Julkaistu

Ideologinen autovastaisuus näivettää Tampereen keskustaa

Tampereella on ollut jo yli viiden vuoden ajan käynnissä yksityisautojen vastainen liike, joka on aiheuttanut tähän mennessä paljon vahinkoa keskustan yrityksille ja elinvoimalle. Vuonna 2014 käynnistynyt autovastainen kampanja alkoi jo vuosia ennen ratikkapäätöstä, joten pelkästään ratikkaa tilanteesta on turha syyttää. Kyse on nimittäin laajemmasta ideologisesta autovastaisuudesta, joka on ollut alusta saakka vihreän liikkeen ytimessä ja päässyt lopulta soluttautumaan tamperelaisen päätöksenteon ytimeen.

Keskustan elinvoima näyttää olevan Tampereella ainoastaan sivuseikka, sillä kaupunkipolitiikan päätavoitteena on ollut viime aikoina yksityisautoilun estäminen kaikin keinoin. Hämeenkadun sulkeminen yksityisautoilta kesäkuussa 2014 aloitti tapahtumasarjan, jolla ostovoimaiset asiakkaat ajettiin pois Hämeenkadun ympäristöstä. Ratikan on määrä aloittaa liikennöinti 2021, eli seitsemän vuoden näivettämisen jälkeen. Toivoa sopii, että ratikka toisi keskustaan viimein takaisin ostovoimaa ja asiakasvirtoja. Mitään takeita siitä ei ole, mutta meidän kaikkien sopii toivoa keskustan palautumista entiseen asemaansa. Pidetään siis yhdessä peukkuja. Lienee kuitenkin liikaa toivottu, että Hämeenkadulta jo lähteneet kauppajätit palaisivat nopeasti takaisin.

LUE MYÖS: Yrittäjät jättävät uppoavan keskustan Tampereella (17.2.2015)

Hämeenkadun vähittäiskaupan alasajon jälkeen autovastainen liike huomasi, että he voivat seuraavaksi käyttää Ratapihankadun purkukuntoista rötisköä, niin sanottua tavara-asemaa, ideologisen tavoitteensa välineenä. Vuosikymmeniä tyhjäkäytöllä maisemaa rumentamassa seissyt kivikasa olikin yhtäkkiä suojelemisen arvoinen, mutta vain sen autoilulle aiheuttaman haitan ansiosta. Mitään todellista arvoa tönöllä ei ole koskaan ollut. Asuin itse aivan tavara-aseman naapurissa 15 vuoden ajan, eikä kukaan tuolloin vaatinut sen pelastamista, kunnes rakennuksesta tuli sattumalta kaupunkipolitiikan vihreä pelinappula. Nyt vakavissa talousvaikeuksissa oleva kaupunki polttaa useita miljoonia euroja tuon rötiskön siirtämiseen. Rahat käytetään siis homeisen kivikasan siirtoon sen sijaan, että niillä olisi palkattu esimerkiksi opettajia tai lastenpsykiatreja. Varsinainen arvopohja.

”Tammelantorille parkkipaikkojen menettäminen olisi kuolinisku.”
– torikauppias Mauno Laihonen 15.1.2020

Nyt Tamperelainen uutisoi, että Tampereen kaupungin jopoväki on valinnut seuraavaksi uhrikseen legendaarisen Tammelantorin, joka on yksi koko Suomen tunnetuimmista toreista. Ensin autoilijoiden merkittävä ostovoima ajettiin pois ydinkeskustasta ja nyt aivan sama hanke on menossa Tammelassa. Joku on nimittäin saanut yllättäen ja vastoin aiemmin luvattua päähänsä poistaa jo vuoden 2020 aikana Tammelantorin kadunvarsien 61 parkkipaikasta 50, jolloin jäljelle jäisi vain 11 parkkipaikkaa. Hämeenkadun parkkipaikkojen poistamisen ymmärsin, koska suoraan kadun alle tuli Hämpin Parkki. Tammelantorin tilanne on kuitenkin täysin toinen, koska vaihtoehtoista pysäköintiä alueella ei ole. Yhtään perusteltua ja kriittisen tarkastelun kestävää syytä alueen parkkipaikkojen poistamiselle ei siis ole olemassa. Pinninkatu ei ole koskaan ollut merkittävä pyöräreitti, mutta nyt parkkipaikat ollaan siitä huolimatta vaihtamassa pyöräbaanoiksi.

Tampere on saanut tartunnan Helsingissä jylläävästä viherviruksesta, jonka näkyviin oireisiin lukeutuu yksityisautoilun estäminen huolimatta terveestä järjestä, näivettyvästä elinvoimasta ja veronmaksajille koituvista kustannuksista. Ensin Tampereella ideologisen autovastaisuuden alttarille uhrattiin Hämeenkatu ympäristöineen, ja seuraava uhri on Tammelantori.

