siihen tarkoitukseen on aiemmin perustettu valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, joka on nyt – uskomatonta kyllä – tämän kohun keskiössä johtajansa peräti 60 000 euron epäiltyjen väärinkäytösten takia. Veronmaksajien rahoilla oli ostettu muun muassa stailausta, sokerointia ja kampaamopalveluja.

Kohun myötä on paljastunut, että väärinkäytöisistä epäilty johtaja on tehnyt töitä, että valtiontalouden tarkastusvirasto vähentäisi ydintehtäväänsä, eli tarkastuksia. Lisäksi vähentyneiden tarkastusten raportteja on peukaloitu ja totuutta vääristelty. Ei liene perusteetonta olettaa, että sormien läpi on mennyt miljoonien eurojen väärinkäytöksiä eri tahoilla. Suomen Kuvalehden mukaan yksin Business Finlandin jenkkiyhtiön naishenkilö kadotti noin neljä miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa dollaria), jotka hän käytti muun muassa perheensä 100 000 euron luksuslomaan Pariisissa ja Monacossa. Haluatko sinä, että sinun veroeurojasi käytetään näin?

En minäkään.

Entä kuvitteleeko joku, että nyt paljastuneet olisivat vain yksittäistapauksia?

Tuskin kukaan.

Toivon olevani väärässä, mutta en voi välttyä ajatukselta, että suomalaiseen julkiseen sektoriin on mahdollisesti päässyt pesiytymään ripaus väärinkäytösten kulttuuria. Koska tällainen mahdollisuus on tuoreiden paljastusten myötä olemassa ja kyse on paitsi tärkeästä periaatteesta myös suurista rahoista, tulee asia selvittää perinpohjin koko julkisessa sektorissa sairaanhoitopiirejä ja virastoja myöden. Suoraselkäisten poliitikoiden tulee nyt kääriä hihat, sillä hyssyttelyn ja peittelyn aika on ohi. Jokainen journalistien paljastama väärinkäytös on virhepiste omalle valvonnalle.

Ensimmäisenä tulee perata pohjia myöden nyt esiin tulleiden laitosten toiminta ja sen jälkeen siirtyä seuraaviin. Tätä massiivista selvitystyötä olisi mahdollista nopeuttaa melko yksinkertaisella tavalla, joka tuli mieleeni Tere Sammallahden ihmeteltyä Twitterissä miksei meillä ole whistle blower -lakeja. Sammallahti osui napakymppiin. Miksei?

Suomeen tarvitaan nyt sylttytehdaslaki, jolla helpotetaan verovarojen väärinkäytön paljastamista organisaation sisältä käsin. Ajatuksena on, että ilmiantaja selviää pienemmällä rangaistuksella tai jopa kokonaan ilman rangaistusta, vaikka olisi ollut tapahtumissa osallisena. Vertailukohtaa voidaan hakea kilpailulain 14 §:stä, jossa kartellin paljastaja selviää jopa kokonaan ilman seuraamusmaksua. Tätä samaa perusperiaatta voitaisiin nähdäkseni soveltaa sylttytehdaslaissa. Tällainen lakiin kirjattu väline helpottaisi jo tehtyjen väärinkäytösten paljastumista ja ennen kaikkea ennaltaehkäisisi tulevia väärinkäytöksiä.

Kilpailulaki 14 § 1 momentti Elinkeinonharjoittajalle ei määrätä seuraamusmaksua, jos tällaiseen kilpailunrajoitukseen osallinen elinkeinonharjoittaja toimittaa yrityslausunnon sekä tietoja ja todisteita, joiden perusteella Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi toimittaa 35 tai 36 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen.

Oikeusprosessin lisäksi on tärkeää suojella väärinkäytösten paljastajaa esimerkiksi henkilöllisyyden paljastumiselta tämän niin halutessa sekä mahdollisilta kostotoimilta esimiesten tai paljastettujen henkilöiden taholta. Vaikka kannatan yrityksissä irtisanomisen helpottamista tärkeänä työllisyystoimena, tulisi julkisella sektorilla estää väärinkäytökset paljastaneeseen kohdistuvat kostotoimet. Kiinni jääneillä voi nimittäin olla motiivi sellaisiin toimiin tavalla tai toisella. Samalla tulee luonnollisesti varmistaa, ettei tätä mahdollisuutta käytetä perättömiin ilmiantoihin.

