YEL-kriisin ratkaisun avaimia etsimässä

Tänään eduskunnassa kansanedustaja Tere Sammallahden kanssa kävimme läpi tuhansia yrittäjiä konkurssiin parhaillaan kaatavan YEL-kriisin korjaussarjaa. Asialla on äärimmäinen kiire, mutta hyviä aihioita ratkaisuksi on onneksi saatavissa. Ratkaisuja pohditaan nyt useilla tahoilla.

Keskeistä on, että YEL-korjaussarja täytyy saada voimaan nopeasti, ei missään nimessä vasta vuonna 2029, kuten taannoin hallitusriihen jälkeen kerrottiin. Siihen saakka ratkaisua ei voi viivyttää, koska nyt jokainen kuukausi kaataa lisää pienyrittäjiä kortistoon.

Kuten kansanedustaja Kauma eilen paljasti, kokoomus on perustanut oman työryhmän kriisin ratkaisemiseksi. Ryhmän näkemykset on määrä olla valmiina, kun YEL-selvitysmies Rantala saa työnsä valmiiksi marraskuussa. Sen jälkeen on aika kääriä hihat. Oma ajatukseni on, että korjauksen täytyy astua voimaan viimeistään vuoden 2027 alussa.

Moni kysyy miksei voida vain palata vanhaan, eli Marinin hallituskautta edeltävään malliin.

Ikävä kyllä vanhaan paluu ei ole mahdollista. Vanhan juurisyyn päälle Marinin hallitus rakensi lisää ongelmia, mutta ne kaikki täytyy nyt ratkaista samalla kertaa. Nyt tehtävän ratkaisun täytyy kestää aikaa. Eikä se ole lainkaan helppo kokonaisuus.

Parasta olisi ollut, ettei Marinin retkikunta (SDP, keskusta, vihreät, RKP ja vasemmistoliitto) olisi tehnyt YEL-uudistusta lainkaan, kun heille kerrottiin hyvissä ajoin ennakkoon uudistuksen traagisista seurauksista. Tekivät sen silti, täysin tietoisena nyt nähtävissä seurauksista.

Nyt tämä likapyykki on pestävä, jotta suomalainen yrittäjäkenttä säilyy elinvoimaisena.

Puheeni Keksintömessuilla 20.9.2025

Arvoisat keksijät ja keksinnöistä kiinnostuneet messuvieraat. Minulla on tänään ilo ja kunnia lausua teille Tampereen kaupungin tervehdys tässä hienossa tilaisuudessa.

Keksintömessut on eteenpäin katsovana ja uuden luomiseen keskittyvänä tapahtumana mainio esimerkki siitä mitä Suomi tarvitsee tällaisina haastavina aikoina. Suomi elää innovaatioista, joiden merkitystä ei kuitenkaan aina riittävästi ymmärretä.

Suomessa myös kehityksen kelkasta jäänyt lainsäädäntö tuo ajoittain lisähaasteita uusien tuotteiden ja palvelujen luomiseen. Tämä on näkynyt erityisesti digitaalisissa ja markkinoita mullistavissa tuotteissa, joista mainittakoon viime vuosilta esimerkiksi TVkaista ja BookaBooka, joiden kasvu ei lopulta ollutkaan Suomessa mahdollista.

Lainsäädännössä riittää siis vielä paljon kehitettävää, jotta se pystyisi seuraamaan nopeasti muuttuvaa maailmaa.

Suomessa on tehty maamme kokoon nähden lukemattomia kansainvälisesti merkittäviä keksintöjä, joista mainittakoon vaikkapa ksylitoli, jalankulkijoiden heijastin, hormonikierukka ja sykemittari. Unohtamatta tietenkään Linux-käyttöjärjestelmää. Suomessa on kautta aikojen riittänyt rohkeutta, osaamista ja näkemystä uuden luomiseen.

Hyvät ystävät,

Tampereen kaupunki on muodostunut tuotekehityksen ja innovaatioiden kaupungiksi. Tuoreessa pormestariohjelmassa linjaamme, että tätä suuntausta vahvistetaan myös jatkossa, kun kaupunki kehittää yhdessä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa erityisesti TKI, startup ja innovaatioympäristöä.

