Julkaistu

Kristallipallo 10 vuotta etuajassa – Supla teki visiosta totta

Kukas hännän nostaa ellei itse? Huomasin tänään ilokseni, että 10 vuotta sitten kristallipalloni oli viritetty oikeaan asentoon, vaikka tuolloin sainkin täyslaidallisen kuraa niskaan useissa media-alan tapahtumissa. Tuolloin julkisesti esittämistäni visioista saamani kritiikki oli toki ihan odotettua, sillä itse jopa hieman nautin aiheuttamastani debatista ja sanallisesta kädenväännöstä. Kaikkein eniten nautin kuitenkin tänään, kun Sanoma-konserni vahvisti visioni olleen oikeassa.

Olen itse pyrkinyt aina seuraamaan teknologian trendejä ja mahdollisuuksien mukaan adaptoimaan lupaavat jutut liiketoimintaan tavalla tai toisella mahdollisimman nopeasti. Lokakuussa 2005 teimme Stara.fi-verkkosivustolla Suomen ensimmäisen kaupallisen podcastin. Epäkaupallisia podcasteja oli sitä ennen ehtinyt tehdä esimerkiksi Yleisradio. Markkinointi & Mainonta -lehti noteerasi podcastien ilmestymisen mediakartalle 11.10.2005 otsikolla Podcast on Pop, jossa Stara oli luonnollisesti mukana kaupallisena esimerkkinä.  Varsinaista kohua media-alan seminaareissa eivät kuitenkaan aiheuttaneet Staran podcastit eivätkä niihin myydyt mainoskatkot, vaan tuolloin absurdeiksi ja typeriksi väitetyt visioni median tulevaisuudesta. Niitä olivat muun muassa seuraavat:

  1. FM-radio kuolee Suomessa vuoteen 2016 mennessä,
  2. Tulevaisuudessa kuluttaja muodostaa oman radiokanavista riippumattoman ohjelmavirtansa kannettavaan päätelaitteeseen ja
  3. Tulevaisuudessa mainontaa myydään suoraan kuluttajan taskuun.

Väitteistä ensin mainittu osui ajallisesti ehkä muutaman vuoden pieleen, mutta olen täysin varma ja vakuuttunut, että se pitää muilta osin yhä paikkansa. Asiasta käydään edelleen tasaisin väliajoin värikästä debattia radioväen kanssa. FM-radio tulee joka tapauksessa formaattina ja jakelutienä vääjäämättä kuolemaan Suomessa, eikä asiasta ole mitään epäselvyyttä. Kirjoitan aiheesta kuitenkin oman päivityksensä sitten kun se on ajankohtaista. Nyt keskitytään FM-radion sijaan toiseen vuonna 2005 esittämääni väitteeseen, eli kuluttajan itse personoimaan ohjelmavirtaan ja eri kanavien hämärtymiseen kuluttajakäyttäytymisessä. Kolmas väite sen sijaan toteutuu automaattisesti toisen toteutuessa.

Mediaa mobiiliin vai ei?

Vuonna 2005 Stara oli ainoa suomalainen media, joka keskittyi voimakkaasti mobiiliin. Tämän epäilijät voivat kaivaa asiasta lisätietoja esimerkiksi Markkinointi & Mainonta -lehden arkistoista. Ihmettelin outoa tilannetta alan tapahtumissa usein ääneen, kun juuri kukaan ei tuntunut uskovan mobiilimedian läpimurtoon. Nyt jokainen media-alan ihminen väittää tietenkin jälkiviisaana uskoneensa mobiilimediaan jo kauan ennen muita, mutta totuus on jotain aivan muuta. Minua pidettiin kokeneemman mediaväen keskuudessa arroganttina huutelijana, koska maalasin piruja vanhojen mediatalojen seinille on-demand -visioillani. Vanhojen mediatalojen muutosvastarinnan airueet pitivät kynsin hampain kiinni printtimediasta, radiosta ja televisiosta ainoina oikeina medioina, mutta ne olivat jokainen onneksi väärässä. Ilman sitä Stara ei nimittäin olisi saanut tarvitsemaansa tilaa kasvaa merkittäväksi verkkomediaksi. Totuus median murroksesta paljastui isoille mediataloille vasta seuraavalla vuosikymmenellä, kuten viime vuosina on saatu uutisista huomata.

Staran ensimmäisissä kaupallisissa on-demand -sisällöissä mainostajana olivat perinteisen median puolelta MTV Finland -musiikkikanava ja kuluttajapuolelta energiajuomayhtiö. Aamulehti kirjoitti 23.11.2005 podcasteista otsikolla ”Radio-ohjelma hyppää kuulijan taskuun – Tampereella tehdään Suomen ainoat aidosti kaupalliset verkkoradio-ohjelmat” muun muassa näin:

Melko harppauksen podcasting ottaa, kun lähetykset saadaan suoraan kännykkään. Nokian kuun alussa julkaisemat multimediakännykät ovat neljän gigatavun muisteineen askel tähän suuntaan. Träskbäck arvelee, että ensi vuoden aikana tulee saataville puhelin, joka käyttää langatonta laajakaistaa ja ymmärtää podcasteja.
– Aamulehti 23.11.2005

Ennustus meni hieman pieleen, sillä WLAN-yhteyksiä tasokkaasti tukevaa matkapuhelinta saatiin odottaa pari vuotta pidempään samoin kuin ensimmäisiä kunnolla toimivia podcast-sovelluksia.

Kaupallisten podcastien Staralle tuoma pioneerin asema sai lopulta odottamattomat mittasuhteet, kun matkapuhelinvalmistaja Nokia lähestyi minua tulevan uutuuslaitteen tiimoilta. Heidän uuteen N95-puhelimeensa oli nimittäin tulossa maailman ensimmäinen mobiilivideoita näyttävä sovellus Nokia Video Center, johon Nokia halusi Staran tekevän viihdealan videopodcasteja. Nokian kanssa sovittiin hedelmällisestä yhteistyöstä ja projekti oli pian kasassa.