Suomesta ei pidä tehdä valvontayhteiskuntaa tai uutta Itä-Saksaa, mutta julkisen sektorin rahankäytön nyt paljastuneet härskit väärinkäytökset olisivat voineet paljastua jo aiemmin, jos siihen olisi ollut laissa tällainen instrumentti. Kun valtiontalouden tarkastusvirasto on viime vuosina järjestelmällisesti rampautettu sen oman johtajan toimesta ja lisäksi eduskunnan tarkastusvaliokunta on viitannut kintaalla sille ilmaisulle huolelle, ei verovarojen valvontaa voida sysätä yksistään tutkivien journalistien ja eduskunnan tilintarkastajien harteille. Nyt lakiin tarvitaan tukea valtionhallinnon sisäisille whistle blowereille, jotka voivat säästää meidän veronmaksajien rahoja hyvinkin paljon.

Tarvitaan siis ryhtiliike.

Hoitohenkilöstö tulisi rokottaa nopeutetusti

Erikoissairaanhoidon henkilöstön rokotukset puhuttavat parhaillaan monella taholla, sillä sairaanhoitopiirin valtuutettuna olen saanut asiasta paljon yhteydenottoja henkilöstöltä. Kysyin asiasta edellisessä valtuustossa PSHP:n johtajaylilääkäriltä. Vastaus on nähtävissä oheisella videolla ajassa 26:30. Katso video tästä linkistä.

Olen sairaanhoitopiirin valtuutettuna ollut siinä uskossa, että henkilöstö olisi rokotettu ensimmäisenä, mutta näin ei lopulta ollutkaan. Pidän monestakin syystä ongelmallisena, että sairaalan henkilöstö joutuu nyt odottamaan rokotuksia. Ensinnäkin se on työturvallisuuden kannalta hyvin huolestuttavaa ja toiseksi henkilöstön sairastuessa tilalle on hankala saada sijaisia. Mikäli henkilöstöä ei rokoteta ja siten työturvallisuudesta pidetä huolta, voi se alentaa kynnystä työpaikan ja jopa ammatin vaihtamiseen.

Mielestäni hoitohenkilöstön rokottamisen prioriteetia pitäisi nostaa nykyisestä, tehtiin se sitten sairaanhoitopiirin sisäisenä priorisointina tai vaatimalla Pirkanmaalle lisää rokotteita. En ole virologi, mutta sairaalan henkilöstön terveys on nähdäkseni kaikkien kansalaisten etu. Hoitohenkilöstömme on tehnyt jo yli vuoden ajan työtä äärirajoilla ja venyminen on ollut jotain sellaista mitä ei ole Suomessa rauhan aikana koskaan aiemmin nähty. Siitä jokaiselle valtava hatunnosto. Myös kriisin keskellä työnantajan tehtävä on pyrkiä varmistamaan henkilöstön turvallinen työskentely, jos rokotuksen saaminen on suinkin mahdollista.

Ryhmäpuheenvuoro määrärahaylityksistä valtuustossa 24.3.2021

Kokoomusryhmä kiittää viranhaltijoita asian seikkaperäisestä ja jopa yksittäisiin laskuihin menneestä selvityksestä. Kunnan talousasioiden merkitystä korostaa, että tätä samaa asiaa käsiteltiin jo edellisessä valtuuston kokouksessa. Silloin valtuutettu Blomqvist totesi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa, että lisämäärärahan pyytäminen oli tässä tapauksessa merkki puutteista kunnan talousprosessissa ja talouden ennustamisessa.

