Sote-sumutus alkoi – nyt tarvitaan medialukutaitoa ja hyvää muistia

Sanna Marinin (sdp) hallituksen sosiaali- ja terveysministeri Aki Linden (sdp) ihmettelee parahaillaan sosiaalisessa mediassa suomalaisten lääkäriin pääsyn hitautta. Samalla hän myöntää miten yksityisen puolen lääkäriin pääsee heti ja julistaa ajavansa samaa mahdollisuutta kaikille suomalaisille. Lindenin puheet ja teot eivät kuitenkaan kohtaa, sillä hänen oma hallituksensa on nimenomaan heikentänyt julkisten terveyspalvelujen hoitoonpääsyä järjestelmällisesti ja ideologisin perustein.

Rinteen/Marinin hallitus on ajanut kaaokseen sekä vanhustenhoidon että vastustanut terapiatakuuta. Puheet tuhansista uusista lääkäreistä ja hotitakuusta ovat nekin osoittautuneet  katteettomiksi. Kela-korvauksen leikkaamisella hallitus on eriarvoistanut suomalaisia terveydenhoidossa ja pidentää hoitojonoja. Kaiken lisäksi hallituksen sote-uudistuksen yksi kantavista teemoista on ollut yksityisten sote-yritysten järjestelmällinen alasajo. Tämän kaiken jälkeen ministeri Linden myöntää julkisesti miten paljon parempaa hoitoonpääsy on yksityisellä sektorilla ja julistaa haluavansa yhtä laadukasta palvelua julkiselle sektorille. Ministeri aliarvioi suomalaisten kyvyn ymmärtää syy-seuraus -suhteita.

Ministeri Linden puhuu joko tarkoituksella perättömiä vaalien lähestyessä tai vaihtoehtoisesti hän ei yksinkertaisesti tiedä mistä puhuu. Jokainen voi itse pohtia kummasta on kyse. Vaikuttaa vahvasti siltä, että sosialistiset pyrkimykset keskusjohtoisuuteen ovat ajaneet taas yhden poliitikon harhailemaan totuuden ja disinformaation rajamaille, koska osa äänestäjistä varmasti myös uskoo tuollaista pajunköyttä. Tätä tulkintaa perustelee Lindenin saman päivän ulostulo, jossa hän toteaa yksityisten palvelujen hintojen nousseen ja syyttää siitä yksityisen sektorin oligopolia. Jälleen kerran perusteettomasti – joko tietoisesti tai tietämättään.

Oligopoli tarkoittaa tilannetta, jossa markkinoilla on vain muutama toimija. Ministeri Linden ei joko tiedä tai hän ei halua kertoa, että Suomessa on 18 200 sote-alan yksityistä yritystä. Niitä samoja, joiden toimintaa vasemmisto pyrkii ajamaan järjestelmällisesti alas ja siten myös isojen kansainvälisten toimijoiden haltuun. On huolestuttavaa nähdä miten suomalaisia sumutetaan luulemaan, että vasemmisto pyrkisi parantamaan suomalaisten terveyspalveluita. Totuus on nimittäin päinvastainen, kuten käytännössä olemmekin jo saaneet nähdä. Äänestäjät tarvitsevat tulevien vaalien alla medialukutaitoa ja hyvää muistia, jotta osaavat tehdä vaaliuurnilla oikeita ratkaisuja. Katteettomia vappusatasia lienee luvassa vielä paljon vaalien lähestyessä. Ja niissä on päällä punainen leima.

Äänestäjien aliarvioinnin häikäilemättömyyttä kuvaa hyvin se, että Marinin hallituksen edustajana ministeri vaatii nopeampaa hoitoonpääsyä tilanteessa, jossa hallitus itse parhaillaan heikentää suomalaisten terveyspalveluja ja ruuhkauttaa julkisen sektorin terveyspalveluja. Jopa vasemmiston omat asiantuntijat ja sote-virkamiestyöryhmä kertoivat jo ennen kela-korvauksen leikkauspäätöstä, että leikkauksen seuraukset heikentävät suomalaisten hoitoonpääsyä. Siitä huolimatta hallitus päätti leikata korvauksia, joista jokainen euro tuottaa veronmaksajille puhdasta säästöä. Tämä terveelle järjelle vieras päätös jakaa jatkossa suomalaisia kasteihin varallisuuden perusteella, koska maksukykyiset pääsevät jatkossakin yksityiselle lääkärille heti halutessaan. Samaan aikaan muut jäävät jonottamaan yhä piteneviin julkisen sektorin jonoihin.

