Helsingin Sanomat kritisoi maanpuolustusta

Oheinen Helsingin Sanomien kuva ei ole aprillipila, vaan lauantaina Hesarissa julkaistu artikkeli. Samaan aikaan kun muualla puhutaan varautumisesta käytetään Hesarissa tällaista pettämätöntä logiikkaa. Autetaanpa Hesaria keksimään lisää otsikoita. Tässä muutama esimerkki.

Väestönsuojiin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Turvavöihin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Palovaroittimiin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Ilmatorjuntaan kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Tulvapenkereisiin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Pyöräilykypäriin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Itärajan aitaan kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Varusmiespalvelukseen kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Paloautoihin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Tasoristeysten poistamiseen kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Varavoimaan kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Öljyntorjuntakalustoon kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Huoltovarmuuskeskukseen kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa.

Voit jatkaa listaa kommenteissa.

Tuli samalla mieleen, että tämä uutisointi sopii varsin hyvin yhteen sen kanssa, että juuri Helsingin Sanomien toimittajia tuomittiin taannoin maanpetoksesta vankeustuomioihin. On isänmaan etua ajavia mediataloja ja sitten on hesareita.

Korjataanko yrittäjien YEL-kriisi?

Korjataanko yrittäjien YEL-kriisi? Pakkohan se on korjata. Hallituskausi lähenee loppuaan, mutta sosiaalistihallituksen YEL-pommi on yhä purkamatta. Varoituksistamme huolimatta hihat käärittiin puolitoista vuotta myöhässä, koska eduskunnassa ei ole riittävästi kokeneita yrittäjiä, jotta asian vakavuus olisi ymmärretty.

Teimme taannoin kansalaisaloitteen siitä, että eläkemaksujen perusteena pitää voida käyttää todellisia tuloja. Aloitteemme keräsi kahdessa päivässä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, minkä jälkeen hallitus ilmoitti, että korjaussarja sisältää esittämämme mallin. Esitys oli kuitenkin jotain aivan muuta.

Hallituksen esityksessä mallimme olikin vesitetty, sillä perusteena haluttiin käyttää viimeksi vahvistuneen verotuksen jopa kaksi vuotta vanhoja lukuja. Se ei korjaisi ongelmaa vaan synnyttäisi uusia ja entistä monimutkaisemman järjestelmän. Myös esitetty minimimaksu kaataisi pieniä yrittäjiä, joilla voi olla kuukausia ilman myyntituloja. Tuollaista mallia ei pidä hyväksyä. Kaikesta näkyy, ettei valmistelussa ole ymmärretty yrittäjien arkea.

Parhaillaan hallitus korjaa esitystään lausuntojen pohjalta. Toivon todella, että esittämämme malli todellisista tuloista on mukana viimeisessä versiossa. Kaikkia tyydyttävää ratkaisua on mahdoton saada, mutta kompromissin täytyy olla yrittäjyyden esteitä poistava ja yrittäjyyteen kannustava. YEL on monille yrittäjille kohtalonkysymys.
Jos eduskunnassa olisi riittävästi kokeneita yrittäjiä, ei sosialistihallituksen rakentamaa sotkua olisi alunperinkään päässyt syntymään tai porvarihallitus olisi korjannut virheen heti kauden alussa.

Pitkän linjan yrittäjänä tilanne turhauttaa, koska kyse on yrittäjyyden tulevaisuudesta. Jos YEL-kriisiä ei saada nyt korjattua, päätyy joukko tulevaisuuden rakentajia kortistoon ja siihen Suomella ei ole varaa. Lopuksi täytyy todeta, että ilman kokoomusta korjaussarja ei olisi edes työn alla. Korjaus täytyy saada aikaan kiireesti, vaikka juna meni jo kolme vuotta sitten.

Maahanmuuton ongelmista saa ja pitää puhua avoimesti

Tiesitkö, että maahanmuuttoon ja uskontoon liittyvistä ongelmista saa ja pitää puhua avoimesti, ja että uskonnollisten tekstien siteeraaminen ja arvostelu kuuluvat ilmaisunvapauden piiriin.

Suomessa on vain yksi oikeusjärjestelmä, ja se on suomalaisten oma, vahvasti Euroopan unioniin sidoksissa oleva järjestelmämme. Käytössä ei voi olla mitään rinnakkaisia oikeusjärjestelmiä. Varsinkin jos ja kun ne ovat räikeässä ristiriidassa Suomen perustuslain, valtiojärjestyksen, perusoikeuksien ja länsimaisten arvojen kanssa. Suomi on länsimainen oikeusvaltio, jossa noudatetaan Suomen lakeja. Tämä ei ole mielipide, vaan kylmä fakta, jossa ei ole minkäänlaista tulkinnanvaraa.

