Eduskunta hyväksyi alkoholilain muutokset – holhous vähenee

Nyt on hyviä uutisia! Eduskunta on tänään hyväksynyt alkoholilain muutokset, jotka vähentävät turhaa holhousta ja selkeyttävät jo olemassa olevaa lainsäädäntöä.

Alkoholin etämyynti ulkomaisista verkkokaupoista kotiovelle Suomeen on ollut laillista, edullista ja järkevää jo yli 30 vuoden ajan, ja viimein tänään oikeustila kirjattiin myös Suomen kansalliseen lakiin. Enää asiasta ei siis voi olla mitään epäselvyyksiä.

Ulkomailta on koko ajan voinut tilata juomia kotiovelle saakka, ja kotiinkuljetus on tämän lakimuutoksen myötä jatkossa mahdollista myös kotimaisille toimijoille. Tosin vain samoille juomille, joita jo nyt myydään Suomen vähittäiskaupoissa. Alko saa jatkossa toimittaa myös väkevämpiä juomia.

Lisäksi monopoliasemaansa jatkuvasti menettävä Alko saa jatkossa olla auki myös sunnuntaisin. Suomi etenee siis pienin askelin kohti holhouksen vähentämistä.

Väite alkoholin saatavuuden ja kulutuksen yhteydestä osoitettiin perättömäksi jo vuonna 2018, kun lonkeron ja nelosoluen myyntipisteiden määrä 15-kertaistui. Ennen sitä, silloin ja siitä saakka alkoholin kulutus on laskenut johdonmukaisesti. Suomalaiset ovat fiksuja kuluttajia eivätkä tarvitse valtion holhousta. Seuraavaksi viinit täytyy saada ruokakauppoihin.

Euroopan unionin lentokorkeutta nostettava

Tuleeko Euroopan unionin päättää pullonkorkeista? Entä määritellä vesijohtojen materiaalit tai rajoittaa yksityisen metsäomaisuuden käyttämistä? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä, kun pohditaan nykyjärjestelmän uskottavuutta kansalaisten silmissä. Suomen lainsäädännöstä peräti 70 prosenttia tulee unionista, joten sen päätöksenteko vaikuttaa jokaisen elämään.

Suomi liittyi Euroopan unioniin lähes 30 vuotta sitten. Alunperin unionissa keskityttiin tekemään pitkän aikavälin suuria linjauksia ja asettamaan jäsenmaille yhteisiä tavoitteita, joista ei voitu päättää yksin jäsenmaissa. Tavoitteisiin pääsemisen keinot jäsenmaat saivat päättää itse ottaen huomioon omat kansalliset erityispiirteensä. Päätöksenteon lentokorkeus oli tuolloin oikea. Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut huolestuttavasti, kun Euroopan komissiosta on alkanut tulla ehdotuksia, jotka eivät noudata tätä niin sanottua läheisyysperiaatetta, subsidiariteettia.

Nykyisin ehdotukset puuttuvat kasvavassa määrin jäsenmaiden yritysten ja kansalaisten arkeen myös pienissä arkisissa asioissa, joten lentokorkeus on laskenut merkittävästi. Kehityssuunta on ongelmallinen myös siksi, että komission tulisi kyetä valvomaan unionin lainsäädännön toteutumista. Lisääntyvällä sääntelyllä komissio tukehduttaa itse itseään. Ylisääntely on krooninen vaiva, joka pahenee, ellei siihen puututa tehokkaasti. Päätöksenteon lentokorkeutta on syytä nostaa pikaisesti, jos resursseja halutaan käyttää tehokkaasti. Euroopan unionin täytyy tulevina vuosina keskittyä jatkuvan nippelisääntelyn sijaan unionin kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden kehittämiseen.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, eurovaaliehdokas (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaa-lehdessä sekä Iisalmen Sanomissa ja Oriveden Sanomissa.