RantaRock 1995 järjestettiin 30 vuotta sitten

Onnea RantaRock! 30 vuotta sitten järjestettiin Suomen kaikkien aikojen ikonisin yksittäinen festivaali. Vaasaan vuonna 1995 muuttanut RantaRock asetti suomalaisille festareille aivan uuden riman. Emme tuolloin tienneet, että ysärimusiikki tulisi vielä vuosikymmenten päästä olemaan erittäin suosittua, ja että nimenomaan tämä yksittäinen festivaali nousisi legendaariseen asemaan ysärimusiikin kulminaatiopisteenä.

Menin RantaRockille töihin vuonna 1994, kun tapahtuma järjestettiin viimeisen kerran Virroilla. Siellä RantaRock kasvoi kuitenkin alueen kapasiteettia suuremmaksi, joten festarille tarvittiin uusi paikka. Vaasalaisena tuoreena DJ SM -voittajana tapahtuman järjestäjät palkkasivat minut mukaan RantaRockin organisaatioon, kun neuvottelut Vaasan kaupungin kanssa olivat jo käynnistyneet. Varsin nopeasti kävi selväksi, että kesällä 1995 RantaRock tultaisiin lopulta järjestämään Vaasan Vaskiluodossa. Logistiikka, festarialue ja muut fasiliteetit olivat aivan toista kuin Virroilla. RantaRockin oli aika ottaa harppaus eteenpäin.

Syksyllä 1994 tein MTV3-kanavalle HotHit-ohjelmaa ja samalla kiersin Suomen keikkapaikkoja useilla kiertueella. Alkuvuodesta 1995 mukaan tuli myös RantaRock-kiertue, jolla markkinoimme Vaasan tapahtumaa. Kiertueen tiimissä oli mukana muun muassa Ressu Redfordin Sound of R.E.LS. ja lukuisia vierailevia artisteja. Kiersimme tällä kokoonpanolla kauppakeskuksia, klubeja ja yökerhoja kuukausien ajan. Kiersin samaan aikaan myös HotHit-kiertueella (mm. Nylon Beat, Mira, O’Ou, Arkadio, Sikaduo, 101, Hausmylly) ja DJ SM -kiertueella (mm. Aikakone), joten maantiet tulivat tutuiksi.

Kesää kohti huomasimme miten RantaRock-hype alkoi kasvaa kasvamistaan ja että juhannuksen tapahtumasta tulisi varmasti onnistunut. Lopulta Vaasa menikin juhannuksena aivan sekaisin. Festivaalin väkimäärästä on esitetty monia arvioita, mutta väkeä oli niin sanotusti riittävästi. Oheisista kuvista voidaan tehdä jotain arvioita. Minulla on vielä tallessa vuoden 1995 RantaRockin virallinen VHS-kooste, joka pitäisi saada vielä joskus digitoitua. Mukana voi olla aika melko historiallista materiaalia.

Varsinaisilla festareilla toimin päälavan ja HotHit-lavan juontajana ja vastasin muiden juontajien aikatauluista. Jälkimmäisessä olikin tehtävää, sillä esimerkiksi Jyrki Hämäläistä etsittiin pitkin aluetta, kunnes hänet tavoitettiin Vaasan keskustan hotellin aulabaarista. Wasalandiassa HotHit-ohjelmallamme oli oma esiintymislava, jossa artistit kävivät tekemässä haastatteluita ja vetämässä pari biisiä ennen päälavalle nousua. Kuvissa vieraana Basic Elementin alkuperäinen kokoonpano ja Movetronin Päivi. Sattuneesta syystä kuvia näiltä festareilta on melko niukasti.

Toisin kuin nykyisin, vielä 1990-luvulla suuretkin artistit juhlivat backstagella railakkaasti ja siitä jatkettiin yökerhoon ja sen jälkeen vielä hotellijatkoille. Ja tietenkin sattui ja tapahtui. Jatkoilla eräs suosikkiartisti esitteli keskustan ulkoterassin pöydällä seisten helikopteriaan ja palokunta joutui sammuttamaan sviitissä sytytetyn hiiligrillin. Niistä ei kuitenkaan tässä enempää.

