Helsingin Sanomat kritisoi maanpuolustusta

Oheinen Helsingin Sanomien kuva ei ole aprillipila, vaan lauantaina Hesarissa julkaistu artikkeli. Samaan aikaan kun muualla puhutaan varautumisesta käytetään Hesarissa tällaista pettämätöntä logiikkaa. Autetaanpa Hesaria keksimään lisää otsikoita. Tässä muutama esimerkki.

Väestönsuojiin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Turvavöihin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Palovaroittimiin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Ilmatorjuntaan kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Tulvapenkereisiin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Pyöräilykypäriin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Itärajan aitaan kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Varusmiespalvelukseen kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Paloautoihin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Tasoristeysten poistamiseen kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Varavoimaan kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Öljyntorjuntakalustoon kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Huoltovarmuuskeskukseen kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Voit jatkaa listaa kommenteissa.

Tuli samalla mieleen, että tämä uutisointi sopii varsin hyvin yhteen sen kanssa, että juuri Helsingin Sanomien toimittajia tuomittiin taannoin maanpetoksesta vankeustuomioihin. On isänmaan etua ajavia mediataloja ja sitten on hesareita.

Korjataanko yrittäjien YEL-kriisi?

Korjataanko yrittäjien YEL-kriisi? Pakkohan se on korjata. Hallituskausi lähenee loppuaan, mutta sosiaalistihallituksen YEL-pommi on yhä purkamatta. Varoituksistamme huolimatta hihat käärittiin puolitoista vuotta myöhässä, koska eduskunnassa ei ole riittävästi kokeneita yrittäjiä, jotta asian vakavuus olisi ymmärretty.

Teimme taannoin kansalaisaloitteen siitä, että eläkemaksujen perusteena pitää voida käyttää todellisia tuloja. Aloitteemme keräsi kahdessa päivässä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, minkä jälkeen hallitus ilmoitti, että korjaussarja sisältää esittämämme mallin. Esitys oli kuitenkin jotain aivan muuta.

Hallituksen esityksessä mallimme olikin vesitetty, sillä perusteena haluttiin käyttää viimeksi vahvistuneen verotuksen jopa kaksi vuotta vanhoja lukuja. Se ei korjaisi ongelmaa vaan synnyttäisi uusia ja entistä monimutkaisemman järjestelmän. Myös esitetty minimimaksu kaataisi pieniä yrittäjiä, joilla voi olla kuukausia ilman myyntituloja. Tuollaista mallia ei pidä hyväksyä. Kaikesta näkyy, ettei valmistelussa ole ymmärretty yrittäjien arkea.

Parhaillaan hallitus korjaa esitystään lausuntojen pohjalta. Toivon todella, että esittämämme malli todellisista tuloista on mukana viimeisessä versiossa. Kaikkia tyydyttävää ratkaisua on mahdoton saada, mutta kompromissin täytyy olla yrittäjyyden esteitä poistava ja yrittäjyyteen kannustava. YEL on monille yrittäjille kohtalonkysymys.
Jos eduskunnassa olisi riittävästi kokeneita yrittäjiä, ei sosialistihallituksen rakentamaa sotkua olisi alunperinkään päässyt syntymään tai porvarihallitus olisi korjannut virheen heti kauden alussa.

Pitkän linjan yrittäjänä tilanne turhauttaa, koska kyse on yrittäjyyden tulevaisuudesta. Jos YEL-kriisiä ei saada nyt korjattua, päätyy joukko tulevaisuuden rakentajia kortistoon ja siihen Suomella ei ole varaa. Lopuksi täytyy todeta, että ilman kokoomusta korjaussarja ei olisi edes työn alla. Korjaus täytyy saada aikaan kiireesti, vaikka juna meni jo kolme vuotta sitten.

TPS korvaa Pride-ottelut aidolla yhdenvertaisuudella

Turussa TPS teki tärkeän ryhtiliikkeen ja päätti luopua Pride-otteluista. Asiasta syntyneen keskustelun myötä nyt on paikallaan avata hieman kokonaisuuden taustoja.

TPS ei ole jättämässä seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamista, vaan se on lopettamassa vahvasti vasemmistopolitisoituneen Pride-lahkon markkinoimisen. TPS järjestää myös jatkossa yhdenvertaisuusotteluita, mutta siten, että niissä ei enää markkinoida poliittista Pride-järjestöä, vaan keskitytään yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon poliittisesti riippumattomasti. Tämä on keskeisen tärkeä muutos, joka pitäisi tehdä muuallakin.

Pride-liike on etääntynyt valovuosien päähän sen alkuperäisestä tarkoituksesta, kun aktivistit ovat päässeet politisoimaan sen toiminnan niin meillä Suomessa kuin kansainvälisestikin. Viime vuosina Pride on syrjinyt yhdenvertaisuuslain vastaisesti ihmisiä esimerkiksi puoluekannan ja eduskunnan äänestysten perusteella. Se ei ole yhdenvertaista eikä tasa-arvoista, vaan puhdasta syrjintää.

Yhdenvertaisuutta ei olisi koskaan pitänyt mennä sekoittamaan politiikkaan, mutta niin Pridessa nyt ikävä kyllä tapahtui. Monet seksuaalivähemmistöön kuuluvat myös täällä Tampereella ovat ottaneet viime aikoina pesäeroa Prideen sen politisoitumisen vuoksi. Kaikki seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kun eivät tietenkään ole laitavasemmistolaisia.

Pidän siis erinomaisena päätöksenä, että TPS pelaa jatkossa yhdenvertaisuuden puolesta, mutta markkinoimatta poliittista Pride-liikettä. Silloin nämä tilaisuudet ovat poliittisesti riippumattomia ja aidosti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviä. Muualla Suomessa pitäisi ottaa Turusta mallia.

Jocka Träskbäck ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin 2027 – Kokoomus Tampere ja Pirkanmaa

Kiitos luottamuksesta! Pirkanmaan Kokoomus valitsi minut ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin 2027. Suomi tarvitsee nyt ryhtiliikettä enemmän kuin koskaan. Talous ja työllisyys sakkaavat, yrittäjyyden arvostus on pohjamudissa ja samaan aikaan vasemmisto ja sen järjestöt huutavat lisää veroeuroja jakoon.

Suomi on nyt tilanteessa, jossa tarvitaan lisää vastuuta ja velvollisuuksia, jotta voisi olla myös oikeuksia ja etuisuuksia. Siksi eduskuntaan tarvitaan nyt kansanedustaja, joka tekee eikä vain puhu. Esimerkiksi YEL-korjauksen eteen teimme eduskunnan ulkopuolelta töitä neljän vuoden ajan ja lopulta syntyi myös tuloksia, mutta eduskunnan sisältä käsin vaikuttaminen olisi ollut merkittävästi helpompaa.

Vaaliteemani ovat samat joiden eteen olen tehnyt töitä jo vuosien ajan niin kansallisesti kuin paikallisesti täällä Tampereella ja Pirkanmaalla. Työ, talous, turvallisuus ja yrittäjyys. Ne ovat suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita, joita ilman meillä ei ole hyvinvointiyhteiskuntaa. Niiden perustaa tukemaan eduskuntaan tarvitaan nyt ahkera tekijä, jolla on vuosikymmenten monipuolinen yrittäjätausta ja joka on itsekin työllistänyt kymmeniä ihmisiä eri yrityksiin.

Menestyksekästä vaalityötä ei tehdä koskaan yksin. Olet lämpimästi tervetullut mukaan tiimiini ja tukemaan vaalityötä. Ota yhteyttä, jos haluat olla mukana ryhtiliikkeessä. Kaikki tuki on nyt tarpeen. Tehdään yhdessä ryhtiliike.