Kokoomus on alusta saakka ajanut sote-alalle valinnanvapautta, jossa yksityinen sektori on vahvasti mukana lyhentämässä jonoja. Sellainen ei kuitenkaan Marinin hallitukselle käynyt ja seurausten inhimillinen hinta on valtava. Tuleva oikeistohallitus joutuu siivoamaan Rinteen ja Marinin hallituksen sotkuja kovalla kädellä. Todettakoon lopuksi, että kevään 2019 vanhuspalvelujen kohussa kokoomus oli ainoa puolue, joka kertoi millaiseen kaaokseen hoitajamitoitus tulisi johtamaan. Ja oli ainoana oikeassa. Hoitajamitoituksen seurauksena sadat vanhukset ovat nyt kokonaan ilman hoivapaikkaa. Sitä sopii miettiä.

Kansallinen turvallisuus keskiöön – Nato-jäsenyys lisää luottamusta

Tuskin kukaan osasi vuodenvaihteessa odottaa miten vuosi 2022 muuttaisi maailmaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja yhä jatkuvat sotarikokset paljastivat maailmalle sen mitä Pohjanmaalla on tiedetty jo yli 300 vuotta. Tapahtumat muuttivat perusteellisesti paitsi turvallisuuspoliittisen ympäristön myös monien suomalaisten suhtautumisen maanpuolustukseen ja puolustusliitto Natoon. Harva uskoi muutama kuukausi sitten, että Suomi jättäisi Nato-hakemuksensa jo ennen kuin Suvivirsi raikuu kouluissa kesälomien alkamisen merkiksi.

Mielenkiintoista on, että kansalaiset ymmärsivät Venäjän uhan nopeammin kuin valtaosa poliitikoista. Vain yksi puolueista on johdonmukaisesti ajanut Suomea Natoon jo 16 vuoden ajan, mutta muutkin heräsivät onneksi gallupien myötä. On ollut hienoa nähdä miten nopeasti esimerkiksi pääministeri Marin teki täyskäännöksen Nato-kannassaan. Se oli tärkeä ryhtiliike, sillä valtion tärkein tehtävä on varmistaa kansalaistensa turvallisuus. Pitkäaikaisena kumppanimaana Suomi on jo valmiiksi Nato-yhteensopiva, joten kovin suuria muutoksia jäsenyys ei edellytä.

Tamperelainen 27.4.2022

Viime viikkoina Suomessa on nähty toivottavasti viimeisiä suomettumisen rippeitä, kun venäjämieliset poliitikot ovat kipuilleet maailmankuvansa romahdettua. Viimeistään nyt jokaisen tulisi ymmärtää millaisen valtion kanssa jaamme 1 300 kilometriä itärajaa. Ihmiset tuon rajan takana näyttävät yhä uskovan johtajiensa valheisiin, koska ovat olleet vuosikymmeniä järjestelmällisen propagandan kohteena. Myös suomalaisiin tulee jatkossa kohdistumaan vahvaa hybridivaikuttamista, joten medialukutaidon merkitys kasvaa varsinkin sosiaalisessa mediassa.

Suomessa asevelvollisuus ja vahvat puolustusvoimat takaavat, että maahamme ei noin vain hyökätä. Selvää kuitenkin on, että emme ole turvassa Venäjän aggressioilta ilman Naton turvatakuita ja perustamissopimuksen 5. artiklaa. Tämän lisäksi Natolla on Suomelle huomattavaa taloudellista merkitystä, sillä Venäjän naapurina Suomi koetaan parhaillaan riskialueeksi esimerkiksi investointien osalta. Siksi jäsenyys vahvassa puolustusliitossa tulee näkymään myös kansainvälisessä elinkeinoelämässä luottamuksen kasvattajana. Jäsenyyden taloudellisia hyötyjä tullaan siis jatkossa saamaan myös täällä Pirkanmaalla.

Jocka Träskbäck
Pirkanmaan hyvinvointialueen kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu 27.4.2022 Tamperelainen-lehden kolumnina.

Kolumni: Aluevaltuustossa nollasta sataan

Suomessa tehdään parhaillaan historiaa, kun vuoden 2023 alussa toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla rakennetaan uusia hallintohimmeleitä aiempien hallintokerrosten lisäksi. Tähän mennessä aluehallitus ja aluevaltuusto ovat jo aloittaneet työnsä, jossa rakennetaan käytännössä puhtaalta pöydältä uutta hallintomallia. Pirkanmaan aluevaltuustolla on edessään mittava urakka, jonka tulokset vaikuttavat tavalla tai toisella maakunnan jokaisen asukkaan elämään. Valmista pitäisi olla vuodenvaihteessa, johon mennessä pitäisi varmistaa jokaiselle pirkanmaalaiselle niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin pelastustoimen palvelut. Tässä urakassa ei ole aikaa tuhlattavaksi.