Tiettyjen ihmisryhmien yliedustus varsinkin seksuaalirikosten tilastoissa ei ole harhaa, eikä sitä voida selittää pois. Kuten olen jo aiemmin todennut, Suomeen ei ole mitään asiaa ihmisillä, jotka eivät kykene noudattaman Suomen lakeja ja normeja eivätkä takaamaan naisten koskemattomuutta, itsenäisyyttä ja turvallisuutta. Suomen lakien ja normien mukaan elävät sekä omillaan toimeen tulevat ovat sen sijaan tervetulleita.

Rikokseen syyllistyneet ulkomaalaiset ja Suomessa laittomasti oleskelevat täytyy karkottaa pikaisesti. Enemmistön ei pidä sopeutua vähemmistöjen kulttuureihin, vaan vähemmistöjen täytyy sopeutua enemmistön kulttuuriin. Siis maassa maan tavalla. Jos tulokas ei siihen kykene, on hän väärässä maassa, ja asia tulee korjata.

Me kokoomuksessa puolustamme suomalaisten oikeutta turvalliseen elinympäristöön. Siksi porvarihallitus on tehnyt tällä kaudella monia maahanmuuttoon liittyviä kiristyksiä, kun esimerkiksi karkotuksia on lisätty ja sosiaaliturvan väärinkäyttöä on ehkäisty. Tätä voisi sanoa hyväksi aluksi, mutta työtä ryhtiliikkeen eteen täytyy jatkaa. Olen eduskuntavaaleissa kokoomuksen ehdokkaana Tampereella ja koko Pirkanmaalla.

Oikeiston talouskasvu vai vasemmiston veromoukari?

Suomi on nyt vedenjakajalla. Kevään eduskuntavaaleissa valitaan kahdesta vaihtoehdosta, joista toinen tarkoittaa velkakierrettä ja uusia veroja, ja toinen tarkoittaa talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Välimuotoja ei ole.

Täällä Berliinissä käydään vaalit 20. syyskuuta. Kaupunki on elävä ihmiskoe siitä miten eri tavoin markkinatalous ja sosialismi toimivat ja ennen kaikkea vaikuttavat ihmisiin. Berliinin muuri erotti saksalaisia vuosikymmenten ajan, jolloin Länsi-Saksa kehittyi ja kukoisti, kun sosialistinen Itä-Saksa kuihtui ja näivettyi. Sama kansa, mutta kaksi täysin eri maailmaa. Kuvaavaa on, että vain toiselta puolelta muuria haluttiin paeta henkensä kaupalla toiselle puolelle. Pohditaanpa sitä hetki.

Täällä Saksassa sosialismin traagiset seuraukset muistetaan, ja niistä myös muistutetaan illasta toiseen upeilla Kansa ja parlamentti -esityksillä aivan Berliinin ytimessä.

Suomessa Sipilän porvarihallitus sai talouden lähes tasapainoon, mutta sitten tuli sosialistihallitus ja kirjoitti fläppitaululle ”Rahaa on”. No ei sitä ollut, joten Suomi ajautui karmeaan velkakierteeseen. Porvarihallitus on nyt saanut talouden nopeaan kasvuun ja työllisyys paranee hieman perässä. Jos Suomeen syntyy ensi vuonna uusi sosialistihallitus, vaihtuu alkanut talouskasvu jälleen uusiin veroihin, taantumaan ja työttömyyteen. Siihen Suomella ei ole varaa, sillä raha ei vieläkään tule maagisesta rahaa sylkevästä taikaseinästä.

Kun nyt katsotaan miten velkavasemmisto päivästä toiseen vähättelee alkanutta talouskasvua, tulee väkisinkin pohtineeksi miksi siellä halutaan talouskurimuksen ja työttömyyden jatkuvan. No vastauksen toki tiedämme, sillä omillaan toimeen tuleva kantasuomalainen ei ole riippuvainen valtiosta ja ryhtyy usein pohtimaan miksi hänen ahkeruutensa hedelmät jaetaan toimettomille. Ihmisellä on taipumus herätä arkitodellisuuteen, kun hän muuttuu työttömästä palkansaajaksi.

Suomi on muun Euroopan tavoin vedenjakajalla myös maahanmuuton ja kehitysavun suhteen. Miten paljon omaa kansaa voi rokottaa siitä, että naiivisti kaadetaan rahaa muille. Suomi on tällä kaudella tehnyt tärkeitä ryhtiliikkeitä tällä saralla, ja sitä työtä täytyy edelleen jatkaa. Ja sen voi tehdä vain porvarihallitus.