”Podcast on radion uusi tuleminen eikä uhka”

Nokia-yhteistyön seurauksena Stara ryhtyi tekemään myös kaupallisia mobiilivideoita, eli videopodcasteja. Suomen ensimmäinen kaupallinen videopodcast julkaistiin Starassa 9.5.2007, ja ensimmäinen mainostaja oli tuolloin Hartwall. Pian jokaisessa myydyssä Nokia N95 -multimediapuhelimessa oli natiivisti ladattavissa Suomesta Yleisradion ja Staran mobiilivideot. Kansainvälisesti Nokia N95 -laitteissa olivat mukana myös muun muassa CNN, BBC ja 24-televisiosarja. Duudsonit tulivat niin ikään pian mukaan omilla videoillaan.

RadioPro-seminaarissa 2005

Kesäkuussa 2005 olin puhumassa AdMobi-seminaarissa aiheesta ”Video ja podcasting: Miten kuvat kulkevat käyttäjän mukana?” ja lokakuussa pääsin ensimmäisen kerran puhujaksi sekä Musiikki & Media että RadioPro (kuva yllä) -tapahtumiin. Molemmissa aiheena oli kovasti kiistelty podcast ja mobiilimedian tulevaisuus. Esitysten ja paneelikeskustelujen tuloksena oli jälleen kerran melkoisen kuuma debatti radioväen kanssa. Tässä ote 23.10.2005 julkaisemastani blogikirjoituksesta.

Itse kävin keskustelemassa molempien tapahtumien  podcast-aiheisissa paneelikeskusteluissa ja saimme jälleen vietyä podcast-tietoutta eteenpäin myös media-alan ammattilaisten keskuudessa. Kaupallisten radioiden väelle piti painottaa, että podcast on radion uusi tuleminen, eikä uhka. Eräät puritaanit tosin eivät moista uskoneet, vaikka kuinka yritin vääntää heille, että jonkun on tuotettava myös jatkossa laadukasta puhesisältöä.

Yllättävän moni radioihminen ei jostain syystä ymmärtänyt, että muutoksessa kyse oli ainoastaan uudesta jakelutiestä ja että laadukkaan puhutun sisällön merkitys vain kasvaa, kun kuluttaja voi jatkossa valita halutut ohjelmat radiokanavista riippumatta. Muutosvastarinta ei ole media-alalla mitään uutta, ja erityisesti vanhempi väki vastusti tuolloin jyrkästi ajatusta siitä, että kuluttajat voisivat valita itse radio-ohjelmansa ja kuunnella ne missä ja koska itse haluavat.

Vuodesta 2005 saakka julistin seminaareissa mobiilimedian tulevaisuutta ja kerroin kuinka mobiililaitteet tulevat nousemaan varsinkin viihdemedian kulutuksessa tietokoneiden ohi. Markkinointi & Mainonta -lehti kirjoitti aiheesta 27.3.2008 artikkelin otsikolla ”Stara mukaan Nokia Video Centeriin”. Jutussa kirjoitettiin seuraavaa:

Tamperelaisen Stara Media Oy:n kustantama monimediallinen viihdelehti Stara on viime vuosina keskittynyt tuottamaan ääni- ja videosisältöä juuri mobiilikäyttöä silmällä pitäen.

– Viihteen kysyntä kasvaa verkossa huimaa vauhtia, ja näkemyksemme mukaan hyvin suuri osa viihdesisällöstä kulutetaan jatkossa kannettavissa päätelaitteissa. Nokia Video Centerin kautta tuotantomme langaton jakelu onnistuu erinomaisesti suoraan toimituksesta kuluttajan taskuun, Staran toimitusjohtaja Jori-Pekka Träskbäck kertoo.
– Markkinointi & Mainonta 27.3.2008

Media-alaa seuraava Vierityspalkki-blogi teki elokuussa 2008 artikkelin ja haastattelun samasta aiheesta.

Träskbäck uskookin, että omalle päätelaitteelle ladattavien ohjelmien yhteydessä mainostamisesta tulee tavallista verkkokampanjan osana. Toistaiseksi videopodcastmainosmyynnissä on haastetta: Mediatoimistoissa ei usein tiedetä, mikä podcast tai videopodcast on.
– Vierityspalkki 11.8.2008

Supla teki viimein visioista totta

Tänään 29.10.2015 sain ilokseni huomata, että Sanoma on lanseerannut upean Supla-sovelluksen. Kyseessä on juuri sellainen sovellus, jota maalailin julkisesti ilmoille jo 10 vuotta sitten. Supla-sovelluksen verkkosivujen esittelytekstit toivat hymyn huulille, sillä ne olivat kuin suoraan 10 vuoden takaisista seminaariesityksistäni.

Kuuntele kun sinulle sopii. Voit jättää kuuntelun kesken ja jatkaa siitä, mihin viimeksi jäit. Lisäämällä suosikkiohjelmasi seurantaan, löydät ne aina helposti suoraan etusivulta. Tekemällä jaksoista soittolistan, voit kuunnella kaiken haluamasi putkeen.
– Suplan esittelytekstit

Supla
Supla

Nyt siis ympyrä on sulkeutunut, kun Sanoma ymmärsi mihin maailma on radion puolella menossa. Projektin isänä on toiminut monin tavoin eri medioissa ansioitunut ja suuresti arvostamani Johannes Saukko. Ainakin ensimmäisten kokeilujen perusteella Supla toimii hyvin, ja jatkossa siihen tulee varmasti uusia mielenkiintoisia ominaisuuksia.