Suomeksi sanottuna tarkoitus on tukea uusien entistäkin parempien palvelujen ja tuotteiden keksimistä ja kehittämistä juuri täällä Tampereella. Haluamme jatkossakin olla maailmaa muuttavien innovaatioiden syntypaikka. Ja siksi onkin erityisen hienoa, että tänään nämä keksintömessut järjestetään juuri Tampereella.

Hyvät ystävät,

Voimme olla tänäänkin uusien maailmaa muuttavien tuotteiden äärellä. Kenties täällä keksintömessuilla esitellään parhaillaan uutuuksia, jotka tulevat vielä valloittamaan koko maailman.

Nostan hattua jokaiselle paikalla olevalle, keksintöään esittelevälle ja niistä kiinnostuneelle kävijälle. Olemme nyt oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Toivotan teille oikein antoisaa messupäivää. Kiitos.

Puheeni Yrittäjän päivän juhlassa 5.9.2025

Minulla oli ilo ja kunnia lausua Tampereen kaupungin tervehdys Pirkanmaan Yrittäjien järjestämässä Yrittäjän päivän juhlassa, jossa oli paikalla noin 300 yrittäjänä ja jossa palkittiin monia ansioituneita yrittäjiä.

Hyvät naiset ja herrat. Arvoisat yrittäjäkollegat.

Minulla on Tampereen kaupungin puolesta ilo ja kunnia toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi tänne museokeskus Vapriikkiin Yrittäjän päivän juhlaan. Me yrittäjät olemme yhteiskunnan selkäranka, jota ilman ei olisi julkista sektoria ja sen palveluita. Tämä tosiseikka tuntuu nykyisin yhä useammin unohtuvan varsinkin julkisessa keskustelussa. Parhaillaan meitä yrittäjiä koettelevat monet haasteet, jotka lisäävät yrittäjyyden paikallisen tuen merkitystä oli kyseessä sitten pieni kunta tai suuri kaupunki.

Tampere on Suomen kasvukeskus, jonka vetovoima tunnetaan kautta maan. Elävät Kaupunkikeskustat -selvityksessä Tampere valittiin viime vuonna jo toistamiseen Suomen elinvoimaisimmaksi. Tämä ei tietenkään ole kokonaan kaupungin omaa ansiota, sillä elinvoimaa synnyttävät ennen kaikkea yritykset luomalla tapahtumia, työpaikkoja ja palveluita. Tampereen kehitys on ollut viime vuosina erittäin nopeaa, ja merkittävät investoinnit jatkuvat myös tulevaisuudessa. Onkin kuvaavaa, että 80 prosenttia kaupungin kasvusta on syntynyt ratikkareitin varrelle.

Tampereen tuoreessa pormestariohjelmassa olemme panostaneet erityisen paljon yrityksiin ja yrittäjyyteen. Tavoitteenamme on panostaa aiempaa aktiivisemmin yritysvaikutusten arviointiin sekä lisätä yrittäjyys- ja työelämälähtöisyyttä toisen asteen koulutuksessa, jotta se voisi vastata paremmin työnantajien käytännön tarpeisiin. Kannustamme nuoria ja korkeakoulutettuja yrittäjäuralle sekä tuemme yrittäjyyttä sujuvoittamalla kaavoitusta ja toteuttamalla yhden luukun periaatetta yrityspalveluissa. Tampereella erityisen kiinnostava uusi hanke on Takon kiinteistön tulevaisuus, jossa on vahvasti mukana tavoite yritystoiminnasta oli kyse sitten ravintola-, elämys- tai kulttuuritoiminnoista. Henkilöratapihan päälle on tulevaisuudessa muodostumassa kokonaan uusi kaupunginosa palveluineen.

Pitkän linjan yrittäjänä ja Tampereen kaupungin päättäjänä pidän keskeisenä, etteivät nämä pormestariohjelman kirjaukset jää ainoastaan juhlapuheisiin, sillä kaupungin tulee lunastaa asukkaiden ja yrittäjien luottamus konkreettisilla teoilla. Tähän liittyen myös yrittäjien esittämä huoli kaupungin turvallisuustilanteesta on nyt otettu vakavasti.

