THL ajoi lobbarimopolla seinään – alkoholin kulutus ei kasvanut 1,1 prosenttia

Olen seurannut Suomen alkoholilain uudistamista hyvin läheltä kesästä 2017 saakka, ja samalla olen saanut huomata miten suomalaisia ja heidän kykyään päättää omista asioistaan on toistuvasti epäilty päättäjien ja viranomaisten toimesta. Suomesta löytyy edelleen puolueita ja viranomaisia, jotka liputtavat avoimesti holhouksen puolesta. Holhousta halutaan Suomeen monin tavoin, mutta konkreettisin esimerkki on uusi alkoholilaki.

Ensimmäisen kerran kirjoitin alkoholilaista jo useita kuukausia ennen sen hyväksymistä otsikolla ”Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä”. Tuolloin näkemystäni pidettiin pähkähulluna, mutta niinpä se vain toteutui. Viimeksi kirjoitin alkoholilaista marraskuun alussa otsikolla ”Uusi alkoholilaki oli terveysteko – holhouksen vähentämistä jatkettava”. Niiden välissä kirjoitin asiasta verkossa muun muassa otsikolla ”THL pyyhkii vaikka nelosolut on jo housuissa” ja Aamulehdessä otsikolla ”Viinit kuuluvat ruokakauppaan”. Kirjoituksia on siis riittänyt, mutta niin on ollut syytäkin.

Minä en missään nimessä aja suomalaisten alkoholinkäytön lisäämistä, vaan sen vähentämistä. Peräänkuulutan nimittäin valtiota luottamaan suomalaisiin edes sen verran, että lopetetaan viimeinkin perusteeton holhoaminen ja mahdollistetaan siirtyminen eurooppalaiseen kulttuuriin. On 1960-lukulaista väittää, että 2010-luvulla suomalaiset ratkeaisivat edelleen ryyppäämään, jos nelosolutta tai viiniä voisi ostaa ruokakaupasta. Alkoholiin liittyy Suomessa edelleen kieltolain ajoilta periytyvä kielletyn hedelmän maku, koska saatavuutta on valtion toimesta rajoitettu. Tuo kielletyn hedelmän status täytyy alkoholilta riisua, ja se onnistuu vain yhdellä tavalla. Viranomaisten suussa vuosien varrella jo mantraksi muuttunut väite ”Saatavuuden lisääntyminen lisää kulutusta” ei pidä enää 2000-luvulla alkuunkaan paikkaansa. Uusi alkoholilaki on siitä konkreettinen käytännön esimerkki.

Esipuheet on pidetty, joten asiaan.

Uuden alkoholilain suurin häviäjä on ollut – kuten jo alkuvuodesta totesin – Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, joka asemoi itsensä alkoholilain käsittelyssä Alkon lobbariksi ja etujärjestöksi. Siinä lokerossa THL tulee pitää myös jatkossa, kun eduskunnassa aletaan seuraavalla kaudella valmistella Alkon monopoliaseman lopettamista ja viinien myyntiä ruokakaupoissa.

Mitä THL sitten teki?

Se valehteli eduskunnalle alkoholilain seurauksista.

Millään muulla kuin tarkoituksellisella väärän tiedon levittämisellä ei voida selittää sitä, että THL muutti ennustettaan uuden alkoholilain aiheuttamista lisäkuolemista kesken prosessin alkuperäisestä 150 lisäkuolemasta jopa 500 lisäkuolemaan. Näin THL kertoi eduskunnan valiokunnalle. Ennusteen muutos tapahtui vieläpä siinä vaiheessa, kun alkoholilain läpimeno alkoi näyttää mahdolliselta. THL siis lisäsi panoksiaan ja uhkaili kansanedustajia entistäkin synkemmillä seurauksilla, jos he äänestäisivät uuden lain puolesta. Alkon lobbarina THL kuuluu Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen, ja ministeriö vastusti uutta alkoholilakia. Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Tuli tuo käsky ennusteiden muutoksesta sitten ministeriöstä tai Alkon suunnalta, vesittivät perättömät väitteet koko laitoksen uskottavuuden pysyvästi.

