YEL-kriisin tilannekatsaus Samuli Sairialan podcastissa

YEL-kriisi kurittaa yhä edelleen suomalaisia yrittäjiä, mutta nyt valoa voi olla näkyvissä tunnelin päässä. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti äskettäin selvitysmiehen kartoittamaan ratkaisuja vakavan ongelman korjaamiseksi ja tiedän, että myös alan piirissä kehitetään parhaillaan ratkaisuja ongelmaan. Niistä myöhemmin lisää, kun esitykset julkistetaan. Nyt kävin kuitenkin Samuli Sairialan podcastin vieraana keskustelemassa YEL-kriisin tämän hetken tilanteesta.

Ikäihmisten asumispalveluihin lisää vaihtoehtoja – yritykset pidetään mukana

Ryhtiliike on käynnissä! Pirkanmaan hyvinvointialueella otetaan käyttöön palveluseteli ikäihmisten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Aluehallitus hyväksyi kriteerit tänään maanantaina. Näin parannetaan ikäihmisten palvelujen saatavuutta, lisätään asiakkaiden valintamahdollisuuksia ja pidetään samalla myös kriittisen tärkeä yksityinen sektori mukana palvelutuotannossa. Tätä olen pitkään peräänkuuluttanut.

Vanhuspalveluja ei voida toteuttaa kokonaan hyvinvointialueen omana tuotantona, vaikka ideologisia pyrkimyksiä siihen suuntaan onkin ikävä kyllä ollut viime aikoina nähtävissä. Laadukasta palvelua hyvään hintaan tarjoavat sote-yritykset täytyy siksi pitää tiiviisti mukana monituottajuudella. Tässä kokonaisuudessa on varmasti vielä viilattavaa, mutta suunta on nyt aivan oikea.

Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäinen kausi päättyy tänä keväänä, kun kunta- ja aluevaaleissa valitaan uudet valtuustot. Olemme ensimmäisen kauden pyrkineet korjaamaan heikolla lainvalmistelulla toteutetun sote-uudistuksen virheitä, ja vanhuspalvelut ovat olleet tässä eräs keskeisistä asioista. Nyt suunta on siis oikea. Toivottavasti sama suunta jatkuu myös vaalien jälkeen.

Yhteisövero on laskettava 15 prosenttiin

Suomi verottaa itsensä hengiltä. Varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset sekä niiden yrittäjät kamppailevat parhaillaan olemassaolostaan paitsi arvonlisäveron noston myös alarajahuojennuksen ja yleisen taantuman takia. Yhteiskunta tarvitsee pieniä yrityksiä, joista kasvaa tulevaisuuden menestyjiä ja työllistyjiä, joten tästä joukosta täytyy pitää huolta paremmin kuin nyt tehdään. Nyt tarvitaan tehokkaita toimia.

Yhteisöveron laskeminen 15 prosenttiin olisi tehokas tapa saada lisää verotuloja valtiolle ja kannustaa yrityksiä investoimaan ja työllistämään. Silloin molemmat osapuolet voittavat. Suomi on nimittäin luisunut rajusti Lafferin käyrän sosialistiselle puolelle, jossa verotulot pienenevät ja yritysten mahdollisuudet kasvaa ja työllistää heikentyvät. Nykytilanteessa molemmat osapuolet häviävät. Tehokas tapa korjata tilannetta olisi laskea yhteisöveroa. Edellinen kerta osoitti sen käytännössä erittäin tehokkaaksi välineeksi.

Kataisen hallitus laski suuren kohun saattelemana yhteisöveroa. Tuolloin taloustaidoton vasen laita huusi barrikadeilla verotulojen menetystä, heinäsirkkoja ja kaaosta. Toisin kuitenkin kävi, sillä yhteisöveron tuotto kasvoi erittäin merkittävästi seuraavina vuosina. Verotuksen keventyessä lisääntynyt aktiivisuus yrityksissä tuottikin yhteiskunnan hyvinvointiin moninkertaisesti enemmän verotuloja ja lisäksi myös investonteja ja lisää työllisyyttä.

Yhteisöveroa laskeneen Kataisen hallituksen valtionvarainministerinä toimi tuolloin demarien Jutta Urpilainen, joka ymmärsi vaikutukset ja kannatti yhteisöveron laskemista toisin kuin puolueensa muu johto. Urpilaisen päätös johti lopulta hänen ja Antti ”Rahaa on!” Rinteen välirikkoon, koska Rinne vastusti kiivaasti verotuksen keventämistä. Heistä vain toinen ymmärsi miten verotus vaikuttaa kansantalouteen, eikä se ollut Rinne. Jutta maksoi päätöksestään lopulta kalliin hinnan menettämällä puoluejohtajan paikkansa, mutta suomalaiset yritykset ja valtiontalous voittivat.

Nyt porvarihallituksen on aika käynnistää yhteisöveron uudistustus. Nyt tarvitaan ryhtiliike yhteisöveroon.