Julkaistu

EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa

Euroopan unionin talouskurin ja budjettikäytäntöjen uudistaminen on nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Tilintarkastustuomioistuimen raportti paljasti, että peräti 4,2 prosenttia unionin 196 miljardin euron menoista käytettiin vuonna 2022 virheellisesti. Siis 8 200 miljoonaa euroa. Muutos edellisvuoden kolmeen prosenttiin oli merkittävä, ja huolestuttava kehityssuunta korostaa varainkäytön valvonnan tärkeyttä. Viime vuosien kriisit ovat johtaneet nopeisiin rahoitusratkaisuihin, mikä on osaltaan lisännyt virheiden ja väärinkäytösten riskiä.

Vuonna 2021 voimaan tullut ehdollisuusasetus suojaa Euroopan unionin budjettia oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksilta. Joulukuussa komissio päätti kuitenkin vapauttaa Unkarille 10 miljardia euroa oikeusvaltioperiaatteen vuoksi jäädytettyjä varoja. Päätös ja varsinkin sen ajankohta osoittivat komissiolta huonoa harkintaa, sillä Unkarin lupaamat toimet oikeusvaltion tilan parantamiseksi eivät ole vielä toteutuneet. Päätös herättää syystäkin huolta unionin päätöksenteon johdonmukaisuudesta. Suomen on korostettava näitä huolia ja varmistettava, että jäsenmaat noudattavat yhdessä sovittuja perusarvoja.

Lue myös: EU-komissiosta heikkolaatuisia esityksiä (29.11.2023)

Europarlamentissa Suomen on edistettävä uudistuksia, jotka parantavat talouskäytäntöjen läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Tämä ei ole yksinomaan taloudellinen kysymys, vaan myös moraalinen ja poliittinen sitoumus, joka vahvistaa EU:n uskottavuutta ja kestävyyttä. On tärkeää, että Suomi ja muut jäsenmaat varmistavat veronmaksajien rahojen asianmukaisen ja tehokkaan käytön ja että uudistukset heijastavat unionin ja Suomen pitkän aikavälin taloudellisia etuja. Kyse ei ole unionin rahoista, vaan veronmaksajien rahoista.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 30.12.2023 ja Kauppalehdessä 2.1.2024.

Julkaistu

EU:n puolustushankintoja keskitettävä Suomeen

Euroopan unioni on haastavassa tilanteessa, kun Venäjän toimet aiheuttavat ongelmia ulkorajoilla ja kansainvälisissä toimitusketjuissa. Unionin on välttämätöntä vahvistaa omavaraisuuttaan sekä puolustusteollisuudessa että ruoan, energian, mineraalien ja puolijohteiden tuotannossa. Suomella onkin nyt mahdollisuus nousta tässä kehityksessä selvästi kokoaan suuremmaksi toimijaksi.

Olemme osa läntistä arvoyhteisöä, ja Nato-jäsenyyden myötä suomalaisen puolustusteollisuuden merkitys kasvaa. Euroopan unionin tulisi jatkossa keskittää puolustusteollisuuden hankintoja sisämarkkinoilleen, eli myös Suomen puolustusklusteriin. Suomessa on alalta vahvaa osaamista ja pitkää kokemusta. Täällä toimii kymmeniä kansainvälisesti merkittäviä puolustusklusterin yhtiöitä sekä ammusten ja kaluston tuotannossa että ohjelmistokehityksen alalla. Samalla täytyy muistaa, että F-35 -hävittäjähankinta tulee sekin näkymään vielä pitkään teollisena yhteistyönä suomalaisissa yrityksissä.

Ukrainan sota muistuttaa myös ruokavarmuudesta, joka on keskeinen osa huoltovarmuutta. Maatalouden kannattavuus onkin edellytys kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle. Unionin omavaraisuus ja kilpailukyky kasvavat lisäksi kriittisten raaka-aineiden asetuksella, joka edellyttää unionin alueella louhittavien tärkeiden raaka-aineiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Asetuksen mukaan peräti 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista täytyy jatkossa jalostaa EU-alueella ja kierrätetyn materiaalin osuus tulee nostaa 15 prosenttiin.

