Julkaistu

Tuetaan ahkeruutta – opintotuen tulorajat poistettava

Opiskelijoiden tulee voida itse vaikuttaa omaan elintasoonsa nykyistä paremmin, joten opintotuen tulorajat täytyy poistaa kokonaan. Nykyiset tulorajat rankaisevat työssäkäyviä opiskelijoita ahkeruudesta.

Yhteiskunnan pitäisi päinvastoin mahdollistaa se, että opiskelijat pääsevät hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana. Se on useimmille opiskelijoille paitsi taloudellisesti välttämätöntä, myös urakehityksen kannalta hyödyllistä. Työnantajat arvostavat työkokemusta ja työelämätaidot on tärkeä oppia jo opiskeluaikana.

Julkaistu

Taloustaitojen opetusta lisättävä kouluissa

Viime vuonna peräti 570 000 suomalaista oli ulosotossa ja lähes 400 000 suomalaisella oli merkintä maksuhäiriöstä. Maksuhäiriöistä 45 prosenttia oli 20-39-vuotiailla. Puutteet taloustaidoissa johtavat usein pikavippikierteisiin sekä ongelmiin puhelinliittymän, luottokortin ja vuokra-asunnon saamisessa. Velkakierre voi johtaa myös syrjäytymiseen. Riittävät taidot oman talouden hallinnassa ehkäisevät tehokkaasti ylivelkaantumista ja muita ikäviä seurauksia.

Oman talouden hallinta on perustaito, jota ei opeteta kouluissa riittävästi. Lisäksi koulujen talousasioiden opetuksessa on jopa opettajakohtaisia eroja. Opettajien talousosaaminen 2019 -kyselyssä 76 prosenttia opettajista katsoi, että taloustaitojen pitäisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla. 94 prosenttia piti taloustaitojen opettamista tärkeänä, mutta vain kolmannes piti koulujen antamia valmiuksia riittävinä. 71 prosenttia opettajista katsoi hallitsevansa riittävät tiedot taloustaitojen opettamiseksi, mutta vain 14 prosenttia katsoi osaamisen perustuvan koulutukseensa. Nuorten talousosaaminen 2018 -kyselyssä 90 prosenttia oppilaista halusi koulujen opettavan taloustaitoja, mutta vain 20 prosenttia piti koulujen tarjoamia valmiuksia riittävinä. Ongelma on siis kiistaton.

Opettajien ja oppilaiden mielestä taloustaitojen opetuksen lisäämiseen on tarve, johon nykyinen opetussuunnitelma ei riittävällä tavalla vastaa. Mahdollisuuksien tasa-arvo edellyttää, että koulut ottavat vahvemman roolin taloustaitojen opetuksessa, koska kotien lähtökohdat siihen aina riitä. Kaikille oppilaille tulee rakentaa talousosaamisen polku, jonka vaikutukset heijastuvat positiivisesti ihmisten arkeen. Jokaisella on oikeus tuntea olevansa merkityksellinen osa yhteiskuntaa. Opettajille tulee tarjota koulutuksen myötä paremmat valmiudet taloustaitojen opettamiseen. Opetussuunnitelman perusteissa oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä on aiemminkin uudistettu vastaamaan muuttuneita tieto- ja taitovaatimuksia. Edellä esitetyt seikat puoltavat tavoitteiden ja sisältöjen uudistamista myös taloustaitojen osalta. Tekemistä vaille valmis, joku sanoisi.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
eduskuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 22.3.2023.

Julkaistu

Pirkan opiston vaalipaneeli 15.3.2023

Pirkan opisto järjesti keskiviikkona 15.3.2023 Lempäälän kirjastossa vaalipaneelin, jossa oli mukana paikallisia ehdokkaita. Keskusteluissa muun muassa talous ja sote, liikenneasiat ja paljon muuta mielenkiintoista. Olin kokoomuksen edustajana paikalla.

Julkaistu

Kilpailuttaminen on veronmaksajien etu

Vuodenvaihteessa aloittaneet hyvinvointialueet käyttävät valtavia rahasummia, joilla on tarkoitus tuottaa suomalaisille sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut. Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue, jonka kokonaismenot ovat tänä vuonna arviota 2,6 miljardia euroa. Summa on noin 5 000 euroa jokaista pirkanmaalaista kohti. Nettoveronmaksajille summa on merkittävästi tätä suurempi. Veronmaksajien omalla työllään ansaitsemaa ja valtiolle verotettua rahaa tulisi käyttää tehokkaasti, jotta sillä saadaan mahdollisimman paljon laadukkaita terveyspalveluita. Nyt näin ei kuitenkaan ole.