Tasan 30 vuotta sitten Vaasassa tapahtui jotain, jonka mukana olleet muistavat loppuikänsä. Moni on kuvaillut tapahtunutta Suomen Woodstockiksi, ja se onkin varmasti perusteltua. Yleisön juhlatunnelma ja yhteenkuuluvuuden tunne oli uskomatonta, eikä varmasti vähiten jääkiekon tuoreen MM-voiton ansiosta. Kaikki olivat kavereita keskenään ja koko RantaRock 1995 oli torstain ja sunnuntain välinen yötön yö. Sitä se oli ysiviis, eikä vastaavaa ole sittemmin tässä maassa nähty.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan.

Hyvää juhannusta 2025 kaikille!

Seutuhallituksen jäseneksi – kiitos luottamuksesta!

Kiitos luottamuksesta! Tampereen kaupunginhallitus valitsi minut seutuhallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Seutuhallitus johtaa Tampereen kaupunkiseudun yhteistyön toteutumista ja toimeenpanoa yli kuntarajojen sekä käynnistää seudullisia yhteistyöhankkeita ja vastaa kuntayhtymän talouden ja hallinnon järjestämisestä. Lisäksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) asiat ovat seutuhallituksessa keskiössä.

Tämä luottamustehtävä on erityisen mieluisa, sillä toimin aiemmin kahdeksan vuotta Lempäälän kunnanhallituksen ja -valtuuston lisäksi aktiivisessa yhteistyössä kehyskuntien kanssa. Kokoonnuimme esimerkiksi kuukausittain kehyskuntajohtajien kanssa käsittelemään seudun asioita, ja tästä kokemuksesta on hyötyä seutuhallituksessa työskentelyssä. Menestyvä keskuskaupunki on kehyskuntien etu, ja menestyvät kehyskunnat ovat keskuskaupungin etu. Olemme kaikki samassa veneessä, ja eräs Tampereen kaupunkiseudun menestyksen avaimista onkin juuri aktiivinen yhteistyö.

Seutuhallituksessa on kunnia saada olla jatkossa entistäkin aktiivisemmin mukana kaupunkiseudun yhteisten liikennehankkeiden ja maankäytön edistämisessä. Tampereen kaupunkiseutu kasvaa nopeasti, joten työssä tarvitaan katsetta tulevaan. Seutuhallituksen lisäksi olen jatkossa myös maakuntavaltuuston jäsen, joten kaupunkiseudun ja Pirkanmaan hankkeet ovat jatkossa lähellä sydäntä maakuntakaavasta lähtien. Nyt on aika tehdä Pirkanmaalla ryhtiliike ja edistää liikenteen sujuvuutta sen eri muodoissaan.

Tampereen pormestariohjelma 2025-2029 on julkaistu

Tampereen pormestariohjelma on julkaistu. Neuvottelimme siitä koalitiossa olevien ryhmien kanssa hyvässä hengessä. Kuten myös lehden analyysissä osuvasti todetaan, on ohjelmassa mukana monia kokoomukselle tärkeitä elementtejä. Olin itse kokoomuksen ryhmän vetäjänä pormestariohjelman elinvoima-osuudessa, ja ryhmän kädenjälki näkyy kiitettävällä tavalla lopputuloksessa. Ryhmässä olivat mukana Elina Järvenpää, Jouni Markkanen, Kari-Matti Hiltunen ja Arttu Vuori. Tässä alla mielestäni keskeisimpiä huomioita ja nostoja Tampereen seuraavan neljän vuoden päätöksentekoa ohjaavasta ohjelmasta.