LUE MYÖS: Hämeenkatu näivettyi – autoileva ostovoima siirtyi kauppakeskuksiin (14.11.2019)

Muutin Tammelaan vuonna 1996 ja asuin jo pelkästään Pinninkadulla 15 vuoden ajan yhteen menoon. Olen edelleen mukana siellä sijaitsevassa taloyhtiössä, joten olen seurannut tarkasti Tammelan kehitystä jo vuosikymmenien ajan. Viime vuodet tiiviisti myös Viiden tähden keskusta ja Pinnin pihat -hankkeita, joista varsinkin ensin mainittu on todella hieno hanke. Tähän saakka Tammelan alueen asukkaille on kerrottu, että Tammelantorin ympäristön parkkipaikat poistuvat vasta maanalaisen toriparkin valmistumisen myötä. Silloin parkkipaikkojen vähentäminen onkin mielestäni perusteltua. Tammelantorin kadunvarsien pysäköintipaikat ovat tärkeitä monille asiakkaille, sillä kaikki eivät kulje bussilla tai jopolla. Parkkipaikkojen poistaminen ilman vaihtoehtoista pysäköintiä olisi siten kaupungilta omaan polveen puukottamista.

Porissa päätettiin viime viikolla muuttaa pysäköinti kauppatoria ympäröivillä kaduilla maksuttomaksi. Syykin oli vanha tuttu: ”Elinvoimaisuuden vahvistamiseksi keskusta-alueella on mahdollista toteuttaa myös aikarajoitettua lyhytaikaista pysäköintiä.” Pysäköinnin helpottaminen vahvistaa siis elinvoimaa. Jopoa ei kannata keksiä aina uudelleen.

Nyt Tampereella täytyy ottaa järki käteen, ettei Tammelantorin elinvoimalle käy yhtä huonosti kuin Hämeenkadulle kävi. Pinninkadun pysäköintipaikat voidaan toki poistaa, mutta vasta Tammelantorin pysäköintilaitoksen jo valmistuttua. Näin alueen asukkaille on aiemmin kerrottu ja niin täytyy myös käytännössä toimia. Tammelantori on osa upeaa Viiden tähden keskusta -hanketta, jossa Tampereen ydinkeskusta siirtyy hiljalleen kosken itäpuolelta länsipuolelle Tullin alueelle. Pyöräbaanat voivat siis hyvin odottaa kunnes toriparkki on valmis.

Ostovoima liikkuu autolla, ei Jopolla.

Julkaistu

Räätälöidyistä rekisterikilvistä rahaa tienpitoon

Yksityisautoilijat ovat olleet jo vuonna 1958 tilapäiseksi säädetystä autoverosta lähtien lypsylehmiä, joilta vuosittain kerättävästä 8,3 miljardista eurosta vain alle miljardi ohjautuu tieverkoston perusparannukseen. Ruotsissa määrä on peräti 2,5-kertainen, ja tuloksia jokainen siellä autoileva voi ihastella omin silmin.

Suomi on pitkien välimatkojen maa ja Pirkanmaa pitkien välimatkojen maakunta, joten merkittävälle osalle keskustojen ulkopuolella asuvista auto on välttämätön arjen väline. Lisäksi jokaisen suomalaisen hyvinvoinnille elintärkeä tavaraliikenne liikkuu juuri rapistuvilla maanteillä, joiden heikko kunto uhkaa jo tavallista arjen logistiikkaa oli kyse sitten maidon, ruoan, postin tai puutavaran kuljetuksesta. Tieverkostomme korjausvelka onkin paisunut jo peräti 2,5 miljardiin euroon.

Aamulehti 30.6.2019

Rinteen hallitusohjelmassa mahdollistetaan lisäkuluja autoilijoille kaupunkien ruuhkamaksuina. Lienee turha toivoa, että kerättäviä rahoja käytettäisiin teiden kunnossapitoon. Nyt voisi olla paikallaan ryhtyä keräämään meiltä autoilijoilta vapaaehtoista täsmärahaa, joka ohjattaisiin sellaisenaan tieverkoston perusparannukseen.

Esitän, että tuore liikenneministeri Sanna Marin ryhtyy ajamaan muutosta autojen rekisterikilpiä koskevaan sääntelyyn. Monissa maissa on jo nyt mahdollista valita rekisteritunnus ilman pakollisia väliviivaa, numeroita ja kirjaimia. Esimerkiksi Norjassa muutos tehtiin kaksi vuotta sitten. Lukuisat yritykset ja yksityishenkilöt olisivat varmasti välittömästi tilaamassa tällaisia erikoiskilpiä, joiden hintalappu voisi olla esimerkiksi 1 000 euroa kappaleelta. Tietojärjestelmistä hanke tuskin jää kiinni, sillä Suomen tulisi olla niiden kehityksen mallimaa. Olennaisinta olisi, että näin kerätyt rahat korvamerkittäisiin nimenomaan teiden perusparannukseen.

Jocka Träskbäck
kunnanvaltuutettu (kok.)
yrittäjä

Kirjoitus on julkaisi Aamulehden mielipidepalstalla 30.6.2019.