Haluan korostaa, että en halua enkä edes voisi ottaa minkäänlaista krediittiä Suplasta tai sen ideasta. Olen ainoastaan heittänyt ilmoille, että tuollainen toimintaperiaate on tulevaisuutta, mutta en ole koskaan suunnitellut tekeväni tuollaista sovellusta tai palvelua itse. Olen sen sijaan tyytyväinen siihen, että Sanoma tarjoaa minulle viimein sovelluksen, josta voin kuunnella Radio Suomipopin päivittäisen Aamulypsy-annokseni varhaisen aamun sijaan vasta iltapäivällä. Se on toki tähänkin saakka onnistunut lataamalla äänitiedosto puhelimeen Aamylypsyn Koko Shitti -verkkosivuilta.

Vaikka minun kristallipalloni oli 10 vuotta sitten oikeassa, en tietenkään ollut vuonna 2005 ainoa mobiilimedian ja podcastien tulevaisuuden nimeen vannoneista suomalaisista. Esimerkiksi Pirkka Aunola kirjoitti jo vuonna 2005 podcastien suosion tulevasta noususta ja Yleisradion Tuija Aalto toimi muistaakseni aktiivisesti podcastien puolestapuhujana sekä Yleisradion sisällä että ulkopuolella.

Tämän kirjoituksen pointti on paitsi osoittaa, että tulevaisuuden visiot aikoinaan suoralta kädeltä tyrmänneet olivat väärässä, mutta myös osoittaa miten tärkeää jokaisen ihmisen on kuunnella muiden mielipiteitä avoimin mielin ja ilman oman kulloisenkin työtehtävän muodostamaa ennakkoasennetta. Muutosvastarinnasta hyötyvät aina lähes yksinomaan pienet ja ketterät toimijat, jotka ovat isoja paremmin kartalla maailman menosta ja tulevaisuuden suunnasta. Ilman isojen mediatalojen muutosvastarintaa Suplan kaltainen sovellus olisi todennäköisesti lanseerattu jo viisi vuotta sitten.  Se on ainakin varmaa, että ilman isojen mediatalojen muutosvastarintaa Stara ei olisi nykyisin Stara. Kauan eläköön muutosvastarinta.

Onnea Supla! Tulen olemaan aktiivikäyttäjä.

Julkaistu

Elisa vaatii yksinoikeutta VIIHDE-sanaan

Olen seurannut tavaramerkkialaa erittäin tiiviisti jo 12 vuoden ajan ja käynyt läpi jokaisen tuona aikana Suomessa rekisteröidyn uuden tavaramerkin. Olen tuonut julkisuuteen monia erikoisia tapauksia, jotka olisivat muuten jääneet suurelta yleisöltä huomaamatta. Niistä eniten sai vuonna 2006 huomiota niin sanottu hymiö-case, jonka aikoinaan paljastin ja jota monet mediat seurasivat nopeasti perässä.

Kaikenlaista on siis tullut vuosien varrella nähtyä, mutta tuorein keissi menee kertaheitolla listan kärkeen. Huomasin nimittäin tänään patentti- ja rekisterihallituksen tietokantaa selaillessani, että suomalainen operaattorijätti Elisa hakee parhaillaan tavaramerkkiä sanamerkille VIIHDE. Toisin sanoen se vaatii tavaramerkin rekisteröinnin myötä yksinoikeutta käyttää Suomessa kyseistä sanaa kaupallisena tunnusmerkkinä luettelemilleen tavaroille ja palveluille. Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkiosastolle 6. kesäkuuta 2013 jätetyn hakemuksen T201350038 VIIHDE tavara- ja palveluluokat ovat seuraavat:

9: Tieteelliset, merenkulku-, geodeettiset, valokuvaus-, elokuva-, optiset, punnitus-, mittaus-, merkinanto-, tarkastus- (valvonta-), hengenpelastus- ja opetuslaitteet ja -kojeet; laitteet ja kojeet sähkön johtamiseen, kytkemiseen, muuntamiseen, varaamiseen, säätämiseen tai hallintaan; äänen ja kuvien tallennus-, siirto- ja toistolaitteet; magneettiset tietovälineet, tallennelevyt; CD-levyt, DVD-levyt ja muut digitaaliset tallennusvälineet; kolikkokäyttöisten laitteiden koneistot; kassakoneet, laskukoneet, tietojenkäsittelylaitteet, tietokoneet; tietokoneohjelmistot; sähköiseen kaupankäyntiin liittyvät tietokoneohjelmistot; ohjelmistot maailmanlaajuisessa viestintäverkossa tapahtuvaa kommunikointia ja tiedon välitystä varten; tietokoneohjelmistot ja tietokoneohjelmat ja sovellukset, joita käytetään puhelimissa ja muissa kädessä pidettävissä elektronisissa laitteissa.

38: Web-sivustojen sisällön jakaminen muille.

42: Tieteelliset ja teknologiset palvelut sekä niihin liittyvä tutkimus ja suunnittelu; Teolliset analyysi- ja tutkimuspalvelut; Tietokonelaitteistojen ja -ohjelmistojen suunnittelu ja kehittäminen; Websivustojen sisällön päivitys muille; kaikki muut palvelut, jotka sisältyvät tähän luokkaan Nizzan luokituksen aakkosellisessa luettelossa.

Elisa haluaa hakemuksensa mukaan tavaramerkin, jonka myötä yhtiöllä olisi jatkossa yksinoikeus käyttää sanaa VIIHDE kaupallisessa käytössä muun muassa internetsivuilla sekä niiden jakamisessa ja päivittämisessä, CD- ja DVD-levyissä, tietokonelaitteistoissa ja ohjelmistoissa, USB-muistitikuissa, Skypessä ja Facebookissa sekä iPhonen, Androidin ja Windows Phonen ohjelmistoissa. Kiteytettynä siis kaikkialla, johon internet ja tiedonsiirto tavalla tai toisella sisältyvät.