Vaaliteemat eduskuntavaaleissa 2023: Työ, talous ja turvallisuus – rakennetaan yhdessä parempi Suomi

Tervehdys! Olen Jocka Träskbäck, 48-vuotias yrittäjä ja perheenisä. Olen Pirkanmaalla kokoomuksen ehdokkaana kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Teemani ovat samat kuin aiemmin, sillä työ, talous ja turvallisuus edellä rakennetaan parempi tulevaisuus jokaiselle suomalaiselle – myös tuleville sukupolville. Tällä sivulla voit tutustua teemoihini.

TYÖ
Tehdään työnteosta kannattavaa kaikissa elämäntilanteissa ja tuloluokissa. Kevennetään työn ja eläkkeiden verotusta. Rajoitetaan ansiosidonnaista ja työkykyisten vastikkeetonta sosiaaliturvaa. Lisätään yrittäjyyden ja työllistämisen kannustimia sekä paikallista sopimista. Helpotetaan uuteen ammattiin kouluttautumista.

TALOUS
Vain terve talous mahdollistaa yhteiskunnan peruspalvelut. Pannaan valtion velkaantuminen kuriin ja tehostetaan julkista sektoria. Karsitaan hallintoa ja sote-alueiden määrää. Lisätään taloustaitojen opetusta kouluissa. Leikataan kehitysapua, lakkautetaan monopolit ja pannaan ammattiliitot verolle. Vähennetään tulonsiirtoja ja turhaa sääntelyä.

TURVALLISUUS

Pelastetaan terveydenhoito korjaussarjalla, jossa mm. palautetaan avustava henkilöstö ja korjataan vahingollinen hoitajamitoitus. Terapiatakuu ja mielenterveyspalvelut kuntoon ja yritykset takaisin sote-tuottajiksi. Päärataa ja Pirkanmaan tieverkostoa on kehitettävä. Ysitien rahoitus saatava kuntoon. Katujengeihin ja maahanmuuttajien rikollisuuteen otettava nollatoleranssi.

Haluatko lahjoittaa Jockan kampanjaan? Lue lisää erilaisista mahdollisuuksista LAHJOITA-sivulta.

Työ ja yrittäjyys keskiöön

Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa. Tuloverotusta ja progressiota on kevennettävä, työllistämisen kannustimia lisättävä ja YEL-maksuperusteita korjattava. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä on madallettava ja yrittäjien sosiaaliturvaa parannettava.

Työn tuottavuutta tulee lisätä paikallisella sopimisella ja yleissitovuuden poistamisella. Huippuosaajien maahantuloa on helpotettava tarveharkinnan poistamisella. Valtion tulee korvata työnantajille perhevapaiden kustannukset. Työnantajien vastuu sairauslomista lyhennettävä kolmeen päivään. Työstä on jäätävä tekijälle enemmän ja valtiolle vähemmän.

Talouden korjaussarja

Valtion velkaantuminen on saatava kuriin. Kokonaisveroastetta tulee keventää karsimalla julkisen sektorin tehtäviä ja hallintoa sekä tulonsiirtoja ja asumistukea. Työkykyisten vastikkeetonta sosiaaliturvaa on vähennettävä, ansiosidonnaisen kestoa on lyhennettävä ja määrää porrastettava. Kouluissa on lisättävä taloustaitojen opetusta.

Sähköpörssin hintamallia on korjattava ja hinta irrotettava maakaasusta. Alkon ja Veikkauksen monopolit tulee purkaa ja viinit saatava myyntiin ruokakauppoihin. Ravintolajuomien arvonlisävero on laskettava 14 prosenttiin. AY-liikkeen verovapauden perusteet tulee arvioida uudelleen

Turvallisuuden aika on nyt

Terveydenhoito ja hoitajamitoitus on korjattava ja vanhuksille saatava taas hoivaa. Yksityinen sektori on otettava aktiivisesti mukaan sote-palvelujen tuotantoon, avustavaa henkilöstöä on palautettava ja panostuksia ohjattava hallinnon sijaan tekijöihin.

Katujengien rikollisuuteen otettava nollatoleranssi. Laittomasti maassa oleskelevat ja rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat karkotettava. Ydinvoimaan ja pienydinvoimaan on panostettava. Liikenneinfran korjausvelkaa vähennettävä ja Pirkanmaan osuutta tierahoista nostettava. Pääradan ja tieverkoston perusparannusta on kiirehdittävä ja Pirkanmaan lentokenttään panostettava.

1. TYÖ

Suomalaiset täytyy saada töihin. Ahkeruudesta täytyy palkita, joten työn vastaanottamisesta täytyy tehdä kaikissa tuloluokissa ja elämäntilanteissa kannattavampaa kuin työn tekemättä jättämisestä. Ansiotuloverotusta tulee keventää, sillä ihmisten tulee saada itse päättää miten ansaitsemansa rahat käyttävät. Kannustinloukkuja tulee vähentää, joten verotuksen keventämisen ja progression loiventamisen lisäksi työkykyisten vastikkeetonta ja passivoivaa sosiaaliturvaa  tulee leikata. Työstä täytyy jäädä nykyistä enemmän rahaa tekijälleen ja vähemmän valtiolle.

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan pitää olla leposohvan sijaan kuin trampoliini, joka auttaa ihmisen takaisin työelämään. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus maksetaan lähes kokonaisuudessaan (95,5%) verotuloista, joten tuki täytyy laajentaa koskemaan kaikkia palkansaajia. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta euroakaan. Samalla ansiosidonnaisen kestoa tulee lyhentää ja määrää vähentää portaittain, mikä kannustaa hakeutumaan aktiivisemmin takaisin työelämään. Työssäkäyvä ihminen kokee olevansa aktiivinen ja toimiva osa yhteiskuntaa, joten työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lue lisää: Ansiosidonnainen yhdenvertaisuuden esteenä – ammattiliittojen sumutuksen loputtava
Lue lisää: Unelmaduuniin vai oikeasti töihin?
Lue lisää: Suomen työelämän suurin ongelma on muutosvastarinta
Lue lisää: Aktiivimalli keskellä massahysteriaa – mutut ja jossittelut faktoina

Työllistämisen kynnystä on laskettava kaiken kokoisissa yrityksissä helpottamalla irtisanomista, eli joustavoittamalla työmarkkinoita. Henkilökunta on jokaisen yrityksen tärkein voimavara ja yrityksissä ei ole enää olemassa asetelmaa, joka jakaa henkilöstön johtajiin ja duunareihin. Irtisanomislaki tulee saattaa voimaan ja kokeilujakson jälkeen laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä. Mallia toimiviin työmarkkinoihin ja irtisanomiseen voidaan hakea Ruotsista ja Tanskasta, jossa irtisanomisen helpottaminen alensi selvästi myös palkkaamisen kynnystä. Tämä korostuu nykyisin, kun monet toimivat joka tapauksessa useissa eri ammateissa työuransa aikana.

Lue lisää: Irtisanomissuoja saatava 2000-luvulle

Yhteiskunta ei pyöri ilman yrittäjiä. Me yrittäjät olemme Suomen selkäranka, sillä ilman meitä ei olisi hyvinvointia. Yrittäjyyden ja työllistämisen esteitä täytyy aktiivisesti vähentää. Työehtosopimusten yleissitovuus tulee poistaa ja paikallista sopimista lisätä. Yritystuille on tehtävä vaikuttavuusarviointi ja tehottomat tuet poistettava. Säästyneillä varoilla tulee alentaa yhteisöveroa ja palkan sivukuluja. Viron yritysverotuksen mallia on kokeiltava Suomessa vähintään alueellisesti. Marinin hallituksen yrittäjävastainen YEL-esitys täytyy korjata, mikäli vasemmisto saa esityksensä läpi. Yrittäjiä ei voida pakottaa maksamaan eläkemaksuja palkasta, jota ei ole olemassa.