Julkaistu

Anne Berner kaahasi päin seinää – unohti käsijarrun

Viime päivinä on puhuttu paljon ministeri Bernerin esityksestä väylien ja liikenteen tulevaisuudesta. Kyseessä oli vain ja ainoastaan esitys, jonka esittelyssä Bernerillä tosin lähti vähän mopo käsistä. Kukaan ei ole toistaiseksi poistamassa autoveroa tai laskemassa ajoneuvoveroa tai polttoaineveroa, vaikka esityksestä sellaisen kuvan saikin. Pääministeri Sipilä pitää ehdotusta rohkeana ja pyytää tutustumaan siihen tarkemmin ennen tyrmäystä. Olen itse sitä mieltä, että tiedotustilaisuudessa selvisi aivan tarpeeksi suunnitelman täydelliseen tyrmäykseen. Tässä muutama mieleeni jäänyt ongelmallinen seikka.

1. Esityksessä ei huomioida mitenkään jo maksettuja autoveroja, eli siinä pyritään rahastamaan autovero kahteen kertaan niiltä, jotka ovat viime aikoina ostaneet uuden auton.

2. Bernerin vapaaehtoiseksi väittämä GPS-seuranta on todellisuudessa pakollinen, koska seurannasta vapautuminen onnistuu ainoastaan maksamalla enemmän (silloin kun ajokilometrejä kertyy vähän). Se ei ole vapaaehtoisuutta.

3. Bernerin väite siitä, että tienkäyttäjien maksut laskevat on valhetta. Tai siis muunnellun totuuden esittämistä. Pääministeri Sipilä kirjoittaa blogissaan, että ”Toteutuessaan selvitys toisi uusien avautuvien liiketoimintamallien avulla merkittävästi lisää euroja väyläverkon investointeihin.” Lisäraha väyläinvestointeihin tulee tietenkin tien käyttäjiltä, sillä tuskin Lidl ostaa mainostilaa moottoritien pinnasta. Toisin sanoen keskimäärin autoilijat joutuvat maksamaan enemmän kuin nyt. Liikenteen verotulojen allokoinnista kohdassa 4.

4. Väyläyhtiön perustaminen ei ole tarpeellista, vaan ainoastaan Bernerin ja Sipilän välietappi suomalaisten veroeuroilla maksamien väylien yksityistämiseen ja myymiseen ulkomaille Carunan ja Digitan tavoin. Tilanne ja tulos olisivat samat kuin kusisi housuun talvella. Liikenteestä saatavat verotulot voitaisiin jo nyt poliittisella päätöksellä ohjata väylien parantamiseen ja korjausvelan lyhentämiseen, mikäli hallitus sitä haluaisi. Täysin sama tehtiin jo vuosia sitten YLE-verossa, joten Bernerin puheet verotulojen korvamerkinnän mahdottomuudesta ovat täyttä paskaa. Siitä hän tosin jäi kiinni jo tiedotustilaisuudessa.

5. Tähän saakka Sipilän hallitus on juhlapuheissaan väittänyt edistävänsä vihreää liikennettä ja sähköautoihin siirtymistä. Tämä Bernerin esitys haistatti kuitenkin pitkät tälle tavoitteelle. Tarkistin eilen Trafin (tosin virheellisestä laskurista), että minun sähköautoni juoksevat verokulut putoaisivat kyllä noin 200 euroa vuodessa, mutta autoveron poistuessa bensa-autot saisivat merkittävän kilpailuedun suhteessa sähköautoihin. Miksi suomalaiset ostaisivat jatkossa sähköautoja, jos niistä saatavat veroedut katoaisivat kuin kusi lumeen Bernerin uudistuksessa? Hallituskauden alussa oli puhetta autoedun poistamisesta sähköautoilta. Taisi sekin jäädä juhapuheisiin*.

Summa summarum: Berner maksoi 330 000 euroa konsulteille ja sai aikaiseksi – aivan totta – rohkean esityksen. Olisi kuitenkin voinut kuvitella, että tuolla rahalla olisi saanut konsulteilta loppuun saakka mietityn lopputuloksen. Ei saanut. Sen sijaan autokauppa pysähtyi kuin seinään ja autokauppojen markkinointipanostukset muuttuivat lyhyellä tähtäimellä hukkaan heitetyksi rahaksi. Voisin laatia vastaavan esityksen vaikkapa lentoliikenteen uudistamisesta vaivaisella 250.000 eurolla.

Autovero olisi pitänyt poistaa jo vuosikymmeniä sitten ja toivottavasti se poistetaan mahdollisimman pian, koska vain siten Suomen autokanta saadaan nykyistä terveemmäksi. Todellinen muutos täytyy kuitenkin hoitaa merkittävästi fiksummin kuin Bernerin juosten kustussa esityksessä. Sellaisen esityksen ehtii hyvin laatia vielä kuluvan hallituskauden aikana, ellei uusia eduskuntavaaleja järjestetä jo tänä vuonna. Ei sekään skenaario enää kaukana ole.