En kuitenkaan pidä mahdollisena, että tällainen hakemus hyväksyttäisiin missään tilanteessa rekisteriin. Mikäli niin kuitenkin tapahtuisi, muuttaisi se merkittävästi sekä verkossa toimivien uusien viihdesivustojen että älypuhelimissa toimivien uusien viihdesovellusten toimintaa ja markkinointia. Moni suomalainen tuntee ELISA VIIHDE -nimisen palvelun, jolla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä tämän hakemuksen kanssa. Haettu tavaramerkki on pelkkä VIIHDE, eikä ELISA VIIHDE. Nyt tulee huomata, että Stara omistaa tavaramerkin Viihdetaivas®, Seiska tavaramerkin Parasta viihdettä®, Nelonen tavaramerkin Viihde on hyväksi® ja Digital Entertainment tavaramerkin TV Viihde®. Tavaramerkkilain mukaan tavaramerkkiä ei voida rekisteröidä, mikäli se on sekoitettavissa muiden aikaisempiin merkkeihin. Merkkiä ei voida myöskään rekisteröidä, jos sanalla on niin sanottu vapaana pitämisen tarve. Ehkä sanaa VIIHDE pitäisi vielä myöhemminkin voida käyttää vapaasti? Ehkä.

Tavaramerkkihakemuksen takana on tietenkin aina ensisijaisesti yksinoikeutta hakeva taho. Hakijan asiamies kuitenkin tekee usein varsinaisen hakemuksen ja tarjoaa asiassa konsultointia. Tässä tapauksessa hakemuksen asiamies on Roschier Brands -asianajotoimisto, joka lukeutuu Suomen suurimpiin alan toimijoihin. Siksi onkin käsittämätöntä, että sieltä on päästetty ulos tällainen aivopieru, joka on mielestäni typerämpi kuin kaikki taannoiset hymiö-hakemukset yhteensä (joista osa on muuten edelleen rekisterissä, toisin kuin monet mediat ovat virheellisesti väittäneet).

Patentti- ja rekisterihallituksessa tietämys tavaramerkeistä ja niihin liittyvästä juridiikasta on usein ollut luvattoman huonolla tasolla, sillä valituslautakunta joutuu alituiseen korjaamaan viraston tekemiä virheitä tavaramerkkilain tulkinnassa. Toivottavasti tässä tapauksessa virasto toimii lain mukaisesti, eikä tapansa mukaan pidä pörssiyhtiön hakemusta automaattisesti oikeutettuna. Soitin hetki sitten virastoon, josta kerrottiin minulle, että tästä hakemuksesta 25.9.2013 ja 2.10.2013 annetuissa muodollisissa välipäätöksissä on molemmissa ollut kyse siitä mihin luokkaan ”websivujen tarjoaminen” kuuluu. Varsinaisen hakemuksen käsittelyyn ei ole siis vielä edes päästy. Aikanaan siitä tulee vielä mielenkiintoista, ellei virasto sitten torppaa hakemusta heti alkuunsa ilmiselvien estemerkkien ja vapaana pitämisen tarpeen perusteella.

Sääli, että huhtikuun alusta on jo aikaa, sillä vielä viime keväänä Elisa ja Roschier olisivat voineet vierittää hakemuksensa aprillipäivän syyksi.

Julkaistu

Etuovi-nimikiista päättyi sovintoon

Monet lukijani ovat seuranneet blogissani jo vuosien ajan Etuovi-nimikiistan värikkäitä käänteitä. Nyt osapuolet ovat 12 vuoden jälkeen päässeet asiassa sopimukseen, ja kaikki omistamani Etuovi-oikeudet siirtyvät samalla Alma Medialle. Alla sovintoratkaisusta yhdessä laatimamme lehdistötiedote.

Helsingissä 9.4.2013, Julkaisuvapaa heti

Etuovi-nimikiista päättyi sovintoon

Mediakonserni Alma Median ja tamperelaisen yrittäjä Jori-Pekka Träskbäckin kiista Etuovi-nimen omistuksesta on päättynyt. Osapuolet ovat päässeet asiassa sovintoon, jossa kaikki Etuovi-tavaramerkin oikeudet siirtyvät Alma Medialle. Osapuolet eivät kommentoi sovinnon yksityiskohtia.

– Olemme tyytyväisiä, että pitkään jatkuneessa kiistassa on päästy vihdoin sovintoon. Sovinnon myötä voimme entistä paremmin kehittää Etuovi-liiketoimintaa, Alma Mediapartners Oy:n toimitusjohtaja Riikka Wulff toteaa.

– Hyvässä hengessä käydyissä neuvotteluissa pääsimme molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. 12 vuoden riitaisuudet ovat nyt takana ja molemmat osapuolet voivat jatkaa liiketoimintansa kehittämistä ilman nimikiistan rasitteita, Jori-Pekka Träskbäck kommentoi.

Yhteisen sopimuksemme myötä myös Etuovi-nimikiistaan liittyneet kirjoitukset ovat kadonneet täältä blogistani bittien taivaaseen. Haluan vielä tässä vaiheessa kiittää kaikkia asianosaisia ja hengessä mukana olleita. Case is Closed. Over and out.

Julkaistu

Jyrki Kataisen ”puukotuksen yrityksestä” journalistinen pannukakku

Toimin nykyisin Suomen suurimman riippumattoman verkkomedian, Staran, yrittäjänä ja päätoimittajana. Aiemmin toimin neljän vuoden ajan rikostoimittajana Poliisi-tv:ssä. Stara toimii pääasiassa viihdealalla, jossa niin sanottu klikkijournalismi on vähintään yhtä yleistä kuin poliittisessa uutisoinnissa. Verkkolehti Uusi Suomi on suomalaisen klikkijournalismin kruunaamaton kuningas, mutta viihdealalla tullaan hyvää vauhtia perässä. Myös viihteessä ja politiikassa otsikko täytyy aina lunastaa, mutta rajat ovat kuitenkin joskus kieltämättä kuin veteen piirrettyjä. Rikosjournalismin saralla ei kuitenkaan pidä sallia uutisoinnissa minkäänlaista soveltamista tai paisuttelua, sillä alan terminologia on suoraan yhteydessä rikostuomioihin ja pienikin virhe voi paisua huomattavaksi. Siksi toimittajien tulee olla rikosuutisoinnissa erityisen tarkkoja.