Sote-lainsäädännön heikosta valmistelusta johtuen aluevaltuustojen toimintaan jäi valuvikoja, jotka tuottavat parhaillaan päänvaivaa kaikilla hyvinvointialueilla. Sen sijaan, että lainsäätäjä olisi määritellyt valmiiksi tietyn hallintomallin, antoi se hyvinvointialueille vapaat kädet rakentaa omat himmelinsä. Näin ollen jokaisella aluella hallintomalli rakennetaan alusta saakka itse, eivätkä erilaiset mallit ole yhteismitallisia saati vertailukelpoisia. Paremmalla lainvalmistelulla olisi vältetty tällaisen ongelman syntyminen. Erityisesti talouslukujen pitäisi olla vertailtavissa myös alueittain, mutta nyt siitä ollaan vielä kaukana. Toivottavasti tähän ongelmaan keksitään pian ratkaisu.

Valtuuston toisessa kokouksessa valittiin jäseniä alueen valiokuntiin. Minut valittiin hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, joka on merkittävä näköalapaikka hyvinvointialueen toimintaan ennen kaikkea turvallisuuden saralla. Valiokuntien vastuualueiden jakaminen on vielä hieman kesken, mutta alustavasti tälle valiokunnalle kuuluvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhdyspinnat ja kokonaisturvallisuus. Valiokunnan lisäksi toimin myös aluehallituksessa varajäsenenä, mikä avaa ikkunan aivan päätöksenteon kovaan ytimeen. Nämä tehtävät tuovat vaikutusmahdollisuuksia, mutta myös vastuuta. Varsinkin kun tiedämme jo ennakkoon, että rahat eivät tule riittämään nykyisen palveluverkoston ylläpitämiseen. Siksi terve talous täytyy kyetä pitämään päätöksenteon keskiössä.

Pirkanmaan ensimmäisen aluevaltuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluu linjaus yksityisen palvelutuotannon roolista sote-palvelujen tuotannossa. Suomessa on noin 18 200 sote-yritystä, joita ilman sote-palveluita ei voida tuottaa tälläkään hetkellä. Olen ollut viisi vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa, jossa olen saanut ilokseni huomata miten joustavasti ja tehokkaasti yksityisiä palvelutuottajia osataan jo nyt käyttää pirkanmaalaisen terveyden hyväksi. Myös kunnat ja kaupungit tukeutuvat enenevässä määrin yksityisiin sote-yrityksiin esimerkiksi palveluseteleillä. Yksityinen sektori tulee jatkossakin olemaan julkisen palvelutuotannon tärkeä tukijalka, jota ilman suomalaiset jäisivät odottamaan hoitojonoihin. Koska lisää rahaa ei löydy maagisesta taikaseinästä, tulee julkisen sektorin ottaa yksityisen puolen käytänteistä soveltuvin osin myös mallia. Vain yhdessä voimme varmistaa parasta mahdollista hoitoa jokaiselle pirkanmaalaiselle. Siinä voidaan onnistua vain terveellä taloudenpidolla.

Jocka Träskbäck (kok.)
Kirjoittaja on Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu.

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehden kolumnina 13.4.2022.

Syyttäjä tyrmäsi ministeriön viinavainon – alkoholijuomat kannattaa tilata ulkomailta

Olen jo vuosien ajan kirjoittanut syvälle suomalaiseen virkamieskuntaan juurtuneesta holhouksen kulttuurista. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti jo vuosia sitten hallintoneuvos Ismo Tuomisen johdolla kampanjan, jossa lait ja direktiivit on poljettu ideologisen kieltolain jalkoihin. Tämä siitä huolimatta, että toimielin toisensa perään on todennut ministeriön ja Valviran toimet elleivät laittomiksi niin vähintäänkin kyseenalaisiksi. Nyt vuorossa on ollut syyttäjänlaitos.

Alkoholijuomien etämyynti paitsi laillista myös kätevää ja taloudellisesti järkevää. Etämyynnissä valikoima on lähes rajaton ja hinnat ovat usein selvästi Alkon hintoja alhaisemmat myös silloin kun kuljetus lasketaan mukaan. Eikä silloin tarvitse pyöriä muovikassin kanssa Alkon ovella. Tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin keskeisiä peruspilareita, joten Suomi ei voisi kieltää alkoholijuomien etämyyntiä vaikka haluaisikin. Ja viranomaiset Tuomisen johdolla ovat toden totta sitä halunneet. Jopa siinä määrin, että taannoin Valvira määrättiin tekemään rikosilmoituksia ulkomaisista nettikaupoista, jotka lähettivät alkoholijuomia Suomeen. Uskomatonta.