Marinin hallituksen kiireessä kyhäämään sote-lainsäädäntöön jäi monia valuvikoja, joita joudutaan korjaamaan vielä pitkään. Eräs valuvioista on johtanut siihen, että hyvinvointialueen tukipalveluita ei kilpailuteta avoimesti, vaan kilpailutusta kierretään ostamalla ennalta määriteltyjen yhtiöiden osakkeita. Omistuksen myötä niistä tulee niin sanottuja inhouse-yhtiöitä, joilta voidaan ostaa palveluita ilman kilpailutusta. Koska todellista kilpailua ei ole, ei näillä yhtiöillä ole myöskään kannustimia käyttää veronmaksajien rahaa tehokkaasti.

Pirkanmaan hyvinvointialue ostaa tänä vuonna palveluita noin tuhannella miljoonalla eurolla. Tästä merkittävä osa jää jatkossa avointen kilpailutusten ulkopuolelle. Tilanne on kriittinen suurelle joukolle yksityisiä yrityksiä ja yrittäjiä, jotka tarjoavat julkiselle sektorille tukipalveluita. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi siivous- ja ruokapalvelut, kuljetus ja logistiikka, työvaate- ja pesulapalvelut sekä tietotekniikka.

Inhouse-yhtiöiden käyttöä perusteltiin alunperin sillä, että ne järjestäisivät avoimet kilpailutukset yksityisen sektorin yrityksille. Tämä tavoite näyttää toistaiseksi jääneen juhlapuheiden asteelle. Seuraavan eduskunnan tuleekin puuttua lainsäädännön tasolla tällaiseen kilpailutusten kiertämiseen. Valtion ei koskaan pidä kilpailla yritysten kanssa, sillä Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjyyttä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 15.3.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Julkaistu

Jocka vieraili Tere Sammallahden Televisiossa – tykitystä taloudesta, työstä ja vasemmiston vaalipopulismista

Tere Sammallahti kutsui minut vierailemaan maineikkaassa Terevisio-podcastissaan. Tällä kertaa keskusteltiin Helsingin Sanomien viallisesta vaalikoneesta, taloudesta, työllisyydestä, koulutusesta ja vasemmiston vaalipopulismista. Puolitoistatuntinen tykitys kannattaa katsoa, jos haluaa tietää mihin suuntaan Suomea tulee jatkossa luotsata kasvun ja hyvinvoinnin saamiseksi.

Työ.
Talous.
Turvallisuus.
Träskbäck.

Julkaistu

Hesarin vaalikoneessa virhe – ideologia ohitti matematiikan?

Vuosi vuodelta useampi suomalainen äänestäjä selvittää vaalikoneiden avulla itselleen sopivimman ehdokkaan. Näillä eri mediatalojen vaalikoneilla onkin nykyisin alati suurempi merkitys demokratian toteutumisessa, koska niiden tuloksilla on aidosti merkitystä äänestäjien valinnoissa. Tästä syystä suomalaisten tulisi voida luottaa vaalikoneiden tuloksiin. Helsingin Sanomien kohdalla näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Olen saanut parin päivän aikana useita huolestuneita yhteydenottoja siitä, että Helsingin Sanomien vaalikone ei ole tarjonnut minua sopivimmaksi ehdokkaaksi, vaikka lähes kaikki ehdokkaan mielipiteet ja vastaukset ovat olleet samat kuin vaalikoneen tehneen äänestäjän. Kun yhä useampi tuttu hämmästeli samaa ilmiötä, päätin ryhtyä selvittämään asiaa ja toden totta havainto pitää kuin pitääkin paikkansa. Hesarin vaalikoneessa on virhe.

Luonnollisesti tiedän mitä olen itse vaalikoneeseen ehdokkaana vastannut, joten ryhdyin kokeilemaan miten Hesarin vaalikone käyttäytyi. Antaessani äänestäjän roolissa vaalikoneeseen kaikissa kysymyksissä samat vastaukset kuin olin ehdokkaana syöttänyt, oli sopivuus ehdokkaaseen täydet 100 prosenttia. Sitten ryhdyin testaamaan konetta siten, että vastasin yhtä vastausta lukuunottamatta kaikissa samoin kuin ehdokkaana. Arvelin, että näin joukosta löytyisi mahdollisesti väärään tulokseen johtava kysymys.