Olen blogissani ihmetellyt lukuisia kertoja suomalaisten valtamedioiden toimittajien surkeaa ammattitaitoa rikosjournalismissa. Murtovarkauksista tehdään yhä edelleen hämmentävän usein ryöstöjä, ja viimeksi tänään tällaiseen poikkeuksellisen noloon virheeseen sortuivat Alma Median Iltalehti ja Aamulehti. Molemmat lehdet nimittäin väittivät ravintoloitsija Jussi Willmanin tulleen ryöstetyksi, vaikka todellisuudessa hänen kotiinsa oli murtauduttu. Murrolla ja törkeällä ryöstöllä, kuten niistä langetettavilla tuomioillakin, on eroa kuin yöllä ja päivällä. Iltalehti otsikoi tapauksen ”törkenä ryöstönä” ja Aamulehti ”ryöstönä”, vaikka todellisuudessa kyse oli huomattavan paljon lievemmästä rikoksesta. Termien erot ymmärtävä Ilta-Sanomat sen sijaan uutisoi murron murtona.

Tästä päästäänkin tämän blogikirjoituksen pääasiaan. Tänään iltapäivällä Turussa sattui nimittäin välikohtaus, jossa noin 30-vuotias mieshenkilö oli ottanut taskustaan teräaseen pääministeri Jyrki Kataisen lähettyvillä. Turvamiehet taltuttivat miehen nopeasti, eikä mitään päässyt tapahtumaan. Paitsi mediassa. Ensimmäisenä asiasta uutisoi Helsingin Sanomat, joka julisti otsikossaan virheellisesti ”Pääministeri Kataista yritettiin puukottaa Turussa”. Tämän jälkeen Suomen tietotoimisto STT jakoi Hesarin virheen kymmenille omille asiakkailleen ja soppa oli keitetty. Tässä uutistoimiston alkuperäinen uutissähke sellaisenaan.

HS: Pääministeri Jyrki Kataista (kok.) yritettiin puukottaa tänään Turussa. Turvamiehet ehtivät taltuttaa puukottajan ennen iskua.

DATE:22.10.2012 17:31:50

Todellisuudessa Helsingin Sanomien väite puukotuksen yrityksestä oli perätön. Teräaseen hallussapidon (nimike tarkentunee tutkinnassa) muuttaminen puukotuksen yritykseksi oli vakava virhe, varsinkin kun kyseessä on rikosuutisointi. Lienee varsin poikkeuksellista, että tällaisen virheen teki varsin luotettavana yleensä pidetty Helsingin Sanomat ja että sen jakoi edelleen niin ikään luotettavana pidetty STT. Yhdeksän minuuttia ensimmäisen tiedotteen jälkeen STT julkaisi tapauksesta asiakkailleen vielä pidemmän sähkeen.

HS: Kataista yritettiin puukottaa Turussa ///SÄHKE///

Pääministeri Jyrki Kataista (kok.) yritettiin puukottaa tänään Turussa hänen olleessaan tapaamassa äänestäjiä Yliopistokadun kävelykadulla, kertoo Helsingin Sanomat verkkosivuillaan. Puukon kanssa liikkunut mies pääsi lähelle pääministeriä, mutta turvamiehet estivät iskun. Paikalla olleen Helsingin Sanomien valokuvaajan mukaan puukon kanssa liikkunut mies vietiin käsiraudoissa Turun poliisin säilöön.

DATE:22.10.2012 17:40:57

Uutissähkeestä seurasi tilanne, jossa merkittävä osa suomalaisista medioista julkaisi uutisen sellaisenaan väittäen, että Katainen oli joutunut puukotuksen yrityksen kohteeksi. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa tapahtunut. Hesari korjasi otsikon saamiensa uusien tietojen perusteella kello 18.29, mutta virhe oli jo ennen sitä ehtinyt levitä lukuisiin medioihin.

Tapauksesta uutisoi todenmukaisesti ainakin YLE Uutiset, joka sopivasti irtisanoi taannoin sopimuksensa STT:n kanssa. Noloimpaan tilanteeseen joutui MTV3, jonka Seitsemän uutisissa käsiteltiin asiaa pitkään ja haastateltiin paikan päällä myös useita henkilöitä. Maikkarin toimituksessa ei ilmeisesti ollut vuorossa ketään rikosjournalismin perusteet osaavaa toimittajaa, sillä juonnossa ja insertissä tapausta väitettiin lukuisia kertoja puukotuksen yritykseksi, vaikka yksikään jutussa haastatelluista ”silminnäkijöistä” ei itse nähnyt tapausta, eikä edes valtioneuvoston turvallisuudesta vastaava henkilö väittänyt tapausta puukotuksen yritykseksi. Mikään insertissa mainittu seikka ei siten viitannut puukotuksen yritykseen.

MTV3 SEITSEMÄN UUTISET KLO 19.00

Pidän erittäin huolestuttavana, että kukaan Maikkarin toimittajista ei ymmärtänyt esitettyä puukotusväitettä perättömäksi, vaikka STT:n sähkeen ja Seitsemän uutisten välillä oli aikaa yli tunti ja Maikkarilla oli jopa oma toimittaja paikan päällä selvittämässä tapahtumia. Helsingin Sanomatkin oli korjannut virheensä jo puoli tuntia ennen uutislähetystä. Oma näkemykseni tapauksesta vahvistui, kun Demari uutisoi poliisin vahvistaneen, että kyseessä ei ollut puukotuksen yritys. Pidätetty mies ei ollut käyttäytynyt aggressiivisesti eikä uhannut ketään – saati pääministeri Kataista – puukolla.