Nyt syyttäjänlaitos on päättänyt jättää nostamatta syytteet, koska esitutkinnan perusteella ei ole todennäköisiä syitä epäillä rikosta. Ei tietenkään ole, koska rikosilmoitusten alkuperäinen tarkoitus oli ainoastaan pelotella alkoholin ulkomaisia nettikauppoja. Siinä Tuominen joukkueineen myös onnistui, sillä moni yritys lopetti myynnin Suomeen tällaisen viranomaisten nimissä tehdyn perusteettoman uhkailun takia. Suomen laissa etämyyntiä ei kielletä saati määritellä laittomaksi, mutta tällainen pieni yksityiskohta ei ole ministeriön, Valviran sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) holhousväkeä hidastanut. Päinvastoin he ovat tuomioistuimissa saakka valehdelleet, että etämyynti olisi laitonta.

Parhaillaan suomalaisten viranomaisten perättömiä lausuntoja tutkitaan EU-komissiossa erittäin korkealla tasolla, sillä komissio käynnisti asiassa taannoin EU Pilot -tutkintamenettelyn. Siinä selvitetään ovatko Suomen viranomaiset rikkoneet Euroopan unionin sääntöjä. Tämä prosessi on ollut Suomen kannalta toistaiseksi täydellinen farssi, koska sosiaali- ja terveysministeriön ja Valviran virkamiehet ovat puhuneet käsittelyssä jo useasti ristiin jopa itsensä ja aikaisempien lausuntojensa ja tekojensa kanssa. Toisin sanoen jääneet rysän päältä kiinni. Tällaisen viranomaistoiminnan ei pitäisi kuulua oikeusvaltioon. Jos ja kun EU Pilot -ratkaisu vahvistaa lähiaikoina suomalaisten virkamiesten toimineen laittomasti, odotan jokaisen heistä jättävän välittömästi eropyyntönsä.

Mikäli äänestäjät suovat minulle seuraavissa eduskuntavaaleissa paikan kokoomuksen kansanedustajana, tulen varmistamaan, että tällainen holhous jää historiaan, viinit tulevat ruokakauppoihin ja alkoholijuomien etämyynti sallitaan myös Suomessa toimiville yrityksille. Suomen on aika päästä eroon kieltolain rippeistä ja suunnata katse Eurooppaan.

#jocka2023
#ryhtiliike
#kokoomus

Työ, talous ja turvallisuus. Suomelle uusi suunta eduskuntavaaleissa 2023

Eduskuntavaalit 2023 lähestyvät kovaa vauhtia. Johdonmukaisesti työn, talouden ja turvallisuuden puolella ollut kokoomus lähtee vaaleihin tänään julkaistun kannatusmittauksen mukaan paalupaikalta peräti 26,1 prosentin kannatuksella. Vaikka kannatus on historiallisen suuri, ei se ole varsinaisesti mikään yllätys. Lähes jokainen suomalainen tietää, että kokoomus on ollut kautta aikojen työn ja talouden puolue. Lisäksi kokoomus on vuodesta 2006 saakka johdonmukaisesti ajanut Suomea kohti Natoa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että kokoomus on ollut tässäkin asiassa oikeassa.

Työ, talous ja turvallisuus. Parempi Suomi.

Olen käytettävissä kokoomuksen ehdokkaaksi myös seuraavissa eduskuntavaaleissa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa sain – kiitos siitä teille – ensikertalaisena peräti 3 476 ääntä. Paikka eduskunnassa jäi tuolloin noin 1 500 äänen päähän, mutta siitä saakka olen tehnyt johdonmukaisesti töitä paremman Suomen ja Pirkanmaan eteen. Ryhtiliikkeen eteen. Nyt käynnissä olevan neljän vuoden holtittoman taloudenpidon jälkeen ryhtiliikettä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomalainen veronmaksaja täytyy palauttaa seuraavalla hallituskaudella takaisin päätöksenteon keskiöön. Rajuja leikkauksiakin on luvassa, mutta nyt nähtävän tuhlauksen myötä vaihtoehtoja ei ole. Mikäli olet samaa mieltä ja haluat tukea minua matkalla eduskuntaan, liity tästä linkistä tukiryhmääni Facebookissa.

TYÖ. Suomalaiset täytyy saada töihin. Jokaisen työkykyisen tulee kantaa vastuunsa veronmaksajana, joten kannustinloukkuja täytyy purkaa ja vastikkeetonta sosiaaliturvaa leikata. Työnteon on oltava kaikissa tilanteissa taloudellisesti kannattavaa, mitä se ei tällä hetkellä kaikille ole. Sosiaaliturvan tulisi olla kuten trampoliini, ei mukavuudella houkutteleva sohva. Työn verotusta täytyy keventää kaikilla tulotasoilla ja ansiotuloveron progressiota loiventaa, sillä nykyisellään progressio on työlle asetettu haittavero. Mitä ahkerampi olet, sitä suuremman osuuden tuloista maksat tulonsiirtoina muille. Nykyinen veromalli johtaa siihen, että veronmaksajien koulutukseen tekemien investointien tuotto on heikompi kuin pitäisi.

