Julkaistu

Tuetaan ahkeruutta – opintotuen tulorajat poistettava

Opiskelijoiden tulee voida itse vaikuttaa omaan elintasoonsa nykyistä paremmin, joten opintotuen tulorajat täytyy poistaa kokonaan. Nykyiset tulorajat rankaisevat työssäkäyviä opiskelijoita ahkeruudesta.

Yhteiskunnan pitäisi päinvastoin mahdollistaa se, että opiskelijat pääsevät hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana. Se on useimmille opiskelijoille paitsi taloudellisesti välttämätöntä, myös urakehityksen kannalta hyödyllistä. Työnantajat arvostavat työkokemusta ja työelämätaidot on tärkeä oppia jo opiskeluaikana.

Julkaistu

Taloustaitojen opetusta lisättävä kouluissa

Viime vuonna peräti 570 000 suomalaista oli ulosotossa ja lähes 400 000 suomalaisella oli merkintä maksuhäiriöstä. Maksuhäiriöistä 45 prosenttia oli 20-39-vuotiailla. Puutteet taloustaidoissa johtavat usein pikavippikierteisiin sekä ongelmiin puhelinliittymän, luottokortin ja vuokra-asunnon saamisessa. Velkakierre voi johtaa myös syrjäytymiseen. Riittävät taidot oman talouden hallinnassa ehkäisevät tehokkaasti ylivelkaantumista ja muita ikäviä seurauksia.

Oman talouden hallinta on perustaito, jota ei opeteta kouluissa riittävästi. Lisäksi koulujen talousasioiden opetuksessa on jopa opettajakohtaisia eroja. Opettajien talousosaaminen 2019 -kyselyssä 76 prosenttia opettajista katsoi, että taloustaitojen pitäisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla. 94 prosenttia piti taloustaitojen opettamista tärkeänä, mutta vain kolmannes piti koulujen antamia valmiuksia riittävinä. 71 prosenttia opettajista katsoi hallitsevansa riittävät tiedot taloustaitojen opettamiseksi, mutta vain 14 prosenttia katsoi osaamisen perustuvan koulutukseensa. Nuorten talousosaaminen 2018 -kyselyssä 90 prosenttia oppilaista halusi koulujen opettavan taloustaitoja, mutta vain 20 prosenttia piti koulujen tarjoamia valmiuksia riittävinä. Ongelma on siis kiistaton.

Opettajien ja oppilaiden mielestä taloustaitojen opetuksen lisäämiseen on tarve, johon nykyinen opetussuunnitelma ei riittävällä tavalla vastaa. Mahdollisuuksien tasa-arvo edellyttää, että koulut ottavat vahvemman roolin taloustaitojen opetuksessa, koska kotien lähtökohdat siihen aina riitä. Kaikille oppilaille tulee rakentaa talousosaamisen polku, jonka vaikutukset heijastuvat positiivisesti ihmisten arkeen. Jokaisella on oikeus tuntea olevansa merkityksellinen osa yhteiskuntaa. Opettajille tulee tarjota koulutuksen myötä paremmat valmiudet taloustaitojen opettamiseen. Opetussuunnitelman perusteissa oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä on aiemminkin uudistettu vastaamaan muuttuneita tieto- ja taitovaatimuksia. Edellä esitetyt seikat puoltavat tavoitteiden ja sisältöjen uudistamista myös taloustaitojen osalta. Tekemistä vaille valmis, joku sanoisi.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
eduskuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 22.3.2023.

Julkaistu

Pirkan opiston vaalipaneeli 15.3.2023

Pirkan opisto järjesti keskiviikkona 15.3.2023 Lempäälän kirjastossa vaalipaneelin, jossa oli mukana paikallisia ehdokkaita. Keskusteluissa muun muassa talous ja sote, liikenneasiat ja paljon muuta mielenkiintoista. Olin kokoomuksen edustajana paikalla.

Julkaistu

Kilpailuttaminen on veronmaksajien etu

Vuodenvaihteessa aloittaneet hyvinvointialueet käyttävät valtavia rahasummia, joilla on tarkoitus tuottaa suomalaisille sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut. Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue, jonka kokonaismenot ovat tänä vuonna arviota 2,6 miljardia euroa. Summa on noin 5 000 euroa jokaista pirkanmaalaista kohti. Nettoveronmaksajille summa on merkittävästi tätä suurempi. Veronmaksajien omalla työllään ansaitsemaa ja valtiolle verotettua rahaa tulisi käyttää tehokkaasti, jotta sillä saadaan mahdollisimman paljon laadukkaita terveyspalveluita. Nyt näin ei kuitenkaan ole.

Marinin hallituksen kiireessä kyhäämään sote-lainsäädäntöön jäi monia valuvikoja, joita joudutaan korjaamaan vielä pitkään. Eräs valuvioista on johtanut siihen, että hyvinvointialueen tukipalveluita ei kilpailuteta avoimesti, vaan kilpailutusta kierretään ostamalla ennalta määriteltyjen yhtiöiden osakkeita. Omistuksen myötä niistä tulee niin sanottuja inhouse-yhtiöitä, joilta voidaan ostaa palveluita ilman kilpailutusta. Koska todellista kilpailua ei ole, ei näillä yhtiöillä ole myöskään kannustimia käyttää veronmaksajien rahaa tehokkaasti.

Pirkanmaan hyvinvointialue ostaa tänä vuonna palveluita noin tuhannella miljoonalla eurolla. Tästä merkittävä osa jää jatkossa avointen kilpailutusten ulkopuolelle. Tilanne on kriittinen suurelle joukolle yksityisiä yrityksiä ja yrittäjiä, jotka tarjoavat julkiselle sektorille tukipalveluita. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi siivous- ja ruokapalvelut, kuljetus ja logistiikka, työvaate- ja pesulapalvelut sekä tietotekniikka.

Inhouse-yhtiöiden käyttöä perusteltiin alunperin sillä, että ne järjestäisivät avoimet kilpailutukset yksityisen sektorin yrityksille. Tämä tavoite näyttää toistaiseksi jääneen juhlapuheiden asteelle. Seuraavan eduskunnan tuleekin puuttua lainsäädännön tasolla tällaiseen kilpailutusten kiertämiseen. Valtion ei koskaan pidä kilpailla yritysten kanssa, sillä Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjyyttä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 15.3.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.