Tamperelainen-lehden kirjoitukseni Tampereen autoilun ideologisesta heikentämisestä aiheutti odotetusti kierroksia vihreiden keskuudessa. Siellä kuvitellaan, että lähiössä asuvan lapsiperheen logistiikka voidaan hoitaa tavarafillarilla ja että lapsiperheen viikon ruokaostokset ja kuljetukset harrastuksiin voidaan kaikissa perheissä hoitaa lähiöstä käsin bussilla ja ratikalla. Kaupunkilaisten arkirealismin hahmottamisessa vaikuttaa ajoittain olevan hieman haasteita.
Nostin kirjoituksessani esiin miten hälytysajoneuvojen pääsy kohteeseen on kantakaupungissa viivästynyt tavoitteista. Vihreiden valtuutettu peräänkuuluttaa nyt vastineessaan faktatietoa väitteeni tueksi, vaikka hänellä itsellään on tämä tieto jo nyt käytettävissään julkisista lähteistä. Kirjoittamani näkemyksen on vahvistanut myös aluehallintovirasto asiantuntija-arviossaan (Aluehallintovirasto, 323/2025, 21.10.2025).
”Ensimmäisen yksikön toimintavalmiudessa on havaittu huomattavia puutteita pääosin Tampereella sijaitsevien riskiluokan I ongelmaruutujen osalta. Kehitystarpeena on ongelmaruutujen nopeampi tavoittaminen.” (Aluehallintovirasto, 323/2025 21.10.2025)
Valtuutetun keskeisiä taitoja on kyky hakea faktatietoa omatoimisesti. Julkisesti saatavissa olevaakaan faktatietoja ei kuitenkaan välttämättä löydä, jos sitä ei halua löytää tai jos saatu faktatieto ei sovi valittuun agendaan. Näissä on hyvä kyetä erottamaan mielipiteet faktoista ja ideologia asiantuntijoiden virallisista raporteista. Tällä saralla on nykyisin yllättävän usein haasteita. Valikoivaa viestintää, voisi joku todeta.
Turvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana olen erittäin huolissani siitä, että valtuutetun viittaamalla ruudukolla esimerkiksi Teiskontien ja Sammonkadun välisellä alueella apu ei pääse kohteeseen riittävän nopeasti. Jokainen tamperelainen tietää, että molemmin puolin tätä ongelmallisinta aluetta autoliikenteen kaistoja on pysyvästi poistettu ja autoliikennettä on heikennetty viime vuosina. Näiden asioiden yhteys toisiinsa on päivänselvä.
Eikä tämä tilanne muutu, kun remontit valmistuvat. Kaistat eivät nimittäin palaa, mutta kasvava joukko kaupunkilaisia tarvitsee jatkossakin hädän tullen apua ajoissa. Eräs ratkaisuista on perustaa uusi paloasema tuolle alueelle, jolloin autovastaisuuden seurauksia maksetaan taas miljoonilla veroeuroilla. Aluehallintoviraston lisäksi myös Pirkanmaan pelastuslaitos on esittänyt vakavan huolensa Tampereen keskustan autoliikenteen heikentämisestä hyvinvointialueen turvallisuusvaliokunnan kokouksessa.
”Valiokunta pyytää huomioimaan pelastustoimen huolen Tampereen keskustan pidentyneistä vasteajoista ja kehittää Tampereen kaupungin kanssa yhteistyötä liikennesuunnittelussa.” (Turvallisuusvaliokunta, § 21, 9.10.2025)
Vihreä valtuutettu argumentoi kirjoituksessaan lopulta itse itseään vastaan rinnastamalla Hämpin parkin kehittämisen autoliikenteen tukemiseen. Tuo näkemys ei kestä kriittistä tarkastelua, koska todellisuudessa asia on juuri päinvastoin. Maanalaiseen pysäköintiin investoidaan Tampereella juuri siksi, että maan pinnalle jäisi nykyistä enemmän tilaa muille toiminnoille, kuten kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Valikoivaa viestintää, joku voisi todeta.
Vihreän valtuutetun kirjoituksessa toistuva teema ratikan ja autoliikenteen asettamisesta vastakkain on hyvä esimerkki ideologisesta autovastaisuudesta, sillä Helsingissä autot ja ratikat kulkevat samoilla väylillä. Sama järjestely olisi tietenkin onnistunut myös Tampereella, jos halua siihen olisi ollut. Ei tainnut olla.
Nyt on keskeistä ymmärtää, että ratikka ja autoliikenne eivät ole vastakkain, eikä niiden pitäisikään olla. Vastuullisessa kaupunkisuunnittelussa otetaan huomioon tasapuolisesti kaikki liikennemuodot. Näin me olemme yhdessä kirjanneet myös pormestariohjelmaan, ja kaupunkisuunnittelua tulee edistää pormestariohjelman mukaan. Arvostaisin, että tämä ymmärrettäisiin viimein myös vihreissä.
Ymmärrän, että jokin poliittinen yhteenliittymä projisoi sisäänrakennettua autovihaansa kaikin mahdollisin tavoin, mutta kaupunkilaisten turvallisuutta ei pitäisi vaarantaa valitun ideologian edistämiseksi. Päätösten tueksi tarvitaan faktatietoa. Tässä asiassa sitä on runsaasti käytettävissä, kunhan sitä lukiessa riisutaan ensin vihreät lasit silmiltä.
