Pitääkö järjestötukia leikata?

Pitääkö järjestöiltä leikata? Tottakai pitää, mutta järkevästi. Juuri siksi ministeriö on nyt laatinut kriteerit tuen saamiselle, jotta tuki ohjautuisi jatkossa juuri sellaisille toimijoille, jotka tekevät aitoa asiakastyötä ja auttavat aidosti kanssaihmisiä.

Sen sijaan järjestörälssin vuosien varrella valtavaksi paisuneita rakenteita ja sen kovapalkkaisia suojatyöpaikkoja ei ole mitään syytä rahoittaa verovaroista. Varsinkin jos järjestöllä itsellään on taseessaan miljoonien omaisuus.

Vasemmistoliiton Li Anderssonin ja demarien Vertti Kiukaan tuoreet ulostulot vahvistavat, että tukien keskittäminen suomalaisia palvelevaan aitoon järjestötyöhön on varsinainen järjestörälssin kauhukuva, koska siellä on totuttu elämään veronmaksajien loputtomalla tukivirralla. Nyt asiaan täytyy kuitenkin saada muutos.

Järjestöissä on havaittavissa Yleisradiosta tuttu Washington Monument -efekti, jossa pienikin leikkaus leikkaa heti palveluita, vaikka niitä tuottaisivat järjestön vapaaehtoiset, jolloin suurin osa tukirahasta menee henkilöstön ja johtajien palkkoihin sekä suuriin kivilinnoihin Helsingin keskustassa.

Järjestöiltä ei pidä leikata juustohöylällä, koska silloin kaikilta leikataan yhtä paljon ja myös aidosti hyödylliset järjestöt kärsivät. Sen sijaan nyt tarvitaan selkeät uudet kriteerit, jotta veronmaksajien raha ohjautuu jatkossa oikeisiin paikkoihin.

EU tarvitsee tiukempaa talouskuria – unionin rahat ovat veronmaksajien rahaa

Euroopan unionin talouskurin ja budjettikäytäntöjen uudistaminen on nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Tilintarkastustuomioistuimen raportti paljasti, että peräti 4,2 prosenttia unionin 196 miljardin euron menoista käytettiin vuonna 2022 virheellisesti. Siis 8 200 miljoonaa euroa. Muutos edellisvuoden kolmeen prosenttiin oli merkittävä, ja huolestuttava kehityssuunta korostaa varainkäytön valvonnan tärkeyttä. Viime vuosien kriisit ovat johtaneet nopeisiin rahoitusratkaisuihin, mikä on osaltaan lisännyt virheiden ja väärinkäytösten riskiä.

Vuonna 2021 voimaan tullut ehdollisuusasetus suojaa Euroopan unionin budjettia oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksilta. Joulukuussa komissio päätti kuitenkin vapauttaa Unkarille 10 miljardia euroa oikeusvaltioperiaatteen vuoksi jäädytettyjä varoja. Päätös ja varsinkin sen ajankohta osoittivat komissiolta huonoa harkintaa, sillä Unkarin lupaamat toimet oikeusvaltion tilan parantamiseksi eivät ole vielä toteutuneet. Päätös herättää syystäkin huolta unionin päätöksenteon johdonmukaisuudesta. Suomen on korostettava näitä huolia ja varmistettava, että jäsenmaat noudattavat yhdessä sovittuja perusarvoja.

Lue myös: EU-komissiosta heikkolaatuisia esityksiä (29.11.2023)

Europarlamentissa Suomen on edistettävä uudistuksia, jotka parantavat talouskäytäntöjen läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Tämä ei ole yksinomaan taloudellinen kysymys, vaan myös moraalinen ja poliittinen sitoumus, joka vahvistaa EU:n uskottavuutta ja kestävyyttä. On tärkeää, että Suomi ja muut jäsenmaat varmistavat veronmaksajien rahojen asianmukaisen ja tehokkaan käytön ja että uudistukset heijastavat unionin ja Suomen pitkän aikavälin taloudellisia etuja. Kyse ei ole unionin rahoista, vaan veronmaksajien rahoista.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, varakansanedustaja (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 30.12.2023 ja Kauppalehdessä 2.1.2024.

Räätälöidyistä rekisterikilvistä rahaa tienpitoon

Yksityisautoilijat ovat olleet jo vuonna 1958 tilapäiseksi säädetystä autoverosta lähtien lypsylehmiä, joilta vuosittain kerättävästä 8,3 miljardista eurosta vain alle miljardi ohjautuu tieverkoston perusparannukseen. Ruotsissa määrä on peräti 2,5-kertainen, ja tuloksia jokainen siellä autoileva voi ihastella omin silmin.

Suomi on pitkien välimatkojen maa ja Pirkanmaa pitkien välimatkojen maakunta, joten merkittävälle osalle keskustojen ulkopuolella asuvista auto on välttämätön arjen väline. Lisäksi jokaisen suomalaisen hyvinvoinnille elintärkeä tavaraliikenne liikkuu juuri rapistuvilla maanteillä, joiden heikko kunto uhkaa jo tavallista arjen logistiikkaa oli kyse sitten maidon, ruoan, postin tai puutavaran kuljetuksesta. Tieverkostomme korjausvelka onkin paisunut jo peräti 2,5 miljardiin euroon.

Aamulehti 30.6.2019

Rinteen hallitusohjelmassa mahdollistetaan lisäkuluja autoilijoille kaupunkien ruuhkamaksuina. Lienee turha toivoa, että kerättäviä rahoja käytettäisiin teiden kunnossapitoon. Nyt voisi olla paikallaan ryhtyä keräämään meiltä autoilijoilta vapaaehtoista täsmärahaa, joka ohjattaisiin sellaisenaan tieverkoston perusparannukseen.

Esitän, että tuore liikenneministeri Sanna Marin ryhtyy ajamaan muutosta autojen rekisterikilpiä koskevaan sääntelyyn. Monissa maissa on jo nyt mahdollista valita rekisteritunnus ilman pakollisia väliviivaa, numeroita ja kirjaimia. Esimerkiksi Norjassa muutos tehtiin kaksi vuotta sitten. Lukuisat yritykset ja yksityishenkilöt olisivat varmasti välittömästi tilaamassa tällaisia erikoiskilpiä, joiden hintalappu voisi olla esimerkiksi 1 000 euroa kappaleelta. Tietojärjestelmistä hanke tuskin jää kiinni, sillä Suomen tulisi olla niiden kehityksen mallimaa. Olennaisinta olisi, että näin kerätyt rahat korvamerkittäisiin nimenomaan teiden perusparannukseen.

Jocka Träskbäck
kunnanvaltuutettu (kok.)
yrittäjä

Kirjoitus on julkaisi Aamulehden mielipidepalstalla 30.6.2019.