Julkaistu

Kansalaisaloitteeni: ”Taloustaitojen opetusta lisättävä kouluissa”

Olin vuonna 2019 mukana laatimassa kansalaisaloitetta, jossa esitettiin kouluihin uutta taloustiedon oppiainetta. Tuolloin allekirjoituksia ei kertynyt riittävästi, jotta esitys olisi edennyt eduskuntaan. Sittemmin tilanne ei ole ainakaan parantunut yhteiskunnassa, sillä ulosottoa ja maksuhäiriöitä on edelleen ja määrä on tänä vuonna vain kasvamassa. Siksi tein nyt uuden kansalaisaloitteen, jossa esitetään taloustaitojen opetuksen lisäämistä jo olemassa olevien oppiaineiden yhteydessä kaikilla kouluasteilla aina eskareista toiselle asteelle saakka.

Voit kannattaa kansalaisaloitetta tästä linkistä.

Aloitteen sisältö

Me allekirjoittaneet esitämme opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle opetussuunnitelman uudistamista siten, että taloustaitojen ja oman talouden hallinnan opetusta lisätään kaikilla kouluasteilla. Esitämme, että opetuksen sisältöä koskevassa perusopetuslain 11 pykälässä säädetään jatkossa myös velvoitteesta taloustaitojen opetukseen siihen soveltuvissa oppiaineissa, erityisesti matematiikassa, yhteiskuntaopissa, historiassa ja kotitaloudessa. Tavoitteena on parantaa yleistä talousosaamista ja oman talouden hallintaa.

Perustelut

Suomessa on yli 500 000 ihmistä ulosotossa ja lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriöitä. 45 prosenttia maksuhäiriöistä on 20-39-vuotiailla. Oman talouden hallinta on jokaiselle olennainen perustaito, jota ei kuitenkaan opeteta kouluissa merkitykseensä nähden riittävästi. Puutteet taloustaidoissa voivat johtaa velka- ja pikavippikierteisiin, kun taas riittävät taloustaidot ehkäisevät ylivelkaantumista sekä siitä aiheutuvaa syrjäytymistä ja ikäviä seurauksia esimerkiksi puhelinliittymän, luottokortin ja vuokra-asunnon saamisessa. Velkakierre voi johtaa pitkään syrjäytymiseen.

Opettajien talousosaaminen 2019 -kyselyssä 76 prosenttia opettajista katsoi, että taloustaitojen pitäisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla. 94 prosenttia piti taloustaitojen opettamista tärkeänä, mutta vain kolmannes piti koulujen antamia valmiuksia riittävinä. 71 prosenttia opettajista katsoi hallitsevansa riittävät tiedot taloustaitojen opettamiseksi, mutta vain 14 prosenttia katsoi osaamisen perustuvan koulutukseensa. Nuorten talousosaaminen 2018 -kyselyssä 90 prosenttia oppilaista halusi koulujen opettavan taloustaitoja, mutta vain 20 prosenttia piti koulujen tarjoamia valmiuksia riittävinä. Taloustaitojen opetuksen lisäämiseen kaikilla kouluasteilla on osoitettu selkeä tarve, johon nykyinen opetussuunnitelma ei kykene riittävällä tavalla vastaamaan.

Mahdollisuuksien tasa-arvo edellyttää, että koulut ottavat nykyistä vahvemman roolin taloustaitojen opetuksessa, koska kotien lähtökohdat siihen eivät ole aina riittävät. Kaikille oppilaille tulee rakentaa talousosaamisen polku, jonka vaikutukset heijastuvat positiivisesti heidän koko elämäänsä yhteiskunnan aktiivisena osana. Samalla opettajille tulee tarjota koulutuksessa nykyistä paremmat valmiudet taloustaitojen opettamiseen. Opetussuunnitelman perusteissa oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä on aiemminkin uudistettu vastaamaan yhteiskunnan muuttuvia tieto- ja taitovaatimuksia. Edellä esitetyt seikat puoltavat tavoitteiden ja sisältöjen uudistamista nyt myös taloustaitojen osalta.

Julkaistu

Kolumni: Boomerin luottokortti väärissä käsissä

Olipa kerran vastuullinen suomalainen yrittäjäperhe, jonka talouden vanhemmat olivat saaneet taantuman jälkeen tasapainoon vuosikymmenen uurastuksella, vetämällä vyötä tiukemmalle ja parantamalla perheyrityksen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Perhe palkitsi ahkeruudesta ja rohkaisi kantamaan vastuuta omasta ja muiden hyvinvoinnista. Yhteisin ponnistuksin perheen talous olikin lopulta saatu kuntoon.