Talous kasvaa kohisten – työpaikat syntyvät perässä

Sieltä se sitten tuli! Kuten olen jo pitkään todennut, työllisyys seuraa vääjäämättä talouskasvua. Viime vuonna alkanut talouskasvu näkyy nyt ihan konkreettisesti uusina työpaikkoina useilla aloilla, ja ainoastaan keskustavasemmistossa nämä uutiset on otettu vastaan kauhunsekaisin tuntein.

Oletko sinä huolissasi suomalaisen yhteiskunnan talouden kantokyvystä ja hyvinvointiyhteiskunnan tilasta? Jos olet, niin nämä ovat sinulle hyviä uutisia. Juuri talouden aito ja terve kasvu – eikä siis velkarahalla kuten Marinin kaudella – tarkoittaa kestävää ja vastuullista talouskasvua ja yhteiskunnan peruspalveluiden turvaamista. Ja juuri sitä porvarihallitus on nyt saanut aikaan.

Talousluvut osoittavat vahvaa kasvua laajalla rintamalla ja kaikilla toimialoilla Esimerkiksi metalliteollisuudessa on nyt paras työllisyystilanne 18 vuoteen. Keski-Pohjanmalla työntekijämäärä kasvoi vuodessa 8,5 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 6,9 prosenttia ja Satakunnassa 3,8 prosenttia. Hurjia lukemia yhteen vuoteen.

Lisäksi rakentamisessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa työvoiman kysyntä kasvaa ja Helsingissä yritysten suhdannenäkymät ovat positiivisia ensi kerran neljään vuoteen. Aktian analyytikot joutuivat juuri kirjoittamaan ennusteensa uusiksi, kun Suomen talouskasvu hyppäsi nollan liepeiltä peräti 2,1 prosenttiin ja Suomi koko Euroopan nopeimmaksi kasvajaksi. Ja tämä näkyy nyt laajalla rintamalla.

Suomi on nyt porvarihallituksen kolmen vuoden työn tuloksena saatu kasvu-uralle ensikerran 18 vuoteen, ja siellä se täytyy myös pitää. Se on jokaisen suomalaisen etu. Tulevat eduskuntavaalit ratkaisevat jatkuuko nyt alkanut talouskasvu vai ajaako pikavippivasemmisto Suomen takaisin velkakierteeseen. Sinä päätät Suomen suunnan. Valitse siis vastuullisesti. Olen Pirkanmaalla kokoomuksen ehdokkaana.

Nyt saadaan tolkkua järjestötukiin

Suomen talouskasvu on viimeinkin vuosien työn jälkeen lähtenyt toden teolla käyntiin, ja jopa ekonomistit ovat yllättyneet talouden nopeasta kasvuvauhdista. Valo tunnelin päässä siis kirkastuu, mutta valtion taloudessa tarvitaan vielä pitkään vahvoja säästötoimia.

Näihin talkoisiin on luonnollista osallistaa myös järjestöt, joiden STEA-tukien kriteereissä on merkittäviä kiristystarpeita. Ministeriö onkin jo laatinut uudet aiempaa tiukemmat tukikriteerit, ja niitä on nyt vielä kansliapäälliköiden toimesta tarkennettu kuudella uudella kriteerillä, jotka vastuuministeri on jo hyväksynyt. Tärkeä tavoite siis etenee vauhdilla.

Järjestötukien uusissa kriteereissä korostetaan varsinkin kohtaavaa asiakastyötä, toiminnan tavoittavuutta ja osallistumisen avoimuutta sekä toiminnan kulujen kohtuullisuutta. Samalla huomioidaan myös rinnakkaisuus tai päällekkäisyys muiden toimijoiden kanssa. Hyviä kriteerejä siis tuli mukaan tällä uudella kierroksella.

Keskeisintä järjestötukien uusissa kriteereissä on, että tukia kohdennetaan ennen kaikkea ihmisten aitoon kohtaamiseen ja auttamiseen. Sen sijaan erilaiset lobbausjärjestöt ja järjestöjen kattojärjestöt saavat jatkossa syöttää ja juottaa toimittajia ja poliitikoita ilman valtion tukirahaa. Tukirahojen entistä tehokkaampi kohdentaminen on tärkeää, sillä raha ei vieläkään tule maagisesta rahaa sylkevästä taikaseinästä.

Nyt pääministeri on päättänyt, että tukirahojen uudet kriteerit tulee esitellä valtioneuvoston yleisistunnossa viimeistään 13. elokuuta. Näin tulee todennäköisesti myös tapahtumaan, joten tällä aikataululla uudet täsmennetyt kriteerit ovat käytössä jo tulevan syksyn tukihauissa. Ryhtiliike tehokkaampien järjestötukien eteen on siis käynnissä.

