Hampurilaisneitsyet

Hampurilaisketju Burger King on keksinyt hauskan mainoskampanjan, jossa McDonald’sin Big Mac ja Burger Kingin vastaava Whopper viedään maistettavaksi ihmisille, jotka eivät ole eläessään nähneet hampurilaista. He menettävät mainosvideoissa siis hampurilaisneitsyytensä. Ihmisten ilmeet ovat näkemisen arvoisia.

Videolta käy myös ilmi, etteivät nämä koemaistajat ole koskaan nähneet kuinka hampurilaisia tulee syödä. Luonnollisesti makutestin voittaja on Whopper, koska kyseessä on Burger Kingin kampanja. Täytyy tosin todeta, että itsekin taidan olla samaa mieltä hampurilaisneitsyeiden kanssa. Tsekkaa Markkinointi & Mainonta -lehden juttu aiheesta tästä ja pidempi videoesittely kampanjasta WhopperVirgins.com -kampanjasivustolta. Kampanja on tarkoitus lanseerata ensi viikolla.

Mitähän tapahtuisi, jos suomalaisten hampurilaisketjujen, Hesburgerin ja Scanburgerin, tuotteet vietäisiin testiin vaikka Mongoliaan tai Siperiaan?

”Kättelemisestä kieltäytyminen on Jumalan tahto”

Ruotsissa on noussut mielenkiintoinen kohu, joka kulminoituu musliminaisten kättelyyn. Kolme naista kävi haastattelemassa talousasiantuntija Carl Hamiltonia, joka halusi kätellä naisia. He kuitenkin kieltäytyivät kättelemästä, joten Hamilton kätteli naisia väkisin. Nyt asiasta käydään länsinaapurissa suurehkoa debaattia, josta ei tiukkoja mielipiteitä puutu. Eräänkin kunnanvaltuutetun mielestä väkisin kätteleminen on ihmisoikeusrikkomus. Tässä alla on pieni kuvakaappaus Hesarin jutusta.

—

—

Kun tämän kohun yhdistää hurjiin tarinoihin esimerkiksi Saudi-Arabiasta, ei välttämättä ensimmäisenä tule lähteä kyseisiin maihin leppoisalle lomareissulle, vaikka ”maassa maan tavalla” kuuluu myös omiin periaatteisiini.

Back in business!

Olen onnistunut välttelemään blogin päivitystä yllättävän pitkään, kun työn alla oli ensin Stara-aikakauslehden uusi numero ja sen jälkeen viihdelehti Staran uusi leiska. Lehti saatiin ulos kunnialla ja leiskakin saatiin kuluvan viikon maanantaina viimein julkaistua. Tosin se on – kuten aina – vaatinut pientä laittoa ja viilausta vielä tällä viikolla.

Uuden ulkoasun myötä saitista saatiin myös kevyempi niin kuluttajien selainten kuin serverin tehonkulutuksen näkökulmasta, sillä tehosyöpöt koodinpätkät on nyt minimoitu. Heittäkää ihmeessä kommenttia ja kritiikkiä, jos mieleen tulee jotain. Tähän menessä on kritisoitu esimerkiksi fonttivalintaa ja värejä. Onneksi positiivista palautetta on tullut todella paljon enemmän kuin negatiivista.

Seuraavaksi olisi työn alla uusien mainosmuotojen testailua, joten elämme mielenkiintoisia aikoja. Tänään olen kuitenkin palaveroimassa Vaasan maisemissa ja suuntaan ehkä jo huomenna takaisin Tampereelle. Facebookissa aiheesta lisää. Onkin muuten jännä, että blogin päivittäminen on vähentynyt olennaisesti myös siksi, että kulloinenkin olinpaikka on nykyisin niin helppo päivittää kännykällä muutamassa sekunnissa Facebookiin. Aika monilla tutuilla Facebook tuntuukin vieneen aikaa henkilökohtaiselta blogilta. Jonkinlaista kehitystä ehkä sekin.

PS: Onneksi Big Brother pian loppuu, niin viihdelehdet pääsevät keskittymään oikeisiin viihdeuutisiin. Siis tyyliin ”Näytä bikinit – katso kuvat!”