Lue lisää: YEL-esitys vakava isku yrittäjyydelle

Ansiosidonnainen laajennettava kaikille. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus tulee laajentaa koskemaan yhdenvertaisesti kaikkia palkansaajia. On räikeää eriarvoisuutta, että ihmisille maksetaan veronmaksajien taskuista eri suuruisia korvauksia kassojen jäsenyyksien perusteella. Organisaatiot saavat halutessaan itse maksaa omista rahoistaan mitä haluavat, mutta ansiosidonnainen maksetaan lähes kokonaisuudessaan (95,5%) verotuloista. Siksi maksujen suuruus ei voi riippua kassojen jäsenyyksistä. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta euroakaan, joten niiden jäsenyys ei liity ansiosidonnaiseen mitenkään.

Naisten asemaa työelämässä parannettava. Äitiyslomien kulut tulee korvata työnantajille kokonaisuudessaan. Naiset ovat työelämässä eriarvoisessa asemassa niin pitkään, kun äitiys on yrityksille merkittävä taloudellinen rasite. Sukupuolen perusteella tehtävä rekrytointi ei ole laillista, mutta se on arkipäivää. Yrittäjänaiset laskivat taannoin, että työntekijän raskaus maksaa yritykselle jopa 14.000 euroa. Se on pienelle yritykselle ylitsepääsemätön summa. Tämä epäkohta täytyy korjata. Sipilän hallitus aloitti urakan, mutta työ jäi kesken.

Poliittiset lakot kiellettävä. Suomessa poliittiset päätökset tekee vaaleilla valittu eduskunta ja sen valitsema hallitus. Ammattiyhdistyksiä ei ole valittu eduskuntaan, joten niillä ei ole minkäänlaista roolia päätöksenteossa. Kun kolmikanta ei toimi, on päätösvalta yksin eduskunnalla. Vaikuttaminen poliittisilla lakoilla ei kuulu länsimaiseen keinovalikoimaan ja se tulee säätää Ruotsin tavoin laittomaksi sopimuksellisessa tilanteessa. Ammattiliitot tulee määrätä korvausvelvolliseksi lakkojen ulkopuolisille aiheuttamistaan haitoista.

Lue lisää: Hallituksen panttivankidraama jatkuu – lunnaat maksettiin silti
Lue lisää: Kansantalous ammattiyhdistysten panttivankina
Lue lisää: Työllisyyskokeilun jatkuttava – nuoret ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat apua työllistymisessä

Yrityksille osaavaa työvoimaa. Suomessa on valtavasti työttömiä ja samaan aikaan vakava työvoimapula. Pirkanmaan yrityksistä yli 40 % kertoo, että työvoiman saatavuus rajoittaa niiden toimintaa. Tämä kohtaanto-ongelma täytyy ratkaista kolmella tavalla. 1) Muuntokoulutus auttaa opettelemaan uuden ammatin ja sen myötä työllistymään. 2) Työttömiä täytyy rohkaista muuttamaan työn perässä ja/tai kulkemaan pidemmän työmatkan. 3) Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta täytyy luopua, jos ja kun haluamme Suomen menestyvän jatkossakin kansainvälisillä markkinoilla. Erityisesti ICT-ala tarvitsee kipeästi osaajia, joita kotimaassa ei ole riittävästi.

Lue lisää: Hyvästi työpaikat – muutosvastarinta on turhaa
Lue lisää: Työvoiman tarveharkinta – monikulttuurisuutta vai pelkkää sanahelinää?

Yrittäjien asemaa parannettava Yrittäminen on saatava kannustavaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi palkkatyölle ja yrittäjien sosiaaliturva on viimein nostettava palkansaajien tasolle. Konkurssin kohdatessa yrittäjä ei saa joutua loppuelämäkseen velkavankeuteen, vaan häntä tulee kohdella inhimillisesti.

Lue lisää: Yrittäjien sosiaaliturva nostettava palkansaajien tasolle

2. TALOUS

Holtiton velanotto täytyy lopettaa Julkisen sektorin menoja on leikattava voimakkaasti, jotta peruspalvelut voidaan turvata jokaiselle suomalaiselle ilman verotaakan holtitonta kasvua. Kehitysapua tulee leikata, koska rahaa tarvitaan Suomessa enemmän kuin kehitysmaiden korruptiossa. Marinin hallituksen holtittoman taloudenpidon vuoksi julkisen sektorin tehtäviä ja erityisesti hallintoa tulee vähentää merkittävästi, jotta ruohonjuuritason tekijöille riittää jatkossa rahaa.

Yksityiset yritykset mukaan soteen. Sote-palveluissa yksityiset ovat usein edullisempia ja tarjoavat nopeampaa ja parempaa palvelua kuin julkinen sektori. Tällä monituottajamallilla voidaan tuottaa laadukkaampia ja monipuolisempia palveluita edullisemmin. Palvelusetelien käyttöä tulee lisätä merkittävästi ja ihmisille antaa mahdollisuus valita itse palveluntarjoajansa kokoomuksen jo vuosia sitten esittämän valinnanvapaus-teeman mukaisesti. Tämä vähentää julkisen sektorin hoitojonoja, jotka ovat Marinin hallituksen hoitajamitoituksen vuoksi vakavassa kriisissä.

Viinit tulee saada ruokakauppoihin. Viinit ovat elintarvikkeita ja ne tulee saada myyntiin ruokakauppoihin. Ravintoloiden juomamyynnin ALV tulee laskea 14 prosenttiin ja viinien ulosmyynti ravintoloista sallia. Alkoholijuomien etämyynti on sallittava myös Suomen sisällä eikä vain EU-maista Suomeen. Ravintoloiden asiat tulee siirtää sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.

Lue lisää: THL pyyhkii vaikka nelosolut on jo housuissa
Lue lisää: Suuren alkoholihuijauksen anatomia – kristallipallo osui oikeaan
Lue lisää: Mielipiteeni Aamulehdessä: ”Viinit kuuluvat ruokakauppaan”
Lue lisää: Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä
Lue lisää: Onko Suomella tosiaan varaa tähän?

Taloustaidot opetussuunnitelmaan. Heikot taloustaidot ovat ajaneet sadat tuhannet suomalaiset taloudellisiin ongelmiin. Olen esittänyt jo vuosia, että talouden perusteet tulee lisätä opetussuunnitelmaan, koska koulun täytyy antaa lapsille riittävät eväät elämänhallintaan. Opettajat ja oppilaat tukevat vahvasti esitystäni. Vuonna 2019 teimme myös kansalaisaloitteen taloustiedon oppiaineesta kouluihin. Aloitettamme kannatti julkisesti esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, mutta aloite ei tuolloin kerännyt tarvittavaa 50 000 allekirjoitusta.

Lue lisää: Kun tasa-arvolla ajettiin päin seinää
Lue lisää: Kansalaisaloite: Taloustieto uudeksi oppiaineeksi
Lue lisää: Esitykselleni vahva tuki opettajilta

Ydinvoimaan ja pienydinvoimaan panostettava. Suomen energiasektorin huoltovarmuutta ja omavaraisuutta on parannettava panostamalla omaan ilmastoystävälliseen energiamuotoon, eli ydinvoimaan. Pienten modulaaristen ydinvoimaloiden (SMR) käyttämistä Suomessa on selvitettävä.