Tärkein yksittäinen seikka pormestariohjelmasta on sitoutuminen talouden tasapainottamiseen vuoteen 2029 mennessä ja linjata veronkorotukset vasta aivan viimeiseksi keinoksi. Toisin sanoen KAIKKI muut keinot täytyy olla käytettynä ennen veronkorotuksia. Tampereen verotus on maamme suurten kaupunkien kirein, joten siinä ei ole enää piiruakaan kiristysvaraa. Mahdollisuus kaupungin yt-neuvotteluihin on niin ikään erittäin tärkeä elementti, kun taloutta tasapainotetaan. Keskeisiä ovat myös kaupungin ei-lakisääteisien tehtävien ja kaupungin hallinnon kriittinen tarkastelu sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon käyttäminen tilanteissa, joissa ne ovat kaupungin omaa tuotantoa parempia. Yritysten ja siten uusien työpaikkojen houkutteleminen kaupunkiin on niin ikään ratkaisevan tärkeää Tampereen elinvoiman ylläpitämisessä.

”Tulojen ja menojen tarkastelussa käsittelemme kaikki nykyiset ja uudet tehtävät. Sopeutustyössä tarkastelemme, mitkä palvelut ja tehtävät ovat jatkossakin välttämättömiä lakisääteisten tehtävien lisäksi. On myös tarkasteltava, onko sellaisia tehtäviä ja palveluja, joita muut tahot voivat hoitaa kaupunkia paremmin. Sopeuttamisohjelman yhteydessä pyrimme hankintojen tehostamiseen ja konsulttipalvelujen käytön vähentämiseen. Erityisen tärkeää olisi vaikuttaa talouskasvuun ja työllisyyden kehitykseen alueella.”

”Talouden tasapainottamisessa on välttämätöntä tarkastella palvelujen ostojen ohella myös henkilöstömenoja ja henkilöstön määrää sekä hallinnon järjestämisen vaihtoehtoja. Henkilöstön osallistuminen talouden tasapainottamiseen on erityisen tärkeää, jotta koko organisaation osaaminen on käytettävissä. Pyrimme vähentämään sairauspoissaoloja, hyödynnämme eläköitymisiä ja tarkastelemme määräaikaisia työsuhteita.”

”Sopeuttamistavoite on merkittävä ja mikäli riittäviä muita toimenpiteitä ei löydetä, niin työnantajan on harkittava muutosneuvotteluja, jossa tarkastellaan henkilöstörakennetta ja -määrää. Pyrimme priorisoimaan mahdollista henkilöstösopeutusta siten, että vältettäisiin suoraan asiakasrajapintaan kohdentuvien palvelujen heikentämistä.”

Yksityinen sektori maksaa julkisen sektorin palkat. Siksi myös Tampereella täytyy jatkossakin keskittyä kaiken kokoisten yritysten toimintaedellytysten lisäämiseen sekä veto- ja pitovoiman kasvattamiseen. Etsiessään uutta sijoittautumispaikkaa yritykset kiinnittävät huomiota ennen kaikkea sopivien tonttien saatavuuteen sekä liikenneyhteyksien sujuvuuteen ja osaavan työvoiman tarjontaan. Tampereen selvitys tilaa vaativan teollisuuden tonttitilanteesta (Business Tampere 21.6.2023) osoitti, että tonttivaranto on kriittisen niukka ja aiheuttaa jo nyt haasteita teollisuuden investoinneille. Tampereelle keskeistä on tunnistaa, että erityisesti puolustusklusteri, elämystalous ja innovaatiotoiminta ovat kaupungin kehityksen ja tulevaisuuden elinvoiman keihäänkärkiä.

”Vahvistamme Tamperetta innovaatioiden, elämystalouden ja kansainvälisen toiminnan keskuksena, ja tunnistamme puolustusklusterin merkityksen kaupungin elinvoimalle.”

”Kohdistamme pk-yrityksille tukitoimenpiteitä, joilla madallamme ensimmäisen työntekijän ja ensimmäisen kansainvälisen työntekijän palkkaamisen kynnystä, parannamme mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin sekä vahvistamme kykyä hyödyntää julkisen sektorin tarjoamia palveluja.”