TALOUS. Talouden puolella katseet tulee keskittää ulkomaiden avustamisen sijaan kotimaahan ja suomalaisten elämänlaadun parantamiseen. Maailmanlaajuiset kriisit antavat perustellun syyn kohdistaa panostuksia ulkomaiden sijaan suomalaisiin sekä Suomen puolustukseen, huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen. Sekä tietenkin tieverkoston ja raideyhteyksien perusparannukseen.

TURVALLISUUS. Kansallisessa turvallisuudessa kokoomus on ainoana puolueena ollut johdonmukaisesti Nato-jäsenyyden kannattaja jo vuodesta 2006 lähtien, eli 16 vuoden ajan. Arvostan, että myös muut puolueet ovat Ukrainan tapahtumien myötä viimein tulleet kokoomuksen linjoille tässä asiassa. Turvallisuus on kuitenkin paljon muutakin kuin Nato-jäsenyys ja varautuminen Venäjän hyökkäykseen. Se on myös maan sisäistä turvallisuutta, jossa korostuvat poliisin ja pelastuslaitoksen toiminta ja resurssit. Minut valittiin juuri Pirkanmaan hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, joten turvallisuus on jatkossa entistä lähempänä omia tehtäviäni Pirkanmaan aluehallinnossa.

”Työ ja yritteliäisyys ovat arvoja, joita tulee jakaa jokaiselle sen mukaan, kun hän on omalla työllään ja toiminnallaan ollut niitä luomassa. Nykyään puhutaan niin paljon oikeuksista, mutta harva muistaa puhua velvollisuuksista.”
– Kokoomuksen vaalimainos 1948

Muutama vuosi sitten löysin valtion elokuva-arkistosta kokoomuksen vaalimainoksen vuodelta 1948. Siinä kiteytettiin erittäin hyvin kokoomuksen juuret, joiden suuntaan puolueen kurssia on viime aikoina reivattu oikein urakalla. Siis oikeaan suuntaan.

”Henkinen ja taloudellinen nousu ja hyvinvointi saavutetaan vain uutteralla ja yritteliäällä työllä. Mitä ihminen kylvää sitä hän myös niittää. Työnsä hedelmiä hän vain nauttii.”
– Kokoomuksen vaalimainos 1948

74 vuotta sitten kiteytettiin kokoomuksen arvot, joiden takana olen seisonut koko aikuisikäni ja joiden ansiosta olen kokoomuksen jäsen. Näiden arvojen puolesta minä teen nykyisin työtä kunnanvaltuustossa ja aluvaltuustossa. Näiden arvojen puolesta täytyy tehdä työtä myös eduskunnassa.

Kela-korvausten leikkaus eriarvoistaa suomalaisia

Terveyspalvelujen kustannuksia on vuosikymmeniä siirretty hyvätuloisten maksettavaksi kela-korvauksella, joka on ollut tehokas keino sekä taloudellisesti että hoitojonojen lyhentäjänä. Kela-korvaus on toiminut eräänlaisena katalyyttinä, jolla on saatu merkittävä osa ihmisistä maksamaan hoitonsa pääosin itse. Jokainen korvattu euro on tuottanut säästöjä ja lyhentänyt hoitojonoja. Parhaillaan hoitovelka on koronakriisin vuoksi historiallisen suuri, joten kela-korvauksia olisi tässä tilanteessa tullut leikkaamisen sijaan kasvattaa. Hallitus päätti kuitenkin toimia toisin.

Hallitus leikkaa kela-korvauksia peräti 64 miljoonalla eurolla, mikä siirtää julkisen sektorin asiakkaiksi ihmisiä, jotka ovat aiemmin käyttäneet yksityisiä palveluja ja maksaneet valtaosan kuluistaan itse. Leikkauksen myötä julkiset terveyspalvelut ruuhkautuvat, jolloin hoitoon pääsee entistä sairaampana. Eriarvoisuuden vähentämistä juhlapuheissa liputtava hallitus toimii toisin kuin julistaa. Yritysvastaisuus ei tule yllätyksenä sote-valmistelua seuranneille, mutta eriarvoisuuden kasvu voi yllättää monet. Suomalaiset ovat nimittäin jakautumassa maksukykynsä perusteella terveyspalveluissa kahteen kastiin, ja häviäjiä ovat taas kerran pienituloiset.