Ja sellainen myös löytyi.

Normaalisti vastausten erotessa ehdokkaan vastauksista vain yhdessä kysymyksessä ja siinäkin vain yhdellä pykälällä, on ehdokkaan sopivuus lopputuloksissa yli 99 prosenttia. Sitten lopulta huomasin, että eräs kysymyksistä muodosti tähän hyvin hämmentävän poikkeuksen. Helsingin Sanomien toimituksellisen linjan tuntien ei ehkä yllättänyt, että tuloksia vääristävä kysymys liittyy sukupuoleen ja kuuluu ”Sukupuolten moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin”.

Ehdokkaana tietoja tähän vaalikoneeseen syöttäessäni vastasin tähän kysymykseen ”Täysin eri mieltä” ja nyt äänestäjänä vastatessani vastasin ”Jokseenkin eri mieltä”. Siis viereisen vaihtoehdon. (Kuva ohessa) Tämän eroavaisuuden olisi tullut pitää minut edelleen kirkkaasti itselleni sopivampana ehdokkaana noin 99 prosentin osumalla, mutta Hesarin vaalikone laski yllättäen sopivuudeksi vain 83 prosenttia. Tämä siitä huolimatta, että kaikki muut vastaukset olivat täysin identtiset. Ohessa myös kuva, josta nähdään minun ja Hesarin mukaan kahden sopivamman ehdokkaan yhteensopivuus sekä Hesarin vaalikoneen antama yleisprosentti. Siitä on matkan varrella kadonnut peräti 17 prosenttiyksikköä.

Ehdokkaana on mahdotonta sanoa onko Hesarin vaalikoneessa tekninen virhe vai pusketaanko siinä Hesarin punavihertävää agendaa, mutta virhe on ilmiselvä. Toivon, että tässä on kyse puhtaasti teknisestä virheestä, jonka Hesarin tiimi korjaa ensi tilassa ja pahoittelee avoimesti virhettään. Selvää on, että millään kriittistä tarkastelua kestävällä argumentilla ei voida perustella sitä, että yksi arvokysymys heilauttaa vaalikoneen kokonaistuloksia peräti 17 prosenttiyksikköä (99,66%->83%). Kuvassa näkyy, että näin kuitenkin parhaillaan tapahtuu.

Sinäkin voit käydä kokeilemassa miten tämä virhe syntyy. Hesarin vaalikone löytyy tästä linkistä ja ehdokkaana syöttämät vastaukseni koneeseen tämän kirjoituksen lopuista. Voit vapaasti vertailla vastauksia kunnes Hesari saa vaalikoneensa virheen korjattua.

PS: Kuvassa listalla näkyvät muut ehdokkaat, Katri Virkkunen, Antti Järvensivu, Jari Kinnunen ja Jussi Haavisto ovat upeita ehdokkaita, joihin kannattaa tutustua. Olemme kaikki siis kokoomuksen ehdokkaita Pirkanmaalta.

Päivitys 20.2.2023 klo 09.20

Helsingin Sanomat vahvisti hetki sitten, että sen vaalikoneessa on tosiaan virhe. Lehden mukaan vaalikoneen koodista löytyi bugi, jonka johdosta yksi arvokysymys laskettiin tuloksiin kahteen kertaan. Toivon todella, että kyse oli vahingosta, sillä muitakin vaihtoehtoja on käynyt mielessä. Joka tapauksessa on hämmästyttävää, että Hesari julkaisi vaalikoneen, jonka toimintaa se ei ollut testannut kunnolla ja joka vääristi antamiaan tuloksia yhden arvokysymyksen pohjalta.

—–

Tässä alla ehdokkaana Hesarin vaalikoneeseen syöttämäni vastaukset. Ensin on kysymyksen järjestysnumero ja sen jälkeen on toisena numerona mainittu vasemmalta lukien se pallukka, jonka olen ehdokkaana koneeseen syöttänyt.