Uuden lain voimaanastumisesta saakka Suomen alkoholin kulutus on ollut laskussa sekä litroissa että puhtaassa alkoholissa mitattuna. Historian kuumin hellekesä olisi helposti voinut nostaa kulutusta esimerkiksi viidellä prosentilla, koska suomalaiset viettivät koko viime kesän terasseilla niin ravintoloissa kuin kodeissakin. Toisin kuitenkin kävi. Parhaillaan kukkahatut ilakoivat kuitenkin uutisista, joiden mukaan alkoholin kulutus olisi noussut Suomessa tammi-elokuussa 1,1 prosenttia. Minun täytyy tuottaa heille pettymys.

Ei noussut. Fake news.

Suomessa(kaan) ei kannata lukea kaikkea mitä lehdissä lukee tai televisiossa ja radiossa kerrotaan. Kymmenet mediat ovat nimittäin uutisoineet asiasta virheellisesti. Todellisuudessa alkoholin kokonaiskulutus kyllä kasvoi hieman, mutta historiallisesta hellekesästä huolimatta se kasvoi vain 0,5 prosenttia. Se ei kasvanut 1,1 prosenttia. Medioissa virheellisesti väitetty 1,1 prosentin kasvu oli nimittäin ainoastaan vähittäis- ja anniskelumyynnin kulutuksen osuus. Ei kokonaiskulutus, kuten on virheellisesti uutisoitu. Saatavuuden parantaminen Suomessa vähensi Viron viinarallia, joka vähensi matkustajatuontia puhtaassa alkoholissa mitattuna peräti 200.000 litraa 5,2 miljoonasta 5,0 miljoonaan litraan. Kun matkustajatuonti saatiin laskettua mukaan kulutustilastoihin, putosi kokonaiskulutus 0,5 prosenttia. Tämän seikan jopa THL joutui lopulta myöntämään, mutta lukemattomissa suomalaisissa medioissa luvut ovat edelleen virheellisiä.

Hämeen Sanomat

Julkisuudessa on ollut tähän saakka tieto, että THL ennusti alunperin 6 prosentin kulutuksen kasvun. Harva kuitenkaan tietää, että todellisuudessa THL ennusti uudelle alkoholilaille alunperin merkittävästi julkisuudessa olleita lukuja rajumpia seurauksia. Tässä alla ote laitoksen marraskuussa 2017 julkaisemista hurjista uhkakuvista.

THL ennuste 2017

Kuten edellä nähdään, THL ennusti kokonaiskulutuksen kasvuksi pahimmassa skenaariossaan uskomatonta 10,3 – 12,5 prosenttia, mikäli keskivahvuus olisi noussut 5,5 prosenttiin. Laitoksen tehtävä on laatia skenaarioita, joista kansanedustajille esitettäväksi valittiin lopulta kuvassa paksummalla fontilla nähtävä 6,0 prosentin kasvuennuste. Tuota ennustetta THL laski myöhemmin 4 prosenttiin saatuaan tietää tulevasta alkoholilain korotuksesta. Joulukuussa 2017 ei ollut vielä aavistustakaan nurkan takana odottavasta historian upeimmasta hellekesästä, jonka myötä alkoholin kokonaiskulutus nousi lopulta vain 0,5 prosenttia. Tuota voidaan pitää upeana saavutuksena, ja kesän jälkeen tilasto tulee tasoittumaan, kunhan syys-lokakuun luvut saadaan mukaan.