Hyvät ystävät,

Kuten julkisen sektorin kaikkialla, myös Tampereella kaupungin pitää toimia ennen kaikkea yritystoiminnan mahdollistajana ja kumppanina, joka kilpailuttaa ja hankkii palveluita yksityiseltä sektorilta. Silloin ekosysteemi toimii, työpaikkoja syntyy ja elinvoima kasvaa. Kummelia lainatakseni. ”Raha tykkää, että sitä käytetään”.
Yrittäjät ovat ihmisryhmä, joka painaa usein pitkää päivää ja vain harvoin ehtii verkostoitua gaalailloissa ja nostaa maljaa yhdessä. Tänään on kuitenkin sellainen päivä. Tänään on meidän yrittäjien yhteinen päivä. Hyvät ystävät, pyydän kaikkia nyt nostamaan maljan yrittäjyydelle.

Lämpimästi tervetuloa Yrittäjän päivän juhlaan. Kiitos.

Luottoluokitus laskee – on ryhtiliikkeen aika!

Luottoluokittaja Fitch laski Suomen luottoluokitusta AA+ -luokasta AA-luokkaan. Tämä tulee nostamaan valtionvelan kustannuksia ja voi johtaa luokituksen laskuun myös jatkossa, ellei kierrettä saada katkaistua. Tilanne on siis hälyttävä. Luottoluokituksen laskun syyt eivät yllättäneet. Samat ongelmat ovat paisuneet jo vuosikymmeniä, koska välttämättömiä rakenteellisia muutoksia ei ole uskallettu tehdä äänestäjien suuttumisen pelossa. Nyt on viimeinen hetki tehdä massiivinen ryhtiliike. Luottoluokittaja Fitchin lista tuntuu nimittäin kovin tutulta:

• Riittämätön julkisen talouden sopeutus
• Korkea ja kasvava valtionvelka
• Pitkäaikaiset ja suuret budjettialijäämät
• Heikko talouskasvu

Nyt täytyy karsia rajusti julkista sektoria ja sen byrokratiaa, panna ammattiliitot verolle, leikata Yleisradion budjettia, karsia tehottomia yritystukia, vähentää kehitysapua, leikata tulonsiirtoja, lakkauttaa tehottomia virastoja, aloittaa hyvinvointialueiden ja niiden tietojärjestelmien yhdistäminen, lopettaa asumistuet hyvin toimeen tulevilta sekä toteuttaa esittämäni laaja yrittäjyysreformi YEL-korjauksineen. Tuossa vain muutama esimerkki. Talous täytyy saada tasapainoon Marinin kaudella alkaneen ”Rahaa on” -syöksykierteen jäljiltä. Vaihtoehtoja ei ole.

Porvarihallitus on ainoa kokoonpano, joka voisi edes teoriassa saada korjattua tilanteen ilman IMF:n salkkumiesten väliintuloa. Kuluneiden kahden vuoden käsien heiluttelusta on aika siirtyä viimein vaikuttaviin toimiin ja saada Suomen syöksykierre taittumaan. Tehdä siis RYHTILIIKE isoilla kirjaimilla.

Suomi tarvitsee yrittäjyysreformin

Yrittäjyys on yhteiskunnan selkäranka, sillä yksityinen sektori maksaa julkisen sektorin palkat ja palvelut. Yrittäjyys on nyt kuitenkin kriisissä, sillä kymmenet tuhannet yrittäjät ovat vuoden sisällä lopettaneet toimintansa tai ajautuneet jopa konkurssiin. Keskeisiä syitä ovat tuhoisaksi jo ennakkoon tiedetty YEL-uudistus sekä arvonlisäveron nosto ja EU:n päättämä alarajahuojennuksen poisto. Suomella ei ole varaa toistaa 1990-luvun laman virhettä ja menettää kokonaista yrittäjäsukupolvea. Nyt tarvitaan kansallinen ryhtiliike, jotta meille syntyy myös tulevaisuudessa uusia työpaikkoja, innovaatioita ja menestystarinoita sekä niiden myötä verotuloja.