Maksukykyiset saavat jatkossakin hoitoa viipymättä yksityisellä, mutta samaan aikaan pienituloiset jumiutuvat julkisten palvelujen hoitojonoihin. Asiantuntijat tyrmäsivät kela-korvausten leikkaukset jo ennakkoon, joten nyt on perusteltua hämmästellä miksi nämä näkemykset sivuutettiin. Tuhannet sote-yritykset ovat laadukkaan terveydenhoitomme selkäranka, ja niitä tarvitaan hoitojonojen purkamiseen myös jatkossa. Mikäli kela-korvausten leikkaus toteutuu, tulee hyvinvointialueiden varautua ruuhkien purkamiseen muun muassa palvelusetelien käytön merkittävällä lisäämisellä. Suomalaiset ansaitsevat parempaa terveydenhoitoa. Viipymättä.

Jocka Träskbäck (kok.)
Sairaanhoitopiirin valtuutettu
Hyvinvointialueen valtuutettu

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 17.3.2022.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan – Suomen Nato-optio käytettävä välittömästi

Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Vieraan valtion suvereniteettia täytyy kunnioittaa kaikissa tilanteissa, mutta Ukrainan kohdalla tilanne on Suomen kannalta poikkeuksellisen huolestuttava. Venäjän presidentti Vladimir Putinin televisiopuheen retoriikka antoi ymmärtää, että Venäjä haluaa palauttaa itselleen alueet, jotka sillä oli ennen Leninin aikakautta. Niihin alueisiin sisältyy myös Suomi.

Sanna Marinin hallituksen omassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että Nato-jäsenyyden hakemisen tarvetta tarkastellaan reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden. Nyt Venäjä on hyökännyt eurooppalaiseen maahan, mutta pääministeri Marin totesi hetki sitten tiedotustilaisuudessa, että Suomen turvallisuusympäristö ei ole muuttunut. Ellei Venäjän aseellinen hyökkäys itsenäiseen eurooppalaiseen maahan ole muutos myös Suomen turvallisuusympäristössä, niin mikä sitten on?

Pääministerin kanssa samassa tiedotustilaisuudessa puhunut presidentti Sauli Niinistö tuomitsi jyrkästi Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja vaati niiden pikaista lopettamista. Presidentti totesi, että nyt on nähty vasta alkusoittoa ja ”Ikävä kyllä soitto tästä vielä synkkenee”. Niinistön mukaan on selvää, että tilanne heijastuu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja siirtää Suomen Venäjä-suhteet toiselle tasolle. Suojelupoliisin mukaan ”Euroopan ja Suomen turvallisuusjärjestys on olennaisella tavalla muuttunut”.

Samaan aikaan pääministeri Sanna Marin lausuu, ettei Suomen turvallisuusympäristössä ole tapahtunut muutoksia.

Ristiriita on korviahuumaava.

Vuodesta 2012 lähtien Suomen perustuslaki on määritellyt, että presidentin ja pääministerin ollessa erimielisiä ulkopolitiikan suunnasta päätösvalta siitä siirtyy eduskunnalle. Presidentti Niinistö viittasi tämän päivän tilaisuudessa tältä osin perustuslakiin ja kehui samalla eduskunnan eilistä Nato-keskustelua, joka oli varsin Nato-myönteinen. Tulkitsen tämän olleen viesti pääministerille, joka vaikuttaa olevan presidentin kanssa eri mieltä Nato-jäsenyyden hakemisesta.

Suomen täytyy aloittaa välittömästi neuvottelut Nato-jäsenyydestä, koska prosessi ottaa aikansa, ja aikaa meillä ei ole enää hukattavaksi. Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyden hakemista vuodesta 2006 lähtien. Nyt on option lunastamisen aika.

Yleisradio sensuroi somevideoita kyseenalaisin perustein

Pitkän linjan journalistina ja vuosia Yleisradion asiaohjelmissa työskennelleenä arvostan totuuudenmukaista tiedonvälitystä ja toivoisin sitä myös verorahoitteiselta mediatalolta. Yleisradio on suomalaisten omistama ja kustantama mediatalo, jonka tulisi välittää tietoa neutraalisti ja ilman poliittisia motiiveja. Tässä tavoitteessa on viime aikoina havaittu kuitenkin vakavia ongelmia sekä Suomen geopoliittisen aseman että Naton turvatakuiden ja polttoaineveron vaikutusten virheellisessä uutisoinnissa, mutta vähintään yhtä huolestuttava tilanne on sensuurin osalta. Tällä viikolla Yleisradio nimittäin vaati Twitteriä poistamaan alla olevan videon, jota ei Yleisradion mukaan saisi sisältönsä vuoksi jakaa. Poistovaatimus ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.