Jocka Träskbäck ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin 2027 – Kokoomus Tampere ja Pirkanmaa

Kiitos luottamuksesta! Pirkanmaan Kokoomus valitsi minut ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin 2027. Suomi tarvitsee nyt ryhtiliikettä enemmän kuin koskaan. Talous ja työllisyys sakkaavat, yrittäjyyden arvostus on pohjamudissa ja samaan aikaan vasemmisto ja sen järjestöt huutavat lisää veroeuroja jakoon.

Suomi on nyt tilanteessa, jossa tarvitaan lisää vastuuta ja velvollisuuksia, jotta voisi olla myös oikeuksia ja etuisuuksia. Siksi eduskuntaan tarvitaan nyt kansanedustaja, joka tekee eikä vain puhu. Esimerkiksi YEL-korjauksen eteen teimme eduskunnan ulkopuolelta töitä neljän vuoden ajan ja lopulta syntyi myös tuloksia, mutta eduskunnan sisältä käsin vaikuttaminen olisi ollut merkittävästi helpompaa.

Vaaliteemani ovat samat joiden eteen olen tehnyt töitä jo vuosien ajan niin kansallisesti kuin paikallisesti täällä Tampereella ja Pirkanmaalla. Työ, talous, turvallisuus ja yrittäjyys. Ne ovat suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita, joita ilman meillä ei ole hyvinvointiyhteiskuntaa. Niiden perustaa tukemaan eduskuntaan tarvitaan nyt ahkera tekijä, jolla on vuosikymmenten monipuolinen yrittäjätausta ja joka on itsekin työllistänyt kymmeniä ihmisiä eri yrityksiin.

Menestyksekästä vaalityötä ei tehdä koskaan yksin. Olet lämpimästi tervetullut mukaan tiimiini ja tukemaan vaalityötä. Ota yhteyttä, jos haluat olla mukana ryhtiliikkeessä. Kaikki tuki on nyt tarpeen. Tehdään yhdessä ryhtiliike.

Keskustan taloustaidot ruosteessa

No nyt tuli eteen mielenkiintoinen video keskustalta. Ilmeisesti keskustan eduskuntaryhmään saakka ei ole vielä kantautunut tietoa siitä, että porvarihallitus on purkanut keskustan kätilöimän YEL-pommin, jolla kepusosialistit ajoivat tuhannet yrittäjät lopettamaan toimintansa ja monet konkurssiin ja työttömäksi. Tämä keskustan tuella rakennettu yrittäjyyspommi on suurin isku suomalaiselle yrittäjyydelle sitten demarien Koiviston konklaavin.

Pidän YEL-kriisiä hämmentävänä myös siksi, että kerroimme jo kuukausia ennen kohtalokkaan päätöksen tekemistä mitä siitä seuraa. Eivät ottaneet varoituksia kuuleviin korviinsa, vaan runnoivat uudistuksen läpi väkisin asiantuntijoiden varoituksista huolimatta ja vielä ilakoivat kuinka saivat pelastettua yrittäjien eläkejärjestelmän. No keskustavasemmisto pelasti ehkä eläkejärjestelmän, mutta samalla se heitti yrittäjät syvälle katuojaan.

On totta, että porvarihallitus viivytteli YEL-pommin purkamisen kanssa kaksi vuotta liian pitkään ja että uudistus tulee voimaan vuosi liian myöhään, mutta uudistuksen sisältö ratkaisee erittäin onnistuneesti järjestelmän pahimmat valuviat. Voidaan vain kuvitella millainen hiekkamyrsky yrittäjyyden rattaisiin syntyy, jos kepuvasemmisto vielä joskus pääsee vallankahvaan. Siitä Neuvostoliittokin olisi varmasti kateellinen.

Tampereen pormestariohjelma 2025-2029 on julkaistu

Tampereen pormestariohjelma on julkaistu. Neuvottelimme siitä koalitiossa olevien ryhmien kanssa hyvässä hengessä. Kuten myös lehden analyysissä osuvasti todetaan, on ohjelmassa mukana monia kokoomukselle tärkeitä elementtejä. Olin itse kokoomuksen ryhmän vetäjänä pormestariohjelman elinvoima-osuudessa, ja ryhmän kädenjälki näkyy kiitettävällä tavalla lopputuloksessa. Ryhmässä olivat mukana Elina Järvenpää, Jouni Markkanen, Kari-Matti Hiltunen ja Arttu Vuori. Tässä alla mielestäni keskeisimpiä huomioita ja nostoja Tampereen seuraavan neljän vuoden päätöksentekoa ohjaavasta ohjelmasta.

