Julkaistu

Ministeriö päästi lentomatkustajat maahan – kuka päätöksen teki ja millä perusteilla?

Suomi on keskellä ennennäkemätöntä kriisiä, kun miljoonat suomalaiset pelkäävät terveytensä ja toimeentulonsa puolesta ja sadattuhannet yrittäjät kamppailevat pelastaakseen yrityksensä ja työpaikat. Nyt jos koskaan meillä jokaisella tulisi olla oikeus luottaa viranomaisiin ja heidän asiantuntemukseensa. Luottamukseen on kuitenkin syntynyt ikäviä säröjä.

Tammikuussa terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julisti Suomen olevan hyvin varautunut epidemiaan. Lausunto ei pitänyt paikkaansa, sillä testejä jouduttiin rajoittamaan jo heti epidemian alkuvaiheessa, koska kertakäyttöisiä osia ei ollutkaan varastossa tarpeeksi. Samoin kävi sairaaloiden suojavarusteiden kanssa. THL kaunisteli toistuvasti totuutta, aliarvioi riskejä ja vähätteli maailman parhaiden asiantuntijoiden varoituksia. Lausuntoja on sittemmin ihmetelty New York Timesia myöden.

Maailman parhaat asiantuntijat terveysjärjestö WHO etunenässä varoittivat jo helmikuussa lentomatkailun uhasta koronaviruksen leviämisessä. Suomessa viranomaiset heräsivät kertomansa mukaan tilanteeseen vasta tällä viikolla, kun sosiaali- ja terveysministeriö väitti matkustajien päässeen maahan tietokatkoksen vuoksi. Lausunto ei pitänyt paikkaansa. Tieto lentomatkustajien tautiriskistä oli ministeriöllä vähintään kuukautta aiemmin.

Uutisarkistot paljastavat, että lentomatkustajien osalta ratkaiseva hetki nähtiin 26. helmikuuta. Edellisenä päivänä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote oli ilmoittanut henkilöstönsä menevän Lappeenrannan lentokentälle Pohjois-Italiasta saapuvia matkustajia vastaan. Tarkoituksena oli ohjata oireilevat matkustajat tutkimuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydenoton jälkeen suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin ja matkustajat päästettiin levittämään virusta suomalaisten keskuuteen. Nyt on tärkeä selvittää kuka tuon päätöksen teki ja millä perusteilla.

Epidemian aikaiset tapahtumat tulee aikanaan selvittää perinpohjin ja siten ehkäistä tehtyjen virheiden toistuminen, sillä koronavirus Covid-19 tuskin jää sukupolvemme viimeiseksi pandemiaksi. Ministeriössä ja laitoksessa on myös syytä tehdä henkilövaihdoksia, sillä poliittisin perustein valitut henkilöt eivät kuulu asiantuntijoiden tehtäviin. Tapahtumien selvittely ja analysointi tulee kuitenkin aloittaa jo nyt, koska tehdyistä virheistä tulee ottaa opiksi jo heti kriisin aikana. Nyt ei ole käynnissä poliittinen piirileikki, sillä kyseessä on miljoonien suomalaisten terveys. Näin vakavan asian kanssa ei ole varaa nyt tehtyihin virheisiin ja asiantuntijoiden varoitusten jatkuvaan vähättelyyn.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, kunnanvaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Päivän Lehti -verkkomediassa.

Julkaistu

Pirkanmaalle uusi liikenteen solmukohta

JULKAISTU 1.11.2017 Sijainti, sijainti ja sijainti. Kiinteistövälittäjien mantra on tuttu jokaiselle. Tampere ja Lempäälä sijaitsevat Suomen HHT-kasvukäytävässä, joka ulottuu Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle. Tällä alueella asuu kolmannes suomalaisista, ja sen varrella sijaitsee puolet maan työpaikoista. Sijainti on siksi merkittävä kilpailutekijä.