Näihin ilmenneisiin puutteisiin tulee myös reagoida. Sittemmin sekä lautakunnalle että valtuustolle onkin esitetty monia merkittäviä toimenpiteitä, joilla näitä prosesseja tullaan jatkossa parantamaan ja vastaavien virheiden syntymistä ehkäisemään. Nämä toimet eivät kuitenkaan saa jäädä pelkkien juhlapuheiden asteelle, vaan ne tulee viedä nopeasti käytäntöön.

”Ostolaskujen julkistaminen oli merkittävä askel julkisen sektorin talouden läpinäkyvyyden parantamiseksi.”

Kokoomusryhmä on ajanut koko valtuustokauden ajan kunnan ostolaskujen julkistamista, ja tämä hanke oli myös yksi Sarastia-yhteistyön perusteista. Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, että tässä yhteistyössä on vielä hiomisen varaa. Viime viikolla ostolaskujen julkistaminen saatiin kuitenkin viimein toteutettua, mikä oli merkittävä askel julkisen sektorin talouden läpinäkyvyyden parantamiseksi.

Verot ovat kuntalaisten jo kertaalleen ansaitsemia rahoja, ja kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo hyvällä sitä, että kuntalaiset pääsevät jatkossa tarkastelemaan mihin heidän maksamiaan verorahoja kunnassa käytetään. Talouden läpinäkyvyys on omiaan tuomaan tarkkuutta rahankäyttöön oli kyse sitten kunnan pienistä tai suurista hankinnoista.

”Talousosaamista tulee kehittää ja tukea.”

Kuntalaisten verorahoja tulee käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti siten, että kuntalaiset saavat vastineeksi selkeää lisäarvoa esimerkiksi laadukkaampien peruspalvelujen tai kunnan kehittymisen muodossa. Mittaluokan huomioiminen on tärkeää, sillä keskustelua on perinteisesti syntynyt sitä enemmän mitä pienemmistä ja helpommin ymmärrettävistä investoinneista on ollut kyse.

Samaan aikaan toisaalla on voitu hyväksyä satojen tuhansien ylitykset nuijan kopautuksella. Tähän seikkaan meidän jokaisen valtuutetun tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Talouden seurantaa on tällä valtuustokaudella kehitetty, mutta tämä tapaus osoittaa, että työtä riittää vielä. Talousosaamista tulee kehittää ja tukea niin viranhaltijoilla kuin kaikissa lautakunnissakin.

”Keskustelu tulee johtamaan konkreettisin parannuksiin talousprosessissa kaikilla palvelualueilla.”

Me kokoomusryhmässä uskomme, että tähän määrärahaylitykseen liittyvä pitkä ja monipolvinen keskustelu tulee johtamaan konkreettisin parannuksiin talousprosessissa kaikilla palvelualueilla, ja että lautakunnissa talouteen kiinnitetään jatkossa erityisen tarkkaa huomiota. Arvostamme, että asiaa käsiteltiin myös asianomaisessa lautakunnassa siten kuin helmikuun valtuustossa esitimme. Myös yhdyskuntalautakunta on ollut tyytyväinen lautakunnalle esitetyistä muutoksista hankkeiden talouden seurantaan.

Nyt nähtyjä virheitä ei olisi pitänyt päästä tapahtumaan ja niiden tapahtuessa asiaan olisi tullut kyetä reagoimaan välittömästi. Siinä ei nyt onnistuttu. Ostamisen osaamiseen ja töiden valvomiseen tulee niin ikään kiinnittää kunnan sisällä jatkossa erityistä huomiota. Nyt meidän jokaisen tulee varmistaa, ettei vastaavaa enää tapahdu. Siinä varmasti myös onnistutaan tulevien kehitysaskelten myötä, kun talouden ennustamista, seurantaa ja ohjausta parannetaan.