1-4
2-5
—
3-4
4-2
5-1
6-2
—
7-5
8-5
9-5
—
10-4
11-1
—
12-1
13-5
14-1
15-2
—
16-1
17-5
18-1
19-5
20-5
21-4
22-5
23-1 (Tässä on virhe)
24-5
25-4
26-5
27-2
28-5
29-1
30-5

Julkaistu

Kolumni: Kauhea kankkunen ja korjaussarja

Elokuvassa Kauhea kankkunen joukko ystävyksiä irrottelee Las Vegasissa vailla arkirealismin pidäkkeitä. Holtiton juhliminen johtaa todellisuudentajun katoamiseen ja päättömään rahanmenoon. Polttarit päättyvät lopulta kalliiseen sekasortoon. Elokuvan avauskohtaukseen olisi sopinut fläppitaulu, jolle päähenkilö kirjoittaa ohjenuoraksi ”Rahaa on”. Seurue tekee nimittäin tulevaisuusinvestointeja esimerkiksi Black Jack -pelipöydässä. Todennäköisesti ystävykset olivat yhdessä todenneet, että rahaa voi käyttää rajattomasti pysyviin menoihin ja investointeihin.

Elokuvat ovat yleensä fiktiivisiä, mutta tälle jättisuosioon nousseelle Hollywood-hitille löytyy hämmästyttäviä yhtymäkohtia tosielämästä ja vieläpä läheltä suomalaisia. Elokuvissa tarinat päättyvät usein onnellisesti, mutta tosielämässä tilanne on toinen. Velat kun tulevat yleensä maksettavaksi korkojen kera. Katteettomat juhlapuheet pysyvistä miinus- tai nollakoroista kuuluvat vain sketsisarjoihin. Täällä tosielämän puolella neljän vuoden juhliminen alkaa olla nyt loppusuoralla, mutta kauhea kankkunen alkoi jo ennen juhlien päättymistä. Kyse ei nimittäin ole keksitystä tarinasta, vaikka sen juonenkäänteet ovatkin kuin komediasta. Ei ihme, että Pahkasika-lehti jouduttiin lopettamaan, koska sen oli mahdotonta kilpailla tosielämän kanssa.

Tosielämässä tarina ei pääty lopputeksteihin. Sen sijaan vastuullisten buumereiden täytyy kääriä hihat ja ryhtyä korjaamaan holtittoman juhlimisen seurauksia. Vastuunkantajien täytyy yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on. Kulutusjuhlasta nauttivat ystävykset haluaisivat ymmärrettävästi jatkaa somehuuruista rientoaan, mutta jokainen päivä on yhteiskunnalle liikaa. Käsistä lähtenyt juhliminen voi joskus johtaa nestemäiseen korjaussarjaan, mutta sellaisen sijaan nyt tarvitaan talouden ja terveyspalveluiden korjaussarjaa. Sellaista, joilla saadaan talous tasapainoon ja terveyspalvelut kuntoon. Urakka kestää vuosia, eikä se tule olemaan kaunista. Vastuullista kyllä, mutta ei kaunista. Kesärannan bileet ovat ohi ja nyt on oikea aika tilata lasku.

Jocka Träskbäck
valtuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehden kolumnini 15.2.2023.

Julkaistu

Kolumni: Terveyspalvelut tarvitsevat korjaussarjan

Sosiaali- ja terveydenhoidon historian suurin muutos toteutui vuoden alussa, kun hyvinvointialueet käynnistivät toimintansa. Varsinainen nivelvaihe sujui pääosin hyvin, mutta kulisseissa kuohuu. Hyvinvointialueiden rahat nimittäin loppuivat jo ennen kuin toiminta pääsi edes alkamaan, ja valtio joutui työntämään kättä veronmaksajien taskuun 350 miljoonan euron verran. Valtion piikki aukesi siis välittömästi, joten kerta jäi tuskin viimeiseksi. Lisäraha ei tunnetusti kannusta talouskuriin saati toiminnan tehostamiseen. Sote-uudistuksen oli alunperin tarkoitus tuottaa miljardisäästöt, mutta nyt toteutunut uudistus keskittyy hoidon parantamisen sijaan lähinnä hallinnon lisäämiseen.

Rahan kaataminen ongelmien päälle on tällä hallituskaudella tullut tavaksi, mutta veronmaksajat ansaitsevat vastuullisempia ratkaisuja. Nyt tarvitaan kiireesti soten korjaussarjaa, jolla tehostetaan hyvinvointialueiden taloutta, parannetaan palveluita ja vähennetään ruuhkia. Ensinnäkin avustava henkilöstö tulee ottaa taas käyttöön, sillä lääkärien ja hoitajien tulee voida keskittyä heille kuuluviin työtehtäviin. Korkeasti koulutettujen ammattilaisten ei pidä käyttää rajallista työaikaa esimerkiksi sihteerien tai laitoshuoltajien tehtäviin.