Elinkeinoelämä on jo vuosia peräänkuuluttanut lentokentän ja sen liikenneyhteyksien kehittämistä, johon kuuluu Tampere-Pirkkalan lentokentän peruskorjauksen lisäksi olennaisena myös kolmannen raideparin rakentaminen Järvenpään Purolasta Lempäälän Sääksjärvelle. Nämä hankkeet ovat nyt ottamassa ison harppauksen eteenpäin Finavian suunnitelmien ja raideliikenteen kilpailun avaamisen myötä. Maakuntakaava 2040 vahvistaa Lempäälän asemaa Pirkanmaan solmukohtana, jossa Kehä II kohtaa lähijunat ja lentokenttäjunan.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Kaupunkiseudun Visio 2030+ -selvityksen mukaan Vuoreksessa ja Hervannassa asuvat voivat tulevaisuudessa jättää autonsa Sääksjärven liityntäparkkiin, josta matka jatkuu puolen tunnin välein lähijunalla Tampereelle, Lempäälän kuntakeskukseen ja Toijalaan saakka. Puhumattakaan lähijunien pysäkeistä Lakalaivassa, Kuljussa, Hakkarissa ja Viialassa. Lähijunalla työmatkat Lempäälän ja Tampereen välillä ovat jatkossa helppoja ja nopeita. Uusi rautatieyhteys pääradalta lentokentälle tulee tällä tietoa kulkemaan Kuljun kohdalta. Näiden toteutuminen edellyttää kuitenkin kolmatta raidetta.

Turkulaiset ovat puuhanneet viime aikoina Tunnin juna -teemalla nopeaa junayhteyttä Helsingistä Turkuun. HHT-kasvukäytävä osoittaa, että tunnin junayhteys tarvitaan Turun sijaan Helsingistä Tampereelle, eli myös Helsinki-Vantaan ja Pirkkalan lentokenttien välille. Suomen lentoliikenne tarvitsee aidon kakkoskentän. Pirkkalan lentokentällä on kakkoskentän statukseen mahdollisuudet, kunhan lentokentän vaihtaminen onnistuu reilussa tunnissa. Kakkoskentän status olisi talousalueelle merkittävä sekä turismin että yrityselämän kannalta. Sen toteutuminen edellyttää kuitenkin kolmatta raidetta.

Pirkanmaan liiton väestösuunnitteen mukaan Pirkanmaalla on vuonna 2040 jo 615.000 asukasta, joten liikennemäärät kasvavat selvästi. Vuonna 2040 merkittävä osa autoista on yhteiskäytössä ja sähköautot liikkuvat automaattiohjauksella ilman kuljettajaa, mutta ihmisten liikkumisen tarvetta se ei muuta. Tampereen kaupunkiseudun uusi kehätie, Kehä II, kulkee tulevaisuudessa Kangasalan Lentolasta Hervannan, Vuoreksen ja Sääksjärven kautta Pirkkalan lentokentälle. Lisäksi varsinkin Lakalaivan ruuhkia purkamaan suunnitellaan uutta moottoritietä, niin sanottua Puskiaisten oikaisua, Lempäälän Kuljun liittymästä Pirkkalan kehätielle.

Olen tulkinnut, että Tampereella on paineita siirtää taajamiensa painopistettä itä-länsi -laajentumisesta kohti etelää. Lakalaivan, Peltolammin ja Multisillan täydennysrakentaminen olisi mielestäni toimiva ratkaisu samoin kuin Hatanpään nykyisen yritysalueen kaavoittaminen asunnoille. Hatanpään autokaupoista moni siirtyy samalla Lempäälän RealParkiin – sinne jo nyt muuttaneiden autokauppojen perässä. Hankkeita tukee myös Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa Sääksjärven merkitys nousee merkittävästi myös etelätamperelaisten liikkumisessa. Nyt vireillä olevat suunnitelmat tulevat siten palvelemaan laajaa joukkoa pirkanmaalaisia.

Sitten se sijainti. Lempäälällä ja Tampereella on ylivertainen sijainti maan tärkeimmän pääväylän ympärillä. Logistiikka on jatkossakin tärkeä kilpailutekijä, ja meiltä kuljetukset liikkuvat vaivatta joka suuntaan.Lempäälä julkisti taannoin suunnitelman, jossa Marjamäen alue Ideaparkin ympärillä kasvaa edelleen. Lisäksi Kehä II tuo mahdollisuuksia uusille yritysalueille uuden kehätien varrelle ja lentokentän liepeille. Lempäälästä on siis kasvamassa Pirkanmaan merkittävin liikenteen solmukohta. Tampereen ja Lempäälän kehitys vaatii kuitenkin kolmannen raideparin Helsinkiin. Mielellään nopeasti.