Kataista veitsen kanssa lähestynyt mies ei käyttäytynyt poliisin mukaan aggressiivisesti. Hän ei suoranaisesti yrittänyt käyttää väkivaltaa ketään kohtaan, kerrotaan Varsinais-Suomen poliisista.- Demari.fi

Nyt toimituksille kävi siis ns. vanhanaikaiset, kun lukuisat valtamediat joutuivat korjaamaan virheellistä uutisointiaan. Verkossa se on onneksi mahdollista, ja juttuja onkin korjattu oikein urakalla. Saman joutui tekemään myös MTV3 Uutiset, joka oli viimein korjannut uutisointiaan Uutisotsikot-lähetykseensä kello 21.00.

MTV3 UUTISOTSIKOT KLO 20.55

Tapaus osoitti jälleen kerran kaksi asiaa: a) suurimmatkin mediat tekevät välillä rajujakin virheitä uutisoinnissa ja b) suurtenkin mediatalojen toimittajille olisi viimeinkin aika opettaa rikosjournalismista edes alkeet, jotta tällaiset virheet voitaisiin huomata jo omassa toimituksessa. Nyt odotan suurella mielenkiinnolla aamun printtilehtiä, sillä väärien väitteiden päätyminen painettuun lehteen menisi jo tragikoomisen puolelle. Se nähdään huomenna aamulla.

PÄIVITYS 22.10.2012 KLO 22.20: Sain uutta tietoa Helsingin Sanomien jutun alkuperäisestä otsikosta (”Pääministeri Kataista yritettiin puukottaa”), joten juttua on päivitetty sen mukaiseksi. Helsingin Sanomat kertoo artikkelissaan päivittäneensä otsikkoa kello 18.29, kun täsmentyi, että kyseessä ei ollut puukotuksen yritys. Väärä tieto korjattiin siis Hesarissa puoli tuntia ennen MTV3-kanavan Seitsemän uutisia.

PÄIVITYS 23.10.2012 KLO 11.10: Selasin nyt kansainvälisten medioiden otsikoita ja huomasin, että lukemattomat ulkomaiset mediat kertovat parhaillaan, että Suomen pääministeriä yritettiin puukottaa. Tapaus on malliesimerkki siitä kuinka yhden median virheestä voi paisua hetkessä virheellisen uutisoinnin maailmanlaajuinen aalto, kunhan virheen tehnyt media on tarpeeksi suuri ja uskottava.

Jyrki Katainen Stabbing Attempt: Knife Attack On Finland Leader Thwarted (Huffington Post)
Stabbing attempt on Finnish prime minister thwarted (USA Today)
Man attempts to stab Finnish PM (Irish Examiner)
Knife attack on Finland’s PM thwarted (France24)
Finnish prime minister survives stabbing attempt: Guards (PressTV)

Monet medioista päivittänevät artikkeleitaan, kun tieto väärästä uutisoinnista tavoittaa toimitukset. Ainakin suurimpiin uutistoimistoihin saakka korjaus näyttää jo menneen perille tai sitten ne olivat jo alunperinkin todenmukaisia. Esimerkiksi BBC on laittanut otsikon repäisevimmän osan tyylikkäästi hipsuihin.

Man with knife stopped from approaching Finnish PM (AP)
’Attack thwarted’ on Finnish PM Jyrki Katainen (BBC)
Finnish PM unharmed by knife-wielding man at rally (AFP)

Julkaistu

Printtimedia syöksykierteessä – valo sammui tunnelin päässä?

JULKAISTU 4.9.2012 Media on toimialoista mielenkiintoisin, sillä se on ollut viimeiset parikymmentä vuotta alituisessa muutoksessa. Television keksimisen jälkeen nähtiin vuosikymmenien seesteinen jakso, jossa merkittävintä oli siirtyminen värilähetyksiin. Sen jälkeen alkoi kuitenkin todellinen myllerrys. 1990-luvun alussa internet-sivut tekivät tuloaan, ja vuosikymmenen loppupuolella syntyivät jo ensimmäiset merkittävät suomalaisetkin verkkomediat. Uusi sähköinen media oli tullut muuttaakseen maailman.

3.11.2011 Prosessori-lehti lopetetaan (Digitoday)
19.6.2012 Tori-lehti lopetetaan (Aamulehti)

Vuosi 2000 oli käännekohta media-alalla. Silloin alkoi internetin valtakausi ja myös Staran esiaste näki samalla päivänvalon. Tuolloin suuret mediatalot hallitsivat vielä tiedonvälitystä, eikä kukaan ollut vielä kuullutkaan sosiaalisesta mediasta saati Facebookista. Yksikään vanhan koulukunnan printtimoguleista ei osannut pelätä, että internet veisi heiltä joskus leivän suusta. Päinvastoin, vielä vuoden 2005 lokakuussa Musiikki & Mediassa lausuttiin legendaariset sanat ”Internet ei ole uhka meidän printtilehdelle”. Kuinkas sitten kävikään.

Liian monet vanhanaikaiset mediatalot eivät ymmärtäneet ajoissa internetin merkitystä, eivätkä hypänneet junaan ennen kuin se oli jo kiitänyt kauas asemalta. Samalla monta upeaa suomalaista mediabrändiä ajettiin puolivahingossa alas, kun niiden nettipreesensiä ei osattu tehdä ajoissa. Kun asiaan lopulta havahduttiin, olivat ketterät pienemmät mediatalot jakaneet jo markkinan keskenään, eikä vanhoille brändeille ollut enää tilaa ihmisten bookmarkeissa. Tämä johti lopulta siihen, että netistä ”puuttuvaa” mediaa ei nykyisin tunneta enää myöskään printissä. Tapahtumista tulee elävästi mieleen kännykkämahti Nokian uho ja tuho. Syyt olivat nimittäin molemmissa tapauksissa ylimielisyys ja uuden tekniikan aliarviointi.