Ilmastonmuutos Suomessa on maailman puhtain teollisuus ja olemme laskeneet viime vuosina CO2-päästöjä eniten koko Euroopassa. Suomessa ei ole syytä ilmastohysteriaan. Sen sijaan meidän täytyy ryhtyä viemään osaamistamme maailmalle, jotta teollisuudesta saadaan muuallakin puhtaampaa. Osaamisen viennillä Suomi voi tehokkaimmin vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen ja samalla suomalainen cleantech-osaaminen tuottaa vientituloja.

Ammattiliitot pantava verolle. Ammattiliitot eivät ole nykyisin tuloverolain 22 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla yleishyödyllisiä yhteisöjä, joten tuloverolain 31 §:n 1 momentin 6 kohta niiden verovapaudesta tulee poistaa. Vaikutus valtion budjettiin on useita satoja miljoonia euroja. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta euroakaan, joten liittojen jäsenyys ei ole ansiosidonnaisen saamisen edellytys.

Lue lisää: Tuhkatkin pesästä – näin härskisti asumistukimiljoonat koplataan
Lue lisää: AY-liike kipuilee arvovaltansa romahdettua

Digitaaliset innovaatiot mahdollistettava. Suomi on digitalisaatiossa vielä kaukana etulinjasta. Täällä on keksitty monia mullistavia innovaatioita, jotka lainsäädäntömme on kuitenkin nopeasti kaatanut. Lainsäädäntöä tulee korjata siten, että se mahdollistaa nykyistä paremmin uudet digitaaliset innovaatiot Suomessa. Vain siten Suomesta voi vielä joskus saada alkunsa maailmaa mullistava verkkopalvelu.

Lue lisää: Maailma digitalisoituu – ja Suomi perässä
Lue lisää: Kun Suomi kehityksen kelkasta putosi
Lue lisää: Suomi on digikauden innovaatioiden dinosaurus

Perintövero on poistettava. Perintövero lisää epätasa-arvoa ja tuotto on seurauksiin nähden pieni. Perintöveron poistaminen auttaisi kaikkein eniten pienituloisia lapsiperheitä. Rikkailla on varaa maksaa perintöverot perinnöksi saamastaan kesämökistä tai talosta, mutta pienituloiselle se on usein mahdotonta. Niinpä vanhemmilta perinnöksi saatu lapsuuden koti tai kesämökki joudutaan usein myymään pois, jotta perintöverot saadaan maksettua. Usein tilanne johtaa myös ulosottoon.

Lue lisää: Varjobudjetista, perinnöistä ja alkoholista

Puhdas vesi julistettava ihmisoikeudeksi. YK julisti puhtaan veden ihmisoikeudeksi vuonna 2010, mutta EU ja Suomi eivät ole sitä vieläkään tehneet. Suomen järvissä ja maaperässä on mittaamattoman arvokas luonnonvara, jota meidän täytyy suojella kaikin keinoin yksityistämiseltä, myymiseltä ja vapaakauppasopimusten (mm. TTIP ja CETA) investointisuojalta. Samalla kaivoslaki tulee uudistaa ja varmistaa, että malmien arvosta jää riittävä osuus Suomeen kaivosverolla. Lisäksi kaivosyhtiöiltä täytyy kerätä rahasto ympäristötuhojen korjaamiseen.

Lue lisää: Ihmiskunnan suurin puhallus käynnissä

3. TURVALLISUUS

Sote-palvelujen ryhtiliike käyntiin. Terveydenhuoltoon on palautettava avustava henkilöstö, koska lääkärien ja sairaanhoitajien työaika kuluu nyt potilastyön sijaan kirjaamiseen, siivoamiseen ja ruokien tarjoiluun. Tämä vakava valuvika täytyy korjata nopeasti. Hoitajamitoitus on peruttava, koska se on ajanut hoiva-alan vakavaan kriisiin ja jättänyt sadat vanhukset ilman hoivapaikkaa. Kela-korvauksia täytyy nostaa, koska sen leikkaukset ruuhkauttavat julkisen sektorin hoitoonpääsyä ja jakavat suomalaiset maksukyvyn perusteella kahteen terveyskastiin. Terapiatakuu täytyy toteuttaa viimein ja mielenterveyden ongelmiin täytyy saada apua nopeasti. Matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä sosiaalipalveluja lisättävä, koska ennaltaehkäisy on tehokkainta tukea ehkäistessään syrjäytymistä ja tulevia mielenterveysongelmia.

Kansallinen turvallisuus keskiöön. Nato-jäsenyyden lisäksi tulee panostaa puolustukseen ja vahvaan armeijaan. Rajat on varauduttava sulkemaan turvapaikanhakijoilta mahdollisessa hybridi-iskussa. Maahanmuuttajien rikollisuuteen otettava tiukka linja. Törkeään rikokseen syyllistyneet on karkotettava maasta ja mahdollinen kaksoiskansalaisuus poistettava. Laittomasti maassa oleskelevat turvapaikanhakijat tulee ottaa kiinni ja poistaa maasta. Suomen tulee auttaa, mutta vain ukrainalaisia ja aidoiksi pakolaisiksi (UNHCR) määriteltyjä kiintiöpakolaisia. Suomella ei ole varaa olla koko maailman sosiaalitoimisto.

Lue lisää: Ryhtiliike maahanmuuttoon – laittomasti maassa olevat ulos ja työperäisiä sisään
Lue lisää: Terroristi valehteli meille nimensä ja ikänsä – kenelle tuli yllätyksenä?

Tieverkoston kuntoa parannettava. Pirkanmaa tuottaa kahdeksan prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta, mutta maakunta on saanut 2000-luvulla vain kaksi prosenttia liikenteen investoinneista. Suomen liikenteellinen keskipiste pitää nostaa investointien kärkikohteeksi tulevalla hallituskaudella. Pirkanmaan tiehankkeista ysitien peruskorjaus, Puskiaisten oikaisu ja Tampereen Kehä II täytyy käynnistää tulevalla hallituskaudella. Pirkanmaa tarvitsee kansanedustajia, jotka ajavat nykyistä vahvemmin maakunnan liikennehankkeiden rahoitusta. Rautateillä nykyinen päärata tulee peruskorjata ja kolmannen raiteen myötä lähijunaliikennettä lisätä.

Lue lisää: Autoedun päivittämisellä kohti tulevaisuutta
Lue lisää: Pirkanmaalle uusi liikenteen solmukohta
Lue lisää: Sääksjärven moottoritien meluesteistä
Lue lisää: Lähijunat saatava raiteilleen
Lue lisää: Tunnin juna Helsinkiin etenee

Turvallinen perhearki taattava. Suomessa tulee ottaa käyttöön malli, jossa perheet saavat sote-palvelunsa yhdestä paikasta esimerkiksi perhekeskuksesta. Lempäälän perhetupamalli on hyvä esimerkki siitä, että sosiaalipalvelu voi olla myös kerhomainen viihtymistila. Päiväkotien ja koulujen ryhmäkoot on pidettävä maltillisina. Oppivelvollisuuden pidentäminen peruttava ja sen sijaan lisättävä panostuksia perusopetukseen. Jokaiselle lapselle on tarjottava samat mahdollisuudet menestyä. Haastavat lapset tulee siirtää omiin ryhmiinsä häiriköimästä muiden koulutunteja.

Seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa kiristettävä. Tuomioistuinten langettamat tuomiot väkivalta- ja seksuaalirikoksista ovat poikkeuksetta asteikon alapäästä. Tuomioistuimet käyttävät myös paljousalennusta, jossa tuomio on sitä lyhyempi mitä monipuolisempaa väkivaltaa on käytetty. Ongelma tulee korjata kiristämällä rikoslain rangaistusasteikkoa erityisesti alapäästä. Rikoslakia tulee lisäksi päivittää myös siten, että törkeään rattijuoppouteen syyllistyneen ajoneuvo takavarikoidaan valtiolle.

Lue lisää: Oikeusjärjestelmän törkeä mahalasku
Lue lisää: Tappajat kaasuttelevat teillämme

Olenko minä vihapuheen uhri? Tutkimuksen mukaan kyllä

Olen jo vuosia ilmaissut huoleni siitä miten sosiaalisen median myötä vihapuheeseen viittaamisesta on tullut uusi mantra ja eri mieltä olevien kommenteista triggeröityminen vaikuttaa olevan monille jo harrastus ja keino nostaa statusta omien joukoissaan. Vihapuheeseen viittaamisen kynnys on romahtanut, vaikka kukaan ei näytä varmuudella tietävän mitä vihapuhe tarkoittaa saati mitkä kriteerit viestien tulee täyttää ollakseen aidosti vihapuhetta.

Olen viime aikoina havainnut, että juuri vihapuheeseen vetoamalla on ryhdytty vaatimaan nettikeskusteluihin tiukempaa valvontaa ja jopa ennakkosensuuria. Tämä siitä huolimatta, että vihapuheen määritelmä on edelleen retuperällä. Vihapuheeksi luetaan ymmärtääkseni nykyisin myös tavallisiin väittelyihin liittyvä joskus kiivaskin viestintä. Nyt siitä on tutkitusti mustaa valkoisella.

Vihapuhe muuttui nimittäin omalta osaltani konkreettiseksi, kun useat henkilöt ottivat viikonloppuna yhteyttä ja kertoivat minun lukeutuvan Suomessa eniten vihapuhetta saaneisiin poliitikoihin. Sain osakseni osanottoja ja pahoitteluja sekä tiedusteluja miten pärjään saamieni vihaviestien kanssa. Ihmettelin saamiani viestejä, kunnes niiden syy selvisi.

Kuva: Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon -tutkimus 2019

Ensin luulin, että kyse oli pilasta, kunnes näin oheisen kuvakaappauksen ja sain linkin valtioneuvoston tilaamaan ja Jyväskylän yliopiston ja Punos Researchin toteuttamaan tutkimukseen ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon” (PDF). Katson päässeeni tutkimuksen listalla melko kovaan seuraan kokoomuksen joukoissa. Tässä alla puolueemme edustus vihapuhe-tutkimuksessa:

Tere Sammallahti
Petteri Orpo
Juhana Vartiainen
Tuomas Tikkanen
Kai Mykkänen
Timo Heinonen
Alexander Stubb
Atte Kaleva
Sanni Grahn-Laasonen
Henna Virkkunen
Elina Lepomäki
Antti Hakkanen
Petri Sarvamaa
Arto Satonen
Jocka Träskbäck

Vaikka pääsinkin arvovaltaiseen seuraan, täytyy minun kuitenkin omalta osaltani kyseenalaistaa tutkimuksen tulokset. En nimittäin koe joutuneeni kovin usein vihapuheen kohteeksi Twitterissä tai muuallakaan sosiaalisessa mediassa. Olen käyttänyt sosiaalisen median alustoja työkseni vuodesta 2005 lähtien ja eduskuntavaalien alla nousin hetkeksi koko maan poliitikkojen ykköseksi Apu-lehden ja Underhoodin somelistalla. Kaiken järjen mukaan minun pitäisi olla tietoinen, mikäli lukeutuisin eniten vihaviestejä saaneisiin suomalaisiin poliitikoihin. Tällaista en ole kuitenkaan huomannut, vaikka olen luonnollisesti saanut kriittisiä viestejä ehkä jopa sadoittain. Kriittiset viestit eivät kuitenkaan ole vihaviestejä.

Lukuisat mediat ovat viikonloppuna uutisoineet tutkimuksen tuloksista, ja vielä useammat suomalaiset ovat kilvan äimistelleet vihapuheen yleisyyttä. En tietenkään voi puhua muiden listalla olevien puolesta, mutta omalta osaltani en pidä tutkimuksen tuloksia oikeina. Olen tietenkin saanut paljon kärjekästäkin palautetta, jonka tarkoitus on usein ollut tietoisesti provosoida. Joskus olen myös provosoitunut, vaikka ei olisi pitänyt. Silti en muista montaakaan viestiä, jotka olisin kokenut vihapuheeksi tai joista olisin pahoittanut mieleni. Nyt olisi siis enemmän kuin paikallaan tarkistaa tutkimuksessa käytetyn vihapuheen määritelmä. Se on nimittäin koko tämän keskustelun ja tutkimuksen ydinkysymys.

”Tutkimuksessa vihapuheella tarkoitetaan halventavia, uhkaavia tai leimaavia ilmaisuja, jotka liittyvät puheen kohteen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai joiden taustalla on suvaitsemattomuus.”

On tietenkin mahdollista, että minä en ole kokenut saamiani viestejä vihapuheeksi, koska en ole antanut viestien ja painostuksen vaikuttaa mielipiteisiini tai kirjoituksiini. Olen toki huomannut, että jotkut poliitikot ja esimerkiksi istuva hallitus ovat kuin tuuliviirejä, jotka myötäilevät kulloistakin tuulenvirettä, keskustelukumppania ja yhteydenottoa. Silloin myös kokemus vihapuheesta voi olla tavallista herkempi. Lisäksi herkkänahkaiset poliitikot voivat kokea asiat hieman toisin kuin muut. Varsinkin, jos argumenttien loppumista pyrkii komensoimaan vaikkapa viittauksilla misogyniaan.

Suomalaisissa poliitikoissa on erityisesti vasemmalla laidalla runsaasti ihmisiä, jotka tarkoitushakuisesti triggeröityvät hyvinkin pienistä vihjauksista ja tekevät niistä elämää suurempia ongelmia varsinkin Twitterissä. En ole voinut välttyä ajatukselta, että he vaikuttavat etsimällä etsivän sopivaa viestiä, josta pahoittaa mielensä. Usein tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman suuri show some- ja medianäkyvyyden vuoksi. Tämä toimintatapa yleistyy varsinkin vaalien alla. Twitter näyttelee Suomen mediakentässä kuitenkin häviävän pientä roolia, sillä se on kuin hiekkalaatikko koulun välitunnilla. Samat ihmiset kommentoivat viestejä päivästä toiseen, ja suuri yleisö eksyy paikalle vain mediakohujen kautta.

”Esimerkiksi vaatimukset tätä sukupuolineutraalia kielenkäyttöä kohtaan ampuvat monessa kohdin pahasti yli. Ihmiset ovat nykyään kauhean herkkiä loukkaantumaan kaikesta. Mistään asiasta ei uskalla enää edes leikkiä laskea.”
– Eppu Normaalin Pantse Syrjä

Kiivas ja nopeatempoinen keskustelu sosiaalisessa mediassa – ei siis vihapuhe – on toki ongelma monille vanhemman koulukunnan poliitikoille. Edellisissä vaaleissa vetäytyi eläkkeelle moni yli 70-vuotias kansanedustaja, ja olen ymmärtänyt yhdeksi eläköitymisen merkittävistä syistä nykyisen totuttua nopeamman tiedonvälityksen sosiaalisessa mediassa ja perinteisissä medioissa. Ymmärrän toki, että hektisyys ja kärkäs kieli voivat ärsyttäessään tuntua vihapuheelta. Mikäli näin käy, kannattaa poliitikon yksinkertaisesti pysytellä poissa alustoilta, jotka eivät hänelle sovi.

