Julkaistu

Järjestörälssi vedättää Washington Monumentilla

Mikä ihmeen Washingon Monument? No juuri se, jota Yleisradio ja monet järjestöt ovat perinteisesti käyttäneet kiristääkseen rahaa valtiolta ja usein ovat siinä myös onnistuneet. Mutta eivät ehkä enää.

Kyseessä on ilmiö, jossa valtion rahallisen tuen vähentyessä uhataan leikata ensin kaikkein näkyvimmistä ja suosituimmista palveluista, vaikka taloudellisesti siihen ei olisikaan perusteita, ja moninkertaisesti suurempia säästöjä voisi saada palveluita heikentämättä. Kyse on siis eräänlaisesta kirityksen muodosta.

Tuoreimman tyylipuhtaan koulukirjaesimerkin tarjoaa nyt Sydänliitto, joka uhkaa lopettaa sydäniskureiden paikannuspalvelun, koska sen STEA-rahoitusta ollaan leikkaamassa.

Sydäniskurien paikannuspalvelun kustannus on 50 000 euroa vuodessa, eli järjestön mukaan nyt on liipasimella ihmishenkiä pelastava palvelu sen sijaan, että järjestössä säästettäisiin yhden henkilön palkkakulut sivukuluineen, tai että palveluun käytettäisiin 1,9 prosenttia järjestön vuoden toimintatuotoista.

Ai niin, Sydänliiton tilinpäätöksen mukaan sen kokonaistuotot olivat viime vuonna 7,2 miljoonaa euroa, varsinaisen toiminnan tuotot olivat 2,6 miljoonaa euroa, sijoitustuotot olivat 1,2 miljoonaa euroa, tilikausi jäi plussalle 733 000 euroa ja osakesalkun arvo oli yli 20 miljoonaa euroa. Nyt liitolla ei ole varaa 50 000 euron sydäniskurien sijaintipalveluun. No, nämä ovat kai niitä arvovalintoja.

Julkaistu

Nyt saadaan tolkkua järjestötukiin

Suomen talouskasvu on viimeinkin vuosien työn jälkeen lähtenyt toden teolla käyntiin, ja jopa ekonomistit ovat yllättyneet talouden nopeasta kasvuvauhdista. Valo tunnelin päässä siis kirkastuu, mutta valtion taloudessa tarvitaan vielä pitkään vahvoja säästötoimia.

Näihin talkoisiin on luonnollista osallistaa myös järjestöt, joiden STEA-tukien kriteereissä on merkittäviä kiristystarpeita. Ministeriö onkin jo laatinut uudet aiempaa tiukemmat tukikriteerit, ja niitä on nyt vielä kansliapäälliköiden toimesta tarkennettu kuudella uudella kriteerillä, jotka vastuuministeri on jo hyväksynyt. Tärkeä tavoite siis etenee vauhdilla.

Järjestötukien uusissa kriteereissä korostetaan varsinkin kohtaavaa asiakastyötä, toiminnan tavoittavuutta ja osallistumisen avoimuutta sekä toiminnan kulujen kohtuullisuutta. Samalla huomioidaan myös rinnakkaisuus tai päällekkäisyys muiden toimijoiden kanssa. Hyviä kriteerejä siis tuli mukaan tällä uudella kierroksella.

Keskeisintä järjestötukien uusissa kriteereissä on, että tukia kohdennetaan ennen kaikkea ihmisten aitoon kohtaamiseen ja auttamiseen. Sen sijaan erilaiset lobbausjärjestöt ja järjestöjen kattojärjestöt saavat jatkossa syöttää ja juottaa toimittajia ja poliitikoita ilman valtion tukirahaa. Tukirahojen entistä tehokkaampi kohdentaminen on tärkeää, sillä raha ei vieläkään tule maagisesta rahaa sylkevästä taikaseinästä.

Nyt pääministeri on päättänyt, että tukirahojen uudet kriteerit tulee esitellä valtioneuvoston yleisistunnossa viimeistään 13. elokuuta. Näin tulee todennäköisesti myös tapahtumaan, joten tällä aikataululla uudet täsmennetyt kriteerit ovat käytössä jo tulevan syksyn tukihauissa. Ryhtiliike tehokkaampien järjestötukien eteen on siis käynnissä.

Julkaistu

Pitääkö järjestötukia leikata?

Pitääkö järjestöiltä leikata? Tottakai pitää, mutta järkevästi. Juuri siksi ministeriö on nyt laatinut kriteerit tuen saamiselle, jotta tuki ohjautuisi jatkossa juuri sellaisille toimijoille, jotka tekevät aitoa asiakastyötä ja auttavat aidosti kanssaihmisiä.

Sen sijaan järjestörälssin vuosien varrella valtavaksi paisuneita rakenteita ja sen kovapalkkaisia suojatyöpaikkoja ei ole mitään syytä rahoittaa verovaroista. Varsinkin jos järjestöllä itsellään on taseessaan miljoonien omaisuus.

Vasemmistoliiton Li Anderssonin ja demarien Vertti Kiukaan tuoreet ulostulot vahvistavat, että tukien keskittäminen suomalaisia palvelevaan aitoon järjestötyöhön on varsinainen järjestörälssin kauhukuva, koska siellä on totuttu elämään veronmaksajien loputtomalla tukivirralla. Nyt asiaan täytyy kuitenkin saada muutos.

Järjestöissä on havaittavissa Yleisradiosta tuttu Washington Monument -efekti, jossa pienikin leikkaus leikkaa heti palveluita, vaikka niitä tuottaisivat järjestön vapaaehtoiset, jolloin suurin osa tukirahasta menee henkilöstön ja johtajien palkkoihin sekä suuriin kivilinnoihin Helsingin keskustassa.

Järjestöiltä ei pidä leikata juustohöylällä, koska silloin kaikilta leikataan yhtä paljon ja myös aidosti hyödylliset järjestöt kärsivät. Sen sijaan nyt tarvitaan selkeät uudet kriteerit, jotta veronmaksajien raha ohjautuu jatkossa oikeisiin paikkoihin.