Suomen täytyy hyötyä Euroopan unionin omavaraisuuden kasvattamisesta lisäämällä omaa jalostustaan. Meillä ei ole varaa jättäytyä nykytilaan Euroopan Kongoksi, josta arvokkaat kaivannaiset laivataan pilkkahintaan muihin maihin jalostettavaksi ja ostetaan takaisin valmiina tuotteina. Suomalaista jalostusarvoa nostamalla täytyy varmistaa, että tänne jää nykyistä suurempi osa raaka-aineiden arvosta. Suomen täytyy varmistaa paikkansa tämän kehityksen hyötyjien leirissä. Siihen vaaditaan aktiivista vaikuttamista sekä Suomessa että Euroopan unionissa.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 27.12.2023

Julkaistu

Kodeissa varauduttava hyvän sään aikana

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuoreessa selvityksessä suomalaisten kriisinkestävyydessä havaittiin merkittäviä puutteita. Hyvinvointialueiden on syytä huolestua tuloksista, sillä peräti 40 prosenttia suomalaisista ei selviäisi ilman sähköä ja 60 prosenttia ei selviäisi ilman juoksevaa vettä kahta vuorokautta pidempään. Viranomaisten suosituksen mukaan jokaisen kotitalouden tulisi selvitä poikkeustilanteessa 72 tuntia, eli kolme vuorokautta, ilman juoksevaa vettä ja sähköä.

Pakkastalvi on yleensä tiukimmillaan tammi-maaliskuussa, jolloin yhteiskunnan perusrakenteet ovat kovilla ja poikkeustilanteet aiheuttavat ihmisille suuremman riskin kuin muulloin. Suomessa valtiollinen infrastruktuuri on hyvässä kunnossa, mutta se ei poista kokonaan riskiä ongelmatilanteisiin esimerkiksi sähkön ja veden jakelussa. Ennen vuoden kovinta pakkaskautta onkin sopiva hetki käyttää hetki kodin ja sen asukkaiden varautumiseen. Mahdollisen ongelmatilanteen iskiessä varautuminen voi olla myöhäistä, joten asia kannattaa hoitaa kuntoon hyvän sään aikana.

Käsittelimme viime viikolla Pirkanmaan hyvinvointialueen kokonaisturvallisuusvaliokunnassa alueellista valmiussuunnitelmaa ja turvallisuussuunnitelmaa. Menemättä suunnitelmien yksityiskohtiin on selvää, että panostukset varautumiseen ja jatkuvuuteen ovat tärkeitä. Julkisen sektorin varautumisen lisäksi myös kotitalouksien tulee tehdä oma osuutensa. Vastuu poikkeusoloihin varautumisesta on ihmisillä itsellään, eikä se ole edes vaikeaa tai kallista. Asiaa voi hoitaa kuntoon tavallisten kauppareissujen yhteydessä ottamalla huomioon muutamia varautumisen perusperiaatteita ja -tarvikkeita.

Miten sitten tulisi varautua? Ensinnäkin kotiin kannattaa varata astioita veden varastoimiseksi siten, että määrä riittää asukkaille kolmeksi vuorokaudeksi. Sopiva nyrkkisääntö on kaksi litraa vettä asukasta kohden vuorokaudessa. Veden lisäksi myös helposti valmistettavaa ja pitkään säilyvää kuivaruokaa tai säilykkeitä tulisi olla varattuna kolmeksi vuorokaudeksi, kuten myös ruoan valmistukseen sopiva retkikeitin tai muu väline. Välttämättömiä lääkkeitä tulee olla varattuna riittävästi.

Paristoradio viranomaisten ohjeiden seuraamiseksi kuuluu varautumisen perusteisiin. Puhelimeen ja USB-taskulamppuihin saa kätevästi virtaa taskuun mahtuvista vara-akuista. Omakotitaloissa tulee varmistaa, että tulisijan lämmittämiseen on riittävästi polttopuita, ja mahdollisen aggregaatin toiminta tulee varmistaa hyvissä ajoin. Jokaisessa kodissa on suositeltavaa tehdä varautumiskävely, jotta edellä mainittujen tarvikkeiden sijainti on tuoreessa muistissa, mikäli esimerkiksi sähköt katkeavat pitkäksi aikaa. Hyvin varautunut nukkuu varmasti yönsä muita paremmin.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 20.12.2023.