VPK-toiminta on tehokasta ja taloudellista

Suomen ensimmäinen palokunta perustettiin Turkuun jo vuonna 1838. Tuolloin kyseessä oli VPK, eli vapaaehtoinen palokunta. 186 vuotta myöhemmin sopimuspalokunnat hoitavat tehtäviä peräti 90 prosentissa Suomen pinta-alasta ja ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä. Aktiivisten VPK-harrastajien merkitys suomalaisten arjen turvallisuudelle on siten kiistaton.

Sote-uudistuksessa mediahuomio on kohdistunut pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta pelastustoimi on merkittävä osa uudistusta. Hallinnon lisäämiseen keskittynyt uudistus johti nopeasti talouskriisiin, jonka säästötoimia pyritään parhaillaan osoittamaan muualle kuin potilastyöhön. Rahojen loputtua myös pelastustoimi on nyt vaarassa joutua säästöjen kohteeksi, mutta sillä olisi kauaskantoisia seurauksia.

Taannoin uutisoitiin miten Vuoden kylänä palkitun Kalajoen Raution kylän sopimuspalokunta esitettiin lakkautettavaksi osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen säästöjä. Paikalliset VPK-harrastajat olivat tämän jälkeen valmiita luopumaan yhdistystuista ja tekemään kaksi vuotta töitä euron tuntipalkalla yhteisen turvallisuuden eteen. Lisäksi paikalliset yritykset olivat valmiita maksamaan paloaseman vuokria.

Ehdotus osoittaa miten tärkeänä koko yhteisö näkee paikallisen sopimuspalokunnan roolin arjen turvaajana. Tämä tulee ymmärtää myös hyvinvointialueiden päätöksissä säästöpaineiden keskellä, kun eurot täytyy käyttää nykyistä tehokkaammin. Historia ei ole aina tae tulevasta, mutta taloudellisesti tehokas toiminta nyt on yleensä taloudellisesti tehokasta jatkossakin.

Toimin taannoin puheenjohtajana Pirkanmaan hyvinvointialueen työryhmässä, joka selvitti pelastustoimen henkilöstötilannetta. Tilanne on huolestuttava, ja juuri sopimuspalokuntien merkitys korostui taloudellisesti tehokkaana ratkaisuna. Harrastustoiminnalla on kuitenkin haasteita jo ilman säästötoimiakin, sillä ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta kisailevat nykyisin perheiden lisäksi monet muutkin harrastukset. Tästäkin syystä palokuntien harrastajamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa ja varsinkin arkipäivisin päivystyksiä on ollut paikoin vaikea hoitaa.

Sopimuspalokuntien korvaaminen vakinaisilla palokunnilla olisi omiaan lisäämään pelastustoimen kustannuksia, joten hyvinvointialueiden sinänsä välttämättömissä säästötoimissa tulisi keskittyä sopimuspalokuntien toiminnan kehittämiseen ja elinvoiman varmistamiseen. Silloin meillä on jatkossakin aktiivisia ja asiantuntevia harrastajia turvaamassa jokaisen suomalaisen arkea taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Koskaan ei nimittäin tiedä koska pelastajien tarve tulee omalle kohdalle.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 15.1.2024.

Puopolon vieraana – YEL-pommi laukesi yrittäjien syliin

JULKAISTU 11.9.2023 Yrittäjien eläkelaki YEL on – aivan kuten vuosi sitten ennustin – nyt johtanut siihen, että lukemattomat yrittäjät ovat saaneet mielivaltaisia ja perusteettomia eläkemaksuja. Merkittävässä osassa eläkeyhtiöiden laskelmia työtulon perusteeksi on nimittäin laskettu yrityksen tai jopa usean eri yrityksen liikevaihdot, joiden perusteella ei luonnollisestikaan voida mitenkään arvioida yrittäjän omaa todellista työpanosta.

Silloin kun yrityksen liikevaihto sekoitetaan yrittäjän työpanokseen, ovat laskuvirheet jo perustavaa laatua. Silti eläkeyhtiöt eivät ole suostuneet korjaamaan ilmiselviä virheitään ja YEL-maksut ovat yrittäjälle henkilökohtaisesti ulosottokelpoisia. Ongelma on siis vakava ja se on ajanut yrittäjiä perusteettomasti taloudelliseen ahdinkoon ja jopa lopettamaan yrittäjäuransa. Jostain syystä eduskunnassa YEL-kriisi ei ole aiheuttanut vielä minkäänlaisia reaktioita, mikä on nähdäkseni osoitus siitä, että eduskunnassa on liian vähän yrittäjätaustaisia päättäjiä.

Olin tänään keskustelemassa asiasta Ivan Puopolon suositussa podcastissa, jonka voit katsoa upotettuna alta tai tästä linkistä. YEL-asiakokonaisuus on hieman hankalasti ymmärrettävä varsinkin niille, jotka eivät ole yrittäjiä. Pyrimme Puopolon kanssa avaamaan asiaa ymmärrettävään muotoon siten, että muutkin kuin yrittäjät ymmärtävät mistä on kyse. Katso video tästä:

Viime vuonna kiteytin ongelman niin, että kenenkään ei pitäisi joutua maksamaan eläkemaksua fiktiivisten laskelmien perusteella. Nyt on kuitenkin käynyt täsmälleen kuten ennustin, ja se on johtanut yrittäjyyden kannustimien merkittävään heikkenemiseen. Suomessa uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joten yhteiskunnalla ei ole varaa heikentää tällä tavalla hyvinvoinnin selkärankaa.

Kävin nyt keskustelemassa asiasta ja sen ratkaisuista myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen kanssa. Tavoitteeni on saada Suomen Yrittäjät ymmärtämään tilanteen vakavuuden ja että yrittäjien edunvalvojan tulisi pikaisesti herätä pitämään yrittäjien puolta eläkeyhtiöiden perusteettomia laskelmia vastaan. Uskon tapaamisen pohjalta, että yhteistyössä tähän asiaan tullaan vielä löytämään ratkaisuja. Nyt niillä alkaa kuitenkin olla kiire.

Turun Sanomat 3.8.2022

Aamulehti 30.8.2023