Nykyiset vihapuheen vastaiset toimenpiteet ovat minusta riittäviä

Takavuosina kansanedustajat antoivat kommentin tai pari viikossa, mutta nykyisin pitää olla valmiina reagoimaan kysymyksiin ja kritiikkiin jo minuuteissa. Yksi somepäivitys voi aiheuttaa hetkessä kymmeniä kommentteja ja kysymyksiä, joihin kaikkiin ei yksinkertaisesti ehdi vastata. Silloin voi olla helpompi jättää osallistumatta koko keskusteluun. Ei siis ihme, että tällainen hektisyys ei välttämättä kiinnosta vanhaa kaartia. Kun siihen päälle tulee vielä kritiikkiä kaikista somekanavista, niin keskusteluun osallistumisen kynnys voi nousta korkealle. Viestitulva ja kritiikki eivät kuitenkaan välttämättä tarkoita vihapuhetta, vaan edustavat sosiaalisen median kulttuuria. Niin hyvässä kuin pahassa. Maailma muuttuu.

Nykyiset vihapuheen vastaiset toimenpiteet ovat minusta riittäviä. Rikoslaissa on määritelty riittävällä tavalla esimerkiksi kunnianloukkausten ja laittoman uhkauksen tunnusmerkit. Sananvapaus tarkoittaa vapautta sanoa, ja jokainen vastaa sanomisistaan tarvittaessa myöhemmin tuomioistuimessa. Viimeistään tämä tutkimus osoitti, että vihapuhelakia saati ennakkosensuurin tai nettivalvonnan kiristämistä ei tarvita. Sen sijaan vihapuheen yleinen tuomitseminen asenteiden tasolla olisi tietenkin paikallaan. Siihen me jokainen voimme yhdessä vaikuttaa.

Mutta ennen sitä täytyy määritellä vihapuheen tunnusmerkit.

PÄIVITYS 9.10.2019

Nyt sain tiedon, jota ounastelinkin jo tuossa edellä, kun minut oli listattu vihapuheen suurimpien uhrien joukkoon. Valtioneuvoston tilaaman tutkimuksen mukaan someviestit ovat nimittäin vihapuhetta, kun niissä esiintyvät esimerkiksi nämä sanat:

Muija, akka, harppu, reppana, turvapaikkaturisti, hihhuli, luuseri, aivopieru, munaton, hinaaja, penikka, paviaani, tantta, misu, ituhippi, lerssi ja svedu.

Olen itsekin syyllistynyt vihapuheeseen, koska olen käyttänyt useita kertoja esimerkiksi nimitystä aivopieru. Tällainen tutkimus vesittää oikeaa ongelmaa, eli sitä, että monet ovat oikeasti järjestelmällisen someahdistelun kohteena. Lillukanvarsien ja ongelman tarkoitushakuisen paisuttelun sijaan tutkijoiden tulisi keskittyä olennaiseen. Tämä tutkimus ei ollut sitä.

Osanottoni suomalaisille opiskelijoille

Osanottoni suomalaisille opiskelijoille. Moni heistä äänesti Vihreitä, koska puolue lupasi vaaleissa hyvää ja kaunista. Etunenässä oli hurja lupaus opintorahan korottamisesta peräti kolmanneksella. Hallitusneuvottelujen jälkeen moni opiskelija riemuitsi tulevista rahavirroista, kun Vihreät päätyi hallitukseen lunastamaan opiskelijoille antamiaan lupauksia. Kuinkas sitten kävikään?

Ennen vaaleja Vihreät piti oppositiossa koulutuksen puolesta kovaa ääntä ja lupasi opintorahan korotuksen lisäksi myös niin sanotun koulutusmiljardin. Tämä siitä huolimatta, että Vihreät olivat itse vuonna 2013 mukana leikkaamassa koulutuksesta jäätävät 1,5 miljardia euroa. Tuolloin Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö nimitti maan historian suurinta koulutusleikkausta rakenteiden uudistamiseksi ja antoi niille puolueensa siunauksen.

Nyt, vuonna 2019, Vihreät lupasi vaalikampanjassaan nostaa merkittävästi opintorahaa. Luonnollisesti lupaus vaikutti opiskelijoiden äänestyskäyttäytymiseen, sillä kukapa ei haluaisi antaa ääntään rahavirtojen edessä. Eläkeläiset eivät ole ainoa ihmisryhmä, jotka valitsevat mielellään eniten rahaa lupaavan puolueen. Puhdasta huutokauppaa äänistä siis.

Nyt kävi kuitenkin niin, että siinä missä demarit pettivät eläkeläiset vappusatasellaan joutui myös Vihreät hallituksessa heti ensitöikseen pettämään opiskelijoille antamansa lupauksen, jonka se toki tiesi mahdottomaksi toteuttaa jo lupausta antaessaan. Luvattua opintorahan korotusta ei ole koskaan ollut tulossa, ja nyt ministeri Maria Ohisalo joutui myöntämään asian julkisesti. Opiskelijoiden äänet tuolla lupauksella saatiin kuitenkin ostettua. Vihreissä toivotaan nyt hartaasti, että seuraaviin vaaleihin mennessä opiskelijat eivät enää muistaisi mitä nyt tapahtui.

Tällainen oli Vihreiden koulutuslupaus.

#koulutuslupaus
#vaalivalhe

Itse kannatan erittäin vahvasti koulutukseen panostamista, mutta en voisi lähteä ostamaan ääniä jo valmiiksi katteettomiksi tiedetyillä lupauksilla. Siinä missä Antti Rinne tiesi, että vappusatanen on mahdoton toteuttaa, tiesi myös Pekka Haavisto, että opintorahan korotus kolmanneksella oli alunperinkin mahdoton toteuttaa. Pelkkä tahto ei nimittäin riitä, kun rahaa ei ole. Toivon hartaasti, että seuraavien vaalien alla ei enää lähdetä samanlaiseen huutokauppaan kuin vihervasemmisto nyt, sillä miljardit ovat pikkurahoja, kun eri ihmisryhmille luvataan enemmän kuin edellisellä kerralla. Äänestäjien kannattaa seuraavissa vaaleissa muistaa nyt petetyt lupaukset ja miettiä itsekin voivatko toinen toistaan hurjemmat lupaukset pitää paikkaansa. Usein jo maalaisjärki riittää paljastamaan vaalivalheen.

#ryhtiliike
#vaalit2021

Eduskuntavaalit 2021 – vai sittenkin jo aiemmin?

JULKAISTU 4.7.2019: Kirjoitin heti hallituksen synnyttyä, että seuraavat eduskuntavaalit järjestetään vuonna 2021 hallituksen hajottua ennenaikaisesti. Löin siitä myös lounaan vetoa. Perusteeksi totesin, että jo nyt kahtia revenneen Keskustan kannatuksen romahdettua alle 10 prosentin nousee puolueen tunnetusti vahva kenttäväki barrikadeille. Sitten valitaan enää sopiva keppihevonen hallituseron syyksi. Se voi olla esimerkiksi metsähakkuut, aktiivimalli, terroristivaimot tai hoitajamitoitus. Aika näyttää.