Helsingin Sanomien ansiokkaan THL-kriittisen artikkelin jälkeen itse laitoksen pääjohtaja Juhani Eskola vastasi lehdessä esitettyihin väitteisiin. Pääjohtaja syyttää nyt laitoksensa antamia virheellisiä ennusteita pelkästään alkoholin hintakehityksen väärällä arviolla. Aikoinaan THL julkaisi kuitenkin hurjien ennusteiden kanssa samaan aikaan myös perusteet, joilla se päätyi noihin ennusteisiinsa. Tuolloin THL kertoi arvioineensa lakimuutosten vaikutuksia näiden viiden eri tekijän kautta:

1. Nelosoluen, vahvan siiderin ja niin sanottujen limuviinojen, ml. long drink -juomien, myyntipisteiden lukumäärä kasvaa 15-kertaiseksi.

2. Näiden juomien hinta Suomessa alenee.

3. Näitä juomia myydään myös sunnuntaisin.

4. Näiden juomien osalta yksityiseen kauppaan liittyvä myynninedistäminen lisääntyy.

5. Ulkomailta, erityisesti Virosta, ja Alkosta aiemmin ostettuja alkoholijuomia hankitaan päivittäistavarakaupasta (jakelukanavien välinen korvautuminen).

Näistä viidestä vaikuttavasta tekijästä kaikki paitsi hinta ovat sittemmin toteutuneet. 1. Myyntipaikkojen määrä kasvoi, 3. juomia myydään myös sunnuntaisin, 4. juomien myynninedistäminen on lisääntynyt ja 5. Virosta aiemmin tuotua Lonkeroa ostetaan nykyisin ruokakaupoista. Kun neljä tekijää viidestä on jo toteutunut, yrittää THL syyttää Alkon lobbaamisesta kohtaa 2, joka ainoana ei ole toteutunut. Joko muut neljä kohtaa olivat alunperinkin vain silmänlumetta tai vaihtoehtoisesti THL keksi hätäpäissään syyttää hintoja siitä, että sen kansanedustajille maalaamat uhkakuvat 500 lisäkuolemasta vuosittain eivät lopulta toteutuneetkaan. Tuskin laitoksella uskottiin syksyllä 2017, että alkoholilaki menisi läpi vastoin laitoksen tahtoa ja että siellä jouduttaisiin joskus vielä selittelemään perättömiä uhkauksia. 

Uuden alkoholilain voimaantulon jälkeen saadut tilastot ovat olleet myrkkyä THL:n lisäksi myös muille holhousvaltiota rakastaville, kuten Pekka Puskalle, Toimi Kankaanniemelle, Päivi Räsäselle ja EHYT ry:lle. Näiden toiminta perustui väitteelle, jonka mukaan suomalaiset olisivat katuojassa juotuaan sunnuntaina ruokakaupasta ostamansa pari 5,5-prosenttista pintahiivaista American Pale Alea. Suomalaiset olivat kuitenkin fiksumpia ja vastuullisempia kuin mitä lisää holhousta haluavat tahot uskoivat – Touko Aalto ja lähes kaikki muut Vihreät mukaan lukien. Suomalaiset osasivat käyttäytyä, eivätkä hamstranneet ruokakaupassa ostoskärryjään täyteen Lonkeroa. Edes houkuttelevan väriset limuviinat eivät häikäisseet nuoria naisia juomaan niillä itsensä tärviölle, kuten THL-asiantuntija vielä pari päivää sitten Maikkarin haastattelussa vihjasi.

Suomi osoitti uuden alkoholilain myötä olevansa valmis ottamaan seuraavan askeleen, eli viinit ruokakauppoihin. Sen käsittelyyn on jo nyt varattu Alkon asiaa ajavalle THL:lle lokero muiden lobbarien ja edunvalvojien joukossa. Lisäksi kotitalouksissa tapahtuvaa alkoholin kulutusta tulee jatkossa ohjata ravintoloihin alentamalla ravintola-alan arvonlisäveroa 14 prosenttiin. Nykyisin ravintolassa nautitun viinilasillisen hinnalla saa ostettua kotiin koko viinipullon, joten hyvän viinilasillisen sijaan juodaan usein kerralla koko pullo. Kaiken tämän keskellä täytyy vielä myöntää, että yhden oluiden lajin kulutus on ollut alkoholilain voimaantulon jälkeen niin kovassa kasvussa, ettei sitä kukaan varmasti uskonut todeksi. Kasvulistan kärjessä komeilevat nimittäin alkoholittomat oluet. Uusi alkoholilaki on ollut terveysteko.