”Hyvät liikenneyhteydet ja vähäpäästöinen energia ovat keskeisiä tekijöitä yritysten etsiessä uusia sijoittumispaikkoja alueelta. Varmistamme riittävän ja tarkoituksenmukaisen tonttivarannon sekä infrastruktuurin erityisesti tuotannollisten investointien tarpeisiin. Vaikutamme siihen, että sähköverkon kapasiteetti ei muodostu esteeksi suurinvestoinneille, esimerkiksi vetyteollisuudelle.”

”Edistämme kunnianhimoisesti energiamurrosta, kiertotaloutta ja vihreää siirtymää sekä vahvistamme Tamperetta innovaatioiden, elämystalouden ja kansainvälisen toiminnan keskuksena. Työllisyyden edistäminen on yksi keskeisistä tehtävistämme sekä kuntatalouden tasapainon että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta.”

”Elinvoimaiseen kaupunkiin perustetaan yrityksiä ja yhteisöjä, yhtiöiden toimipisteitä sekä uutta innovatiivista ja kestävää liiketoimintaa.”

”Jatkamme yritysalueiden kehittämistä elinkeinoelämän tarpeisiin ja edistämme sujuvaa liikkumista työpaikka-alueille.”

”Sujuvoitamme kaavoitusta, sopimus- ja lupaprosesseja, teemme tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa, autamme työntekijöitä ja työnantajia löytämään toisensa ja kannustamme yrittäjyyteen.”

”Kehitämme yritysasiakaskokemusta ja edistämme yhden luukun periaatetta yrityspalveluissa.”

”Edistämme osaavan työvoiman saatavuutta ja huolehdimme osaajista alueen kärkitoimialoille sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin.”

”Vahvistamme kaupungin roolia tapahtuma- ja elämysalustana, koska AV-ala ja kulttuuri- ja elämystalous ovat tärkeä osa kaupungin elinkeinorakennetta ja vetovoimaa. Matkailumarkkinoinnissa hyödynnämme vahvuusalueitamme ja käynnistämme alan yrityksille kansainvälistymisen kehityspolun. Tunnistamme palvelualojen merkityksen alueellisena työllistäjänä.”

”Tampere-Pirkkalan lentoaseman toiminnan kehittäminen sekä hyvät kansainväliset lentoliikenneyhteydet ovat keskeisiä kehittämis- ja edunvalvontakohteita.”

Viime vuosina varsinkin toisen asteen koulutustaso on heikentynyt, kun lähiopetusta on vähennetty ja omatoimisuutta lisätty. Yrityksiltä tulee jatkuvasti viestiä, että harjoitteluun tulevien opiskelijoiden osaaminen ei ole riittävää edes harjoitteluun. Tampereelle pyrimme parantamaan tilannetta yhdessä yritysten kanssa, jotta valmistuneiden osaaminen vastaisi mahdollisimman paljon tosielämän tarpeita. Ulkomailta tulleiden osaajien ja expatien perheiden tulee voida käydä koulupolku englanniksi, mutta suomen kielen osaaminen on ratkaisevan tärkeää Suomeen integroitumisessa. Myös kaupungille talouspositiivisten tilauskoulutusten mahdollisuudet täytyy hyödyntää.

”Huolehdimme riittävästä määrästä lähiopetusta ja varmistamme opiskelijoiden tukipalveluiden saatavuuden.”

”Vahvistamme ammatillisessa koulutuksen osaamisperusteisuutta sekä työelämälähtöisten osatutkintojen hyödyntämistä.”

”Edistämme osaavan työvoiman saatavuutta ja huolehdimme osaajista alueen kärkitoimialoille sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Lisäämme työelämä- ja yrittäjyyslähtöisyyttä toisen asteen koulutuksessa.”

”Kehitämme tutkintoon valmistavaa koulutusta ja kartoitamme uusia keinoja tukea peruskoulun päättäneitä nuoria, joiden kouluvalmiudet eivät riitä jatko-opintoihin tai tutkintoon valmentavaan koulutukseen.”