PS2: Pahoittelen jo etukäteen yllä olevaa Risto Poutiainen -tyylistä ”hakukoneoptimointia”. Nyt kun linkkien pariin kuitenkin päästiin, niin vien arvokasta aikaasti vielä varsin mielenkiintoisella otteella Digitodayn taannoisesta artikkelista artikkelista.

– Hakukonespämmäystä tai kuluttajien harhauttamista kaupallisessa mielessä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Tuhansia kävijälle näkymättömiä testisivuja olen luonut, niitä pyörii edelleen ja luon niitä tarvittaessa jatkossakin. Näitä tällaisia pyörii koko ajan eri domaineilla ja eri kielillä, Poutiainen sanoo.

Jep jep. Mikäli aihe vaikutti mielenkiintoiselta, löytyy siitä hieman kättä pidempää matskua Optimointi.com -palstan keskusteluista ja saman sivuston blogikirjoituksesta.

Kaikkien brändiohjeustusten äiti?

Erityisesti kansainväliset bränditalot ovat tehneet jo pitkään erilaisia brändiohjeistuksia ja hiljalleen ne ovat rantautuneet myös Suomeen. EA Sports on nyt kuitenkin mennyt askeleen pidemmälle ja ohjeistaa harvinaisen tarkasti – ja hauskasti – kuinka yhtiön tavaramerkki ja slogan äännetään.

Iltalehti jälleen juttuvarkaissa

Iltalehti on jälleen kunnostautunut varastamalla muiden medioiden juttuja. Taannoin lehti varasti useita juttuja viihdelehti Starasta, ja jouduin lopulta viemään asian Julkisen sanan neuvostoon, kun lehden toimituspäällikkö kiisti ilmiselvän juttuvarkauden. Iltalehti hävisi tietenkin asian ja sai asianmukaisen huomautuksen. Samanlaista vilpillistä toimintaa jatkanut (Alma Median omistama) Iltalehti on nyt jälleen saanut JSN:n huomautuksen samanlaisesta tapauksesta.

Nyt kyseessä oli heinäkuussa tapahtunut juttuvarkaus, jossa Iltalehti kirjoitti Mika Häkkisen suhde-elämästä. Lehti oli kuitenkin lainannut artikkelinsa tiedot kokonaisuudessaan 7. päivää -lehdestä, mutta tuttuun tapaan ”unohti” mainita tietojensa lähteen. Markkinointi & Mainonta uutisoi asiasta tänään näin:

JSN:n mukaan eri tiedotusvälineiden julkaisemien tietojen lainaaminen muissa tiedotusvälineissä on olennainen osa tiedonvälityksen vapautta. Lainaajan on kuitenkin huolehdittava siitä, että lähde kerrotaan reilusti, selkeästi ja vailla tulkinnanvaraa. Iltalehti ei maininnut lainausta lainkaan etusivullaan, ja sisäsivun jutustakaan lähde ei ilmennyt kiistattomasti. Niinpä Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Olisi mielenkiintoista kuulla Iltalehden tämänkertaiset selitykset. Uskoisin, että jutun kirjoittajaksi on ilmoitettu tuttuun tapaan ”se uusi harjoittelija”, kuten lukuisia kertoja aiemminkin. Alma Median vilpillinen toimintakulttuuri ei ole siis pelkästään ylimmän johdon ydinosaamista, vaan sitä viljellään kautta linjan. Onhan sekin kai jonkinlainen linjavalinta.

Anne Holmlund jälleen kiinni valheesta

Sisäministerinä edelleen sekoileva Anne Holmlund on jäänyt taas kiinni valehtelemisesta, mutta Ulvilan pystymetsästä käsittämättömästi ministeriksi päätynyt ”märkä hansikas” pysyy edelleen kynsin hampain kiinni virassaan. Uskomatonta.

Iltalehti: Valetta, ministeri Holmlund!

Holmlundin alaisen sisäministeriön tiedotearkisto kertoo aivan toista. Anttilan ja Holmlundin vetoomuskirje vaati nimenomaan myös käsiaseiden antamista 15-vuotiaiden käsiin, jos nämä harrastavat ampumaurheilua. Hän siis joko valehteli tai muisti olennaisen asian väärin. Tai sitten tiedotteen tekijä oli mokannut pahasti. Päätelkää itse.