7.8.2012 Regina-lehti lopetetaan (HS.fi)
17.8.2012 Keltaisen Pörssin painettu versio lopetetaan (Kauppalehti.fi)

Vuonna 2000 perustamani viihdealan nettimedia Pop-opas.com muuttui muutamien vaiheiden jälkeen lopulta Staraksi vuonna 2003. Ajoitus oli täydellisen onnistunut. Siitä saakka olen saanut seurata aitiopaikalta printtimedian ajautumista kohti tuskien taivalta. Korostan, että tarkoitan printtimedialla lähinnä sanomalehtipaperisia tuotteita. Aikakauslehdille povaan sen sijaan vielä pitkää tulevaisuutta.

Vuosikausien ajan esitin näkemyksiäni sanomalehtien karusta kohtalosta ja internetin noususta lähes yksin, sillä lukemattomat vanhan koulukunnan ammattilaiset nauroivat väitteille. He totesivat, että sanomalehtiä lukemaan tottuneet ihmiset lukevat lehtiä vielä vuosikymmeniä. Viimeisen viiden vuoden aikana nauru on kuitenkin loppunut tai ainakin muuttunut tuskallisen väkinäiseksi, kun verkkomedian ylivalta on kasvanut kasvamistaan. Samalla printtimedia vääntelehtii tuskissaan, kun levikit ja rahahanat hiipuvat, ja lehtiväen irtisanomiset ovat samasta syystä arkipäivää.

15.5.2012 Jade-lehti lopetetaan (MarMai.fi)
30.8.2012 City-lehti lopetetaan (MTV3.fi)

Viime aikoina jo lukemattomia printtilehtiä on lopetettu, ja vastaavien uutisten tulva on kasvanut selvästi vuoden 2012 käännyttyä toiselle puoliskolleen. Maineikas City-lehtikin korisee parhaillaan viimeisiä henkosiaan ja tänään tuli tieto Vartti-lehden lopettamisesta. Toisenlainen merkki printtimedian ahdingosta on Helsingin Sanomien muuttuminen tabloidiksi, sillä se on paniikkiratkaisu ja vaikeuksiin sopeutumista. Kolme senttiä paksu broadsheet-lehti tarkoittaisi kuusisenttistä tabloidia, joka ei ole mahdollista. Sivumäärä laskee siis dramaattisesti, joten juttumäärä laskee samassa suhteessa.

Juttumäärän laskiessa toimittajia tarvitaan entistä vähemmän, joten Hesarin massiiviset YT-neuvottelut ovat vain ajan kysymys. Sivukoon puolittuessa myös koko sivun mainosten hinta laskee kerralla arviolta 30-40 prosenttia. Levikin laskiessa mainoshinta laskee edelleen, sillä kierre on vasta alussa. Hesarin tuloihin on siis vääjäämättä tulossa dramaattinen romahdus. Heitänkin nyt ilmoille synkän ennustuksen, että Helsingin Sanomat irtisanoo vuoden sisällä 30 prosenttia toimituksestaan.

31.7.2012 Helsingin Sanomat siirtyy tabloid-kokoon (Iltalehti)
4.9.2012 Vartti lakkautetaan (Helsingin Uutiset)

Sanomalehtien lopun häämöttäminen paljastuu myös siitä, että edellä mainittu Helsingin Sanomien tabloid-muutos ei jää ainoaksi. Lisäksi sama surullinen laskukaava irtisanomisineen toteutuu muissakin valtalehdissä. Hesarin lisäksi ainakin Aamulehti, Savon Sanomat, Karjalainen, Keskisuomalainen ja Etelä-Suomen Sanomat siirtyvät tabloidiin  parin vuoden sisällä. Todennäköisesti jo ensi vuonna. Parin vuoden kuluttua kortistossa on paljon enemmän toimittajajia, mutta markkinoilla paljon vähemmän printtilehtiä.

Toivon, että olen väärässä. Pelkään, että en ole.

Julkaistu

Fingerporissa Dr. Oetker -tavaramerkkiloukkaus?

Tavaramerkki on juridiikan erikoisalue, joka on suurimmalle osalle suomalaisista täyttä hepreaa. Muuten hyvinkin valveutuneilla kansalaisilla on usein tavaramerkeistä äärimmäisen hatarat tiedot, mikä osaltaan aiheuttaa joskus myös tahattomia tavaramerkkiloukkauksia. Parhaillaan sosiaalisessa mediassa keskustellaan huippusuositun Fingerpori-sarjakuvan lauantaisesta stripistä (katso tästä), jossa vitsaillaan tunnetun valmispizzamerkin Dr. Oetkerin kustannuksella. Hauskassa stripissä nähdään natsitohtori Dr. Oetker, joka kiduttaa potilaitaan pizzalla. Kyse on siis parodiasta.

Itse tyydyin vain nauramaan makeasti hauskalle vitsille, mutta blogisti Perttu Pulkkinen on ottanut hieman toisenlaisen lähestymistavan. Hän kirjoitti asiasta blogikirjoituksen otsikolla Rikkoiko lauantain Fingerpori lakia. En ota kantaa lakiin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta, vaan ainoastaan epäiltyyn tavaramerkkiloukkaukseen. Niiltä osin Pulkkinen on monien muiden kansalaisten tavoin niin sanotusti hieman kujalla. Parodia ei nimittäin täytä tavaramerkkiloukkauksen määritelmää, vaikka Pulkkinen ja pizzayhtiö voisivat olla asiasta toista mieltä. Blogisti tosin muistaa ottaa huomioon asianmukaisen pro et contra -lähestymistavan pohtiessaan asian lopputulemaa.