”Nostamme oppisopimuskoulutuksen roolia mahdollisena koulutuspolkuna. Varmistamme riittävän määrä oppisopimustyöpaikkoja alueelle. Lisäämme myös työelämä- ja yrittäjyyslähtöisyyttä toisen asteen koulutuksessa.”

”Englanninkielinen koulupolku varhaiskasvatuksesta toisen asteen päättymiseen ja ylioppilaskirjoituksiin asti lisää Tampereen kansainvälistä vetovoimaa, mutta suomen kielen oppiminen on keskeinen osa Tampereelle ja Suomeen integroitumista.”

”Hyödynnämme Tredun ja TAKKin tilauskoulutuksen tuottaman opiskelijapotentiaalin.”

”Tavoittelemme sitä, että tulevaisuudessa yhä useampi korkeakoulutettu työllistyisi yrittäjyyden kautta.”

Kaupunki joko kasvaa tai näivettyy, välimuotoja ei ole. Siksi on tärkeää, että Tampereen pormestariohjelmassa linjataan tulevien vuosien kehitystä ja sen suuntaa. Tampereelle eteläinen kasvusuunta on erittäin tärkeää. Järjestelyratapihan siirto Hatanpäältä Kuljuun ei toteudu vielä aikoihin, mutta siirron edistäminen aloitetaan nyt tällä valtuustokaudella. Tampere tarvitsee Hatanpään ratapihan alueen asumiseen ja yritystoimintaan. Eteläinen kasvusuunta on tärkeää myös Lakalaivan ja Rautaharkon tulevien uusien raideliikenteen seisakkeiden ansiosta. Lakalaivassa pysähtynee lähijunien lisäksi tulevaisuudessa myös osa IC-junista. Eikä sovi unohtaa VT3 Puskiaisten oikaisun ja Kehä II -tien mahdollistamia uusia merkittäviä yritysalueita. Pormestariohjelman mukaan Tampere pyrkii olemaan mukana kansainvälisesti merkittävän siruhankkeen jatkokaudella, ja hanke voi hyvinkin sijoittua tulevaisuudessa Tampereen eteläiselle kaupunkiseudulle.

”Edistämme eteläisen kasvusuunnan ja Hatanpään järjestelyratapihan kehittämistä tulevaisuuden käyttötarkoituksiin.”

”Etelän suunta, eli nykyisen järjestelyratapihan alue, Hatanpää ja Lakalaiva, on yksi tulevaisuuden kasvun painopistealueista, joka kytkeytyy laajemmin koko kaupunkiseudun kehitykseen. Tuemme alueen kehittymistä ohjelmallisesti edistämällä järjestelyratapihan siirtoa sekä alueen suunnittelua yhdessä alueen maanomistajien, valtion ja kaupunkiseudun kuntien kanssa. Selvitämme Lokomon alueen kehittämismahdollisuuksia yhteistyössä kiinteistönomistajan kanssa.”

”Tampereen tulee olla kasvava kaupunki, jossa ihmiset, yritykset ja yhteisöt menestyvät, vaikka taloudellinen toimintaympäristö olisi haastava. Tavoittelemme aktiivisesti kaupunkiin kansainvälisiä yrityksiä ja investointeja.”

”Jatkamme aktiivista vaikuttamistyötä Helsingistä Tampereen kautta pohjoiseen johtavan pääradan kehittämiseksi henkilöliikenteen matka-ajan nopeuttamiseksi ja tavaraliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi, samalla huoltovarmuuden ja eurooppalaisen raideleveyden vaatimukset huomioiden. Edistämme Tampere-Pirkkalan kansainvälisiä lentoyhteyksiä saavutettavuusohjelman kautta.”