Lempäälän-Vesilahden Sanomat 8.2.2023

Toiseksi hyvinvointialueet kiertävät parhaillaan tukipalvelujen kilpailutuksia niin sanottujen in house -yhtiöiden kautta. Tässä kyseenalaisessa toimintatavassa julkinen taho ostaa pienen osuuden julkisesta yhtiöstä, jotta se voisi ostaa tuotteita ja palveluita ilman kilpailutusta. Näin yksityiset yritykset pidetään tarkoituksellisesti ulkona palvelujen tarjoamisesta. Kolmanneksi tietojärjestelmien sirkus täytyy saada kuriin ja Suomessa käynnistää valtakunnallisen avoimen lähdekoodin tietojärjestelmän suunnittelu Viron mallin mukaisesti. Apotin kalliit virheet eivät saa toistua. Veronmaksajien rahaa täytyy ryhtyä käyttämään nykyistä vastuullisemmin.

Viime vuonna hallituksen säätämä pakkolaki sai noin tuhat hoitajaa poistamaan itsensä rekisteristä, mikä nopeutti hoitajapulan kriisiytymistä. Hoitajamitoituksen vuoksi Suomessa on parhaillaan tuhansia hoivapaikkoja tyhjänä, joten hoivaa vaille jäävät vanhukset ruuhkauttavat päivystyksiä. Hoitajamitoitus täytyy pikaisesti purkaa ja tilalle saada yksilökohtainen mitoitus, jossa kartoitetaan jokaisen vanhukset omat tarpeet ja hoitajien oikea määrä mitoitetaan sen mukaan. Hätiköidysti tehdystä lainsäädännöstä johtuvien valuvikojen korjaaminen jatkuu vielä pitkään, mutta hihat on jo kääritty ja työ parempien terveyspalvelujen eteen on jo alkanut.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 8.2.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Julkaistu

Kiitos vaalituesta Pro Markkinataloudelle – tässä vastaukseni Helsingin Sanomille

Suomessa ammattiliitot ovat rahoittaneet perinteisesti jättimäisillä summilla vasemmiston ehdokkaita, mutta nyt myös markkinatalouden asiaa ajava Pro Markkinatalous on ryhtynyt toimeen. Hain ja sain sieltä tukea vaalikampanjaani. Tuki menee erittäin hyvään tarkoitukseen. Äskettäin Helsingin Sanomien toimittaja lähestyi minua ja pyysi saada tietää miten vastasin Pro Markkinatalouden hakemuksessa olleisiin kysymyksiin. Vastasin toimittajalle mielelläni, sillä vastaukset kuvastavat hyvin tavoitteitani politiikassa. Avoimuuden kannattajana julkaisen vastaukset nyt myös blogissani kaikkien kiinnostuneiden tutustuttavaksi.

1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.

Suomalaiset täytyy saada töihin ja ahkeruudesta täytyy palkita. Työn vastaanottamisen täytyy olla kannattavampaa kuin toimettomuuden. Siksi tuloverotusta tulee keventää ja vastikkeetonta passivoivaa sosiaaliturvaa leikata. Paikallinen sopiminen täytyy mahdollistaa kaikilla aloilla ja yleissitovuudesta tulee luopua. Yrittäjien asemaa täytyy parantaa mm. kaatamalla haitallinen YEL-esitys ja kehittämällä ongelmaan ennen kaikkea yrittäjien talouden kannalta kestävä ratkaisu. Myös yrittäjien sosiaaliturvaa täytyy parantaa ja kannustimia yrittäjäksi ryhtymiseen ja ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen lisätä merkittävästi. Ilman yrittäjiä ei ole hyvinvointia. Olen esittänyt myös mm. äitiysloman kustannusten täysimääräistä korvaamista työntantajille. Julkisen sektorin inhouse-yhtiöiden käyttämistä tulee rajoittaa, koska se estää vapaata kilpailua. Monituottajamallilla voidaan tuottaa laadukkaampia ja monipuolisempia palveluita edullisemmin. Palvelusetelien käyttöä tulee siksi lisätä merkittävästi ja ihmisille antaa mahdollisuus valita itse palveluntarjoajansa kokoomuksen jo vuosia sitten esittämän valinnanvapaus-teeman mukaisesti. Verkosivuillani asiasta lisää. Olen myös tehnyt parhaillaan vireillä olevan kansalaisaloitteen taloustaitojen opetuksen lisäämisen puolesta.