Suomalaiset veronmaksajat ja suomalaiset yritykset maksavat Yleisradion omat tuotannot, joten ne ovat yhteistä omaisuutta. Mielestäni esimerkiksi yritysten tulisi voida jatkossa hyödyntää Yleisradion omaa tuotantoa nykyistä vapaammin public domain -periaatteella. Paino sanoilla oman tuotannon. Yleisradion omaa uutis- ja ajankohtaisaineistoa tulee jatkossa voida jakaa eri kanavissa myös nyt nähdyllä tavalla muokattuna. Samoin sitä tulee voida käyttää myös esimerkiksi koulujen oppimateriaaleina. 2020-luvulla kuluttaja ei ole enää passiivinen katsoja, vaan aktiivinen mediatuottaja ja -muokkaaja, joka vieläpä maksaa pitkän pennin Yleisradion materiaaleista.

Palataanpa sitten Yleisradion Twitteristä poistamaan videoon. Suomen tekijänoikeuslaki (4 § 2 mom.) ja Euroopan yhteisön tuomioistuin (EUT C-201/13 Deckmyn) sallivat itsenäisinä teoksina niin sanotut parodiaversiot, joihin poistettavaksi vaadittu video voidaan myös lukea. Oikeuskäytäntö ei voi toimia niin, että Yleisradio tai tuomioistuin arvioi koska parodia on onnistunut ja siten laillinen. Oikeuskäytännön mukaan parodia ei saa loukata esittäjäänsä, mutta julkisuuden henkilöiden televisiossa antamien lausumien yhdistäminen kaksinaismoralismin osoittamiseksi ei voi olla loukkaavaa.

Mikäli jostain syystä katsottaisiin, että ohjelmista tehdyn koosteen julkaiseminen ei täyttäisi parodian tunnusmerkkejä, tulee silloin kyseeseen tekijänoikeuslain 22 §:n sitaattioikeus. Sen mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Paino sanoilla ”tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”. Tämä laajuus käsittää julkisuuden henkilöiden televisiossa antamien lausumien yhdistämisen ja julkaisemisen heidän kaksinaismoralisminsa osoittamiseksi. Yleisradion poistama video oli siis laillinen myös sitaattioikeuden perusteella. Ellei olisi, joutuisi Yleisradio lopettamaan monia omia ohjelmiaan.

Summa summarum: YouTubessa, Facebookissa, Tiktokissa, Instagramissa ja Twitterissä on tuhansia Yleisradion videoita, joita Yleisradio ei ole vaatinut poistettavaksi. Koska nyt kyseessä olevan videon poistovaatimus ei ole perusteltavissa juridisesti, on poistovaatimus helposti tulkittavissa poliittisesti motivoituneeksi. Yleisradio halusi poistaa videon, koska se paljasti jotain mitä Yleisradio ei halunnut tulla paljastetuksi. Samoista syistä Yleisradio vaati taannoin poistamaan myös Tuntematon sotilas -elokuvaan liittyneen woke-henkisen haastattelupätkän, jonka voit katsoa tuosta yläpuolelta.

PS: Lopuksi kiitän vielä Yleisradiota kattavista media-alan koulutuksista, joihin sain vuosien ajan osallistua sekä Poliisi-tv:ssä että YLE Radio- ja TV-instituutissa ja Adultan Radio- ja TV-opistossa. Yleveronmaksajien piikkiin tietenkin.

Lempäälä, Pirkanmaan kehittyvä helmi

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana sain kunnian kirjoittaa tervehdyksen Lempäälän 2022 tietopakettiin, joka jaetaan paitsi jokaiseen kotiin myös toimii loistavana luettelona palveluista, yrityksistä ja yhteystiedoista.

Kunta joko kehittyy tai taantuu, välimuotoja ei ole. Näistä lähtökohdista Lempäälä on asemoinut itsensä rohkeasti kehittyvien kuntien joukkoon, mutta se ei ole tapahtunut hetkessä. Katsellessamme kehittyvää Lempäälää voimme nähdä vuosikymmenten johdonmukaisen kehitystyön tuloksia. Näkyvimpiä painopisteitä ovat viime aikoina olleet Ideaparkin ympäristö ja kuntakeskus, mutta seuraavaksi harppauksia otetaan myös esimerkiksi Sääksjärvellä ja Hauralassa, unohtamatta kuitenkaan liikenneverkoston kehitystä niin maanteillä kuin raiteillakin.

Lempäälä tunnetaan palkittuna yrittäjäkuntana, jossa elinvoimaa tehdään kunnan ja yrittäjäyhdistyksen yhteisvoimin. Tiivis yhteistyö on näkynyt myös koronakriisin aikana, mutta juuret ovat paljon syvemmällä. Yhteistyö on luonut joukkuehenkeä, joka on huomattu muuallakin. Kuntalaisten laadukkaat peruspalvelut tarvitsevat elinvoimaisia yrityksiä ja työpaikkoja, joiden verotuloilla kuntalaisten palvelut maksetaan. Yritysten rooli korostuu entisestään, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan harteille ja kunnan tulopuoli samalla kapenee. Jokainen kuntalainen voi kantaa oman kortensa kekoon ostamalla paikallisia tuotteita ja käyttämällä paikallisten yritysten palveluita. Support your local, sanotaan.