Valehteleva sisäministeri on sellainen asia, joka ei takuulla nosta Suomen arvostusta ulkomailla. Erityisesti nyt, kun Kauhajoen jälkipyykkiä pestään CNN:ssä ja BBC:ssä saakka.

Kuka tahansa itseään kunnioittava ja edes jonkinlaista ammatillista kunnioitusta ansaitseva ministeri olisi jo aikaisempien skandaalien jälkeen ymmärtänyt astua alas ministerin pallilta, mutta Holmlund toteaa vain ”ettei kukaan ole eroa vaatinut”. No nyt tuokin lausuma on vesitetty, kun eduskunnassa eroa vaaditaan jo kovaan ääneen. Nyt odotetaan vain, että Holmlund itsekin tajuaisi asian, mutta se lienee hänelle liian monimutkainen asia ymmärrettäväksi.

Suomi-kuvaa myös italialaisille

Singahdimme eilen iltakoneella Roomaan. Lentokentältä keskustaan liikennöivässä Leonardo Express -junassa oli jaossa paikallinen hesari, La Repubblica, jonka kannessa markkinoitiin Suomea varsin näkyvästi. Yksi tämän ”mainoskampanjan” vastuuhenkilöistä on sisäministeri Anne Holmlund, joka ei tapansa mukaan ymmärrä vieläkään erota. Kuinka pihalla voikaan ministeri olla? Uskottavuutta hänellä on ainakin yhtä paljon kuin hamsterilla.

Kävijäennätys ja Big Brother

Viihdelehti Stara teki viikolla 38 syksyn kävijäennätyksen, kun TNS Metrix mittasi verkkosivustolla käyneen 95.160 eri kävijää 206.573 eri käyntikerralla. Luku on ihan mukava, vaikkakin kaikkien aikojen ennätykseen 110.000 eri kävijää on vielä matkaa. Kävijämäärän jokasyksyinen kasvu perustuu toivottavasti pääosin siihen, että kesän aikana tieto julkaisusta on levinnyt suusta suuhun ja monipuolinen markkinointi on osunut maaliinsa. Oma osuutensa on kuitenkin varmasti myös Big Brother -uutisoinnilla, joka onkin ennätystehtailun ja sisällöntuotannon kannalta varsin mielenkiintoinen Pandoran lipas.

BB-uutiset kiinnostavat suomalaisia nyt niin paljon, että niitä ylenpalttisesti viljelemällä olisi helppo nostaa verkkosivuston kävijämäärä hetkellisesti kaikkien aikojen ennätykseen, mutta sellaiseen tempaukseen ryhtyminen olisi kokemukseni mukaan erittäin riskialtista ja lyhytnäköistä, vaikka houkutus olisi tietenkin kova. Liiallinen Big Brotheriin keskittyminen vie nimittäin näkemykseni mukaan julkaisulta uskottavuutta, sillä ko. aiheesta on hyvin helppo tehdä vaikka sata ”viihdeuutista” päivässä ja ruuhka saitilla olisi varmasti kova. Samaan aikaan jo koukutetut lukijat alkaisivat kuitenkin etsiä muita viihdeuutisia jostain muualta. Näin ollen Big Brotherin loppuessa saitti jäisi lopulta kuin tyhjän päälle, kun BB-lukijat kaikkoavat ja muut lukijat ovat kaikonneet jo aiemmin liiallisen BB-uutisoinnin takia.

Tästä syystä olenkin pyrkinyt rajoittamaan Big Brother -uutisointia siten, että sunnuntain häätöpäivää lukuunottamatta Starassa julkaistaisiin päivässä vain kolme BB-tapahtumiin liittyvä artikkelia. Lisäksi nekin tulee julkaista siten, että uutisten väleissä julkaistaan ns. oikeita viihdeuutisia. Tuon ”oikeita viihdeuutisia” määritelmän sisällöstä voitaisiin toki käydä pitkiä keskusteluja, mutta ymmärrätte varmasti pointtini. Ennätystehtailut sikseen ja tähtäin BB:tä pidemmälle.