Tärkein yksittäinen seikka pormestariohjelmasta on sitoutuminen talouden tasapainottamiseen vuoteen 2029 mennessä ja linjata veronkorotukset vasta aivan viimeiseksi keinoksi. Toisin sanoen KAIKKI muut keinot täytyy olla käytettynä ennen veronkorotuksia. Tampereen verotus on maamme suurten kaupunkien kirein, joten siinä ei ole enää piiruakaan kiristysvaraa. Mahdollisuus kaupungin yt-neuvotteluihin on niin ikään erittäin tärkeä elementti, kun taloutta tasapainotetaan. Keskeisiä ovat myös kaupungin ei-lakisääteisien tehtävien ja kaupungin hallinnon kriittinen tarkastelu sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon käyttäminen tilanteissa, joissa ne ovat kaupungin omaa tuotantoa parempia. Yritysten ja siten uusien työpaikkojen houkutteleminen kaupunkiin on niin ikään ratkaisevan tärkeää Tampereen elinvoiman ylläpitämisessä.

”Tulojen ja menojen tarkastelussa käsittelemme kaikki nykyiset ja uudet tehtävät. Sopeutustyössä tarkastelemme, mitkä palvelut ja tehtävät ovat jatkossakin välttämättömiä lakisääteisten tehtävien lisäksi. On myös tarkasteltava, onko sellaisia tehtäviä ja palveluja, joita muut tahot voivat hoitaa kaupunkia paremmin. Sopeuttamisohjelman yhteydessä pyrimme hankintojen tehostamiseen ja konsulttipalvelujen käytön vähentämiseen. Erityisen tärkeää olisi vaikuttaa talouskasvuun ja työllisyyden kehitykseen alueella.”

”Talouden tasapainottamisessa on välttämätöntä tarkastella palvelujen ostojen ohella myös henkilöstömenoja ja henkilöstön määrää sekä hallinnon järjestämisen vaihtoehtoja. Henkilöstön osallistuminen talouden tasapainottamiseen on erityisen tärkeää, jotta koko organisaation osaaminen on käytettävissä. Pyrimme vähentämään sairauspoissaoloja, hyödynnämme eläköitymisiä ja tarkastelemme määräaikaisia työsuhteita.”

”Sopeuttamistavoite on merkittävä ja mikäli riittäviä muita toimenpiteitä ei löydetä, niin työnantajan on harkittava muutosneuvotteluja, jossa tarkastellaan henkilöstörakennetta ja -määrää. Pyrimme priorisoimaan mahdollista henkilöstösopeutusta siten, että vältettäisiin suoraan asiakasrajapintaan kohdentuvien palvelujen heikentämistä.”

Yksityinen sektori maksaa julkisen sektorin palkat. Siksi myös Tampereella täytyy jatkossakin keskittyä kaiken kokoisten yritysten toimintaedellytysten lisäämiseen sekä veto- ja pitovoiman kasvattamiseen. Etsiessään uutta sijoittautumispaikkaa yritykset kiinnittävät huomiota ennen kaikkea sopivien tonttien saatavuuteen sekä liikenneyhteyksien sujuvuuteen ja osaavan työvoiman tarjontaan. Tampereen selvitys tilaa vaativan teollisuuden tonttitilanteesta (Business Tampere 21.6.2023) osoitti, että tonttivaranto on kriittisen niukka ja aiheuttaa jo nyt haasteita teollisuuden investoinneille. Tampereelle keskeistä on tunnistaa, että erityisesti puolustusklusteri, elämystalous ja innovaatiotoiminta ovat kaupungin kehityksen ja tulevaisuuden elinvoiman keihäänkärkiä.

”Vahvistamme Tamperetta innovaatioiden, elämystalouden ja kansainvälisen toiminnan keskuksena, ja tunnistamme puolustusklusterin merkityksen kaupungin elinvoimalle.”

”Kohdistamme pk-yrityksille tukitoimenpiteitä, joilla madallamme ensimmäisen työntekijän ja ensimmäisen kansainvälisen työntekijän palkkaamisen kynnystä, parannamme mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin sekä vahvistamme kykyä hyödyntää julkisen sektorin tarjoamia palveluja.”