”Pääradan kehittäminen, järjestelyratapihan siirto, valtatien 9 kehittäminen sekä valtatien 12 ja kantatien 65 kehittäminen ovat kohteita, joiden toteutumista edistämme aktiivisella edunvalvontatyöllä kestävyys- ja luontonäkökulmat huomioiden.” (VT3 Puskiaisten oikaisu ei ole Tampereen alueella)

”Tuemme yrittäjyyttä sujuvalla kaavoituksella ja palveluilla.”

”Kehitämme yhteistä TKI-, startup- ja innovaatioympäristöä alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi yhdessä Business Tampereen kanssa. Varmistamme Tampereen mukanaolon siruhankkeen jatkokaudella ja edistämme tutkimuksen ja patenttien jatkokehitystä teollisiksi investoinneiksi. Tunnistamme puolustusklusterin merkityksen Tampereen elinvoimalle ja hyödynnämme vastuullisesti puolustusyhteistyön mahdollisuudet.”

”Startup- ja kasvuyrittäjyyden tukeminen mahdollistaa yrityskentän tehokkaan uusiutumisen ja kasvun. Jatkamme elinvoimapoliittisen toimikunnan toimintaa, ja vahvistamme yritysten toimintaedellytyksiä Tampereella sekä parannamme eri sektorien toimijoiden yhteistyötä. Kaupungin päätöksenteossa teemme yritysvaikutusten ennakkoarviointia.”

”Tunnistamme Tampereen kasvavan roolin merkittävien tuotekehitysyksiköiden sijoittumispaikkana, ja edistämme toimintaympäristön kehittymistä.”

”Tavoittelemme aktiivisesti kansainvälisiä osaajia, yrityksiä ja investointeja. Kehitämme kansainvälistä rekrytointia yhdessä yksityisen sektorin kanssa.”

Tampereen ydin on tietenkin keskusta, jonka täytyy olla jatkossakin elinvoimainen ja ennen kaikkea hyvä paikka asua ja yrittää. Keskusta voi olla elinvoimainen vain, kun siellä on helppo asioida kaikilla kulkumuodoilla ja kun siellä on riittävästi asiakaskuntaa kivijalkaliikkeille. Tampereen keskusta on viime vuosina kehittynyt todella nopeasti, ja sama suunta jatkuu myös tulevaisuudessa. Samalla täytyy muistaa, että ostovoima liikkuu nimenomaan autolla, joten yksityisautoilu ja pysäköinti tulee pitää keskustan kehittämisessä aivan keskiössä. Pysäköintiä ohjataan jatkossa myös maan alle verkoston laajentamisen myötä. Erääksi käytännön ongelmaksi on muodostunut kaupungin auttamattoman hidas byrokratia esimerkiksi liiketilojen käyttötarkoituksen muutoksissa, ja siihen pyrimme saamaan muutosta alkavalla valtuustokaudella. Eräs suurista kysymyksistä on Takolta vapautuvan tehdasalueen tuleva käyttö.

”Parannamme kaupunkilaisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Panostamme erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin ja yhteistyöhön Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Vastaamme kasvaneeseen päihdeongelmaan ja sen vaikutuksiin ihmisten hyvinvoinnissa ja turvallisuuden tunteessa uusilla yhteisöllisillä toimintamalleilla ja ehkäisevän päihdetyön keinoilla.”

”Keskustaan on helppo tulla joukkoliikenteellä, kävellen, pyörällä ja autolla. Viimeistelemme keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjaamaan kehittämistä. Keskustan kehä pidetään sujuvana autoliikenteelle, jota ohjataan kokoojakaduille ja keskustan kehälle.”

”Toimiva liikennejärjestelmä ja liikkuminen ovat keskeisiä tekijöitä arjen sujuvuuden, yritystoiminnan, logistiikan sekä yhdyskuntarakenteen kestävyyden näkökulmasta.”

”Edistämme asemakortteleiden, Tullin alueen sekä läntisen keskustan tulevien kehittämishankkeiden toteutusta.”

”Korkean rakentamisen hankkeita edistetään keskustassa korkean rakentamisen vyöhykkeellä. Rohkean uuden arkkitehtuurin rinnalla sallimme myös vanhoja arkkitehtuurityylejä.”