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta. Hänen vaalikampanjaansa voi tukea myös joukkorahoituksella. Träskbäckin vaaliteemoihin voit tutustua tästä linkistä.

Uusi alkoholilaki oli terveysteko – holhouksen vähentämistä jatkettava

Suomalaiset juovat paljon alkoholia, mutta eivät ole siinä lähelläkään Euroopan kärkeä. Siitä huolimatta alkoholin kulutusta on paikallaan vähentää esimerkiksi lainsäädännön avulla. Muutos onnistuu mielestäni parhaiten vapauttamalla alkoholin myyntiä, eli poistamalla alkoholiin kieltolaista saakka liitetty kielletyn hedelmän mielleyhtymä. Kirjoitin blogissani jo viime syksynä hyvissä ajoin ennen uuden alkoholilain käsittelyä, että ruokakaupoissa myytävän alkoholin vahvuuden nostaminen 5,5 prosenttiin tulisi lisäämään kansanterveyttä. Tuolloin monet holhoukseen, kieltoihin ja monopoliin uskovat kukkahatut – THL ja Pekka Puska etunenässä – pitivät näkemystäni täysin absurdina, koska heidän mukaansa alkoholin saatavuuden lisääminen ajaisi suomalaiset automaattisesti alkoholisteiksi. Toisin kävi.

Osuin nimittäin napakymppiin.

Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä

Viime kesän toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu olivat Suomen mittaushistorian helteisimmät, joten viime kesänä jos koskaan alkoholin kulutuksen olisi pitänyt nousta räjähdysmäisesti. Siitä huolimatta kulutus kuitenkin kasvoi Valviran tuoreiden tilastojen mukaan heinäkuun loppuun mennessä vaivaisen yhden prosentin. Yhden prosentin! Tämä siitä huolimatta, että suomalaiset viettivät koko kesänsä terasseilla. Valviran tammi-heinäkuun tilasto osoittaa, että alkoholin kulutus nousi prosentin sekä litroissa että puhtaana alkoholina mitattuna. Ja Valviran tilasto on päivänselvä tosiasia, ei kenenkään mielipide. Historiallisena hellekesänä kulutuksen olisi jo ilman alkoholilakiakin tullut nousta useilla prosenttiyksiköillä, mutta nyt kulutuksen kasvu näyttää olleen hyvin marginaalista ja vähittäiskulutus on kaiken lisäksi vähentynyt viimevuotisesta.

Valviran tilaston prosentin kasvu tulee luonnollisesti ravintoloista, koska juuri ravintoloiden terasseilla kesä oli historiallisen upea. Sen sijaan alkoholin vähittäiskulutus muualla vähentyi tammi-elokuussa, kertoo puolestaan Taloustutkimuksen juuri julkaisema tilasto. Taloustutkimus arvioi alkoholin vähittäiskulutuksen saatavilla olevien Alkon ja päivittäistavarakaupan myyntitietojen sekä matkustajatuontitietojen perusteella, eli luvuissa on mukana myös paljon puhuttu matkustajatuonti. Hellekesästä huolimatta alkoholin litramyynti laski Tilastokeskuksen mukaan 0,4 prosenttia ja puhtaana alkoholina 0,3 prosenttia.

Puska ja THL keksivät taannoin hätäpäissään (todennäköisesti kuitenkin selvin päin) selityksen, jonka mukaan alkoholin kulutuksen todelliset luvut selviäisivät vasta useiden vuosien päästä. Kukaan täysjärkinen ei kuitenkaan voi uskoa, että myynti- ja kulutustilastot muuttuisivat takautuvasti toisenlaisiksi tai että suomalaiset ratkeaisivat juomaan esimerkiksi syksyn pimeyden alkaessa. Tuollaiset seliselitykset tulee jättää aivan omaan arvoonsa.