Tätä kirjoittaessani kunnanvaltuustomme laatii uutta kuntastrategiaa, joka ohjaa tulevina vuosina kunnan kehityksen suuria linjoja. Strategia ei jää hyllyyn pölyttymään, vaan se toimii päätöksenteon ohjenuorana jokapäiväisessä työssä. Valtuuston puheenjohtajana olen vakuuttunut siitä, että kuntastrategia tulee painottumaan kasvuun ja kehitykseen, sillä se on kunnan ja kuntalaisten etu. Lempäälään on jo vuosikymmeniä toivottu uimahallia, ja nyt hanke on viimein saatu toden teolla käyntiin. Tavoitteena on päästä uimaan Ideaparkin alle jo vuoden 2023 lopussa, ellei luolastosta paljastu viivästyttäviä yllätyksiä. Samaan aikaan kunta panostaa merkittävästi esimerkiksi lähiluontoon ja Birgitan polun kehitykseen sekä kouluihin ja liikuntapaikkoihin. Tavoitteena on kasvaa ja kehittyä hallitusti sekä siten, että tuloksena on kaikille hyvä Lempäälä.

Meidän yhteinen Lempäälämme.

Jocka Träskbäck
Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Stara perustettiin 22 vuotta sitten – idea verkkomediasta syntyi uima-altaalla Teneriffalla

Eilen 20.1.2022 tuli kuluneeksi päivälleen 22 vuotta minulle hyvin tärkeästä päivästä. Lekottelin joulukuun lopussa 1999 uima-altaalla Teneriffalla, kun sain idean perustaa Suomeen viihdealan verkkomedian. Olin koodannut nettisivuja vuodesta 1993 lähtien ja työskennellyt samasta vuodesta alkaen toimittajana useissa musiikkimedioissa. Kuin salama kirkkaalta taivaalta minulle tuli ajatus, että internetissä pitäisi ryhtyä julkaisemaan artikkeleita ja arvosteluita, koska sähköisissä medioissa vaikutti tuolloin olevan potentiaalia.

Irtisanouduin Fritidsresorin ja Hassen matkaoppaan duunista heti ja sain lennon Suomeen tammikuun puoliväliin. Kotiin palattuani käärin hihat ja varasin Staran esiasteen domainin 20.1.2000. Ensimmäiset kuusi vuotta tein päivät duunia muun muassa koodaamalla nettisivuja eri yrityksille ja yhteisöille, toimittamalla Yleisradion Poliisi-tv -ohjelmaa ja soittamalla illat levyjä klubeilla ja yökerhoissa. Vapaa-ajan käytin verkkosivuston sisällön tuottamiseen ja koodaamiseen.

Poliisi-tv:n promokuva vuodelta 2002.

Tuolloin ei ollut vielä olemassa nykyisiä julkaisujärjestelmiä, joten jokainen artikkeli piti kirjoittamisen jälkeen myös koodata sisään sivustoon. Suuret suomalaiset mediatalot tyytyivät vain naureskelemaan verkkomedioille, koska niiden johdossa ei alkuunkaan ymmärretty internetin roolia ja mahdollisuuksia. Hyvä niin, sillä Stara ei olisi koskaan kasvanut näin suureksi mediaksi, jos verkkoon hiljalleen syntynyt kysyntä olisi tyydytetty isojen mediatalojen toimesta. Lämmin kiitos.

Nyt oli hyvä hetki vilkaista mitä 22 vuodessa on syntynyt ja summata tilannetta vime vuoden 2021 tilastojen perusteella. Stara tavoittaa nykyisin 1,3 miljoonaa eri lukijaa kuukaudessa ja vuodessa verkkosivustolle tehtiin yhteensä 54 miljoonaa sivulatausta, eli keskimäärin 148 000 sivulatausta päivässä läpi vuoden. Facebookissa Stara tavoittaa kuukausittain hieman yli miljoona suomalaista, ja engagement on peräti 2,4 miljoonaa kuukaudessa. Näiden tilastojen valossa voidaan todeta, että Staran koko tiimi on tehnyt erittäin hyvää duunia. 22 vuotta on suomalaiselle verkkomedialle pitkä historia, mutta edessä on vielä pidempi tulevaisuus.

Kiitos kaikille tällä matkalla mukana olleille ystäville, henkilöstölle ja kumppaneille! Olette olleet korvaamattomia osia tässä isossa palapelissä. Toivottavasti vuosi 2022 jatkaa tätä upeaa kehitystä. Linkin takana luettavissa 25 vuoden yrittäjäurani historiikki, jonka kiteytin jokunen vuosi sitten luettavaan muotoon.