Eurooppalaiset juomatavat kunniaan kotona – demonisointi johtaa ongelmiin

Väitöskirjatutkija Arttu Salo kertoo Yleisradiolle, että perheenisän tulisi juoda alkoholia ”siellä missä lapset eivät ole läsnä”. Olen hänen kanssaan vahvasti eri mieltä ja pidän tutkijan esittämää tapaa jopa vahingollisena lapsen kehitykselle ja tulevaisuudelle. On päivänselvää, että alkoholin demonisointi ja kielletyn hedelmän status ovat lisänneet Suomessa alkoholin kulutusta ja humalahakuisuutta. Vilkaisu kieltolain tapahtumiin ja arvioituihin kulutustilastoihin osoittaa sen hyvin. Mitä arkisempi osa aikuisten elämää alkoholin maltillinen käyttö on, sitä vähemmän se lapsia teini-ikäisenä kiehtoo.

Minun lapsuudessani aikuiset nauttivat alkoholia lasten läsnäollessa ja kohtuudella, ja olen itse noudattanut aivan samoja periaatteita. Meillä kotona aikuiset juovat ajoittain viiniä illallisen yhteydessä sekä oluen tai siiderin saunajuomana avoimesti lasten läsnäollessa ja juomista myös keskustellaan lasten kanssa. Se on myös osa tapakasvatusta, sillä aikuisena hyvän illallisen yhteyteen kuuluu joskus lasi tai pari viiniä. Tiukkaa viinaa meillä ei nautita lainkaan, vaikka laadukas gin & tonic Napuesta tai Artic Bluesta voisikin olla ajoittain paikallaan.

Haluan opettaa lapsilleni terveen eurooppalaisen suhtautumisen alkoholijuomiin, enkä piilotella takapihan puskissa taskulämpimän Liebfraumilchin kanssa. Olennaista on, että alkoholia nautitaan maltillisesti ja ilman humalahakuisuutta. Juhlapäivinä lapsille ostetaan esimerkiksi Pommacia, jolla he voivat nostaa maljat yhdessä aikuisten kanssa. Toki silloinkaan ei tyhjennetä koko limsapulloa kerralla, vaan sitäkin juhlajuomaa nautitaan kohtuudella. Maljan nostaminen ja maljapuheet ovat tärkeä osa eurooppalaista tapakasvatusta, ja nekin on hyvä oppia jo lapsena.

Viini on elintarvike muiden joukossa

Sipilän hallituskaudella saatiin vuoden 2017 lopussa maaliin merkittävä alkoholilain uudistus, kun THL:n, STM:n ja vihervasemmiston disinformaatiokampanjasta huolimatta nelosolut ja lonkero saatiin viimein kauppojen hyllyille eduskunnan äänestettyä asiasta lukemin 98-94. Aikaisempaa vahvempien juomien saatavuuden kasvu 350 myymälästä 5 500 myymälään johti kulutuksen laskuun, täsmälleen kuten ennen lakimuutosta blogissani syksyllä 2017 ennustin. Sääntelyn vähentäminen oli siis terveysteko ja samalla mantralle saatavuuden ja kulutuksen yhteydestä saatiin vetää punainen ruksi päälle.

Seuraava oikeistohallitus tulee jatkamaan hyvää työtä, joka Sipilän hallitukselta jäi vielä hieman kesken. Mikäli minusta on kiinni, tulee seuraava hallitus saamaan pöydälleen uudistuksen seuraavan askeleen, jossa viinit tulevat ruokakauppojen hyllyille, ravintoloille sallitaan viinien ulosmyynti ja myös kotimainen etämyynti postitse sallitaan. Tällä hetkellä on taloudellisesti järkevää ja laillista tilata alkoholijuomia muualta Euroopasta suoraan kotiovelle, mutta Suomessa sijaitsevalta yritykseltä tuollaista tilausta ei voi tehdä. Tämä vakava epäsuhta täytyy korjata.