”Suomalaiset ovat tarpeeksi fiksuja tekemään ihan itse omat päätöksensä ilman valtiovallan holhousta.”

Alkoholin kulutuksen tasaisena pysymisen kanssa samaan aikaan kaupan alalta on tullut viestiä alkoholittomien juomien suosion rajusta kasvusta. Esimerkiksi alkoholittomia oluita ja siidereitä on myyty paikoin jopa 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Miten on mahdollista, että alkoholin myynnin vapauttaminen ruokakaupoissa ei ole nostanut alkoholin myyntiä, mutta alkoholittomien juomien myynti on huimassa kasvussa? Minä kerron vastauksen: Suomalaiset ovat tarpeeksi fiksuja tekemään ihan itse omat päätöksensä ilman valtiovallan holhousta. Eduskunnan äänestäessä taannoin uudesta alkoholilaista erityisesti SDP, Vasemmisto ja Vihreät halusivat kuitenkin jatkaa suomalaisten holhoamista. Niistä ei siis herunut vieläkään luottoa suomalaisten yksilönvapauteen sekä kykyyn pitää huolta itsestään ja omista asioistaan.

Pääsin viime syksynä ja talvena seuraamaan alkoholilain käänteitä aivan ytimestä, ja tuolloin Alkon monopolin eturintama Pekka Puska ja THL etunenässä levittivät eduskunnassa perättömiä väitettä, joiden mukaan uusi alkoholilaki tappaisi hyväksymisensä jälkeen vuosittain jopa 500 ihmistä enemmän vuodessa. Nämä sadat kuolemat olisivat heidän mukaansa alkoholilain puolesta äänestävien kansanedustajien vastuulla. Kuten jo viime syksynä kirjoitin, ei tällainen uhkailu perustunut mihinkään tilastoon tai selvitykseen, vaan ne oli vedetty niin sanotusti hatusta. Tarkoituksena oli ainoastaan puolustaa Alkon monopolia kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin. Pidän edelleen erittäin harmillisena, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL romutti puolueettoman tutkimuslaitoksen statuksensa lähtemällä politikoimaan lausunnoilla Alkon monopolin puolesta. Jatkossa eduskunnan tuleekin lokeroida THL puolueettoman asiantuntijatahon sijaan muiden vastaavien etujärjestöjen joukkoon.

”Eduskuntavaaleissa suomalaisten kannattaisi äänestää Arkadianmäelle kansaedustajia, jotka uskovat jatkuvan holhouksen sijaan yksilön vapauteen ja vastuuseen.”

Palataan vielä viime kesään. Mikäli se olisi ollut vuoden 2017 kaltainen sateinen ja tuulinen kauhistus, olisi alkoholin kulutus romahtanut. Viime kesään sisältyi kuitenkin ennätysmäärä hellepäiviä. Jos uusi alkoholilaki tulisi koskaan nostamaan suomalaisten alkoholin kulutusta, olisi se tapahtunut viime kesänä. Niin ei kuitenkaan käynyt, joten on täysin perusteltua todeta viime syksynä kirjottamini sanoin, että ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholiprosentin nostaminen on lisännyt kansanterveyttä. Toivottavasti ensi kesä on yhtä upea kuin kulunut, mutta jos vuoden 2017 sadekesä uusiutuu, niin alkoholin kulutuksessa voidaan nähdä jopa kaksinumeroinen romahdus. Kirjoittakaa ennustukseni vaikka talteen syksyksi 2019.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa suomalaisten kannattaisi äänestää Arkadianmäelle kansaedustajia, jotka uskovat jatkuvan holhouksen sijaan yksilön vapauteen ja vastuuseen. Seuraavan eduskunnan tulee sallia viinien myynti ruokakaupoissa ja valmistautua purkamaan Alkon monopoli. Uusi alkoholilaki on osoittanut vääräksi uskomuksen, että alkoholin saatavuuden lisääminen kasvattaisi automaattisesti kulutusta. Tuollaiset taantuneet kieltolain aikaiset uskomukset pitäisi viimein kyetä unohtamaan, sillä elämme nykyisin 2000-luvulla. Haluan, että suomalaisten alkoholin kulutus vähenee entisestään. Se onnistuu parhaiten lopettamalla holhoaminen ja vapauttamalla alkoholijuomat ruokakauppojen hyllyille. Vain siten alkoholista poistuu viimein kielletyn hedelmän houkutus.