”Keskustan katuverkon kehittämisessä vältämme samanaikaisten hankkeiden aiheuttamaa häiriötä, priorisoiden hankkeita, jotka parantavat asukkaiden arkea, liiketoiminnan ja logistiikan edellytyksiä sekä liikkumisen sujuvuutta.”

”Takon alueen uutta käyttöä selvitetään ja suunnitellaan yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa.”

”Toteutamme Viinikan maanalaisen ajoyhteyden. Hanke tukee keskustan saavutettavuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä edesauttaa keskustan tulevien kehittämishankkeiden toteutusta. Ajoyhteys mahdollistaa maanalaisten pysäköintilaitosten verkoston laajentamisen ja maanpäällisen pysäköinnin vapauttamisen muuhun käyttöön sekä keskustan katujen kehittämisen kävelypainotteisemmiksi. Edistämme läntisen keskustan maanalaisen pysäköinnin ratkaisuja. Uusilla ja täydentyvillä alueilla voidaan hyödyntää keskitettyjä pysäköintiratkaisuja.”

”Varmistamme pientalotonttien tarjonnan ja sujuvan vuosittaisen tontinluovutusmenettelyn.”

”Vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituiseen käyttöön tarkastellaan valmistelussa olevan selvityksen sekä tulevan alueidenkäyttölain mukaisesti.”

Väylävirasto: Kolmas raide Helsingistä Tampereelle ja uusia seisakkeita

Väyläviraston raideselvitys ja hankearviointi ovat viimein valmistuneet. Selvitys suosittee kolmannen raiteen rakentamista Riihimäen ja Tampereen välille nykyisen raiteen itäpuolelle ja neljännen raiteen rakentamista Sääksjärven ja Tampereen väliselle tavaraliikenteelle. Uusia etelän suunnan henkilöliikenteen seisakkeita KVE3-vaihtoehdossa olisivat Tampereella Lakalaiva ja Rantaperkiö sekä Lempäälässä Sääksjärvi, Moisio ja Kulju.

Selvityksen laajimmassa vaihtoehdossa merkittävä osa kaukojunista tulisi jatkossa pysähtymään Lakalaivassa, josta olisi siten muodostumassa kaupunkiseudun alakeskus, eli eräänlainen Tampereen Pasila. Sääksjärvellä ei tuoreimpien suunnitelmien mukaan tulisi pysähtymään lainkaan kaukojunia ja Turun IC-junien pysähdykset siirtyisivät nekin Lempäälän keskustasta Lakalaivaan.

Mikäli nyt esitetty KVE3-kokonaisuus etenee, on valmista tulossa arviolta vuonna 2030. Siihen on pitkä matka, mutta suunnitelmat ovat jo etenemässä. Yhdessä VT3 Puskiaisten oikaisun ja Kehä II -tien rakentamisen sekä järjestelyratapihan siirron kanssa tästä tulee hyvä kokonaisuus, jossa kaupunkiseutu kehittyy monella tasolla ja huoltovarmuus kasvaa.

Olen peräänkuuluttanut kolmatta raidetta ja lähijunaliikenteen edistämistä koko poliittisen urani, ja vuonna 2018 kirjoitimme asiasta myös eri lehdissä Tampereen vihreiden valtuutettu Juhana Suoniemen kanssa. Lukemattomat muutkin aktiiviset vaikuttajat ovat tietenkin ajaneet samaa asiaa, ja viimein näemme siinä edistystä. Politiikassa mikään ei tapahdu nopeasti, ja pitkäjänteinen vaikuttaminen eri foorumeissa on usein tarpeen. Tampereen kaupunkiseutu tarvitsee lisää eteläisiä raideyhteyksiä.

Paikkaneuvottelut maalissa – suuri kiitos luottamuksesta!