”Hyvät liikenneyhteydet ja vähäpäästöinen energia ovat keskeisiä tekijöitä yritysten etsiessä uusia sijoittumispaikkoja alueelta. Varmistamme riittävän ja tarkoituksenmukaisen tonttivarannon sekä infrastruktuurin erityisesti tuotannollisten investointien tarpeisiin. Vaikutamme siihen, että sähköverkon kapasiteetti ei muodostu esteeksi suurinvestoinneille, esimerkiksi vetyteollisuudelle.”

”Edistämme kunnianhimoisesti energiamurrosta, kiertotaloutta ja vihreää siirtymää sekä vahvistamme Tamperetta innovaatioiden, elämystalouden ja kansainvälisen toiminnan keskuksena. Työllisyyden edistäminen on yksi keskeisistä tehtävistämme sekä kuntatalouden tasapainon että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta.”

”Elinvoimaiseen kaupunkiin perustetaan yrityksiä ja yhteisöjä, yhtiöiden toimipisteitä sekä uutta innovatiivista ja kestävää liiketoimintaa.”

”Jatkamme yritysalueiden kehittämistä elinkeinoelämän tarpeisiin ja edistämme sujuvaa liikkumista työpaikka-alueille.”

”Sujuvoitamme kaavoitusta, sopimus- ja lupaprosesseja, teemme tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa, autamme työntekijöitä ja työnantajia löytämään toisensa ja kannustamme yrittäjyyteen.”

”Kehitämme yritysasiakaskokemusta ja edistämme yhden luukun periaatetta yrityspalveluissa.”

”Edistämme osaavan työvoiman saatavuutta ja huolehdimme osaajista alueen kärkitoimialoille sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin.”

”Vahvistamme kaupungin roolia tapahtuma- ja elämysalustana, koska AV-ala ja kulttuuri- ja elämystalous ovat tärkeä osa kaupungin elinkeinorakennetta ja vetovoimaa. Matkailumarkkinoinnissa hyödynnämme vahvuusalueitamme ja käynnistämme alan yrityksille kansainvälistymisen kehityspolun. Tunnistamme palvelualojen merkityksen alueellisena työllistäjänä.”

”Tampere-Pirkkalan lentoaseman toiminnan kehittäminen sekä hyvät kansainväliset lentoliikenneyhteydet ovat keskeisiä kehittämis- ja edunvalvontakohteita.”

Viime vuosina varsinkin toisen asteen koulutustaso on heikentynyt, kun lähiopetusta on vähennetty ja omatoimisuutta lisätty. Yrityksiltä tulee jatkuvasti viestiä, että harjoitteluun tulevien opiskelijoiden osaaminen ei ole riittävää edes harjoitteluun. Tampereelle pyrimme parantamaan tilannetta yhdessä yritysten kanssa, jotta valmistuneiden osaaminen vastaisi mahdollisimman paljon tosielämän tarpeita. Ulkomailta tulleiden osaajien ja expatien perheiden tulee voida käydä koulupolku englanniksi, mutta suomen kielen osaaminen on ratkaisevan tärkeää Suomeen integroitumisessa. Myös kaupungille talouspositiivisten tilauskoulutusten mahdollisuudet täytyy hyödyntää.

”Huolehdimme riittävästä määrästä lähiopetusta ja varmistamme opiskelijoiden tukipalveluiden saatavuuden.”

”Vahvistamme ammatillisessa koulutuksen osaamisperusteisuutta sekä työelämälähtöisten osatutkintojen hyödyntämistä.”

”Edistämme osaavan työvoiman saatavuutta ja huolehdimme osaajista alueen kärkitoimialoille sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Lisäämme työelämä- ja yrittäjyyslähtöisyyttä toisen asteen koulutuksessa.”

”Kehitämme tutkintoon valmistavaa koulutusta ja kartoitamme uusia keinoja tukea peruskoulun päättäneitä nuoria, joiden kouluvalmiudet eivät riitä jatko-opintoihin tai tutkintoon valmentavaan koulutukseen.”

”Nostamme oppisopimuskoulutuksen roolia mahdollisena koulutuspolkuna. Varmistamme riittävän määrä oppisopimustyöpaikkoja alueelle. Lisäämme myös työelämä- ja yrittäjyyslähtöisyyttä toisen asteen koulutuksessa.”

”Englanninkielinen koulupolku varhaiskasvatuksesta toisen asteen päättymiseen ja ylioppilaskirjoituksiin asti lisää Tampereen kansainvälistä vetovoimaa, mutta suomen kielen oppiminen on keskeinen osa Tampereelle ja Suomeen integroitumista.”

”Hyödynnämme Tredun ja TAKKin tilauskoulutuksen tuottaman opiskelijapotentiaalin.”

”Tavoittelemme sitä, että tulevaisuudessa yhä useampi korkeakoulutettu työllistyisi yrittäjyyden kautta.”