Kielletty hedelmä houkuttelee aina.


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta. Hänen vaalikampanjaansa voi tukea myös joukkorahoituksella. Träskbäckin vaaliteemoihin voit tutustua tästä linkistä.

THL pyyhkii vaikka nelosolut on jo housuissa

Suomeen saatiin viime vuoden lopulla uusi nykyaikaisempi alkoholilaki todella pitkän ja monimutkaisen vääntämisen jälkeen. Olen jo useasti kirjoittanut uudistuksen vastustajien kyseenalaisista taustoista ja siitä miten fiktio muuttui tuossa leirissä faktoiksi (Lue lisää tästä). Kuvittelin tuollaisen pelleilyn olevan jo ohi uusien kulutustilastojen myötä. Olin kuitenkin väärässä.

Alkoholilaki on nyt ollut voimassa viisi kuukautta, ja sen vastustajien maalaamat uhkakuvat ovat yksi toisensa jälkeen osoittautuneet perättömiksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL väitti, että uusi alkoholilaki johtaisi puhtaan alkoholin kuuden (6) prosentin kulutuksen kasvuun ja noin 150 lisäkuolemaan vuodessa. Sitäkin ennustetta THL piti alimitoitettuna.

THL esitys 15.9.2017

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus vertasi lopulta alkoholilakia terrori-iskuun, jossa kuolee 150 ihmistä. Alkon hallituksen jäsen ja kansanedustaja Pekka Puska pani kuitenkin vielä paremmaksi. Puska nimittäin väitti eduskunnalle, että alkoholilaki aiheuttaisi jopa 500 lisäkuolemaa vuodessa ja kertoi tämän tiedon olevan peräisin THL:n esityksestä valiokunnalle. THL on siis esittänyt tämän luvun eduskunnassa, vaikka se nyt väittää julkisuudessa aivan toista. Alkon monopolin puolustamisessa faktat ovat selvästi olleet vain tiellä.

Miten sitten todellisuudessa kävi?

Suomalaiset osoittivat olevansa vastuullisia alkoholin käyttäjiä, sillä alkoholin kokonaiskulutus on maaliskuun lopun Valviran tilaston mukaan noussut vain prosentin. Helmikuussa kulutus sen sijaan laski 5,8 prosenttia, mikä oli THL-tutkijoille toteutunut painajainen. Teiniparvet eivät siis heti lähteneetkään puistoihin piikittämään itseensä lonkeroa, eivätkä laitapuolen kulkijat kuolleet penkkien alle nautittuaan muutaman pullon Prismasta ostettua pintahiivaista 5,5-prosenttista American Pale Alea. Kaikki fiktiiviset uhkakuvat osoittautuivat Alkon monopolia puolustavaksi propagandaksi.

Verkkouutiset

Olisin kuvitellut, että rysän päältä kiinni jäätyään THL olisi pysynyt tästä farssista hiljaa ja nuollut rauhassa haavojaan esitettyään eduskunnalle perättömiä väitteitä alkoholilain seurauksista.