Esitän, että Suomessa käynnistetään laaja yrittäjyysreformi, jonka valmistelussa kuullaan viimein myös pienyrittäjiä. Yrittäjyysreformin tavoitteena on tehdä yrittäjyydestä ja työllistämisestä taas kannattavaa ja houkuttelevaa. Porvarihallitus on jo ottanut oikeansuuntaisia askelia, mutta yksittäiset uudistukset eivät enää riitä korjaamaan syvenevää kriisiä. Tilastot osoittavat, että nyt tarvitaan laaja rakennemuutos, ja se tarvitaan nopeasti. Suomen julkista taloutta ei nimittäin saada tasapainoon verottamalla enemmän, vaan vahvistamalla yksityisen sektorin elinvoimaa.

Yrittäjyysreformiin tulee sisällyttää jo käynnissä oleva YEL-korjaussarja, jota täytyy kiirehtiä. Eläkemaksujen tulee perustua todellisiin lukuihin, ei mielikuvitukseen. Pöydällä tulee olla myös rahastointi, valinnanvapauden lisääminen, 401K-eläkesäästäminen sekä eri eläkejärjestelmien yhdistäminen. Yrittäjän sosiaaliturvaa on päivitettävä vastaamaan muiden kansalaisten tasoa, sillä nykymalli kohtelee yrittäjiä kuin toisen luokan kansalaisia. Keskeisiä teemoja ovat myös alarajahuojennuksen poiston kompensointi, positiivisesta luottorekisteristä toiminimiyrittäjille aiheutuvien ongelmien korjaaminen sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen kannustaminen. Olennaista on, että reformi tuottaa aidosti yrittäjyyteen kannustavan rakennemuutoksen.

Jokainen pienikin yrittäjä tekee arvokasta työtä olemalla aktiivinen osa yhteiskuntaa. Osa heistä tulee juuri ja juuri toimeen omillaan, mutta selviävät kuitenkin ilman yhteiskunnan tukia. Jokainen kansainvälisesti menestyvä yritys on lähtenyt pienestä, ja tulevia menestystarinoita meillä ei ole varaa hukata. On kestämätöntä, että suomalaiset yrittäjät joutuvat taistelemaan markkinoiden sijaan järjestelmän kanssa, vaikka sen tulisi tukea niiden kasvua ja menestystä. Juhlapuheiden ja kampaviinereiden aika on nyt ohi, sillä Suomi tarvitsee yrittäjyysreformin, joka on yrittäjyyden kunnianpalautus. Uudistus ei ole vain yrittäjien etu, vaan se on myös kansantalouden ja siten jokaisen suomalaisen etu. Nyt on aika kääriä hihat.

Jocka Träskbäck
kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja (kok.)
yrittäjä, aluevaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä 19.7.2025

Väkivaltarikollisten tuomioihin tarvitaan ryhtiliike

Oikeuslaitos on epäonnistunut, kun hengelle ja terveydelle vaarallisia rikollisia kulkee vapaana. Ratinan puukottaja oli puukottanut ihmisiä aiemminkin ja tuomittu viime vuonna 2,5 vuoden ehdottomaan vankeuteen sekä aiemmin 3 vuoden vankeuteen. Tuorein tuomioista oli vain kahden viikon takaa, kun hänet tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Silti hän oli yhä vapaana keskuudessamme.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on nyt korkea aika tarkastella väkivaltarikollisten tuomioita ja niiden täytäntöönpanoa. Viime vuosina tuomioistuimiin on pesiytynyt hämmentävä tapa antaa väkivaltarikoksista paljousalennuksia, kun uusista rikoksista saa lievemmän tuomion. Kansalaisten oikeustajuun ei mene se, että aikaisemmat rikokset alentavat seuraavista rikoksista saatuja tuomioita. Minun lapsuudessani opetettiin, että rikosten uusijat saavat muita kovemmat tuomiot. Nyt on korkea aika palata vanhaan ja lopettaa rikollisten paljousalennukset.

Suomessa vallan kolmijako on keskeinen osa yhteiskuntaa, jossa lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, toimeenpanovaltaa käyttävät presidentti ja valtioneuvosto sekä tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Tuomioistuimet voivat jo nykyisessä tilanteessa jättää paljousalennukset antamatta, mutta mikäli näin ei tapahdu, tarvitaan eduskuntaa tekemään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön. Valtion tärkein tehtävä on varmistaa kansalaisten turvallisuus. Nyt tarvitaan ryhtiliike, jotta tätä tehtävää toteutetaan.