Suomalaisten sivistyneiden juomatapojen kehitys on nähtävissä käytännössä jo nyt esimerkiksi ravintoloissa, joissa nuoret aikuiset ostavat mieluummin yhdessä kalliin pullon samppanjaa kuin vetävät koko rahalla päänsä täyteen halvinta tiukkaa viinaa. Suomessa erityisesti nuoret ovatkin ottaneet viime vuosina merkittäviä askeleita eurooppalaisen juomakulttuurin suuntaan, sillä kännissä toikkarointi ei ole enää cool. Tätä kehitystä on ollut ilo seurata. Nyt meidän tulee varmistaa, että sama linja jatkuu. Siihen päästään lopettamalla kieltolain ajoilta periytyvä holhous ja alkoholijuomien jatkuva demonisointi. Kielletyn hedelmän statuksesta tulee päästä eroon ja ottaa askel kohti eurooppalaista juomakultturia.

Hyvä juoma, parempi mieli.

Lempäälä kehittää 50 kilometrin Birgitan polkua – upea retkeilyreitti lähelläsi

Lempäälän tunnetuimpiin luontomatkailun kohteisiin lukeutuva Birgitan polku kokee lähiaikoina kasvojenkohotuksen, kun kunnassa kiertävää 50 kilometrin upeaa retkeilyreittiä kehitetään merkittävästi. Birgitan polkun perusparannukseen tähtäävä hanke käynnistettiin taannoin, ja nyt siihen ollaan investoimassa peräti 200 000 euroa. Tällä viikolla selvisi, että ELY-keskus on myöntänyt Birgitan polun kunnostamiseen ja kehittämiseen 103 400 euron avustuksen.

Esittelyssä Kirskaanniemi

Kunnan ja ELY-keskuksen panostus monille pirkanmaalaisille tärkeään retkikohteeseen on merkittävä, mutta hyvin perusteltu. Koronakriisi on lisännyt merkittävästi suomalaisten kotimaan matkailua ja luontoliikuntaa, ja siten myös Birgitan polkun suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Reitiltä löytyy monia upeita taukopaikkoja, joiden kapasiteetti on kuitenkin ajoittain jäänyt pieneksi. Kehityshankkeen myötä näitäkin alueita voidaan kehittää entisestään. Tutustu Birgitan polkun Ammejärveen ja Kirskaanniemeen oheisista videoista.

Esittelyssä Ammejärvi

Viime vuosituhannen lopussa rakennettu Birgitan polku on reilussa kahdessa vuosikymmenessä kulunut ja vaatii kunnostusta. Työ alkoi jo viime vuoden 2020 puolella, kun marraskuussa Kirskaanniemen reittiä kunnostettiin. Jatkossa on tarkoituksena uusia muun muassa opasteita ja rakenteita, kuten reittipohjia ja päivittää osa kohteista esteettömiksi. Viime aikoina on käyty kovasti keskustelua mahdollisen tulevan Puskiaisten oikaisun moottoritien vaikutuksesta Birgitan polkuun, mutta huoli on turha. Upea retkeilyreitti tulee jatkossakin olemaan lähellä niin Sääksjärvellä kuin muuallakin.

JockaTV: Järvisydämen yrittäjä Markus Heiskanen haastattelussa

Olen aina pyrkinyt tutustumaan poikkeuksellisen rohkeisiin ja innovatiivisiin yrittäjiin, jotka eivät halua asettua muiden määrittelemään muottiin ja uskaltavat toteuttaa unelmiaan usein valtaviakin taloudellisia riskejä kaihtamatta. Eräs heistä on Hotel & Spa Resort Järvisydämen primus motor Markus Heiskanen. Katso video alta.

Kävin tapaamansa lukuisia kertoja palkittua Heiskasta nyt toistamiseen. Edellinen vierailu tapahtui vuonna 2015, kun järvikylpylä oli vielä rakenteilla. Yrittäjän visio alkoi kuitenkin jo silloin näkyä selvästi, eikä sen toteuttamisessa haluttu nähdä rajoitteita. Matkan varrella oli esteitä, mutta kylpylä valmistui vuonna 2017. Sittemmin Järvisydämestä on kasvanut ikonisen aseman saanut lomakohde, jossa missit ja julkkikset viihtyvät ja josta he somettavat peukalot hellänä. Syystäkin.