Nyt THL on kuitenkin nostanut itsensä jälleen nolosti otsikoihin väittämällä, ettei se ole koskaan uhkaillut eduskuntaa 150 lisäkuolemalla. Jälleen kerran THL valehtelee, eli poliitikkokielellä antaa muunneltua totuutta. Jos ollaan tarkkoja, niin THL väitti raportissaan uuden alkoholilain aiheuttavan 150 lisäkuolemaa vuodessa, mutta laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelä väitti minulle Twitter-keskustelussamme 14. joulukuuta 2017 määrän olevan aliarvioitu ( kuvakaappaus alla). Valiokunnalle THL väitti tulevien lisäkuolemien määräksi jopa 500 vuodessa, kuten Pekka Puska alla vahvistaa.

Kuvakaappaus Twitter-keskustelusta.

THL:n eduskunnalle esittämä 6 prosentin kulutuskasvu oli siis laitoksen oman tutkimusprofessorin mukaan konservatiivinen. Nyt maaliskuun tilanteessa ollaan yhden prosentin kasvussa ja helmikuussa oltiin 5,8 prosentin laskussa. Laitoksen ennuste meni siis rajusti metsään, mutta ei sen ollut tarkoituskaan osua oikeaan. Sen oli ainoastaan tarkoitus pelotella kansanedustajat äänestämään alkoholilain uudistamista vastaan ja siten turvata Alkon monopoli ja Alkon hallintoneuvoston kokouspalkkiot.

Toukokuu oli Suomen mittaushistorian helteisin, ja se tulee varmuudella vaikuttamaan alkoholin kulutukseen. Varsinkin, kun verrokkina toimivat edellisvuoden synkkä ja sateinen kevät ja kesä. Kerron jo nyt, että THL ja sen käsikassarat eduskunnassa tulevat riemastumaan toukokuun kulutustilastoista. Jokainen täysjärkinen osaa kuitenkin yhdistää säätilan ja kulutuksen toisiinsa. Aivan sama tilastopiikki tullaan näkemään myös jäätelön myynnissä, mutta niiden kausaatiota helteiden kanssa THL ei tietenkään myönnä. Ehkä helteet olivatkin uuden alkoholilain syytä?

Häviäjiä tässä farsissa ovat perätöntä tietoa jakanut THL sekä monet perätöntä tietoa jakaneet kansanedustajat, kuten Pekka Puska, Toimi Kankaanniemi, Sari Tanus ja Päivi Räsänen. Häviäjä on tietenkin myös Alko, jonka myyntiin alkoholilaki tekee kymmenien miljoonien eurojen loven. Häviäjiin kuuluvat tietenkin myös Touko Aalto ja hänen johtamansa Vihreät, jotka vastustivat kiivaasti alkoholilakia, eli yksilönvapauksien parantamista.

Voittajia tässä sen sijaan ovat Suomen kansalaiset, joiden ei enää tarvitse ajaa Alkoon saadakseen laadukkaan saunaoluen tai lonkeron. Voittajia ovat myös kyläkaupat, jotka saivat muutoksesta kovasti kaivattua lisämyyntiä.

Harmillisinta koko farssissa on, että THL asemoi itsensä puolueettomasta tutkimustahosta Alkon edunvalvojaksi. Sellaisena THL tulee pitää myös, kun seuraavaksi ryhdytään toteuttamaan Alkon monopoliaseman lopettamista ja viinien tulemista ruokakauppoihin (Lue lisää tästä). THL ja Alko ovat molemmat sosiaali- ja terveysminiseriön osia, ja niiden tehtäväksi on säädetty toimia alkoholin kulutuksesta aiheutuvien terveyshaittojen vähentämiseksi. Alko rahoittaa suoraan THL:n tutkimuksia, joten THL tulee pitää Alkon edunvalvojana, koska alkoholiin liittyvissä kysymyksissä sieltä ei ole puolueetonta tietoa tulossa jatkossakaan.


Jocka Träskbäck (kok.) on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaalta. Hänen vaalikampanjaansa voi tukea myös joukkorahoituksella. Träskbäckin vaaliteemoihin voit tutustua tästä linkistä.