Pelastustoimi tarvitsee aktiivista VPK-toimintaa

Vuoden alussa toteutunut maamme historian suurin hallintouudistus keskittyy pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, joten julkisessa keskustelussa sote-asiat ovat saaneet lähes jakamattoman huomion. Uudistukseen sisältyvät pelastuspalvelut ovat kuitenkin jääneet liian vähälle huomiolle – ainakin merkitykseensä nähden.

Palomiehet on kautta aikojen kuvattu urheina sankareina, jotka vaaroja kaihtamatta pelastavat pulaan joutuneita kansalaisia. Mielikuva pitää toki paikkansa, mutta toimenkuvaan kuuluu paljon muutakin. Tärkeitä tehtäviä ovat myös esimerkiksi valistus ja ammatin esittely uravalintana. Viimeksi mainitun merkitys on nousemassa arvoon arvaamattomaan, sillä samaan aikaan kun mediassa keskitytään hoitajapulaan, on pelastajapula kriisiytymässä. Aiheesta ei vain puhuta riittävästi.

Toimin parhaillaan puheenjohtajana Pirkanmaan hyvinvointialueen työryhmässä, joka selvittää pelastusalan henkilöstön tilannetta yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja laatii aluevaltuustolle mietinnön toimenpide-ehdotuksineen. Työ on vasta alkanut, mutta jo nyt on selvää, että tilanne on huolestuttava varsinkin kansallisella tasolla.

Pirkanmaan tilanne on maakunnan vetovoiman ansiosta parempi kuin monilla muilla alueilla, mutta meilläkin tarvitaan kiireesti toimia, joilla tilanne voidaan korjata ajoissa. Yksi ratkaisuista on pelastusalan vetovoiman ja koulutuspaikkojen lisääminen. Toinen on maakunnallisen koulutuksen lisääminen. Muihin mahdollisiin ratkaisuihin työryhmämme ottaa aikanaan kantaa mietinnössään.

Nykyisin ihmisten rajallisesta vapaa-ajasta kisailevat perheen lisäksi monet harrastukset, joten aika on kortilla. VPK-toiminta, eli sopimuspalokunnat, ovat Suomessa olleet perinteisesti yksi erittäin tehokkaista pelastustoiminnan muodoista. Harrastajamäärät ovat kuitenkin laskussa ja varsinkin arkipäivisin päivystyksiä on sen vuoksi paikoin hankala hoitaa. Silloin tilalle tarvitaan ammattilaisia, joiden määrä kuitenkin vähenee huolestuttavasti. Tätä turvallisuuden yhtälöä ei siis ole helppo ratkaista.

Vapaaehtoiset palokunnat ovat mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä ja ne huolehtivat pelastustehtävistä peräti 90 prosentin alueella Suomen pinta-alasta. Tällä alueella asuu noin 46 prosenttia suomalaisista. Aktiivisten harrastajien merkitys on siis ratkaiseva. Nämä suomalaisten turvallisuudelle tärkeät vapaaehtoiset pitävät aktiivisesti huolta osaamisestaan koulutuksilla ja harjoittelulla, joten heidän merkittävä roolinsa suomalaisten arjen turvaajana tulee huomioida. Turvallinen Suomi syntyy vain yhteispelillä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälä-Vesilahden Sanomissa keskiviikkona 23.5.2023.

Kaatuneitten muistopäivän puheeni sankarihaudoilla 21.5.2023

Tänään toukokuun kolmantena sunnuntaina vietetään Kaatuneitten muistopäivää, ja sain suuren kunnian pitää puheen virallisessa seppeleenlaskussa sankarihaudoilla. Toivon, että tästä puheesta välittyi sekä rajaton kunnioitus sotiemme veteraaneja kohtaan että syvä kiitollisuus heidän ja sukupolvensa tekemistä valtavista uhrauksista vapaan isänmaamme eteen. Himmetä ei muistot koskaan saa.

Arvoisat sotiemme veteraanit, lotat ja muut kuulijat,

Tänään kunnioitamme sankarihaudoilla vainajia, jotka antoivat henkensä taistellessaan vapaan isänmaamme puolesta. Kaatuneiden muistopäivää on vietetty marsalkka Mannerheimin päiväkäskyn mukaisesti keväästä 1940 lähtien tarkoituksena kunnioittaa sodassa menehtyneitä ja vaalia kansallista yhtenäisyyttä.

Suomalaisia on viime vuosina koeteltu poikkeuksellisen paljon. Harva osasi odottaa, että sota palaisi Eurooppaan. Niin kuitenkin kävi, kun roistovaltio Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tänäänkin ja tämänkin tilaisuuden aikana Ukrainan yhtenäinen kansakunta käy urheaa puolustustaistelua olemassaolonsa eteen.

Suomen sotaveteraaneille Ukrainan tapahtumat ovat palauttaneet mieleen omat sotamme ja miten itänaapuri on pysyvä uhka rauhalle ja demokratialle. Presidentti Niinistö totesi taannoin osuvasti, että ”Naamiot on nyt riisuttu”. Ukrainan tapahtumien myötä on jälleen korostunut, että suomalaisten sotasankarien urotyöt tunnetaan kansainvälisesti erittäin laajasti ja niitä arvostetaan. Suuri joukko suomalaisia asetti isänmaan edun oman henkensä edelle, eikä se ole jäänyt muulta maailmalta huomaamatta.

Hyvät naiset ja herrat,

Sotiemme sankareiden ja heidän koko sukupolvensa mittaamattomien uhrausten ansiosta voimme elää vapaassa Suomessa. Hyvinvointimme on rakennettu sotaveteraanien ja heidän jälkeensä tulleiden sukupolvien ahkeruudella, sitkeydellä, tasa-arvolla ja vapaalla yrittäjyydellä. Yhä edelleen nämä muodostavat hyvinvointimme selkärangan.

Yhteisöllisyyden merkitys kasvaa kriiseissä. Paikallisen yhteisöllisyyden lisäksi yhteistyö voi olla myös valtioiden rajat ylittävää. Tärkeä osoitus tästä on liittyminen Atlantin puolustusliitto Natoon, joka antaa meille jatkossa suojaa itäistä uhkaa vastaan. Valtion tärkein tehtävä on varmistaa puolustus ja omien kansalaistensa turvallisuus. Kansainvälinen yhteistyö osaltaan varmistaa, että Suomessa tämä tehtävä voidaan hoitaa ja että maamme selkeästi osa läntistä arvoyhteisöä.

Tänään kautta maan katsellaan sankarihautojen pitkiä rivistöjä ja muistellaan kunnioittaen sukupolvia, jotka antoivat kaikkensa isänmaan puolesta. Sukupolvia, joka puolustivat arvojaan ja kotimaataan, uskoivat tulevaan ja rakensivat sodan jälkeen hyvinvoinnin. He katsoivat sen olevan velvollisuutensa, sillä vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Tänään meidän kaikkien on hyvä hiljentyä muistamaan sankareita, joiden ansiosta voimme elää itsenäisessä Suomessa.

Lainaan vielä lopuksi Kalervo Hämäläisen säveltämää ja sanoittamaa Veteraanin iltahuutoa. 

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,
Muistakaa, heille kallis ol maa,
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
Himmetä ei muistot koskaan saa.