Samanlainen analogia on nähty monien kotimaisten tapahtumien suhteen. Esimerkiksi Tangomarkkinat halusi saada myös nuorempaa asiakaskuntaa, joten mukaan otettiin bilepuistoja, nuorisomusiikkia ja rockia. Näin mukaan saatiin toki myös nuorempaa yleisöä, mutta samaan aikaan vanhempi yleisö karsasti liiallista nuorekkuutta ja rockia. Aluksi kaikki näytti hyvältä, kun väkeä oli aikaisempia vuosia enemmän, mutta vain siihen saakka kunnes kertakäyttökulttuuriin tottuneet nuoremmat juhlavieraat (minä mukaanlukien) kyllästyivät ja siirtyivät taas muihin tapahtumiin. Vasta sitten huomattiin, että alkuperäinen tangokansa olikin samassa tohinassa kadotettu, koska he eivät syttyneet nuorisomusiikkiin. Lopputuloksena on tapahtuma, jossa ei käy enää nuoria eikä tangokansaa. Täsmälleen samaa kohtaloa veikkaan myös esimerkiksi Tapsan tahdit -tapahtumalle parin vuoden sisällä, jos meno jatkuu nykyisenä.

Otsikkojen kuningas?

Aina välillä törmään otsikoihin, jotka vetävät lukijoita takuulla kuin kärpäspaperi, mutta joita en silti olisi valmis käyttämään esimerkiksi Starassa. Oheisen Ampparit-sivuston listan kärjessä komeili tänään yksi sellainen klikkimagneetti.

Tuohon kolmantena olevaan Staran otsikkoon liittyen on paikallaan todeta, että olen itsekin jo todella kyllästynyt noihin legendaarisiin ”Katso kuvat/video!” -tyylisiin otsikoihin, mutta niistä ei pysty luopumaan ilman selvää pudotusta uutisaggregaattien sisäänheitoissa. Samaa tyyliä käyttävät suunnilleen kaikki verkkolehdet, joten päätös niistä luopumisesta tulisi olla kollektiivinen, ja se tuskin on mahdollista. Näin ollen vaikuttaa siltä, että ”Katso kuvat!” on jäänyt pysyväksi ilmiöksi. Jostain syystä tuo parin sanan lisäys nostaa ko. artikkelin lukijamäärää huimasti, joten me suomalaiset taidamme olla aikamoista tirkistelijäkansaa.

Suomen suurin asuntopalvelu verkossa

Eilen päättyneeseen oikeudenkäyntiin liittyen huomasin tapaukseen hyvin liittyvän lehdistötiedoteen, jossa kerrottiin, että Igglo.fi ja Oikotie.fi yhdistyvät Suomen suurimmaksi asuntopalveluksi. Etuovi.com -sivuston ohi kävijämäärissä yksinkin noussut Oikotie.fi (vko 35/2008: Etuovi.com 343.954, Oikotie.fi 439.988) vahvistaa siten asemiaan maan merkittävimpänä asuntopalveluna. Lehdistötiedote asiasta löytyy tästä.

Yhteistyössä Igglon kanssa pystymme lisäämään asuntokaupan alaan liittyvää tuote- ja palveluvalikoimaamme. Sopimuksen myötä saamme käyttöömme Igglon innovointikyvyn ja tuotekehitysideat. Tämä avaa meille uudet mahdollisuudet kehittää Oikotie.fi:stä asuntomarkkinan ykköspalvelun yhdessä Helsingin Sanomien vahvan asunto-osan kanssa”, Helsingin Sanomat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Soini sanoo.

Muistan vielä varsin hyvin kuinka Igglo osasi hoitaa erityisen ammattimaisesti tuotemerkkiinsä liittyvät verkkotunnukset. Ystäväni järjesti aikanaan Iglu-nimistä klubia (muistaakseni tuo kirjoitusasu), jolle oli luonnollisesti rekisteröity myös vastaavat verkkotunnukset. Igglosta otettiin myöhemmin yhteyttä ja domaineista tehtiin ostotarjous, joka oli asiallinen. Igglo hankki siis reilulla kaupalla omistukseensa ison kasan domaineja, jotka liippasivat läheltä yhtiön palvelun nimeä. Tavaramerkin kanssa Igglolla ei kuitenkaan mennyt aivan yhtä hyvin, kuten aikoinaan kirjoitin.