Kaupunki joko kasvaa tai näivettyy, välimuotoja ei ole. Siksi on tärkeää, että Tampereen pormestariohjelmassa linjataan tulevien vuosien kehitystä ja sen suuntaa. Tampereelle eteläinen kasvusuunta on erittäin tärkeää. Järjestelyratapihan siirto Hatanpäältä Kuljuun ei toteudu vielä aikoihin, mutta siirron edistäminen aloitetaan nyt tällä valtuustokaudella. Tampere tarvitsee Hatanpään ratapihan alueen asumiseen ja yritystoimintaan. Eteläinen kasvusuunta on tärkeää myös Lakalaivan ja Rautaharkon tulevien uusien raideliikenteen seisakkeiden ansiosta. Lakalaivassa pysähtynee lähijunien lisäksi tulevaisuudessa myös osa IC-junista. Eikä sovi unohtaa VT3 Puskiaisten oikaisun ja Kehä II -tien mahdollistamia uusia merkittäviä yritysalueita. Pormestariohjelman mukaan Tampere pyrkii olemaan mukana kansainvälisesti merkittävän siruhankkeen jatkokaudella, ja hanke voi hyvinkin sijoittua tulevaisuudessa Tampereen eteläiselle kaupunkiseudulle.

”Edistämme eteläisen kasvusuunnan ja Hatanpään järjestelyratapihan kehittämistä tulevaisuuden käyttötarkoituksiin.”

”Etelän suunta, eli nykyisen järjestelyratapihan alue, Hatanpää ja Lakalaiva, on yksi tulevaisuuden kasvun painopistealueista, joka kytkeytyy laajemmin koko kaupunkiseudun kehitykseen. Tuemme alueen kehittymistä ohjelmallisesti edistämällä järjestelyratapihan siirtoa sekä alueen suunnittelua yhdessä alueen maanomistajien, valtion ja kaupunkiseudun kuntien kanssa. Selvitämme Lokomon alueen kehittämismahdollisuuksia yhteistyössä kiinteistönomistajan kanssa.”

”Tampereen tulee olla kasvava kaupunki, jossa ihmiset, yritykset ja yhteisöt menestyvät, vaikka taloudellinen toimintaympäristö olisi haastava. Tavoittelemme aktiivisesti kaupunkiin kansainvälisiä yrityksiä ja investointeja.”

”Jatkamme aktiivista vaikuttamistyötä Helsingistä Tampereen kautta pohjoiseen johtavan pääradan kehittämiseksi henkilöliikenteen matka-ajan nopeuttamiseksi ja tavaraliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi, samalla huoltovarmuuden ja eurooppalaisen raideleveyden vaatimukset huomioiden. Edistämme Tampere-Pirkkalan kansainvälisiä lentoyhteyksiä saavutettavuusohjelman kautta.”

”Pääradan kehittäminen, järjestelyratapihan siirto, valtatien 9 kehittäminen sekä valtatien 12 ja kantatien 65 kehittäminen ovat kohteita, joiden toteutumista edistämme aktiivisella edunvalvontatyöllä kestävyys- ja luontonäkökulmat huomioiden.” (VT3 Puskiaisten oikaisu ei ole Tampereen alueella)

”Tuemme yrittäjyyttä sujuvalla kaavoituksella ja palveluilla.”

”Kehitämme yhteistä TKI-, startup- ja innovaatioympäristöä alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi yhdessä Business Tampereen kanssa. Varmistamme Tampereen mukanaolon siruhankkeen jatkokaudella ja edistämme tutkimuksen ja patenttien jatkokehitystä teollisiksi investoinneiksi. Tunnistamme puolustusklusterin merkityksen Tampereen elinvoimalle ja hyödynnämme vastuullisesti puolustusyhteistyön mahdollisuudet.”

”Startup- ja kasvuyrittäjyyden tukeminen mahdollistaa yrityskentän tehokkaan uusiutumisen ja kasvun. Jatkamme elinvoimapoliittisen toimikunnan toimintaa, ja vahvistamme yritysten toimintaedellytyksiä Tampereella sekä parannamme eri sektorien toimijoiden yhteistyötä. Kaupungin päätöksenteossa teemme yritysvaikutusten ennakkoarviointia.”

”Tunnistamme Tampereen kasvavan roolin merkittävien tuotekehitysyksiköiden sijoittumispaikkana, ja edistämme toimintaympäristön kehittymistä.”

”Tavoittelemme aktiivisesti kansainvälisiä osaajia, yrityksiä ja investointeja. Kehitämme kansainvälistä rekrytointia yhdessä yksityisen sektorin kanssa.”

