Raksystemsin kuntotarkastus silkkaa huijausta

Talon kuntotarkastus on erittäin tärkeä ja nykyisin jo lähes pakollinen toimenpide kiinteistöä ostettaessa. Raksystems on yksi kuntotarkastuksia ja kuntotarkastusraportteja tarjoava yritys, joka kannattaa kuitenkin ohittaa suosiolla, jos ostokohteesta haluaa rehellisen arvion. Sen tietää myös Tuomas Enbuske.

Suomalainen asiakas on yhä edelleen pohjimmiltaan luottavainen mitä tulee yrityksiin ja palveluntarjoajiin. Varsinkin asuntokaupassa luottamus on kaiken a ja o, sillä kyseessä on lähes poikkeuksetta ihmisen koko elämän suurin yksittäinen sijoitus. Siksi tässä kaupassa asiantuntijoina kuultavien tahojen tulee olla ehdottoman luotettavia ja puolueettomia työssään. Raksystemsin kohdalla näin ei kuitenkaan ikävä kyllä ole.

Olemme Suomen suurin kuntotarkastusyhtiö. Olemme tehneet yli 50 000 kuntotarkastusta ja -tutkimusta sekä suunnitelleet ja valvoneet satoja peruskorjaushankkeita. Tarjoamme asiakkaillemme palvelukokonaisuuksia, joiden avulla varmistamme kiinteistöomaisuuden arvon säilymisen ja terveellisen elinympäristön. Toimimme aktiivisesti alan kehitystehtävissä kiinteistöjen ja kansallisomaisuutemme edunvalvojina.
– Raksystems verkkosivuillaan

Ilta-Sanomat uutisoi tänään kuinka käräjäoikeus määräsi purettavaksi Tuomas Enbusken tekemän talokaupan, jossa pariskunta oli tietoisesti myynyt Enbusken perheelle hometalon. Mies oli rakennusinsinööri ja vaimo tekniikan tohtori, joka työskenteli kosteusvaurioiden toteamiseen erikoistuneessa yhtiössä. Näin ollen heidän täytyi ammattitaitonsa perusteella olla tietoisia siitä, että heidän myymänsä talo oli homeessa. Yhteistyössä huijauksessa pariskunnan kanssa toimi Raksystems, jonka johtoa myyjäpariskunta henkilökohtaisesti tunsi.

Raksystemsin tarkastaja jätti raportistaan pois erittäin olennaisia kosteudenhallintaan liittyviä puutteita ja jopa hyvän rakennustavan vastaisia ratkaisuja, eikä tarkastaja ollut myöskään kirjannut raporttiin kodinhoitohuoneessa mittaamiaan kohonneita kosteusarvoja. Ei tarvitse olla rakennusinsinööri ymmärtääkseen, että huijauksesta oli sovittu kulissien takana. Käräjäoikeus määräsi kaupan purkamisen lisäksi myyjät maksamaan 181.000 euron korvaukset.

Kuntotarkastuksen tekeminen on jokaisessa talokaupassa ensiarvoisen tärkeää riippumatta siitä onko talo rakennettu vuosi tai sata vuotta sitten. Kuntotarkastus ei kuitenkaan ole minkään arvoinen, ellei sitä suorita luotettava ja rehellinen ammattilainen. Tässä esimerkkitapauksessa niin ei ollut, mutta onneksi ostajalla oli resursseja viedä tapaus tuomioistuimeen. Monella muulla ei ole. Siksi kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kuntotarkastajan valintaan ja välttää tällaisia huijareita. Yksittäistapaus nimittäin tuskin oli kyseessä. Mielestäni paras tapa on antaa sanan kiertää ja pyytää lähipiiriltä tai esimerkiksi Facebook-kavereilta suosituksia kuntotarkastajista, jotka on jo aiemmin todettu luotettaviksi ja huolellisiksi.

Kun Suomi kehityksen kelkasta putosi

Suomalaiset saivat 2000-luvun alkupuolella kehua olevansa digitaalisen kehityksen vetureita koko maailmassa, kun internet levisi joka kylään ja kaupunkiin ja mobiilidata tuli kaikkien saataville. Sitten Suomi putosi kuitenkin kelkasta ja taantui tietotekniikan ja innovaatioiden apuluokkalaiseksi.

Nettinopeuksissa Suomi sijoittuu nykyisin kauas kärjestä, sillä Net Indexin maailmanlistalla olemme nyt sijalla 24. Meitä nopeammin surffaillaan esimerkiksi Romaniassa, Bulgariassa, Moldovassa ja Liettuassa. Trivago selvitti taannoin, että suomalaishotellien nettiyhteydet ovat yhtä surkealla tasolla.

Parhaillaan tuomioistuimessa käydään oikeutta TVkaista-palvelusta, joka on nerokas innovaatio. Palvelussa kuluttaja siirtää fyysisen digiboksinsa maksua vastaan verkkoon. TVkaistan perässä samanlaiset palvelut lanseerasivat myös esimerkiksi Elisa ja DNA. Nettidigiboksien suosion myötä tekijänoikeusjärjestöt ryhtyivät väittämään niitä laittomiksi, vaikka kyse on ainoastaan datan sijainnista.

Tuomioistuin päättää nyt saako kuluttaja tallentaa ohjelmansa verkkoon vai täytyyko bittien sijaita jatkossakin surisevassa laatikossa kotona. Toisin sanoen eletäänkö Suomessa 1990-lukua vai 2010-lukua.

Nettidigiboksi ei ole ainoa suomalainen innovaatio, jonka tekijänoikeusjärjestöt ovat halunneet rokottaa kuoliaaksi. Myös kirjojen vuokrauspalvelu Bookabooka joutui taannoin lopettamaan samasta syystä. Vastaavasta palvelusta tuli vuosia myöhemmin Yhdysvalloissa miljardibisnes. Tietenkin.

Menestyäkseen Suomi tarvitsee uusia innovaatioita, joten nyt olisi aika ottaa pää pensaasta ja ottaa järki käteen. Se on nimittäin ollut jo pitkään hukassa.

Tämä kolumni on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 13.5.2015.