Päätimme viettää kolmen viikon reissusta viisi päivää tutustuen Thaimaan itärannikon saariin. Varsinkin kun saimme varatua bungalowin Koh Nangyuanilta, jonka kerrotaan olevan todellinen maanpäällinen paratiisi. Lomaa on takana nyt tasan viikko ja edessä vielä kaksi.

Hyppäsimme Huahinissä bussiin aamuyhdeksältä. Matka vei neljä tuntia kohti Champornin satamakaupunkia – ilman ilmastointia ja pysähdyksiä. Keski-Thaimaan maisemat ovat muutan hieman pohjoista vehreämpiä.

Chumpornissa bussi vaihtuu katamaraaniin, joka vei meidät reilun 100 kilometrin pääsä sijaitsevalle Koh Nanyuanille. Matka sujui rattoisasti puolessatoista tunnissa.

Perille päästyämme olemme ainoat paratiisisaarelle jäävät matkustajat. Saari on postimerkin kokoinen ja sinne on pääsymaksu ulkopuolisilta. Lisäksi saari on auki yleisölle vain 10.00 – 17.00. Meillä oli onneksi varaus, joten pääsimme saarelle helposti ja ilman pääsymaksua.

Saari oli kuin olikin maanpäällinen paratiisi. Huikeat näkymät ja upea valkoinen, kapea rantakaistale kahden kukkulan välissä. Huh huh. Kamat bungalowiin ja heti snorklaamaan! Kalojen ja korallien seassa oli aika hienoa uida. Saarella oli vain kaksi – kolmekymmentä turistia ja me olimme ainoat suomalaiset.

Koh Nangyuan on lähes täydellinen lomapaikka esimerkiksi häämatkalaisille, jos vain sattuu saamaan majoituksen saaren ainoasta hotellista. Vain lähes täydellinen siksi, että palvelu oli aika heikkoa varsinkin saaren ainoassa ravintolassa. Kilpailun puuttuessa myös hinnat olivat pilvissä, mutta tällaisessa mestassa sillä ei ole niin väliäkään.

Piiiiitkä bloggaustauko on taas hetkeksi takana. Aika on mennyt Stara.fi:n parissa, eikä blogille ole oikein ollut aikaa. Nyt hengaamme Elinan kanssa lomalla Thaimaassa, jossa on tarkoitus pyöriä kolme viikkoa.

Loma tosin alkoi hieman heikosti, kun unohdin takkini bussiin, josta joku vähemmän rehellinen thaimaalainen bussikuski päätti poistaa sen omaan garberobiinsa. Onpahan kuskilla nyt ainakin uniikki Triple Five Soulin takki. Minun takkini. Stana. Kaikki thaimaalaiset eivät siis olekaan rehellisyyden perikuvia, kuten olen sinisilmäisesti aiemmin olettanut. Oppaan mukaan bussit tyhjätään aina varikolla, ja ilmeisesti sananmukaisesti todella tyhjätään.

No ei saa jäädä tuleen makaamaan, itsepähän jätin takkini bussiin. Olisin toki olettanut, että rehellinen kuljettaja olisi palauttanut sen omaan tai Aurinkomatkojen toimistoon, mutta nyt takki on hävinnyt bussista kuin taiottuna. Oppaiden palvelu oli asian suhteen erittäin asiallista, kiitos siitä heille. Nyt suunnataan rannalle ja Hua Hinin kuumiin aaltoihin! Täällä ilma 35 ja vesi 29 astetta. Suomessa 12 astetta ja vesisadetta.