Tampereen ydin on tietenkin keskusta, jonka täytyy olla jatkossakin elinvoimainen ja ennen kaikkea hyvä paikka asua ja yrittää. Keskusta voi olla elinvoimainen vain, kun siellä on helppo asioida kaikilla kulkumuodoilla ja kun siellä on riittävästi asiakaskuntaa kivijalkaliikkeille. Tampereen keskusta on viime vuosina kehittynyt todella nopeasti, ja sama suunta jatkuu myös tulevaisuudessa. Samalla täytyy muistaa, että ostovoima liikkuu nimenomaan autolla, joten yksityisautoilu ja pysäköinti tulee pitää keskustan kehittämisessä aivan keskiössä. Pysäköintiä ohjataan jatkossa myös maan alle verkoston laajentamisen myötä. Erääksi käytännön ongelmaksi on muodostunut kaupungin auttamattoman hidas byrokratia esimerkiksi liiketilojen käyttötarkoituksen muutoksissa, ja siihen pyrimme saamaan muutosta alkavalla valtuustokaudella. Eräs suurista kysymyksistä on Takolta vapautuvan tehdasalueen tuleva käyttö.

”Parannamme kaupunkilaisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Panostamme erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin ja yhteistyöhön Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Vastaamme kasvaneeseen päihdeongelmaan ja sen vaikutuksiin ihmisten hyvinvoinnissa ja turvallisuuden tunteessa uusilla yhteisöllisillä toimintamalleilla ja ehkäisevän päihdetyön keinoilla.”

”Keskustaan on helppo tulla joukkoliikenteellä, kävellen, pyörällä ja autolla. Viimeistelemme keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjaamaan kehittämistä. Keskustan kehä pidetään sujuvana autoliikenteelle, jota ohjataan kokoojakaduille ja keskustan kehälle.”

”Toimiva liikennejärjestelmä ja liikkuminen ovat keskeisiä tekijöitä arjen sujuvuuden, yritystoiminnan, logistiikan sekä yhdyskuntarakenteen kestävyyden näkökulmasta.”

”Edistämme asemakortteleiden, Tullin alueen sekä läntisen keskustan tulevien kehittämishankkeiden toteutusta.”

”Korkean rakentamisen hankkeita edistetään keskustassa korkean rakentamisen vyöhykkeellä. Rohkean uuden arkkitehtuurin rinnalla sallimme myös vanhoja arkkitehtuurityylejä.”

”Keskustan katuverkon kehittämisessä vältämme samanaikaisten hankkeiden aiheuttamaa häiriötä, priorisoiden hankkeita, jotka parantavat asukkaiden arkea, liiketoiminnan ja logistiikan edellytyksiä sekä liikkumisen sujuvuutta.”

”Takon alueen uutta käyttöä selvitetään ja suunnitellaan yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa.”

”Toteutamme Viinikan maanalaisen ajoyhteyden. Hanke tukee keskustan saavutettavuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä edesauttaa keskustan tulevien kehittämishankkeiden toteutusta. Ajoyhteys mahdollistaa maanalaisten pysäköintilaitosten verkoston laajentamisen ja maanpäällisen pysäköinnin vapauttamisen muuhun käyttöön sekä keskustan katujen kehittämisen kävelypainotteisemmiksi. Edistämme läntisen keskustan maanalaisen pysäköinnin ratkaisuja. Uusilla ja täydentyvillä alueilla voidaan hyödyntää keskitettyjä pysäköintiratkaisuja.”

”Varmistamme pientalotonttien tarjonnan ja sujuvan vuosittaisen tontinluovutusmenettelyn.”

”Vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituiseen käyttöön tarkastellaan valmistelussa olevan selvityksen sekä tulevan alueidenkäyttölain mukaisesti.”

Kuuntelija-podcastin vieraana – aiheina mm. YEL, yrittäjyys, perintövero ja talous

Kävin Roni Arvosen vieraana Kuuntelija-podcastissa, jossa keskustelimme laajasti erityisesti yrittäjyyteen ja talouteen liittyvistä asioista. Käynnissä oleva YEL-kriisi joutui tietenkin perkaukseen kuten myös ALV-nostaminen ja yrittäjyys yleensä. Painavaa asiaa tuli myös taloudesta, Koiviston konklaavista ja monesta muusta merkittävästä asiasta.

Kuuntelija-podcastin voi katsoa YouTubesta tai kuunnella Spotifystä. Voit katsoa jakson myös tästä alta upotuksena. Kannattaa samalla käydä tilaamassa Kuuntelija-podcast, jotta saat tiedon tulevista jaksoista.