Kesäkuun alussa laskeskelin, että vihervasemmiston kanssa avioituneen Keskustan kannatus sinnittelisi 10 prosentin yläpuolella vuoden 2020 loppupuolelle saakka. Tuoreimmat gallupit viittaavat kuitenkin siihen, että olin väärässä. Näyttää nimittäin siltä, että suomalaiset ovat ymmärtäneet demokratian halveksimisen odottamattoman hyvin, sillä eduskuntavaalien suurimman häviäjän kannatus on paljon nopeammassa syöksyssä kuin osasin odottaa. Vaalien jälkeen kannatus on laskenut lähes prosenttiyksikön kuukaudessa, ja tänään julkistetun Yleisradion gallupin 11,7 prosentin kannatus on enää 1,7 prosenttiyksikön päässä kipurajasta. Keskustasta on tätä menoa tulossa pienpuolue jo syksyllä 2019, joten myös Rinteen hallituksen kaatuminen ja eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset ja Kokoomus tulevat ottamaan murskavoiton, jonka myötä ne joutuvat seuraavassa hallituksessa korjaamaan kovalla kädellä helppoheikkihallituksen aiheuttamia vahinkoja. Rinteen hallituksessa ”talouden raamien ei anneta rajoittaa ihmisten luovuutta”, joten seuraavalla hallituksella tulee olemaan epäkiitollinen työ tehdä välttämätön korjausliike maamme talouteen. Mitä pidempään viisikko rellestää, sitä suuremmat säästötalkoot tarvitaan talouden tasapainottamiseksi. Nyt odotetaan vain koska Keskustan kenttäväki heittää valkoisen pyyhkeen kehään. Jos vaalit järjestetään jo 2019 tai 2020, häviän lounaan. Sen tarjoan toki mielelläni jo pelkästään Suomen edun nimissä.

Hallitusneuvotteluissa nähdyt lehmänkaupat olivat isku vasten kasvoja edustukselliselle demokratialle ja ne romuttivat suomalaisten luottamusta äänestämisellä vaikuttamiseen. Koskaan aiemmin eduskuntavaalien suurin häviäjä ei ole sanellut hallitusohjelmaa veto-oikeudellaan. Täytyy kuitenkin samalla todeta, että Keskusta käytti hallitustunnustelijana toimineen Rinteen ahdinkoa nerokkaasti hyväkseen. Puolue tiesi olevansa demarien viimeinen oljenkorsi, joten se sai hallitusneuvotteluissa kammettua Rinteen ja koko muun vihervasemmiston selkä seinää vasten. Seuraukset nähdään parhaillaan päivittäisenä eripurana, kun uunituore hallitus on jo heti alussa jakautunut useisiin riitaisiin leireihin. Keskustan neuvottelema hallitusohjelma korpeaa ymmärrettävästä vihervasemmalla kovasti.

Vahvasti poliittiseen vasemmistoon nykyisin kallistuva Keskusta sai siis kiristettyä itselleen suotuisan hallitusohjelman, mutta sillä ei tule olemaan kovinkaan suurta merkitystä, koska a) hallituskumppanit ovat jo lipeämässä hallitusohjelmasta ja b) hallitus ehtii kaatua ennen kuin hallitusohjelman sisältöä ehditään toimeenpanna saati maakuntauudistusta toteuttaa. Hallituksen vauhdikas alkutaival on muilta osin kulunut odotetusti demarien jo alunperinkin katteettomien vaalilupausten perumisessa ja ministereiden riidellessä somessa ja lehtien palstoilla.

Valkoinen pyyhe lienee jo salkussa.

3 475 kertaa kiitos! Ryhtiliike tarvitaan edelleen

Eduskuntavaaleihin lähdetään aina ensisijaisesti menemään läpi, joten eilinen vaalitulos on tietenkin pettymys. Lähes 3 500 ihmistä halusi tehdä eduskuntaan ryhtiliikkeen ja antoi minulle kallisarvoisen ja ainutkertaisen äänensä. Eduskuntaan pääsemiseen olisi kuitenkin tarvittu vielä noin 1 600 ääntä lisää, joten tarpeeksi moni ei ikävä kyllä vielä halunnut ryhtiliikettä ja muutosta nykymenoon Kokoomuksen toteuttamana.

Kampanja varsinkin sosiaalisessa mediassa oli mielestäni todella onnistunut ja haki vertaistaan koko maasta. Läpimeno ei takuulla jäänyt kiinni kampanjasta, sillä puolessa vuodessa tavoitimme valtaisan määrän ihmisiä ja vaaliteemani menivät varmasti jokaisen kohderyhmässäni olevan tietoisuuteen sekä somessa että sen ulkopuolella.

Minä ja aivan uskomattoman sitoutunut ja innokas vaalitiimini paiskoimme kuukausien ajan töitä väsymättä lukemattomissa tilaisuuksissa, toreilla ja turuilla kaikkialla Pirkanmaalla. Jocka-rekka viiletti sekin lähes ympäri vuorokauden pitkin Pirkanmaata ja valtavat LED-screenit tuuttasivat ryhtiliikkeen sanomaa sadoilletuhansille ihmisille. Niin tekivät myös tienvarsimainokset, lehtimainokset ja televisiokampanja.

Se ei kuitenkaan riittänyt.

Saadut 3 475 ääntä kuitenkin osoittavat, että ryhtiliike oli ja on edelleen tarpeellinen. Tällä kertaa sitä ei yksinkertaisesti halunnut tarpeeksi moni äänestäjä. Joko vaaliteemani eivät sytyttäneet ihmisiä tarpeeksi tai sitten kyse oli myös seikoista, jotka olivat meidän vaikutusvaltamme ulkopuolella. Viimeksi mainitusta tuli kovasti palautetta varsinkin kampanjan viime metreillä ja kirjoitinkin aiheesta oman kirjoituksensa blogiini.

Suomen ja Kokoomuksen tulevaisuuden kannalta huolestuttavinta on, että puolueen oikean laidan edustajia meni läpi harmillisen vähän. Esimerkiksi Tere Sammallahti olisi ollut Uudeltamaalta tarpeellinen lisäys eduskuntaryhmään. Kokoomuksen luisuessa vasemmalle se antaa lisää elintilaa varsinkin Perussuomalaisille. Seuraukset nähtiin nyt konkreettisesti ja voi olla, että sama kehitys jatkuu myös alkavalla kaudella. Siksi myös Kokoomus tarvitsee nyt selkeän ryhtiliikkeen.

Eilisen suurimpia häviäjiä olivat kuitenkin ennen kaikkea ahkerat suomalaiset yrittäjät ja palkansaajat. Demareiden noustua niukasti suurimmaksi puolueeksi, on maamme vaarassa joutua neljän positiivisen vuoden jälkeen helppoheikkitalouden kurimukseen. Jos hallitukseksi muodostuu lopulta punaviher, tulee Suomi saamaan uuden vientituotteen Viroon muuttavista yrityksistä.

Vaalilupauksiaan demarit eivät tietenkään voi pitää, mutta jos edes osaa yritetään, tulee ahkerien jo valmiiksi kestämätön verotaakka nousemaan entisestään kohtuuttomasti ja toimettomuus kasvattaa suosiota suomalaisten uravalintana. Mikäli demarien uhkaukset yrittäjien aseman kurjistamisesta toteutuvat, voidaan samalla heittää hyvästit myös työllisyyden parantumiselle ja sen myötä koko talouskasvulle. Hallitusneuvottelut ovat nyt ratkaisevassa asemassa, sillä hallituksen kokoonpano määrittelee Suomen suunnan.

Minun eduskuntavaalien teemani eivät olleet pelkkiä vaaliteemoja, sillä olen puhunut samojen asioiden puolesta jo vuosia. Ja tulen puhumaan jatkossakin. Toivottavasti nyt valituilla kansanedustajilla on tarpeeksi rohkeutta ja suoraselkäisyyyttä nostaa kissa pöydälle myös vaikeissa asioissa. Ryhtiliike on tässä tilanteessa enemmän kuin tarpeellinen. Lisäksi täytyy todeta, että 3 475 ääntä on minulle erittäin vahva mandaatti jatkaa näiden asioiden ajamista, vaikka joudunkin nyt tekemään sitä vielä toistaiseksi eduskunnan ulkopuolelta käsin.