Oheisella videolla tutustutaan Järvisydämeen ja kuullaan yrittäjän mietteitä tähän mennessä toteutuneista hankkeista. Tällaista luovaa hulluutta sen positiivisessa mielessä harvoin näkee yhdistettynä suureen yrittäjäriskiin. On upeaa nähdä, että erittäin kova työ ja valtava riskinotto näyttää tuottavan tulosta. Vahva suositus Järvisydämelle, jonka asema kotimaan matkailukohteena tulee jatkossa vain kasvamaan, kun uudet suunnitelmat saadaan maaliin. Valtava hatunnosto Heiskaselle ja hänen koko tiimilleen Järvisydämeen.

Siellä on ihmisen hyvä olla.

Sääksjärven lähijuna-asema riippuu Puskiaisten oikaisusta

Puskiaisten oikaisu puhuttaa edelleen kovasti, ja olen yllättäen huomannut, että keskustelussa on välillä turvauduttu myös totuutta vieroksuviin lausumiin. Näin kävi Teemu Hiltusen kirjoituksessa (LVS 10.2.), jossa hän kirjoitti minun todenneen (AL 14.1.) Sääksjärven jäävän ilman meluesteitä, mikäli Puskiaisten oikaisu ei toteutuisi. Tämä ei pidä paikkaansa, ja Hiltunen itsekin kumosi väitteensä jo samassa kirjoituksessaan. Vuosien neuvottelujen jälkeen meluesteet on nimittäin luvattu toteuttaa tielinjauksen kaikissa vaihtoehdoissa. Lämmin kiitos siitä jokaiselle asiaan vaikuttaneelle.

Puskiaisten oikaisu ja Kehä II.

Lue myös: Sääksjärven moottoritien meluesteistä (19.12.2017)

Puskiaisten oikaisu, Sääksjärven osayleiskaava ja lähijuna-asema ovat samaa kokonaisuutta. Mikäli Puskiaisten oikaisu ei toteutuisi, siihen perustuva osayleiskaava ei toteutuisi. Ja mikäli osayleiskaavan mukanaan tuoma asukasmäärän kasvu ei toteutuisi, siihen perustuva Sääksjärven lähijuna-asemakaan ei toteutuisi. Silloin saisimme tyytyä aseman sijaan pelkkään seisakkeeseen. Lempäälän kehitys ottaisi valtavan askeleen taaksepäin, jos uudet asuinalueet, yritysalueet ja työpaikat sekä niiden tuomat verotulot pyyhittäisiin kerralla kartalta. Kuntalaisten hyvinvointi kun maksetaan verotuloilla.

Lue myös: Puskiaisten oikaisulla ja lähijunilla eri tarkoitus (18.1.2021)

Luonto on Lempäälässä aina lähellä. Kunnassa on panostettu luontoon ja ulkoilureitteihin, ja panostetaan jatkossakin. Birgitan polku säilyy kuntalaisten ulkoilureittinä myös tulevaisuudessa, joten voimme myös oikaisun jälkeen käydä retkeilemässä vaikkapa Ammejärvellä. Puskiaisten oikaisun vaikutus Lempäälän kehitykseen on ratkaiseva, mutta valtion hankkeena siitä päätetään kuitenkin aivan muualla kuin kunnanvaltuustossa. Kunnan omien päättäjien tulisi keskittää nyt voimavarojaan kuntalaisten kotien puolustamiseen ja varmistaa, että valtion lupaamat meluesteet rakennetaan toisin kuin nykyistä moottoritietä rakennettaessa. Mielestäni valtuutettujen tärkein tehtävä on varmistaa kuntalaisten hyvinvointi ja kunnan kehittyminen. Puskiaisten oikaisu on Lempäälän ja lempääläisten etu.

Jocka Träskbäck
yrittäjä ja kunnanvaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 19.2.2021.