Suomen vankiloiden kapasiteetti voi tulla vastaan, mikäli ehdottomien vankeustuomioiden määrä ja pituudet kasvavat. Silloin Suomen tulee ottaa mallia länsinaapurista, sillä Ruotsi teki juuri Viron kanssa sopimuksen korkeintaan 600 vangin lähettämisestä Tarton vankilaan istumaan tuomiotaan. Ruotsi maksaa heinäkuusta 2026 lähtien yhdestä vangista Virolle 8 500 euroa kuukaudessa. Samanlainen alihankinta toimisi hyvin myös meillä, ja veronmaksajien rahaa säästyisi tärkeämpiin panostuksiin.

RantaRock 1995 järjestettiin 30 vuotta sitten

Onnea RantaRock! 30 vuotta sitten järjestettiin Suomen kaikkien aikojen ikonisin yksittäinen festivaali. Vaasaan vuonna 1995 muuttanut RantaRock asetti suomalaisille festareille aivan uuden riman. Emme tuolloin tienneet, että ysärimusiikki tulisi vielä vuosikymmenten päästä olemaan erittäin suosittua, ja että nimenomaan tämä yksittäinen festivaali nousisi legendaariseen asemaan ysärimusiikin kulminaatiopisteenä.

Menin RantaRockille töihin vuonna 1994, kun tapahtuma järjestettiin viimeisen kerran Virroilla. Siellä RantaRock kasvoi kuitenkin alueen kapasiteettia suuremmaksi, joten festarille tarvittiin uusi paikka. Vaasalaisena tuoreena DJ SM -voittajana tapahtuman järjestäjät palkkasivat minut mukaan RantaRockin organisaatioon, kun neuvottelut Vaasan kaupungin kanssa olivat jo käynnistyneet. Varsin nopeasti kävi selväksi, että kesällä 1995 RantaRock tultaisiin lopulta järjestämään Vaasan Vaskiluodossa. Logistiikka, festarialue ja muut fasiliteetit olivat aivan toista kuin Virroilla. RantaRockin oli aika ottaa harppaus eteenpäin.

Syksyllä 1994 tein MTV3-kanavalle HotHit-ohjelmaa ja samalla kiersin Suomen keikkapaikkoja useilla kiertueella. Alkuvuodesta 1995 mukaan tuli myös RantaRock-kiertue, jolla markkinoimme Vaasan tapahtumaa. Kiertueen tiimissä oli mukana muun muassa Ressu Redfordin Sound of R.E.LS. ja lukuisia vierailevia artisteja. Kiersimme tällä kokoonpanolla kauppakeskuksia, klubeja ja yökerhoja kuukausien ajan. Kiersin samaan aikaan myös HotHit-kiertueella (mm. Nylon Beat, Mira, O’Ou, Arkadio, Sikaduo, 101, Hausmylly) ja DJ SM -kiertueella (mm. Aikakone), joten maantiet tulivat tutuiksi.

Kesää kohti huomasimme miten RantaRock-hype alkoi kasvaa kasvamistaan ja että juhannuksen tapahtumasta tulisi varmasti onnistunut. Lopulta Vaasa menikin juhannuksena aivan sekaisin. Festivaalin väkimäärästä on esitetty monia arvioita, mutta väkeä oli niin sanotusti riittävästi. Oheisista kuvista voidaan tehdä jotain arvioita. Minulla on vielä tallessa vuoden 1995 RantaRockin virallinen VHS-kooste, joka pitäisi saada vielä joskus digitoitua. Mukana voi olla aika melko historiallista materiaalia.

Varsinaisilla festareilla toimin päälavan ja HotHit-lavan juontajana ja vastasin muiden juontajien aikatauluista. Jälkimmäisessä olikin tehtävää, sillä esimerkiksi Jyrki Hämäläistä etsittiin pitkin aluetta, kunnes hänet tavoitettiin Vaasan keskustan hotellin aulabaarista. Wasalandiassa HotHit-ohjelmallamme oli oma esiintymislava, jossa artistit kävivät tekemässä haastatteluita ja vetämässä pari biisiä ennen päälavalle nousua. Kuvissa vieraana Basic Elementin alkuperäinen kokoonpano ja Movetronin Päivi. Sattuneesta syystä kuvia näiltä festareilta on melko niukasti.