Isovanhemmat muistelivat usein miten kansakoulussa opetettiin elämään omien varojen mukaan. He korostivat, että lainaa otettaessa täytyy olla varma siitä, että lyhennyksiä ja korkoja kyetään maksamaan tuloilla. Isä muistutti usein leikillään, että maagista rahaa sylkevää taikaseinää ei ole vielä löydetty. Terveen taloudenpidon myötä perheen talous ja hyvinvointi olivat kohentuneet selvästi, kunnes eräänä päivänä tytär löysi boomeri-isänsä luottokortin ja päätti kokeilla sen suomia mahdollisuuksia.

Tyttären koulussa ei opetettu taloustaitoja saati oman talouden hallintaa kuin nimeksi, joten luoton, koron ja pääoman perusajatus ei ollut vielä selkeä. Kavereiden kesken oli mukavampi keskustella shoppailusta, juhlimisesta ja lentämisestä kuin taloudesta ja velasta. Tyttären toveri kertoi kuitenkin ymmärtävänsä mistä velassa on kyse ja toinen iloitsi, että nyt tulee rahaa. Kaksi muuta toveria totesivat, että luotot ja korot voisi aina maksaa uusilla lainoilla ja pikavipeillä. Lopuksi yksi vielä muistutti, ettei luottokortti ollut tyttären, joten miksi hän kantaisi huolta muiden ihmisten veloista.

Tyttären holtiton tuhlaus paljastui lopulta vanhemmille, kun tilillä ei ollutkaan enää rahaa isoäidin hoivapaikkaan ja äidin hammaslääkäriin. Tili oli tuhlattu miinukselle 7 050 euron verran jokaista perheenjäsentä kohti. Lopulta isä joutui kiinnittämään perheen asunnon lainatakseni rahaa pelkkien korkojen maksamiseen. Samoihin aikoihin vanhemmat saivat tietää, että heidän halutaan maksavan eläkemaksuja myös palkasta, jota ei ole edes olemassa. Eihän sellaista voisi Suomessa tapahtua.

Jocka Träskbäck
Kirjoittaja on Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 14.9.2022.

Julkaistu

Vastuullista taloutta hyvinvointialueen strategiaan

Samat palvelut kaikille pirkanmaalaisille. Siinä lyhykäisyydessään hyvinvointialueen päätavoite, joka ei tule olemaan helppo saavutettava. Varsinkaan, kun sote-uudistuksen valmistelu on tehty kiireessä ja valuvikoja joudutaan korjailemaan vielä pitkään. Aluevaltuustossa valmistellaan parhaillaan ensimmäistä pirkanmaalaista hyvinvointialue- ja palvelustrategiaa, jota aluevaltuusto käsitteli tämän viikon maanantaina seminaarissa ja työpajoissa.

Kuntastrategioiden tavoin myös hyvinvointialueen strategia tehdään jokaiselle työntekijälle arkipäivän toiminnan ohjenuoraksi, eikä pelkästään tyhjiksi sanoiksi paperilla. Vielä tässä vaiheessa on aikaista sanoa millainen strategiasta on tulossa, koska työ on vielä kesken. Valmista on määrä saada marras-joulukuun vaihteessa.

Aluevaltuutetut pohtivat nyt mitkä ovat hyvinvointialueen missio ja visio, arvot sekä strategiset kärkiteemat. Haasteena on, että eri poliittisten ryhmien työn tuloksena voi helposti syntyä harmaata sanahelinää vailla varsinaista käytännön merkitystä. Strategian käsittelyssä aluevaltuuston täytyy keskittyä ennen kaikkea konkretiaan, koska jargonia ja sanahelinää riittää kyllä muutenkin.

Lukuisat kuntalaiset ovat ilmaisseet keskusteluissamme, etteivät ole vielä oikein saaneet kiinni siitä mitä sote-uudistus ja hyvinvointialue käytännössä tarkoittavat tavallisessa arjessa. Moni varmasti mieltää hyvinvointialueen toiminnan vielä pitkään kuntien ja kaupunkien toiminnaksi, sillä näin iso muutos kerralla on hankala hahmottaa.

Hyvinvointialueen päätöksenteossa tulee keskittyä laadukkaiden peruspalvelujen järjestämiseen taloudellisesti kestävällä tavalla. Tähän mennessä rahaa on käytetty sote-palvelujen parantamisen sijaan pääasiassa hallinnon kasvattamiseen, mikä ei ollut alkuperäisen uudistuksen tavoitteena. Rajallisia resursseja tulisi käyttää hallinnon sijaan palveluihin. Vain siten voimme pitää huolta laadukkaista peruspalveluista myös tulevaisuudessa. Tämän soisi näkyvän myös tulevassa strategiassa.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 7.9.2022.