PS: Vielä pari sanaa ilmastoteosta. Kirjoitin aiemmin, että Puskiaisten oikaisu on ilmastoteko. Tarkastellaan asiaa lukujen valossa. Moottoritien oikaisu lyhentää matkaa viisi kilometriä ja ELY-keskuksen arvion mukaan vuonna 2030 oikaisua kulkee 28 000 autoa päivässä. Ajokilometrejä säästyy siten 51 miljoonaa vuodessa. Hallituksen tavoitteleman päästötavoitteen 95 g/km mukaan oikaisu vähentäisi päästöjä vähintään 4 800 tonnia vuodessa. Tielinjauksen alta kaadetaan puita arviolta 100 hehtaaria, joka sitoo CO2-päästöjä vuodessa 500-700 tonnia. Valmistumisensa jälkeen oikaisu vähentää siis vuosittain yli 4 000 tonnia CO2-päästöjä, joten se on ilmastoteko. Samalla tulee huomata, että alueen puusto on ainakin Lempäälän puolella pääosin talousmetsää, joten metsiä hakataan joka tapauksessa – tuli oikaisua tai ei.

Tuetaan yhdessä paikallisia yrittäjiä

Koronakriisin alkamisesta tulee kuluneeksi vuosi, ja alkaneena vuonna saamme toivottavasti jättää kriisille viimein hyvästit. Olemme joutuneet kokemaan poikkeuksellisen kovia aikoja, sillä esimerkiksi yksinäisyys ja työttömyys ovat lisänneet yhteiskunnan pahoinvointia. 1990-luvun laman tapaan kriisi on iskenyt erityisen rajusti yrittäjiin, joiden tuotteiden ja palvelujen kysyntä on romahtanut. Suuri määrä yrittäjiä on ahdingossa, jossa vaakalaudalla ovat oma ja perheen tulevaisuus sekä monissa tapauksissa myös perheen koti.

Me voimme yhdessä vaikuttaa siihen miten paikalliset yrittäjät pääsevät taas jaloilleen. Voimme tehdä sen tukemalla oman alueemme yrityksiä, oli kyseessä sitten ravintola, urheiluliike tai fysioterapeutti. Kenkäkauppa, parturi tai suutari. Ostopäätöksiä tehdään kriisin keskellä tavallista vähemmän, mutta voimme kohdistaa ne ketjujen sijaan paikallisiin toimijoihin. Siten käyttämämme raha pysyy omalla alueella ja tuottaa siellä hyvinvointia.

Kriisistä yli pääseminen riippuu ennen kaikkea rokotusten nopeudesta, mutta siltä osin tilannekuva ei vaikuta rohkaisevalta. Viimekeväisen maskisekoilun tavoin Marin hallitus heräsi myös rokotuksiin auttamattomasti liian myöhään, joten suomalaisten rokottaminen kesään mennessä on jäämässä haaveeksi. Monet maat tekivät yhteisen EU-rokotetilauksen lisäksi myös omia tilauksia, mutta Suomi ei, koska se olisi ollut liian työlästä (IL 2.12.). Rokotteiden puutteeseen emme voi vaikuttaa, mutta paikallisten yrittäjien tulevaisuuteen sitäkin paremmin.

Ostamalla paikalliselta luomme omalle alueelle työtä ja työpaikkoja sekä verotuloja, joita ilman yhteiskunnan hyvinvointia ei voida ylläpitää. Kakku täytyy nimittäin leipoa ennen sen jakamista, ja tuon kakun leipomisessa yrittäjät tarvitsevat meitä jokaista. On kaikkien etu, että paikallinen yritystoiminta pysyy elinvoimaisena kriisin yli ja voi tarjoata meille tulevinakin vuosina palvelujaan.

Kuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja jälleen kerran on ollut hienoa nähdä miten ehdokkaat puoluekantaan katsomatta liputtavat yrittäjien puolesta. Monet heistä tosin laskevat yrittäjälipun jo vaalipäivänä nostaakseen sen esiin taas seuraavien vaalien alla. Yrittäjät ovat suomalaisen hyvinvoinnin selkäranka, ja he tarvitsevat puolestapuhujia myös vaalien välillä. Se kannattaa pitää mielessä vaaliuurnilla.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, kunnanvaltuutettu (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 17.2.2021.