Toisin kuin nykyisin, vielä 1990-luvulla suuretkin artistit juhlivat backstagella railakkaasti ja siitä jatkettiin yökerhoon ja sen jälkeen vielä hotellijatkoille. Ja tietenkin sattui ja tapahtui. Jatkoilla eräs suosikkiartisti esitteli keskustan ulkoterassin pöydällä seisten helikopteriaan ja palokunta joutui sammuttamaan sviitissä sytytetyn hiiligrillin. Niistä ei kuitenkaan tässä enempää.

Tasan 30 vuotta sitten Vaasassa tapahtui jotain, jonka mukana olleet muistavat loppuikänsä. Moni on kuvaillut tapahtunutta Suomen Woodstockiksi, ja se onkin varmasti perusteltua. Yleisön juhlatunnelma ja yhteenkuuluvuuden tunne oli uskomatonta, eikä varmasti vähiten jääkiekon tuoreen MM-voiton ansiosta. Kaikki olivat kavereita keskenään ja koko RantaRock 1995 oli torstain ja sunnuntain välinen yötön yö. Sitä se oli ysiviis, eikä vastaavaa ole sittemmin tässä maassa nähty.

Kokemuksia ei saada, niitä hankitaan.

Hyvää juhannusta 2025 kaikille!

Tampereen pormestariohjelmalle sinetti kaupunginvaltuustossa

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa pidin puheenvuoron pormestariohjelmasta, joka merkittiin kokouksessa tiedoksi.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut. Kunnianhimoinen pormestariohjelmamme tähtää siihen, että talous saadaan tasapainoon niin, että vasta aivan viimeisenä keinona voimme tarkastella verotuloja. Ennen veronkorotuksia kaikki muut keinot tulee siis olla käytettynä. Kirjaus on yksiselitteinen, eikä anna varaa tulkintoihin. Kyseessä on painava lupaus kaupunkilaisille, ja sen mukaisesti koalition ryhmät tulevat toivottavasti toimimaan. Edessä on varmasti poikkeuksellisia ja vaikeitakin säästötoimia, joihin tarvitaan rohkeutta ja yhteistyötä aivan kaikkien valtuustoryhmien kesken.

Pidän erityisen tärkeänä pormestariohjelman kirjausta, jonka mukaan toisen asteen koulutusta kehitetään vastaamaan yritysten tarvitsemaa kysyntää sekä työelämä- ja yrittäjyyslähtöisyyttä. Kirjaus eteläisestä kasvusuunnasta ja Hatanpään järjestelyratapihan siirron edistämisestä on sekin tärkeä kaupungin kasvulle, kuten myös monien liikenteen ja pysäköinnin hankkeiden edistäminen.

Yksityinen sektori maksaa tunnetusti julkisen sektorin palkat, joten on erityisen tärkeää, että pormestariohjelman elinvoimaa ja elinkeinoelämää koskevat kirjaukset ovat onnistuneita. Tampereella on muutamia kärkitoimialoja, jotka ovat kaupungin keskeisiä kasvun moottoreita. Puolustusklusteri, av- ja elämystalous sekä kansainvälisten yritysten tuotekehitysyksiköt ovat esimerkkejä kaupunkimme erityispiirteistä, jotka on huomioitu asianmukaisesti tässä pormestariohjelmassa. Kiitos siitä.

Sain itse edustaa kokoomusta elinvoimaa koskevissa neuvotteluissa, jotka sujuivat erittäin hyvässä yhteistyössä. Haluankin kiittää muita poliittisia ryhmiä yhteistyöstä pormestariohjelman laatimisessa. Seuraavaksi onkin aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin.

Seutuhallituksen jäseneksi – kiitos luottamuksesta!

Kiitos luottamuksesta! Tampereen kaupunginhallitus valitsi minut seutuhallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Seutuhallitus johtaa Tampereen kaupunkiseudun yhteistyön toteutumista ja toimeenpanoa yli kuntarajojen sekä käynnistää seudullisia yhteistyöhankkeita ja vastaa kuntayhtymän talouden ja hallinnon järjestämisestä. Lisäksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) asiat ovat seutuhallituksessa keskiössä.