Tavaramerkkiloukkaus edellyttää aina, että a) toisen omistaman tavaramerkin käyttö on kaupallista ja b) että tavaramerkillä tarjottava kaupallinen tuote on sama tai samankaltainen kuin mille tavaramerkki on vakiintunut tai rekisteröity. Tuotteiden ja merkkien tulee olla sekoitettavissa toisiinsa. Poikkeuksena tästä ovat tavaramerkkilain 6 § 2 momentissa tarkoitetut laajalti tunnetut tavaramerkit, jotka saavat tavallista laajempaa suojaa. Laajemman suojan saamisen ehdoton edellytys on rekisteröity tavaramerkki, sillä vakiintunut tavaramerkki ei suojaa voi saada. Pulkkinen väittää blogissaan virheellisesti, että Pertti Jarla olisi käyttänyt tavaramerkkiä Dr. Oetker Fingerpori-sarjakuvassaan kaupallisesti, koska ”tässä on kyse Pertti Jarlan liiketoiminnasta, eli sarjakuvien piirtämisestä kaupalliselle lehdelle. Fingerpori on Pertti Jarlan ”tavara” – immateriaali tuote – jonka myymisessä hän hyödyntää Dr Oetkerin tavaramerkkiä, ilman lupaa, ilman korvausta, oletettavasti.”

Pulkkinen jatkaa:

Dr Oetker-logoa ei ole graafisessa muodossa sarjakuvassa, eikä Fingerporin tunnuksenakaan, mutta viittaus toisen tavaramerkkiin, ja tätä kautta jonkinasteinen kaupallinen hyödyntäminen on ainakin ilmeistä.

Blogistin näkemys kaupallisesta hyödyntämisestä ei pidä paikkaansa.

Pertti Jarlan tarjoama sarjakuva on nimeltään Fingerpori, joka on kiistatta muodostunut laajalti tunnetuksi tavaramerkiksi. Sen sijaan sarjakuvassa esiintyvät tuotemerkit eivät ole hänen käyttämiäään kaupallisia tunnusmerkkejä. Jarla ei tarjoa kaupallisesti (vrt. case Vihreät/Uusi Suomi) mitään tuotetta, jonka nimi olisi Dr. Oetker tai edes jotain siihen sekoitettavaa. Jarla ei myöskään myy tai muuten ”hyödynnä kaupallisesti” millään tuotemerkillä pizzaa tai muuta tavaramerkkiluokituksen luokkiin 29 tai 30 kuuluvaa tuotetta. Näin ollen kumpikaan tavaramerkkiloukkauksen ehdottomista edellytyksistä ei täyty. Kuka tahansa saa kirjoittaa tai piirtää lähes mitä tahansa mistä tahansa tuotemerkistä (vrt. antimainokset). Yhtä lailla esimerkiksi Audi ja Coca-Cola voivat näkyä sarjakuvissa myös negatiivisessa mielessä ilman että kyseessä olisi tavaramerkkiloukkaus. Sillä, että kyseessä on jollain tavalla negatiivinen asiayhteys, ei ole juridista merkitystä. Ei varsinkaan sarjakuvissa, joiden pääasiallinen tehtävä on olla parodiaa. Tosin taannoin Helsingin käräjäoikeuden tuomari Jukka Jaakkola katsoi suorastaan koomisessa Pelastakaa lapset -tuomiossaan, että huono vitsi (”epäonnistunut parodiatarkoitus”) oli laitonta.

Summa summarum. Lauantain Fingerpori ei ole tavaramerkkiloukkausta nähnytkään. Sen sijaan kyseessä oli hauska ja oivallinen vitsi ja parodia. Pakastepizzat ovat tunnetusti ravintolapizzoja heikompilaatuisia, joten moni suomalainen lienee sarjakuvan tarinan kanssa samaa mieltä. Varsinainen show tästä saataisiin, jos pizzayhtiö ottaisi vitsistä ns. herneen nenäänsä ja ryhtyisi asiassa toimenpiteisiin. Todennäköisesti ovat vain tyytyväisiä saamaansa huomioon.

Julkaistu

Hakukone julkisti vuoden haetuimmat tähdet

Verkossa julkaistaan näin vuodenvaihteen molemmin puolin jälleen tilastoja vuoden suosituimmista nettihauista. Tänä vuonna teinitytöt ovat näyttäneet voimansa, kun aiemmin Twitterin vallannut Justin Bieber nousi Bing-hakukoneessa koko internetin haetuimmaksi henkilöksi. Viime vuonna Justin oli lista kuudes ja nyt ainoa ”mies” Top 10 -listalla.

Bingin listalla toiselle sijalle päätyi viime vuoden ykkönen Kim Kardashian. Kolmannelle sijalle nousi hieman yllättäen Frendit-sarjasta tähdeksi noussut Jennifer Aniston, joka ei ole viime aikoina ollut kovinkaan paljon otsikoissa. Viime vuonna Aniston oli sijalla 9. Edellä mainittujen lisäksi haetuimpien listalla olivat tutut nimet Lindsay Lohan, Megan Fox, Jennifer Lopez, Britney Spears, Katy Perry, Lady Gaga ja Miley Cyrus. Haetuin televisio-ohjelma oli American Idol.

Vuoden odotetuimpiin ensi-iltoihin lukeutuva uusi Twilight – Aamunkoi osa 1 ei noussut leffalistan ykköseksi hakukoneissa, sillä sen edelle nousi esimerkiksi Mission Impossible. Leffojen haetuin oli Ghost Protocol, joka saa ensi-iltansa joulukuussa.

Lähde: Bing, Stara