Upeita uutisia! Kokoomuksen Tampereen valtuustoryhmä päätti tänään esittää minua Tampereen kaupunginhallitukseen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Kuntavaaleissa peräti 1 296 tamperelaiselta saatu erittäin vahva mandaatti on siten toteutumassa parhaalla mahdollisella tavalla. Kiitos luottamuksestanne, ystävät.

Kaupunginhallitus on vaikuttamisen ytimessä, sillä se johtaa kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaa, taloutta ja hallintoa, vastaa omistajaohjauksesta sekä valmistelee päätökset valtuustolle sekä valvoo päätösten täytäntöönpanoa ja laillisuutta. Ensimmäinen varapuheenjohtaja johtaa myös kaupunginhallituksen kokouksia, mikäli pormestari sattuu olemaan estyneenä.

Kunta- ja aluevaalien upean tuloksen myötä kokoomus esittää minua lisäksi Pirkanmaan tulevaisuus- ja turvallisuusvaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, maakuntavaltuuston jäseneksi ja seutuhallituksen varajäseneksi. Mikäli valinnat toteutuvat, tulen vaikuttamaan Tampereen kaupungin lisäksi myös Pirkanmaan maakunnan ja Tampereen kaupunkiseudun kehitykseen.

Tampereen kaupunginvaltuusto tekee keskeiset paikkavalinnat valtuuston kokouksessa 2. kesäkuuta ja Pirkanmaan aluevaltuusto 9. kesäkuuta.

Kiitos ystävät, ryhtiliike on käynnissä.

Kunta- ja aluevaalien tarkastuslaskenta suoritettu

Kunta- ja aluevaalien tarkistuslaskenta on valmis. Samalla varmistui, että sain Tampereella kuntavaaleissa 1296 ääntä ja Pirkanmaalla aluevaaleissa 2531 ääntä. Uskomattomia lukemia! Sain kokoomuksen listalla Tampereella neljänneksi eniten ääniä heti pormestarin, ministerin ja kansanedustajan jälkeen. Aluevaaleissa sain kokoomuksen listalla toiseksi eniten ääniä.

Suuri kiitos luottamuksesta ja vahvasta mandaatista tehdä työtä kokoomuksen valtuustoryhmissä. Kiitos tukijoille, tiimiläisille ja lähipiirille. Ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista. Saavutettu tulos antaa upeat lähtökohdat tuleviin paikkaneuvotteluihin ja myös merkittävän mandaatin vaikuttaa aidosti Tampereen ja koko Pirkanmaan asioihin.

Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous pidetään 2. kesäkuuta. Teemani politiikassa ovat olleet samat jo vuodesta 2017 lähtien, eli ne ovat varmasti valtaosalle tuttuja. Hihat pysyvät käärittyinä ja ahkera työ jatkuu nöyrin mielin.

Vielä kerran valtava kiitos luottamuksestanne.

3 823 kertaa kiitos!

Valtavan suuri kiitos luottamuksestanne. Kokoomuksen listalla toinen sija Pirkanmaan aluevaaleissa ja neljäs sija Tampereen kuntavaaleissa ylittivät omatkin odotukset kirkkaasti. Kiitos jokaisesta 3 823 äänestä. Kiitos perheelleni, tukijoille ja aivan jokaiselle äänestäjälle.

Työ jatkuu, vaikka saappaat kasvoivat.

Keijocast-podcastissa: Euroopan puolustus, koulujen turvallisuus ja sote-kulujen piilottelu

Kävin Keijocast-podcastin vieraana keskustelemassa Topi Salinin kanssa ajankohtaisista asioista, kuten Yhdysvaltojen ja Euroopan tilanteesta ja puolustuksesta sekä koulujen turvallisuudesta ja sen vakavista ongelmista. Lisäksi keskustelimme julkisen sektorin sote-palvelutuotannon todellisista kustannuksista, joita vasemmisto pyrkii piilottelemaan peitelläkseen yritysten tehokkuutta palvelutuotannossa. Lukuja on kuitenkin tulossa ministeriön päätöksellä vielä tänä keväänä.