Tämä luottamustehtävä on erityisen mieluisa, sillä toimin aiemmin kahdeksan vuotta Lempäälän kunnanhallituksen ja -valtuuston lisäksi aktiivisessa yhteistyössä kehyskuntien kanssa. Kokoonnuimme esimerkiksi kuukausittain kehyskuntajohtajien kanssa käsittelemään seudun asioita, ja tästä kokemuksesta on hyötyä seutuhallituksessa työskentelyssä. Menestyvä keskuskaupunki on kehyskuntien etu, ja menestyvät kehyskunnat ovat keskuskaupungin etu. Olemme kaikki samassa veneessä, ja eräs Tampereen kaupunkiseudun menestyksen avaimista onkin juuri aktiivinen yhteistyö.

Seutuhallituksessa on kunnia saada olla jatkossa entistäkin aktiivisemmin mukana kaupunkiseudun yhteisten liikennehankkeiden ja maankäytön edistämisessä. Tampereen kaupunkiseutu kasvaa nopeasti, joten työssä tarvitaan katsetta tulevaan. Seutuhallituksen lisäksi olen jatkossa myös maakuntavaltuuston jäsen, joten kaupunkiseudun ja Pirkanmaan hankkeet ovat jatkossa lähellä sydäntä maakuntakaavasta lähtien. Nyt on aika tehdä Pirkanmaalla ryhtiliike ja edistää liikenteen sujuvuutta sen eri muodoissaan.

Suomalainen yrittäjäkenttä romuttuu – YEL-kriisin korjausta kiirehdittävä

Surullisia uutisia. Suomalainen yrittäjäkenttä romuttuu päivä päivältä ja nyt käsillä on ennustamamme katastrofi. Kuten olen jo vuosia varoittanut, Marinin hallituksen YEL-pommi ajaa monet yrittäjät ahdinkoon, kun rahat eivät riitä perusteettomien maksujen hoitamiseen. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt ottaa kriisi välittömästi korjattavakseen, mutta asiassa viivyteltiin ensin puolitoista pitkää vuotta ja vauhti on edelleen luokattoman hidasta kriisin vakaviin seurauksiin nähden.

Tänään Tekniikka & Talous uutisoi, että suomalaisten yritysten konkurssiluvut ovat synkimmät 25 vuoteen, eikä toukokuu katkaissut alkanutta syöksykierrettä. Tilastojen mukaan varsinkin pienten yritysten rahat ovat loppu, ja syytä siihen ei tarvitse kovin kaukaa hakea. On selvää, että hälytyskellojen pitäisi viimeistään nyt soida myös porvarihallituksessa, vaikka olemme toki soittaneet niitä jo kolmen vuoden ajan.

On selvää, että Suomen yleisesti heikko taloustilanne, ALV-korotukset ja EU-päätöksellä toteutunut alarajahuojennuksen poistaminen heikentävät yrittäjien taloutta, mutta YEL-pommi on ollut monilla kamelin selän katkaissut ratkaiseva yksittäinen tekijä. Arvonlisäveron korotus on usein vielä hoidettavissa, mutta kun eläkeyhtiö tempaisee lottokoneesta perättömiä ulosottokelpoisia laskuja, on edessä usein yrityksen alasajo tavalla tai toisella. Osa pienyrittäjistä on onnistunut panemaan yrityksensä ns. talviteloille, mutta osa on ajautunut konkurssiin. Me kaikki tiedämme miten Suomessa suhtaudutaan konkurssiin tehneisiin ihmisiin, joten moni heistä ei ole enää tekemässä paluuta yrittäjäksi.

YEL-kriisin korjausliikkeen hoitaminen osoittaa miten heikosti eduskunnassa ymmärretään yrittäjyyttä ja yrittäjien arkea. Tässä alla linkki tuoreeseen Neuvottelija-podcastin jaksoon, jossa käsittelemme YEL-kriisin tämänhetkistä tilannetta ja korjaustarpeita sekä niiden aikataulua. Jakso kannattaa katsoa, jos haluat tietää missä YEL-kriisissä nyt mennään ja mitkä ovat mahdolliset seuraavat toimenpiteet.