2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?

Suomessa tulisi kokeilla vähintään alueellisesti Viron yritysveromallia, joka kannustaa investoimaan ja työllistämään. Yhteisöverotuksen keventämisen seurauksia on arvioitava Lafferin käyrän mukaisesti, koska edellisen kerran tulokset olivat hyviä. Edellä mainitsinkin jo, että tuloverotusta täytyy keventää ja vastikkeetonta sosiaaliturvaa leikata. Lisäksi ansiosidonnaisen kestoa tulee lyhentää 100 päivällä ja laskea sitä portaittain heti työttömyyden alusta lukien. Veropohjaa tulee kasvattaa panemalla ammattiliitot verolle arvioimalla niiden toimintaa tuloverolain 22 § edellytyksiä vasten. Ei siis lähdeverolla, joka on vain harhautusta.

3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?

Erittäin merkittävänä. Koen erittäin ongelmalliseksi kehityksen, jossa inhouse-yhtiöitä käytetään kasvavassa määrin julkisen sektorin hankintoihin yksityisten yritysten kustannuksella. Tämä kehitys tulisi kääntää, koska vapaan markkinatalouden ja avoimen kilpailutuksen ohittaminen tarkoittaa merkittävää kustannuslisää ja veropaineita yhteiskunnalle. Erityisesti sote-alalla ja sen tukipalveluissa yksityisten yritysten roolia täytyy kasvattaa ja inhouse-yhtiöiden käyttämistä kilpailutusten ohittamisessa rajoittaa. Lisäksi yksityinen palvelutuotanto täytyy ottaa sote-sektorilla aktiivisesti mukaan. Peruspalveluita ei ole mahdollista tuottaa ilman yrityksiä.

4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?

Olen esittänyt jo vuosia, että tarveharkinnasta täytyy luopua. Välittömästi tulisi luopua ICT-alalla käytössä olevasta tutkintovaatimuksesta ja vastineeksi nostaa palkkavaatimusta 3000 eurosta 4000 euroon, koska alan huippuosaajilla ei ole aina tutkintoa. Suomalaisten kannustinloukkuja tulee vähentää kaikissa tuloluokissa, eli myös korkeakoulutetuissa ja tuloveron progressiota loiventaa merkittävästi ja harkita tasaveroa. Työllisyysaste saadaan nousuun, kun kannustinloukuista luovutaan ja ihmisten kannattaa taas ottaa työtä vastaan. Uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja pk-yrityksiin, joten niiden työllistämistä täytyy tukea. Eräs keino on ajaa Sipilän hallituksen harmillisesti kaatama ”irtisanomislaki” läpi, jotta työmarkkinoiden joustavuus Tanskan mallin mukaan alentaisi työllistämisen kynnystä. Lisäksi muuntokoulutusta tulee lisätä, koska se auttaa opettelemaan uuden ammatin ja sen myötä työllistymään. Sosiaaliturvan pitää olla leposohvan sijaan kuin trampoliini, joka auttaa ihmisen takaisin työelämään.

5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?

Suomen tulisi olla terveen talouden ja talouskurin äänitorvena Euroopassa, mutta viime vuosina suunta on ollut päinvastainen. Suomalaisten yritysten etuja tulee ajaa Euroopan unioninissa voimakkaasti ja avata ovia erityisesti vientimarkkinoille. Nyt Suomen rooli on jostain syystä kääntynyt sellaiseksi, että omia yrityksiä ja kansalaisia ennemminkin poljetaan Marinin hallituksen toimesta. Metsäala on hyvä esimerkki tästä haitallisesta suuntauksesta.

6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?

Kansainvälisesti Suomessa on äärimmäisen hyvää osaamista myös näiden ympäristökysymysten ratkaisemisesta. Kun ratkaisuja saadaan vietyä maailmalle, on kyseessä sekä taloudellisesti tuottoisasta toiminnasta että myös tehokkaimmasta mahdollisesta ympäristöteosta, johon suomalaiset yritykset kykenevät. Omassa maassa näpertelyllä ei ole merkitystä koko planeetan tulevaisuudelle, mutta suomalaisella huipputeknologialla voi olla maailmalle vietynä aitoa merkitystä.