Veikkauksen monopoli saattohoidossa – oikeudelliset perusteet eivät täyty

Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitteli tänään Veikkauksen selvityksensä loppuraportin. Se vahvistaa, että Veikkaus ei ole ehkäissyt monopolin edellyttämällä tavalla peliongelmia eikä Veikkaus siten ole täyttänyt kansalliselle monopolille asetettuja oikeudellisia edellytyksiä. Tilanteen korjaamiseksi virasto esitteli mielestäni päälleliimattuja keinoja, kuten ”rahapelipoliittisen ohjausjärjestelmän rakentamista sykliseksi, jolloin eri toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja tehokkaita keinoja etsitään aktiivisesti kokeillen”. Käytännössä ei siis tehdä mitään.

Lue myös: Veikkauksen monopolin purkamisella positiivisia vaikutuksia (12.8.2019)

Olin paikalla lehdistötilaisuudessa, jossa virasto esitteli synkkiä graafeja suomalaisten ongelmapelaamisesta, mutta peliongelmien ehkäisemiseen ei esitetty yhtään tehokasta ratkaisua, vaan samaan pään silittämistä kuin aiemminkin. Suomessa suuri joukko pelaajia tuhlaa rahojaan jopa tuhansia euroja kuukaudessa (esimerkissä 6 000 euroa/hlö/kk) yhteen ja samaan peliin, ei kyse ole enää viihdepelaamisesta. Suomessa on yksi maailman tiukimpia pelimonopoleja, mutta silti meillä hävitään neljänneksi eniten rahaa per koko maailmassa. Veikkauksen monopolin voidaan siis perustellusti todeta epäonnistuneen rajusti päätehtävässään.

Lue myös: Veikkauksen monopoli aikansa elänyt (26.10.2019)

Nyt ongelmapelaajille kaavaillaan lähetettäväksi viestiä pelaamisensa määrästä, mutta ei mitään sen konkreettisempaa. Mitä luulet, lopettaako sähköposti tai tekstiviesti peliriippuvaisen ihmisen ongelmakierteen? Niinpä. Tehokkain keino vähentää ongelmapelaamista olisi siirtyä Ruotsin mallin mukaisesti tiukkaan lisenssijärjestelmään, jossa peliongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti ja tuotot saadaan valtion budjettiin myös ulkomaisilta yhtiöiltä. Kysyin itse lehdistötilaisuudessa onko virasto arvioinut lisenssijärjestelmään siirtymisen vaikutuksia Ruotsin mallin mukaisesti. Tässä saamani vastaus.

”Nyt halutaan ottaa yksi askel kerrallaan ja ikään kuin ensimmäinen askel viraston mukaan on, että tämä nykyinen järjestelmä täytyy saada ensin kuntoon ja toimimaan. Katsotaan ensin ne opit ja kokemukset, joita saadaan hyvin toimivasta monopolijärjestelmästä. Vasta sen jälkeen on järkevää ruveta miettimään jatkotoimenpiteitä. Katsotaan rauhallisesti, että mihin nämä toimenpiteet ensin johtavat.”

Suomessa ei siis haluta jatkossakaan ehkäistä peliongelmia tehokkaasti, koska Veikkaus haluaa pitää monopolinsa peliongelmaisten suomalaisten kustannuksella. Myös jatkossa mummot saavat siis vapaasti pelata eläkkeensä ja nuoret miehet pikavippivelkansa Veikkauksen pelikoneisiin. Itse näen, että monopolin lakkauttaminen ja lisenssijärjestelmään siirtyminen olisi tässä tilanteessa ainoa aidosti tehokas keino rajoittaa ongelmia. Silloin ulkomaiset peliyhtiöt saataisiin tiukan sääntelyn piiriin ja niiden pelituotoista saataisiin osuus jaettavaksi suomalaisille yhteisöille toisin kuin nyt. Ja ennen kaikkea silloin Veikkaus voisi tarjota pelejään myös kansainvälisille markkinoille.

Aamulehti 26.10.2019