Toivon, että valitut kansanedustajat ajavat yrittäjyyden kynnyksen madaltamista, työllistämisen helpottamista, talousopetuksen pakollisuutta kouluihin (allekirjoita kansalaisaloite), progression loiventamista, äitiysloman kulujen korvaamista työnantajille, ammattiliittojen verovapauden poistamista ja poliittisten lakkojen kieltämistä. Lisäksi toivon heidän lisäävän toisen asteen lähiopetusta ja ryhtyvän viimein ajamaan Pirkanmaan etua tieverkon rahoista päätettäessä. Ja ennen kaikkea ottavan järjen käteen maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä niin rikollisia turvapaikanhakijoita kuin työvoiman tarveharkintaakin koskevissa asioissa.

Kiitos jokaiselle tukiryhmässäni kuukausien ajan puurtaneelle ja jokaiselle minua äänestäneelle 3 475 pirkanmaalaiselle. Upea yksityiskohta oli, että nousin lopulta koko Lempäälän suurimmaksi ääniharavaksi. Kiitos siitäkin. Nyt työ ryhtiliikeen eteen jatkuu Lempäälän kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa. Eikä myöskään sovi unohtaa kaikkein tärkeintä:

Nyt on enemmän aikaa olla aviomies ja isä.

Hallituksen kaatuminen vei Antti Rinteeltä savuverhon – halpa populismi ei enää riitä

Soten ja hallituksen kaatumista pari päivää sulateltuani olen tullut siihen tulokseen, että Sipilän päätös hallituksen hajottamisesta oli fiksu peliliike. Demareilla ei nimittäin ole enää hallitusta, jota haukkumalla se käänsi jokaisen keskustelun viimeisen neljän vuoden ajan varsinaisesta asiasta halpaan populismiin. Vaalikiimaisten helppoheikki-lupausten sijaan Antti Rinne joutuu nyt seuraavat viisi viikkoa puhumaan yllättäen asioista asioiden nimillä ja erityisesti paljastamaan mikä olisi SDP:n todellinen sote-malli. Siis olisi, koska sellaista ei vielä ole.

Viimeistään Yleisradion erikoislähetys nimittäin osoitti, että Sipilä yllätti demarit housut kintuissa. Antti Rinne ei saanut haastattelussa muodostettua puolueensa sote-mallista yhtään järkevää virkettä, vaan paljasti yllättäen olevansa pitkälti samaa mieltä oman puolueensa hetkeä aiemmin kaataman hallituksen sote-mallin kanssa. Ei siis ihme, että Kokoomuksen Petteri Orpo ja Keskustan Antti Kaikkonen pyörittelivät silmiään huomatessaan miten hattarapohjalta Antti Rinne joutui lähtemään mukaan sote-keskusteluun.

Demarien puoluetoimistolla eduskuntavaalien pelikirja oli selvästi laadittu sen perusteella, että puolueen päättömät eläkesataset ja miljardien eurojen vaalilupaukset olisivat kantaneet vaalipäivään saakka. Ja erityisesti pelikirja oli laadittu sen pohjalta, että hallitus olisi jatkanut myös soten kaatumisen jälkeen demarien nyrkkeilysäkkinä. Tosin kävi, ja nyt demarit ja Rinne jäivätkin yhtäkkiä yksin kehään sohimaan varjonyrkkeilyään vastustajan jo kadottua. Merkillepantavaa on, että Rinne teki neljä vuotta hartiavoimin töitä hallituksen kaatamiseksi ja kun se tapahtui, syytti Rinne päätöstä ”oudoksi ratkaisuksi”.

Hallituksen hajoamisen myötä nyt Suomella ei ole enää hallitusta, jota haukkumalla Rinne voisi siirtää jokaisen keskustelun pois varsinaisista asioista. Seuraavat viisi viikkoa hänen pitääkin yllättäen keskittyä aivan poikkeuksellisesti oikeisiin asioihin, ja se näyttää olevan Rinteelle haaste. Demarien puoluetoimistolla valot ovat takuulla palaneet tänä viikonloppuna läpi yön, kun siellä on mietitty puheenjohtajalle valmiiksi edes jossain määrin fiksun kuuloisia vastauksia. Odotan jo kuumeisesti seuraavia paneelikeskusteluja, joissa Rinne joutuu grillattavaksi puolueensa sote-mallista, jota ei vielä ole edes olemassa.

Vaalikamppailun luonne muuttui täysin perjantaina kello 10.00, ja nyt myös toimittajilta vaaditaan talouden osaamista edes siinä määrin, että Rinteelle esitetään kaikissa tilanteissa jatkokysymys ”Mistä rahat?”. Perättömien vaalilupaustensa sijaan Rinteen on nyt aika kertoa konkreettisesti miten demarit hoitaisivat soten ja erityisesti sen rahoituksen. Yhtä lailla Rinteen pitää kyetä kertomaan miten se parantaisi Suomen työllisyyyttä, jonka parantumista hän itse piti taannoin mahdottomana. Talousosaaminen on ollut vasemmistossa perinteisesti haastavaa, joten seuraavat viisi viikkoa tulevat olemaan mielenkiintoisia. Sekä kansalaisten että toimittajien tulee olla tässä keskustelussa tarkkana, koska vaalivalheet pitää paljastaa nopeasti.

Soten ja hallituksen hajoaminen, demarien päävastustajan yllättävä katoaminen ja puolueen sote-mallin puuttuminen antavat aiheen odottaa uutta savuverhoa, jolla demarit pyrkivät ohjaamaan julkisen keskustelun pois puoleen akilleen kantapäästä, eli taloudellisesta osaamattomuudesta. Ennustan, että lähipäivinä joku SDP/SAK:n jäsenliitoista antaa lakkovaroituksen ja pian sen jälkeen muut ilmoittavat olevansa mukana tukitoimissa. Sen jälkeen SDP/SAK ryhtyy masinoimaan massiivista lakkoa ja lakk… siis vaalitilaisuuksia suurten kaupunkien toreille. Demarit ovat aiemminkin käyttäneet ammattiliittojen lakkoja vaalikampanjoidensa tukena, joten uskon sen olevan nyt pelikirjassa korkealla. Varsinkin kun hallituksen hajoaminen veti maton nykyisten kampanjasuunnitelmien alta.

Lopuksi todettakoon, että Suomi elää vain ja ainoastaan viennistä. Mikäli suomalaiset eivät vaaleissa ymmärrä terveen talouden ja uusien työpaikkojen olevan suomalaisen hyvinvoinnin elinehto, saamme kyllä Suomeen runsaasti lisää vientiä. Tällä kertaa vientituotteena ovat kuitenkin Suomesta Viroon siirtyvät yritykset. Sen jälkeen viimeinen voikin jo sammuttaa valot. Suomalaisilla on kevään eduskuntavaaleissa kaksi vaihtoehtoa. He äänestävät joko nykyisen historiallisen hyvän talouskasvun ja työpaikkojen lisääntymisen puolesta ja muun muassa holhousta vastaan, tai vaihtoehtoisesti helppoheikkitalouden, lastemme lisääntyvän velkataakan ja katoavien työpaikkojen puolesta. Antti Rinne ilmoitti äskettäin, että Kokoomus ei mahdu samaan hallitukseen demarien kanssa, joten valinta on tehty suomalaisille helpoksi. Se näyttää olevan joko tai.